Muu päätös 1207/2017

Kunnallisvalitus (kahden koulun lakkauttaminen, Vantaa)

Antopäivä: 15.3.2017
Taltionumero: 1207
Diaarinumero: 862/3/15 ja 924/3/15

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittajat 1. Martti Tynkkynen, Vantaa

2. Hevoshaan koulun koti- ja kouluyhdistys ry, Marika Punkka, Susanna Lindqvist, Markus Lyyra ja Antti Kari, Vantaa

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 24.2.2015 nro 15/0143/2

Asian aikaisempi käsittely

Vantaan opetuslautakunta on 15.10.2013 (§ 16) muun ohella päättänyt, lakkauttaa Hevoshaan ja Tuomelan koulut asteittain siten, että koulutiloista voidaan luopua 1.8.2016. Opetuslautakunta oli myös päättänyt toteuttaa Hevoshaan ja Tuomelan koulujen lakkauttamisen johdosta seuraavat muutokset:

- Itä-Hakkilan koulu on 1.8.2015 alkaen vuosiluokkien 1.–5. koulu.

- Itä-Hakkilan koulu on 1.8.2016 alkaen vuosiluokkien 1.–4. koulu.

- Hakunilanrinteen koulu on 1.8.2015 alkaen vuosiluokkien 1.–4. koulu.

- Hakunilan koulu on 1.8.2015 alkaen vuosiluokkien 5.–9. koulu.

- Sotungin koulu on 1.8.2015 alkaen vuosiluokkien 6.–9. koulu.

- Sotungin koulu on 1.8.2016 alkaen vuosiluokkien 5.–9. koulu.

- Sotungin koululla on väliaikaisesti 4. luokkien oppilaita lukuvuonna 2016–2017.

- Hämeenkylän koulu on 1.8.2014 alkaen asteittain 1.–9. luokkien yhtenäiskoulu ja liittää 1.8.2014 Rajatorpan koulun Variston opetuspiste Hämeenkylän yhtenäiskoulun osaksi.

Opetuslautakunta on 17.12.2013 (§ 8, 9, 10 ja 11) hylännyt yllä mainittujen valittajien sekä eräiden muiden kunnan jäsenten oikaisuvaatimukset. Opetuslautakunta on todennut, että menettelyä, jossa asiakirjat ovat olleet lautakunnan jäsenten nähtävillä ja tutustuttavana 13.12.2013 alkaen, on pidettävä riittävänä. Lautakunta on todennut, että valmisteluasiakirjat ovat olleet nähtävillä ja käytössä myös asiakohdan käsittelyn ajan kokoushuoneessa. Lautakunta on päättänyt hylätä oikaisuvaatimusten tekijöiden oikaisuvaatimukset, koska opetuslautakunnan päätös 15.10.2013 (§16) ei ole lainvastainen eivätkä oikaisuvaatimusten tekijät ole esittäneet mitään sellaista perustetta, jonka vuoksi olisi syytä muuttaa päätöstä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta valitusperusteet, joiden mukaan päätökset ovat Tuomelan koulun lakkautuksen osalta vastoin Vantaan kaupungin saaman maalahjoituksen käyttötarkoitusta tai tarkoitemääräystä. Hallinto-oikeus ei myöskään ole tutkinut valitusperusteita, joiden mukaan päätökset ovat vastoin asemakaavan suojelumääräyksiä. Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt tutkimatta vastaselityksissä esitetyt valitusperusteet siitä, että opetuslautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa tehdä kysymyksessä olevia päätöksiä.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt muun ohella Martti Tynkkysen valituksen sekä Hevoshaan koti- ja kouluyhdistys ry:n, Marika Punkan, Susanna Lindqvistin, Markus Lyyran ja Antti Karin yhdessä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on myös hylännyt oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset sekä täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Tutkimatta jätetyiltä osin

