Muu päätös 1067/2017

Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus (Vihti)

Antopäivä: 9.3.2017
Taltionumero: 1067
Diaarinumero: 1397/1/16

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Vihdin kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 7.4.2016 nro 16/0277/5

Asian aikaisempi käsittely

Vihdin kunnanvaltuusto on 1.6.2015 tekemällään päätöksellä (§ 31) hyväksynyt Pillistöntien asemakaavan N 167.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, A:n ja B:n valituksista kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

= = =

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Saman lain yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; --- 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnon­arvojen vaaliminen.

Kaava-alueen kuvaus ja suunnittelutilanne

Kaavaselostuksen mukaan Nummelan taajaman eteläpuolella sijaitseva, nykyistä Pillistöntien linjausta mukaileva pohjois-eteläsuuntainen 5,1 hehtaarin suuruinen ja noin yhden kilometrin pituinen asemakaava-alue rajautuu etelässä Vanhaan Turuntiehen (110), lounaassa Höytiönnummen työpaikka-alueen kaava-alueeseen, lännessä Vihdin ajoharjoittelurataan, pohjoisessa Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueeseen (vielä rakentumatonta peltoaluetta) ja idässä Lehmälähteenmäen metsäiseen kallioalueeseen.

Yksityistienä olevan Pillistöntien alue on pääosin rakentamatonta tie­ympäristöä lukuun ottamatta alueen pohjoispäädyssä olevaa usean tilan asuinrakennusten sekä talousrakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Kaavaselostuksen mukaan osa rakennuksista on rakennus- ja asutushistoriallisesti arvokkaita.

Alue sijoittuu kaavan hyväksymisajankohtana voimassa olleiden, 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle ja 30.10.2014 vahvistetun 2. vaihemaakuntakaavan tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle, jonka läpi kulkee varaus pääradalle.

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Hallinto-oikeus on päätöksellään 6.2.2015 numero 15/0076/5 kumonnut Vihdin kunnanvaltuuston 9.12.2013 päätöksellä § 85 hyväksymän Nummelan eteläosien osayleiskaavan (osa-alue C). Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen.

Asemakaavan tavoite, vaihtoehdot ja sisältö

Kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on suunnitella yksityistienä olevan Pillistöntien jatko Pajuniityn eteläosien asemakaava-alueelta Vanhalle Turuntielle sekä muuttaa yksityistie kaduksi asemakaavalla. Suunnittelulla selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet.

Suunnittelualue on tärkeä osa tavoitteellisen Nummelan eteläosien liikenneverkon runkoa. Pajuniityn eteläosan asemakaavan toteutuessa liikennemäärä nykyisellä Pillistöntiellä kasvaa huomattavasti alueen sijaitessa Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa.

Tavoitteena on suunnitella Pillistöntien jatke kaava-alueen pohjoispäädyn osalta asutus- ja rakennushistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin sekä miljööseen sopivaksi mahdollisuuksien mukaan.

Kaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnoskarttaa. Vaihtoehdot eroavat toisistaan suunnittelualueen pohjoisosassa tehtyjen katulinjauksen ratkaisujen osalta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa, ja tielinjauksen kulkeminen rakennuksiin nähden on esitetty kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla. Vaihtoehdossa 1 on varauduttu siihen, että katulinjaus kulkee niin sanottua suoraa linjaa osittain tällä hetkellä olemassa olevien asuinrakennusten ja pihojen ylitse. Vaihtoehdossa 2 katulinjaus on sijoitettu ja mitoitettu siten, että olemassa olevat asuinrakennukset on mahdollista säilyttää. Kumpikin esitetyistä vaihtoehdoista mahdollistaa nelikaistaisen ajoväylän ja kevyen liikenteen väylän toteuttamisen molemmin puolin viherkaistoineen kaavan osoittamalle katualueelle.

Vaihtoehdon 2 linjaus poikkeaa suunnittelualueen pohjoisosassa vaihtoehdosta 1 noin 270 metrin matkalla siten, että siinä on s-mutka. Kummatkin vaihtoehdot käyttävät hyväkseen olemassa olevan Pillistöntien rakenteita. Katulinjaukset ovat suunnittelualueen pohjoisosan loppupäässä noin 40 metrin matkalla molemmissa vaihtoehdoissa samanlaiset eikä siltä osin myöskään vaihtoehto 2 edellytä Pajuniityn eteläosan asemakaavan muuttamista.

Asemakaavalla muodostuu katu- ja liikennealueet. Kaava mahdollistaa nelikaistaisen ajoväylän ja sen molemmin puolin kulkevan kevyen liikenteen väylän toteuttamisen viherkaistoineen. Ensimmäisessä vaiheessa katu toteutetaan kaksikaistaisena siten, että kevyen liikenteen väylä sijoittuu ainoastaan kadun toiselle puolelle. Ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa alueen pohjoisosan asuinrakennuksia vaarantamatta.

