Muu päätös 1068/2017

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja hänen 18 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 15.6.2016 nro 16/0551/5

Asian aikaisempi käsittely

Vihdin kunnanvaltuusto on 7.12.2015 tekemällään päätöksellä (§ 58) hyväksynyt Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan N 161.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja hänen asiakumppaninsa valituksen Vihdin kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksenalaiselta osin seuraavasti:

Kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuus

1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 4 momentin mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea muun ohella haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luonnonsuojeluasetuksen 23 §:n mukaan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momenttia sovelletaan Suomessa luonnonvaraisena esiintyviin luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin eläinlajeihin, jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteessä 5. Liito-orava on mainitun asetuksen liitteen 5 mukaan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläinlaji.

2. Asemakaavan tavoitteet ja sisältö

Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava-alue, jonka pinta-ala on noin 6,7 hehtaaria, sijaitsee Nummelan taajaman eteläpuolella Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alue rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen ja lännessä 20 kV:n voimajohtoon.

Kaavaselostuksen mukaan kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan ja pohjavesialueiden ulkopuolelle. Selostuksessa on todettu, että Höytiönnummen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa, alue ei sijaitse pohjavesialueella ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa.

Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaava-alue on taajamatoimintojen aluetta ja tiivistettävää aluetta. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Asemakaavassa osoitetaan kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY), joilla on yhteensä kahdeksan ohjeellista tonttia. Kaavamääräyksen mukaan TY-alueelle voidaan rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä.

Kaava-alueen lounaisosaan osoitetaan lähivirkistysalue (VL), jonka pinta-ala on noin 1,7 hehtaaria. TY-korttelin 357 ja Vanhan Turuntien väliin osoitetaan istutettava alueen osa.

Kaava-alueen kaakkoiskulmaan osoitetaan yleinen pysäköintialue (LP). LP-alueelle sijoittuu kaavassa alueen osa, jolle voidaan tehdä allas hulevesien selkiyttämistä ja viivyttämistä varten (hule). Kaavassa annetaan myös hulevesimääräys, jonka mukaan tonteilla suositellaan vettä läpäisevien pintojen käyttämistä sekä hulevesien johtamista viheralueille ja painanteisiin ennen hulevesiverkostoon johtamista. Määräyksen mukaan työpaikka-alueen hulevedet tulee viemäröidä ja johtaa viemärissä keskitettyyn viivytysrakenteeseen ennen kaava-alueen ulkopuolelle johtamista.

Kaavassa osoitetaan maanpinnan likimääräinen korkeusasema TY-, LP- ja katualueilla. Korkeusasema vaihtelee välillä +70.0 kaava-alueen kaakkoiskulmassa ja +75.0 kaava-alueen pohjoisosassa.

3. B:n valitus

= = =

Asemakaavan hulevesijärjestelyt

Asemakaavaan liittyvässä selvityksessä "Louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä esirakentamisen ympäristövaikutukset" on tarkasteltu muun ohella alueen rakentamisaikaista ja sen jälkeistä hulevesien hallintaa. Selvityksen perusteella kaavaan on otettu edellä kerrotut hulevesien hallintaa koskevat merkinnät ja määräykset. Asemakaavan hyväksymispäätös ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä yleisellä perusteella, että hulevesijärjestelyt olisivat riittämättömät.

4. A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus

Muistutuksiin annetut vastineet

Valituksen mukaan kaavasta tehtyihin muistutuksiin on vastattu puutteellisesti erityisesti kaava-alueen läheisyydessä olevan kotieläintilan osalta.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaselostuksen liitteenä on vastineraportti kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Raportin perusteella myös A:n ja hänen asiakumppaniensa muistutukseen on annettu vastine. Raportissa olevassa muistutuksen sisällön selostuksessa mainitaan myös läheinen kotieläintila. Kunnan vastineessa ei ole erikseen käsitelty mainittua kotieläintilaa. Vastineessa on kuitenkin yleisemmällä tasolla käsitelty asemakaavan toteuttamisen edellyttämää kallionlouhintaa. Asiassa ei voida katsoa olevan kyse sellaisesta kaavoitusmenettelyyn liittyvän vuorovaikutuksen puutteellisuudesta, jonka johdosta asemakaavan hyväksymispäätös olisi syytä kumota.