Kysymystä siitä, onko kaupunki noudattanut saamansa maalahjoituksen määräyksiä, ei voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä. Myöskään kysymystä rakennuksen asemakaavamääräyksen käytön vastaisuudesta ei voida ratkaista koulujen lakkauttamista koskevia päätöksiä koskevan valitusmenettelyn yhteydessä. Näin ollen lahjoituksen käyttötarkoitusta tai tarkoitemääräystä ja rakennuksen asemakaavanmukaista käyttöä koskevat valitusperusteet on jätettävä tutkimatta.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Saman lain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lain 95 §:n 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Opetuslautakunnan asianomaiset pöytäkirjat on asetettu yleisesti nähtäväksi 27.12.2013. Näin ollen valitusaika on päättynyt maanantaina 27.1.2014. Martti Tynkkynen sekä Hevoshaan koulun koti- ja kouluyhdistys ry, Marika Punkka, Susanna Lindqvist, Markus Lyyra ja Antti Kari ovat esittäneet opetuslautakunnan toimivaltaa koskevan valitusperusteensa vasta 22.4.2014 ja 30.4.2014 hallinto-oikeuteen saapuneissa vastaselityksissään eli valitusajan jälkeen. Hallinto-oikeus ei näin ollen voi tutkia tätä valitusperustetta.

2. Tutkituilta osin

2.1. Asukkaiden osallistumisoikeus, tiedottaminen, kuuleminen, asian selvittäminen ja päätösten perusteleminen

2.1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 27 §:n 1 momentin mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Pykälän 2 momentin mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia (kohta 3) ja selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa (kohta 4). Kuntalain 29 §:n 1 momentin mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Hallintolain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Pykälän 2 momentin mukaan asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Saman lain 49 g §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuspäätöksen perustelemiseen ei sovelleta 45 §:n 2 momenttia.

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Artiklan 2 kohdan mukaan tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

2.1.2. Asiassa saatu selvitys

Opetuslautakunnan päätöksen 15.10.2013 § 16 esitystekstin mukaan kaupunginvaltuuston 18.6.2012 hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun ja investointitason alentaminen taloussuunnitelmakaudella. Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2013, että valtuustokaudella 2013–2016 jatketaan vuonna 2012 hyväksyttyä talous- ja velkaohjelmaa (TVO). Kaikilla toimialoilla ja tulosalueilla tulee löytää pysyviä kustannussäästöjä. Säästötoimia tehtäessä arvioidaan niiden kokonaisvaikutukset. Säästöillä ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia tulevaisuuteen.

Suomenkielisen perusopetuksen tavoitteena on palvelujen mahdollisimman laadukas ja kustannustehokas sekä tasapuolinen järjestely eri kaupunginosissa. Valmistelun tavoitteeksi on asetettu se, että säästöt ovat säästöjä myös pitkällä aikavälillä.

Perusopetuksen tulosalueen säästövelvoitteena on saada asteittain vuosina 2014–2016 noin 5 000 000 euron pysyvät vuotuiset säästöt noin 160 miljoonan euron budjetista. Vaadittujen vuotuisten säästöjen aikaansaaminen edellyttää perusopetuksen suurimpien menoerien tarkastelua. Näin merkittäviä pysyviä säästöjä ei voida saada aikaan koskematta henkilöstön määrään tai koulutiloihin.

Sivistystoimen valmistelussa on arvioitu, että 5 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttaminen henkilöstökuluja vähentämällä heikentää merkittävästi perusopetuksen laatua ja toimintaolosuhteita kaikissa Vantaan kouluissa. Perusopetuksen tilatarkastelu tehtiin 13.8.–31.12.2012. Tarkastelun perusteena oli selvittää, onko mahdollista saada kasvava oppilasmäärä 2010-luvulla mahtumaan olemassa oleviin kouluihin ja onko joillakin alueilla mahdollista luopua joistakin koulukiinteistöistä.

Tilatarkastelu tehtiin osin Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan kanssa yhteistyönä. Edellä mainitulta toimialalta saatiin tietoa koulukiinteistöistä, muun muassa kunto- ja kunnostustarpeesta, sekä tonttitietoja. Yhtenä tavoitteena oli löytää kahden kunnostusta vaativan koulun välimaastosta koulurakentamisen mahdollistava tontti. Tällainen tarve olisi ollut Myyrmäen alueella, mutta vapaata koulurakentamiseen soveltuvaa tonttia ei ole. Myös mahdollisuuksia jakaa tiloja varhaiskasvatuksen kanssa kartoitettiin, mutta ongelmana oli se, että molemmilla oli tilantarpeet ja puutteet samoilla alueilla.