Kaavaselostuksessa on muutoin todettu, että kaava-alueen keskivaiheilta suunnitellaan kulkevaksi Espoo-Salo-oikorataa ja alueen länsipuolelle rataan liittyvää juna-asemaa. Tällöin myös kaava-alueen pohjoisosan asuinrakennusten paikalle olisi kaavoitettu tiiviimpää asumista. Lainvoimaa vailla olevan Nummelan eteläosien osayleiskaavan alue C:ssä on osoitettu mahdollisen Espoo-Salo-oikoradan juna-asemalle johtava joukkoliikenneyhteys.

Oikeudellinen arviointi

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Kunta päättää harkintavaltansa rajoissa, mitä alueita se kaavoittaa ja missä järjestyksessä. Kaavapäätös ei ole lainvastainen sillä B:n valituksessa esitetyllä perusteella, että kunta ei ole kaavoittanut aluetta B:n suvun omistaessa alueen, vaan kaavoitus on tehty vasta myöhemmin.

Rakennetun ympäristön arvojen vaaliminen

Katualue peittää kaava-alueen pohjoisosassa ainakin neljällä kiinteistöllä olevia rakennuksia ja piha-alueita.

Rakennuksista vuonna 2003 ja 2014 tehtyjen inventointien mukaan kiinteistö Jerelä 4:188 on asutushistoriallisesti arvokas entinen sepän mäkitupalaistila. Se on edustava esimerkki 1930-luvun rakentamisesta. Vanhinta mäkitupalaisrakennuskantaa kiinteistöllä edustaa vanhassa mallissaan säilynyt asuinrakennus 1800-luvun lopulta. Kiinteistöllä on melko hyvin säilynyt tilakeskuksen rakennuskanta. Kohteella on sekä historiallista että rakennushistoriallista merkitystä. Kiinteistöllä Hennala 5:146 on asutushistoriallisesti arvokas entinen mäkitupa, jonka ulkoasu ja sisätilat on uusittu kokonaan. Kohteella on historiallista merkitystä.

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ei ole kaavaehdotuksesta 6.3.2015 antamassaan lausunnossa puoltanut kaavaratkaisua. Kiinteistöjen Jerelä 4:188 ja Hennala 5:146 asuinrakennuksilla on maisemallista ja/tai kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa ja niiden säilymisen turvaaminen on perusteltua. Katulinjaus kulkee osittain Jerelän pihapiirissä jättäen alleen 1930-luvun tiilisen vilja-aitan, jonka säilymisen turvaaminen on nostettu esiin jo museon edellisessä lausunnossa. Katualue kulkee noin kolmen metrin päässä Jerelän asuinrakennuksesta, mikä on liian lyhyt etäisyys. Tien vuoksi purettaisiin myös Hennalan vuonna 1897 rakennettu entinen mäkitupa, jolla on asutushistoriallista arvoa. Luonnosvaiheessa maakuntamuseo ilmoitti pitävänsä parempana kaavaluonnosvaihtoehtoa 2, jossa olevat asuinrakennukset olisi mahdollista säilyttää. Maakuntamuseo on esittänyt tielinjauksen muuttamista siten, että Hennalan asuinrakennus voidaan säilyttää. Katulinjausta tulisi siirtää etäämmälle Jerelän asuinrakennuksesta ja tiilisen vilja-aitan säilyminen tulisi turvata, koska se on osa pihapiiriä ja tienvarren miljöötä.

Vihdin museon lausunnossa 9.3.2015 on todettu, että asemakaavaehdotuksen ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteet eivät kohdistu olemassa oleviin paikallishistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kaavaehdotuksen toisen vaiheen osalta katualueen sijaintia tulisi harkita uudelleen, ettei sen sisäpuolelle jäisi Vihdille paikallishistoriallisesti merkittäviä hyvin säilyneitä kokonaisia tilakeskuksia.

Rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen säilyttämisessä on otettava huomioon, että asemakaavaa laadittaessa voidaan joutua sovittamaan yhteen erilaisia, myös toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa sujuva liikennöinti Nummelan taajamaan paitsi nykyoloissa, myös asutuksen mahdollisesti tiivistyessä olemassa olevilla asemakaava-alueilla, ja lisäksi varautua tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavan oikoradan ja asutuksen lisäämisen aiheuttamiin liikennetarpeisiin. Samalla on otettava huomioon, että kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevien rakennusten ja pihapiirien historialliset arvot eivät vaarannu. Kohteita ei ole arvioitu valtakunnallisesti merkittäviksi. Niillä on kuitenkin paikallisesti asutus- ja rakennushistoriallista arvoa. Kiinteistöllä Jerelä olevan asuinrakennuksen ja vilja-aitan sekä kiinteistöllä Hennala olevan asuinrakennuksen historiallinen arvo perustuu niiden sijaintiin tienvarren miljöössä ja Jerelän osalta myös osana pihapiiriä.