Asemakaavan suhde yhdyskuntarakenteeseen ja yleiskaavan tarve

Valituksen mukaan asemakaava hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja Höytiönnummen alueelle tulisi ensin laatia osayleiskaava.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että asemakaavan tulee perustua yleiskaavaan. Asemakaava voidaan laatia myös alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jolloin asemakaavaa laadittaessa on otettava soveltuvin osin huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista mainitun lain 39 §:ssä säädetään. Lisäksi maakuntakaava on otettava ohjeena huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alue sijaitsee Nummelan keskustasta noin kolme kilometriä linnuntietä etelään ja hieman yli puolen kilometrin etäisyydellä Pajuniityn asemakaava-alueesta. Selostuksen mukaan Höytiönnummen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja tiivistettäväksi alueeksi.

Kunnanhallituksen antamassa lausunnossa on esitetty Höytiönnummen asemakaava-alueen suunnittelusta muun ohella seuraavaa: Kunnanvaltuusto on 15.11.2004 päättänyt Vihdin kunnan kehityskuvasta, joka on ollut kaavasuunnittelun pohjana. Pillistöntien ja Vanhan Turuntien varrelle on kehityskuvassa osoitettu yritystoimintaa varten kehitettävä alue. Nummelan eteläosien osayleiskaavatyössä työpaikka-alueiden rajaukset ovat täsmentyneet siten, että olemassa olevien haja-asutuskeskittymien ympärille on osoitettu asuntorakentamista ja työpaikka-alueet pääosin rakentamattomiin kohteisiin. Työpaikka-alueiden valinnassa oleellista oli myös se, että niille on pääsy pääteiltä, eikä raskasta liikennettä ohjattaisi asuntokaduille. Höytiönnummen työpaikka-alue sijaitsee kunnan omistamista kohteista edullisimmalla paikalla arvioitaessa olemassa olevaa ja tulevaa yhdyskuntarakennetta, kunnallistekniikan saavutettavuutta ja liikenneyhteyksiä. Pajuniityn asemakaavan ja Höytiönnummen asemakaavan väliin jää noin 700 metrin suunnitteluvara tulevalle aseman paikalle.

Hallinto-oikeus toteaa, että kyseessä on työpaikka-alueen asemakaava, jossa osoitetaan kahdeksan tonttia teollisuus- ja varastorakennuksia varten. Voidaan katsoa, että asemakaavaa laadittaessa on otettu maakuntakaava huomioon säädetyllä tavalla. Työpaikka-alueen osoittamiselle kyseiselle paikalle voidaan kunnanhallituksen lausunnossa todetuin syin katsoa olleen asianmukaisia maankäytöllisiä perusteita ja asiassa on arvioitu suunnitellun maankäytön soveltuvuutta alueelle myös suhteessa kunnan muuhun maankäytön suunnitteluun. Asemakaavan hyväksymispäätöstä ei ole pidettävä lainvastaisena valituksessa esitetyillä yhdyskuntarakenteeseen ja yleiskaavan tarpeeseen liittyvillä perusteilla.

Kallionlouhinta ja siitä aiheutuva melu

Valituksen mukaan kaavan toteuttaminen edellyttää merkittävää kallion louhimista alueen rakentamisen jäädessä toisarvoiseksi ja louhintaa suunnitellaan noin 170 metrin päähän lähimmästä asunnosta. Valituksen mukaan louhinnan vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti.

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alue muodostuu metsää kasvavasta kallioselänteestä, joka kohoaa korkeimmillaan noin 90 metriä merenpinnan yläpuolelle ja korkeustaso vaihtelee kaava-alueen kohdalla noin 64–90 m-mpy välillä. Selostuksessa on todettu, että alueen maastonmuodoista ja maaperästä johtuen kaavan toteuttaminen tulee vaatimaan kallion louhintaa. Asemakaavaan on merkitty TY-, LP- ja katualueilla maanpinnan likimääräinen korkeusasema, joka vaihtelee välillä +70.0–75.0.

Asemakaavaan liittyvässä selvityksessä "Louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä esirakentamisen ympäristövaikutukset" on tarkasteltu muun ohella kaavan toteuttamisen edellyttämää louhintaa ja sen vaikutuksia ympäristön asutukseen. Selvityksessä on näiltä osin käsitelty louhinnan vaiheistusta, louhintatasoja ja -määriä ja toiminnan kestoa sekä toiminnan melu-, pöly-, liikenne- ja tärinävaikutuksia.

Hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavassa alueelle on osoitettu TY-korttelialueita, joissa sallitaan ainoastaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta toimintaa. Valituksessa on kyse TY-korttelialueiden toteuttamisen edellyttämän kallionlouhinnan vaikutuksista, joita on tarkasteltu edellä mainitussa selvityksessä. Hallinto-oikeus katsoo, että kallionlouhinnan vaikutuksia on selvitetty riittävästi sen arvioimiseksi, täyttääkö asemakaava näiltä osin sille asetetut sisältövaatimukset.