Tarkastelussa määritettiin jokaisen Vantaan 46 suomenkielisen perusopetuksen koulun laskennalliset maksimioppilasmäärät. Ne pohjautuvat tehtyihin koulukäynteihin, joissa käytiin läpi koulun kaikki opetustilat. Kaikkien koulujen maksimioppilasmäärät on laadittu yhteneväisin perustein, määrittelyssä on käytetty hyväksi koulujen lukujärjestyksiä ja aiemmin kouluissa olleita oppilasmääriä.

Opetuslautakunnan päätöksen 17.12.2013 § 9 esitystekstin mukaan kouluverkon tehostamissuunnitelman lähtökohtana on se, että olemassa olevat koulut ovat tehokkaassa käytössä, ja että joistain tiloista ja niiden aiheuttamista vuokra- ja investointikustannuksista luovutaan, jotta kokonaisvaikutuksiltaan pysyvä noin 5 miljoonan euron vuotuinen säästötavoite saavutetaan. Nykyisistä 46 suomenkielisestä peruskoulusta viidessä on oppilasmaksimimäärän mukainen oppilasmäärä. Suunnitelman mukaan toimittaessa muidenkin koulujen oppilasmäärät nousevat asteittain oppilasmäärämaksimin tietämiin. Näin ollen suunnitelman mukainen päätös johtaa siihen, että vantaalaisten koulujen oppilasmäärät suhteessa olemassa oleviin tiloihin tulevat selkeästi kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Perusopetuksen johtaja on informoinut opetuslautakuntaa 18.12.2012 ja 25.2.2013 sekä opetuslautakunnan koulutus- ja perehdyttämisseminaarissa 18.–19.6.2013 TVO-prosessin aikataulusta ja -säästöistä sekä tilatarkastelusta. Rehtoreiden ja koulun johtajien kokouksessa tilatarkastelua ja TVO-säästöjä on käsitelty 7.11.2012, 13.12.2012, 3.6.2013 ja 8.8.2013. Perusopetuksen johtaja ja aluepäälliköt ovat esitelleet suunnitelman 19.8.2013 Hevoshaan, Kulomäen ja Tuomelan koulujen henkilöstölle. Aluepäälliköt ovat esitelleet 19.8.2013 suunnitelmaa Hakunilan, Hakunilanrinteen, Itä-Hakkilan ja Sotungin koulujen henkilöstölle sekä Askiston, Hämeenkylän, Pähkinärinteen, Rajatorpan ja Vierumäen koulujen henkilöstölle. Muilla kouluilla rehtorit ovat tiedottaneet henkilöstölle TVO-säästösuunnitelmasta. Oppilaiden huoltajille suunnitelmasta on tiedotettu Wilmassa 19.8.2013. Lausunnoista laadittu yhteenveto ja lausuntojen tiivistelmät sekä tarkennettu suunnitelma on julkaistu Vantaan internetsivuilla 30.9.2013 ja asiasta on tiedotettu huoltajia 30.9.2013 lähetetyllä Wilma-tiedotteella. Suunnitelmaan liittyvät yleiset tiedotteet sekä Hakunilan alueen suunnitelma julkaistiin kaupungin internetsivuilla englannin-, viron-, venäjän- ja albaniankielisenä 2.10.2013. Suunnitelmaa on esitelty opetuslautakunnan kokouksessa 19.8.2013 ja 9.9.2013 sekä opetuslautakunnan tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 30.9.2013. Suunnitelmaa on esitelty kaupunginvaltuuston iltakoulussa 12.9.2013.

Suunnitelma on esitelty 14.8.2013 sivistystoimen yhteistoimintaryhmässä. Ryhmässä ovat edustettuina ammattijärjestöt, työsuojelu ja työterveyshuolto. Suomenkielisen perusopetuksen tulosalueen henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelu 19.9.2013. Neuvottelussa todettiin, että yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintavelvoite on täyttynyt ja että jos lautakunta päättää esitetystä muutoksesta, työpistesiirrot tullaan käsittelemään välittömässä yhteistoiminnassa lakkautettavien koulujen henkilöstön kanssa lähempänä varsinaista ajankohtaa. Henkilöstön kuulemistilaisuudet järjestettiin kolmella koululla: Kulomäen koulu 9.9.2013, Tuomelan koulu 10.9.2013 ja Hevoshaan koulu 11.9.2013. Sivistystoimi on järjestänyt kuntalaisille alueellisia kuulemis-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia: 28.8.2013 Läntinen alue, 29.8.2013 Itäinen alue ja 5.9.2013 Koillinen alue. Kuulemistilaisuuksien materiaali on julkaistu Vantaan kaupungin internetsivuilla.