Siihen nähden, että valituksenalaisen kaavapäätöksen toteuttaminen ei ota huomioon mainittua arvoa ja koska tielinjaus on toteutettavissa toisinkin, asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n rakennetun ympäristön säilyttämistä koskevaa sisältövaatimusta. Tämän vuoksi kunnanvaltuuston päätös on kumottava.

Kaavapäätöksen tultua kumotuksi täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta ei ole aihetta lausua enemmälti.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Minna Ruuskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vihdin kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi kunnanhallitus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kaavasuunnittelussa on päädytty ratkaisuun, jossa Nummelan taajaman liikenteen sujuvuus ja kevytliikenteen turvallisuus on katsottu arvokkaammaksi kuin paikallisesti merkittävän rakennushistoriallisen kohteen koskemattomuus. Kaavaratkaisu säilyttää oleellisimmat osat rakennushistoriallisista arvoista ja laajennusvaiheen alle jäävien rakennusten siirtäminen on mahdollista.

Pillistöntien rakennuskannan historialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että niitä olisi pitänyt painottaa kaavasuunnittelussa muiden kaavatavoitteiden yli. Pillistöntien vanhaa rakennuskantaa on inventoitu vuosina 2003 ja 2014. Inventoinnit on tilattu Vihdin rakennuskulttuurisäätiöltä.

Vanhasta Hennalan mäkituparakennuksesta on poistettu leivinuuni ja kamarin uuni, vaihdettu ikkunat, kaikki pinnat uusittu sisältä ja ulkoa ja tehty katolle kattoikkunoita. Rakennuksella ei ole enää rakennushistoriallisia arvoja (kohdeinventointilomake Hennala 04/2014).

Jerelän kiinteistöllä mäkitupalaisuutta edustaa vain vanha nykyisellään varastona toimiva asuinrakennus. Vuoden 2014 inventoinnissa todetaan, että tilakeskuksen rakennuskanta on melko hyvin säilynyt. Tienvarren miljöö- tai maisema-arvoja ei ole katsottu niin erityisiksi, että niistä olisi mitään mainintaa inventoinneissa.

Asemakaavaratkaisun valinnassa ei viety jatkosuunnitteluun hiekkakuopan kautta kulkevaa vaihtoehtoa, sillä se olisi edellyttänyt katuun liian jyrkkiä mutkia ja kadun rakentamista 10‒15 metriä paksulle täyttömaalle. Kokoojakadun rakentaminen noin paksulle täyttömaalle on teknisesti haastavaa ja huomattavan kallista. Asuntoalueen itäpuolelta kiertämistä ei edes harkittu, sillä se edellyttäisi massiivista kalliolouhintaa lähimmillään 20 metrin päässä asuinrakennuksesta.

Maastonmuodot ovat sen verran haastavia, että katulinjausta on tutkittu ensisijaisesti kallion ja hiekkakuopan väliin jäävälle rinteelle, missä se nykyiselläänkin kulkee. Rinteellä on runsaasti erilaisia rakennuksia, eikä kokoojakadun leveää linjausta ole mahdollista linjata sinne siten, etteikö joitakin rakennuksia jää linjauksen alle. Valmisteluvaiheessa tutkittiin kahta erilaista linjausta (V1 ja V2), joista ensimmäinen päätyi kaavaratkaisuun.

Jerelän viljasiilo on siirrettävä ennen katulinjauksen nelikaistaistamista kummassakin vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa V2 säästyisi Hennalan asuinrakennus, mutta katu kaartuisi Jerelän pihan kautta. Tällöin Jerelän ulkorakennuksia jouduttaisiin siirtämään useampia ja piha jäisi liian pieneksi. Kaavaratkaisun valinnassa Hennalan asuinrakennusta ei katsottu niin arvokkaaksi, että sen takia pitäisi rikkoa Jerelän pihakokonaisuus. Valittu kaavaratkaisu jättää Jerelän pihapiirin eheämmäksi, jolloin viljasiilo on helpompi sovittaa osaksi tilakeskuksen muuta rakennuskantaa. Myös Jerelän vanha hirsinen mäkitupalaisrakennus jää kauemmaksi katulinjauksesta. Lisäksi tämä suorempi katulinjaus on Pillistöntien alkuperäinen linjaus tässä kohtaa.

Asemakaavaa laadittaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n rakennetun ympäristön säilyttämistä koskeva sisältövaatimus. Erilaisia vaihtoehtoja on selvitetty ja päädytty ratkaisuun, jossa säilytetään Jerelän kiinteistö mahdollisimman ehjänä ja tilakeskuksen rakennuskannasta vain yksi ulkorakennus joudutaan siirtämään. Hennalan kiinteistöllä ei ole vastaavia arvoja. Vanha asuinrakennus on hirsirakenteinen ja tarvittaessa siirrettävissä. Valittu katulinjaus mahdollistaa parhaiten joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittämisen olemassa olevaan tielinjaukseen tukeutuen.