Edellä mainitun selvityksen mukaan tulisi käytännössä varautua siihen, että alueen louhintaan ja murskaukseen kuluu noin kaksi vuotta. Noin 70 prosenttia louhittavasta kivestä sijaitsisi vaiheen 1 alueella, jolloin työmaan ympärillä olisi suojaavat kallioseinämät. Toiminnasta aiheutuva melu tulee selvityksen mukaan todennäköisesti ylittämään valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot lähinnä silloin, kun kallionporaus tapahtuu reuna-alueilla vaiheissa 2–4. Selvityksessä on näiltä osin todettu, että nopeimmillaan kussakin reuna-alueen vaiheessa louhinta voitaisiin tehdä loppuun muutamassa viikossa.

Hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavan toteuttamisen edellyttämän kallionlouhinnan vaikutukset ovat sinänsä kaavasta aiheutuvia vaikutuksia. Nämä rakentamisaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia, eikä kaavan TY-kortteleihin myöhemmin sijoittuvasta toiminnasta saa aiheutua ympäristöhäiriöitä. Asemakaavalla ei ole ratkaistu eikä voitukaan

ratkaista sitä, mitä lupia ja muita päätöksiä kallionlouhinta alueella edellyttää. Myös kallionlouhintaan liittyvät suunnitelmat tarkentuvat alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtuuston ei voida katsoa kaavan hyväksyessään käyttäneen harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut käytettävissä pelkästään sillä perusteella, että kaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, ettei asemakaavan hyväksymispäätös ole lainvastainen valituksessa esitetyillä kivenlouhintaan ja siitä aiheutuvaan meluun liittyvillä perusteilla.

Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että valituksessa mainittua kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettua valtioneuvoston asetusta 800/2010 sovelletaan silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Mainitulla asetuksella ei siten ole välitöntä vaikutusta asemakaavan hyväksymispäätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa.

Liito-oravien huomioon ottaminen

Valituksen mukaan kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi selvitetty liito-oravien esiintymistä kaava-alueella.

Asemakaavaan liittyvässä selvityksessä "Höytiönnummen asemakaava, elinympäristöselvitys 2013" on etsitty soveltuvista metsiköistä merkkejä liito-oravasta haapojen ja kuusien juurilta. Selvitysalueen lounaisosassa sijaitsevan lehtipuuvaltaisen kangasmetsän (kuvio 2) on selvityksessä todettu soveltuvan liito-oravan ruokailualueeksi ja kulkuyhteydeksi. Liito-oravasta ei kartoituskäynnin 21.5.2013 aikana kuitenkaan havaittu merkkejä. Kuvion 2 alue sijoittuu kaava-alueen rajana olevan voimalinjan länsipuolelle.

Kaavaselostuksessa myös mainitussa selvityksessä "Liito-oravaselvitys 2014, Höytiönnummi-Lehmälähteenmäki" on tutkittu nyt kysymyksessä olevan kaava-alueen itäpuolisia alueita. Selvityksen liitekarttoihin on kuitenkin merkitty aiemmista selvityksistä peräisin olevia tietoja myös nyt kysymyksessä olevan kaava-alueen kohdalle. Liitekartassa kaava-alueen länsipuolelle on merkitty asuttu liito-oravaesiintymä ja kaava-alueen etelä- ja itäosiin liito-oravalle soveltuva metsä ja kulkuyhteys.

Hallinto-oikeus toteaa, että mainittujen selvitysten perusteella on mahdollista arvioida asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä liito-oravan huomioon ottamisen osalta. Selvitysten perusteella nyt kysymyksessä olevalla kaava-alueella ei ole tehty havaintoja liito-oravista eikä niiden luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitetuista lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Vuoden 2014 selvityksen liitekarttaan merkityt liito-oravalle soveltuva metsä ja kulkuyhteys sijoittuvat osittain kaavassa VL-alueeksi ja istutettavaksi alueen osaksi osoitetuille alueille. Vuoden 2013 selvityksen mukaan kaava-alueen metsät ovat hoidettuja talousmetsiä, joita on harvennettu viime vuosina. Kun lisäksi otetaan huomioon, että liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty suoraan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin nojalla, asemakaavan hyväksymispäätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä liito-oravaa koskevilla perusteilla.