Lausuntoa pyydettiin Webropol-kyselynä koulujen henkilöstöltä, vanhempainyhdistyksiltä / vanhempainfoorumeilta / vanhempaintoimikunnilta, Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY:ltä, oppilaskunnilta, ammattijärjestöiltä, sivistystoimen tulosalueilta ja muilta toimialoilta. Lausuntokierros on osa päätöksentekoon liittyvää kuulemismenettelyä. Lausunnossa pyydettiin ottamaan kantaa perusopetuksen säästöjen kohdentamiseen, tilatarkasteluun ja suunniteltuihin toimenpide-ehdotuksiin. Lausuntoaika oli 20.8.–20.9.2013. VANVARY:n edustajan yhteydenoton jälkeen jatkettiin kyselyn avoimena oloa, jotta kaikilla halukkailla vanhempainyhdistyksillä oli mahdollisuus syöttää järjestelmään valmistelemansa lausunnot. Järjestelmä suljettiin 26.9.2013 klo 13.00.

Lausuntoja annettiin 26.9.2013 mennessä 77 kpl. Lausuntoja saatiin 43 koululta. Suomenkielisiä peruskouluja on 46. Lausuntoja saatiin koulujen henkilöstöltä 39 kpl, vanhempainyhdistyksiltä / vanhempainfoorumeilta 24 kpl, Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY:ltä, oppilaskunnilta 9 kpl, Vantaan opettajien ammattijärjestöltä, sivistystoimen työsuojeluvaltuutetuilta ja varhaiskasvatuksen ja liikuntapalvelujen tulosalueilta. Annettujen lausuntojen tiivistelmät julkaistiin 30.9.2013 Vantaan internetsivuilla.

Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus tiedotustilaisuuksien lisäksi yhteydenottoihin muun muassa blogin välityksellä. Sivistystoimi on vastannut suureen osaan kysymyksistä, joita blogissa on esitetty. Osa kysymyksistä on merkitty tiedoksi, ja kaikissa blogimerkinnöissä ei ole ollut kysymyksiä. Blogi on ollut yksi tapa tuoda kuntalaisille mahdollisuus vuorovaikutukseen valmistelun aikana. Esittelijä on ennen esityksen tekemistä lukenut kaikki blogissa esiin tuodut argumentit ja kysymykset sekä annetut lausunnot ja muut kannanotot. Lautakunnalla on ollut laajalti materiaalia käytettävissään päätöstä tehtäessä.

Opetuslautakunta on tehnyt päätöksen suomenkielisen perusopetuksen TVO-säästöjen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta, sisältäen muun muassa Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkauttamisen vuosina 2014–2016. Päätös ei sisällä lopullista asiaratkaisua muiden toimialojen tai toimielimien toimivaltaan kuuluvista asioista. Tuomelan tai Hevoshaan koulujen tonttien arvo tai tuleva käyttö ei ole ollut ratkaisevana tekijänä kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa. Perusteluna on ollut perusopetuksen tason säilyminen nykyisellään koko Vantaalla, kun tilojen käyttöä tehostetaan kautta linjan.

Tilatarkastelun yhteydessä valittaessa kouluja, joista voitaisiin luopua, keskeisimmät kriteerit olivat ensisijaisesti se, että oppilaat mahtuvat lähellä oleviin muihin kouluihin, ja toissijaisesti se, että oppilaiden koulumatkat ovat jatkossakin mahdollisimman lyhyet ja turvalliset. Vasta kolmantena otettiin huomioon se, voidaanko koulukiinteistöstä luopumalla välttää perusparannuksia. Huomiota kiinnitettiin tässä vaiheessa siihen, ettei lakkautettaisi kouluja, jotka ovat vasta rakennettuja tai peruskorjattuja, jolloin kiinteistöön on äskettäin investoitu nimenomaan koulukäyttöön sopivaksi saattamiseksi tai sellaisena pitämiseksi.