Pillistöntie on nykyisellään yksityistie ja sillä kulkee noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun Kalkkimäen alikulku Hanko-Hyvinkää junaradan alitse avataan liikenteelle ja Pajuniityn rakentaminen alkaa, liikennemäärä nousee noin 2 700 ajoneuvoon vuorokaudessa. Loppuvaiheessa, Pajuniityn rakennuttua kokonaan, liikennemäärän arvioidaan olevan noin 5 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän arvioidaan tippuvan 4 400 ajoneuvoon vuorokaudessa, mikäli Höytiönnummelle rakennetaan paikallisliikenteen juna-asema osana ESA-rataa (ns. Tunnin juna).

A on antanut selityksen kunnanhallituksen valituksen johdosta.

B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen kunnanhallituksen valituksen johdosta.

Vihdin kunnanhallitus on antanut vastaselityksen. Se on lähetetty tiedoksi A:lle ja B:lle.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumero 2431/1/16) ratkaissut C:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 15.6.2016 nro 16/0551/5.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan Vihdin kunnanhallituksen valituksesta. A:n ja B:n hallinto-oikeudelle tekemät valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä hylätään.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja asemakaavan lainmukaisuuden arvioinnissa keskeiset tosiseikat on selostettu hallinto-oikeuden päätöksessä.

Asiassa on kunnanhallituksen valituksesta ratkaistava, onko kysymyksessä oleva Pillistöntien asemakaava täyttänyt kaavan hyväksymisen edellytykseksi maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa ja 54 §:ssä säädetyn vaatimuksen vaalia rakennettua ympäristöä ja olla hävittämättä niihin liittyviä erityisiä arvoja. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös muut mainituissa säännöksissä kaavan hyväksymiselle säädetyt edellytykset. Niistä erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja taloudellisuuteen sekä liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä on kaavaa hyväksyttäessä tullut punnita vastakkain rakennetun ympäristön arvojen vaalimiseen liittyvän tavoitteen kanssa. Tässä harkinnassa kunnanvaltuustolla on oikeus painottaa kaavan erilaisia sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset otetaan punninnassa laissa edellytetyllä asianmukaisella painoarvolla huomioon.

Pillistöntien asemakaavan tavoitteena on suunnitella yksityistienä olevan Pillistöntien jatko Pajuniityn eteläosien asemakaava-alueelta Vanhalle Turuntielle sekä muuttaa yksityistie kaduksi. Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualue on tärkeä osa tavoitteellisen Nummelan eteläosien liikenneverkon runkoa. Pajuniityn eteläosan asemakaavan toteutuessa liikennemäärä nykyisellä Pillistöntiellä kasvaa huomattavasti alueen sijaitessa Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa. Pillistöntien asemakaavan mukainen katu yhdistää Pajuniityn asemakaava-alueen ja Höytiönnummen työpaikka-alueen kaava-alueen.

Asiakirjojen mukaan kaavan mukainen katualue sijaitsisi nykyisen Pillistöntien kohdalla ja kulkisi alueen pohjoisosassa Jerelän RN:o 4:188 ja Hennalan RN:o 5:146 mäkitupalaistilojen rakennusten välistä. Katualueen alle jäisi Jerelän tilan tiilinen vilja-aitta ja Hennalan tilalla oleva mäkitupa. Sekä teknistaloudelliset selvitykset että liikenteen järjestämiseen liittyvät vaatimukset puoltavat tien osoittamista kaavassa esitetylle paikalleen. Rakennuksilla on arvioitu olevan paikallisesti asutus- ja rakennushistoriallista arvoa. Hennalan uudelleen rakennettu mäkitupalaisrakennus ei kuitenkaan ole muutostöiden jälkeen enää rakennushistoriallisesti erityisen arvokas. Rakennuksiin liittyviä arvoja ei voida arvioida niin merkittäviksi, että ne ehdottomasti edellyttäisivät kadun sijoittamista muualle.

Yhteenveto ja lopputulos

Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja se, mitä hallinto-oikeuden päätöksessä on lausuttu maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Vihdin kunnanvaltuuston päätös ei ole ollut A:n ja B:n hallinto-oikeudelle tekemissä valituksissa esitetyillä perusteilla kuntalain (365/1995) 90 §:ssä tarkoitetuin tavoin lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on Vihdin kunnanhallituksen valituksesta kumottava ja A:n ja B:n hallinto-oikeudelle tekemät valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä hylättävä. Vihdin kunnanvaltuuston päätös Pillistöntien asemakaavan hyväksymisestä jää siten voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 9.3.2017