Asemakaavan liikennejärjestelyt

Valituksen mukaan Vanha Turuntie ja Pillistöntien liittymä on vaarallinen, eikä liikennemäärissä ole otettu huomioon läheisyydessä Hankasalon mäellä alkamassa olevasta louhinnasta aiheutuvaa raskaan liikenteen lisäystä.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavan toteuttamisen edellyttämä kallionlouhinta ja tuleva työpaikka-alue lisäävät liikennettä alueella. Kaava-alue sijaitsee kuitenkin liikenteellisesti edullisella paikalla teiden risteyksessä ja asemakaava luo riittävät edellytykset työpaikka-alueen liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan hyväksymispäätös ei myöskään ole lainvastainen sillä valituksella esitetyllä perusteella, ettei tässä yhteydessä ole tarkasteltu läheisyydessä mahdollisesti alkavan louhinnan liikenteellisiä vaikutuksia.

Asemakaavan hulevesijärjestelyt

Näiltä osin hallinto-oikeus viittaa edellä B:n valituksen kohdalla lausumaansa ja toteaa lisäksi, että hulevesijärjestelyt tarkentuvat alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

5. Yhteenveto

Hallinto-oikeus voi tutkia valitusten johdosta vain sen, onko asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös kuntalain (365/1995) 90 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen siltä osin kuin päätöksestä on valitettu. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevia valitusperusteita, kuten sitä, olisiko jokin muu maankäytöllinen ratkaisu parempi kuin tehty kaavaratkaisu.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnanvaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, joten valitukset on hylättävä.

= = =

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 55 § 4 momentti, = = = ja 65 § 2 momentti

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Jukka Reinikainen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat uudistaneet asiassa hallinto-oikeudessa lausumansa ja esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kunnan käyttämä konsultti on toisessa valitusasiassa edustanut asukkaiden vastapuolta. Päätöksenteon taustamateriaalia tuotettaessa on noudatettava viranomaistoiminnalta vaadittavaa neutraliteettia niin, ettei synny epäselvyyksiä kaksoisrooleista tai jääviyksistä. Hallinto-oikeus on jättänyt tämän kysymyksen käsittelemättä.

Kaavan valmistelu ja sitä varten tehdyt selvitykset ovat puutteellisia, eivätkä täytä kaavatyölle asetettuja vaatimuksia. Ramboll Oy:n tekemässä louhinta- ja hulevesisuunnitelmassa ei ole otettu huomioon yhteismelua muista hankkeista. Höytiönnummen alueelta ei ole tehty riittäviä liito-oravaselvityksiä. Aikaisemmat selvitykset ovat vanhentuneita, kun uusia liito-oravahavaintoja on tehty. Kaava-alueen hulevesien ja liikenteen järjestäminen on selvitetty puutteellisesti. Liikenneolojen järjestämistä vaikeuttaa muun muassa Vanhan Turuntien huono kunto sekä Pillistöntien asemakaavan kumoutuminen hallinto-oikeudessa.

Kyseessä on kaavahankkeeksi naamioitu kivenlouhintahanke. Louhinnan suuruusluokkaa ei ole huomioitu. Louhinnan vaikutus rauhallisen alueen ympäristöön yhdessä viereen tulevan Hankasalonmäen kalliolouhoksen kanssa on kohtuuton.

Kaava-alueen naapurissa oleva kotieläintila on jätetty kokonaan kaavan vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Kaavoituksen edellyttämää vuorovaikutusta ei ole tältä osin toteutettu.

Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa asemakaavan lainmukaisuutta.

Vihdin kunnanhallitus on antanut selityksen. Selityksessään kunnanhallitus on muun ohella todennut, että konsultti ei ole missään vaiheessa osallistunut kaavasuunnitteluun tai kaavasta päättämiseen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen. Vastaselityksessään he ovat muun ohella esittäneet, että kaavoituksen taustamateriaalia on tuottanut esteellinen henkilö.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumero 1397/1/16) ratkaissut Vihdin kunnanhallituksen valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 7.4.2016 nro 16/0277/5 Pillistöntien asemakaavan hyväksymistä koskevassa asiassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Valittajat ovat valituksessaan hallinto-oikeudelle katsoneet, että asemakaavan louhinta- ja hulevesisuunnitelman meluselvityksineen on laatinut konsulttiyhtiö, jota on pidettävä alueen asukkaiden vastapuolena.

Valittajat eivät ole esittäneet eikä muutoinkaan ole tullut ilmi, että valituksessa tarkoitetun konsulttiyhtiön työntekijät olisivat olleet virka- tai työsuhteessa Vihdin kuntaan taikka kunnan luottamustoimessa silloin, kun kaava-asiaa on kunnassa käsitelty. Tämän vuoksi kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ei ole syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Asiassa ei ole esitetty myöskään perustetta katsoa päätöksenteossa tai sen valmistelussa loukatun hallintolain 6 §:ssä säädettyä puolueettomuusperiaatetta.

Näistä syistä ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.