Päätöksentekohetkellä on arvioitu, että säästöt ovat suuruudeltaan 5,3 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Mahdolliset liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ja mahdolliset pienet muutostyöt koulukiinteistöissä ja pihoissa ovat enintään satoja tuhansia euroja ja näin saadaan noin 5 miljoonan euron säästövelvoite toteutettua. Säästösummat tulevat tarkentumaan toteutuessaan. Esimerkiksi kävelytien korjaaminen ei sinänsä tuo lisäkustannuksia kaupungille, koska kävelytien korjaaminen kuuluu joka tapauksessa kaupungin toimintaan ja niihin on varattu budjettiin omat varat. Kyse on allokoinnista. Sillä seikalla, että esimerkiksi lisääntyvä käyttö voi nostaa tietyn korjaustyön prioriteettia, jolloin työ tulee kenties toteutettua nopeammin, ei voida katsoa olevan sinänsä kustannuksia lisäävää vaikutusta.

Opetuslautakunta on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että itse päätöstekstiin ei voida tuoda koko valmisteluaineistoa, vaikka asian käsittelyssä oli laajalti taustamateriaalia käytössä. Taloudellisia vaikutuksia koskevat selvitykset ja laskelmat olivat päätöksistä ilmenevällä tavalla lautakunnan käytettävissä päätöstä tehtäessä.

2.1.3 Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Koulujen oppilaat eivät ole nyt kysymyksessä olevassa asiassa hallintolain 34 §:ssä tarkoitettuja asianosaisia. Hallinto-oikeus katsoo, että lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräykset eivät edellytä yksittäisten oppilaiden erikseen kuulemista sellaisessa koulun lakkauttamista koskevassa päätösmenettelyssä kuin nyt on kysymys. Asiakirjoista ilmenee, että asiassa on varattu tilaisuus tulla kuulluksi oppilaskunnille, vanhempainyhdistyksille / vanhempainfoorumeille / vanhempaintoimikunnille ja Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistykselle. Asiassa on järjestetty tiedotustilaisuuksia ja mahdollisuus kannanottoihin ja kysymyksiin internetissä blogissa. Hallinto-oikeus katsoo, että asiasta tiedottaminen ja kuuleminen on ollut riittävän laajaa ja asianmukaista.

Kuntalaki ei sisällä lautakunta-asian valmistelua koskevia säännöksiä. Valmistelu tehdään virkatyönä ja lautakunnalla tulee olla riittävä selvitys asian ratkaisemista varten. Opetuslautakunnan päätökset tehdään viranhaltijan esittelystä. Lähtökohtaisesti lautakunta itse päättää siitä, onko valmisteluaineisto riittävä vai tuleeko asian ratkaisemiseksi hankkia lisäselvitystä. Hallinto-oikeus toteaa, että lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräykset eivät edellytä, että asiassa, jossa koulu lakkautetaan ja lapsille osoitetaan muu koulu, valmistelussa olisi tehtävä erillinen lapsen oikeuksia koskeva selvitys. Opetuslautakunnan päätöksistä ilmenee, että sen päätöksissä on otettu lasten oikeudet huomioon päätöksistä ja tämän päätöksen kohdasta 2.2 ilmenevällä tavalla.

Asiassa on selvitetty säästötavoitteen saavuttamiseksi mahdollisuutta henkilöstökulujen vähentämiseen ja toisaalta tilakustannusten vähentämiseen. Perusopetuksen koulujen tilantarkasteluun (13.8.–31.12.2012) on osallistunut laajapohjainen työryhmä ja tarkastelussa on otettu huomioon Vantaan jokainen suomenkielinen perusopetuksen koulu. Hallinto-oikeus toteaa, että opetuslautakunta on arvioinut sille esitetyn selvityksen perusteella, että säästötavoitteet voidaan saavuttaa muun muassa kysymyksessä olevien koulujen lakkauttamisella. Lautakunta, jolla on ollut valmistelumateriaali käytettävissään, ei ole edellyttänyt yksityiskohtaisempaa selvitystä säästötavoitteiden toteutumisesta. Hallinto-oikeus katsoo, että asian valmistelua ja selvitystä on pidettävä riittävänä.

Arvioitaessa hallintopäätöksen perustelujen lainmukaisuutta hallintolain 45 §:n 1 momentin säännöksen kannalta kunnallisasiassa on otettava huomioon paitsi päätöksen varsinainen ratkaisuosa myös päätöksen esitysosa. Hallinto-oikeus toteaa, että opetuslautakunnan päätöksestä 15.10.2013 § 16 ilmenee, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Oikaisuvaatimuksiin annetuissa päätöksissä on esitetty riittävät perusteet vaatimusten hylkäämiseen ja perusteluista ilmenevät myös sovelletut säännökset. Hallinto-oikeus katsoo, että päätösten lainmukainen perusteluvelvollisuus ei ole edellyttänyt yksityiskohtaisten laskelmien esittämistä arvioiduista säästöistä.

Opetuslautakunnan päätösmenettely tai päätökset eivät ole hyvän hallintomenettelyn, palveluperiaatteen tai hyvän ja selkeän kielenkäytön vastaisia.

Opetuslautakunnan päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä tai ole lainvastaisia valituksissa esitetyin tiedottamista, kuulemista, asian selvittämistä tai päätösten perustelemista koskevin valitusperustein.

2.2 Päätösten lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet

2.2.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Pykälän 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Perusopetuslain 6 §:n säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 86/1997 vp) mukaan pykälä sisältää kuntia koskevan yleisen säännöksen opetuksen ja siihen liittyvien koulukuljetusten suunnittelusta ja järjestämisestä. Koulumatkojen turvallisuutta ja lyhyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun ohella asutuksen ja koulujen sekä muiden opetuksen järjestämispaikkojen, kuten päiväkotien, sijainti sekä muut asianomaisen kunnan olosuhteet ja oppilaiden ikä.

Perusopetuslain 32 §:n säännöksestä ilmenevät ne periaatteet, joiden mukaan oppilaalle myönnetään maksuton koulukuljetus tai vastaava riittävä avustus.

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.

2.2.2 Asiassa saatu selvitys

Opetuslautakunnan päätöksen 17.12.2013 9 esitysosan mukaan:

Kun päätös koulujen lakkauttamisesta tehdään hyvissä ajoin, niin oppilaiden koulupolut pystytään pitämään yhtenäisinä. Kun lakkautettavaan kouluun ei oteta oppilaita ensimmäiselle luokalle syksystä 2014 alkaen, niin vuonna 2016 voidaan sen hetken kaikki 4.–6.-luokkalaiset siirtää muihin alueen kouluihin jäljellä olevaksi peruskouluajakseen. Näin toimien oppilaille tulee perusopetuksen aikana vain yksi koulun vaihto. Jos tällaista vaiheistusta ei olisi, niin osalle oppilaista tulisi perusopetuksen aikana kaksi koulun vaihtoa.

Yksilöllisiin olosuhteisiin otetaan kantaa, kun oppilaaksiottopäätöksiä, koulukuljetuspäätöksiä, erityisen tuen päätöksiä ja muita yksilöllisiä päätöksiä tehdään. Kokonaisen koulun oppilaita koskien voidaan todeta vain, että oppilaille osoitetaan joka tapauksessa lain mukainen lähikoulu ja sen koulumatkoja koskevat samat kuljetusperiaatteet kuin kaikkia vantaalaisia oppilaita. Kouluverkkoratkaisulla ei heikennetä erityisen tuen oppilaiden asemaa. Erityisopetuksen ryhmien tilamitoitusta ei ole muutettu ja erityisen tuen oppilaat tulevat jatkossakin saamaan tarvitsemansa tuen.

Koulujen lakkauttamiset eivät aiheuta oppilaiden koulumatkojen turvallisuuteen merkittävää muutosta. Vantaan vaarallisimmat tiet ovat muilla alueilla kuin lakkautettavien koulujen tai näiden sijaan oppilaille lähikouluksi osoitettavien koulujen välittömässä läheisyydessä. Kehä 3:n, Vihdintien ja Rajatorpantien kohdalla on mahdollisuus kevyen liikenteen väylää käyttäen joko ylittää tai alittaa isot tiet. Muut tiet ovat pienempiä, ja niiden nopeusrajoitukset ovat matalammat. Suuri osa koulumatkoista voidaan kulkea jalkakäytäviä, kevyen liikenteen väyliä tai teillä, joilla nopeusrajoitus on korkeintaan 50 km/h. Vilkkaimmin liikennöityjen katujen ylityksissä pääsääntöisesti on suojatie, keskikorokkeella tai ilman, liikennevalot tai kevyen liikenteen yli- tai alikulkumahdollisuus. Tarvittavat liikenneturvallisuusasiat huomioidaan sekä liikennesuunnittelussa että koulumatkojen ja koulukuljetusten suunnittelussa.

Lähtökohtana on pidettävä sitä, että kouluverkko on riittävän kattava ja kokonaistaloudellisesti tehokas. Päätöksellä on haluttu turvata kaikkien vantaalaisten lasten perusopetuksen taso. Henkilöstövähennysten sijaan on suunniteltu tilakustannusten vähentämistä, joka sekin tehdään mahdollistaen mahdollisimman ehjät koulupolut ja lyhyet ja turvalliset koulumatkat.

Koko päätös on ollut nimenomaan lapsivaikutuksiin perustuva. Kaikkien 20 000 oppilaan opetuksen laadun säilyttäminen nykytasolla on ollut suunnitelman lähtökohta. Säästötoimenpiteitä on pyritty löytämään siten, että niistä koituisi mahdollisimman vähän haittaa lapsille. Tästä syystä on päätetty tehostaa olemassa olevien tilojen käyttöä ja luovuttaessa koulutiloista on huomioitu, että oppilaiden koulumatkat pysyvät jatkossakin kohtuullisina ja koulujen lakkauttamisen johdosta olisivat kokonaisuutena mahdollisimman lyhyet ja turvalliset.

Mitoituksen yhtenä lähtökohtana oli se, että Vantaalla ei siirrytä vuorolukuun, mutta oppituntien porrastusta ja erityisesti peruskoulun ylempien luokkien koulupäivien kestoa laajennetaan tarvittaessa noin kello 16 asti. Kello 16 jälkeisiä tunteja voi pienissä määrin olla luokka-asteilla 7.– 9. Koulupäivän pituuteen tämä ei vaikuta, koska koulun työjärjestyksen laatija voi ajoittaa niin oppilaan kuin opettajankin koulupäivän alkamaan vastaavasti myöhempään.

2.2.3 Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Hallinto-oikeus toteaa, että lähikoululla tarkoitetaan perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaisesti määräytyvää koulua tai paikkaa. Lähikoulu ei välttämättä ole oppilaan kotia lähinnä oleva koulu. Sillä perusteella, että oppilaalle on aikaisemmin osoitettu tietty koulu lähikouluksi, hänelle ei ole syntynyt subjektiivista oikeutta käydä koulua tässä koulussa, vaan opetuksen järjestäjä voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.

Hallinto-oikeus katsoo, että opetuslautakunta on ottanut yleisellä tasolla huomioon perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaiset periaatteet siitä, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Asiassa ei ole ilmennyt, että opetuslautakunnan päätös olisi ristiriidassa edellä mainittujen periaatteiden kanssa. Hallinto-oikeus toteaa, että päätöksen lainmukaisuus yksilötasolla tulee tutkittavaksi yksittäisen oppilaan koulupaikkapäätöstä koskevan mahdollisen hallintovalituksen johdosta.

Päätökset eivät ole perusopetuslain 6 §:n vastaisia eivätkä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan tai 31 artiklan vastaisia. Päätökset eivät ole suhteellisuusperiaatteen vastaisia eivätkä muutenkaan lainvastaisia.

2.3 Lopputoteamus

Kunta päättää koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä itsehallintonsa nojalla. Kunnallisvalitus on niin sanottu laillisuusvalitus, joka voidaan tehdä vain kuntalain 90 §:ssä säädetyillä perusteilla. Päätöksen tarkoituksenmukaisuudesta ei voi valittaa kunnallisvalituksin.

Opetuslautakunnan päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eivätkä ole lainvastaisia kuntalain 90 §:ssä tarkoitetulla tavalla valituksissa esitetyillä perusteilla niiltä osin kuin ne ovat tulleet tutkittaviksi.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä / keskeyttämistä koskevat vaatimukset

Asiassa ei ole perusteita kieltää / keskeyttää päätösten täytäntöönpanoa.

4. Oikeudenkäyntikulut

Martti Tynkkynen sekä Hevoshaan koulun koti- ja kouluyhdistys ry, Marika Punkka, Susanna Lindqvist, Markus Lyyra ja Antti Kari ovat vaatineet, että heidän oikeudenkäyntikulunsa korvataan laillisine viivästyskorkoineen. Asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentista ilmenevät periaatteet huomioon otettuina valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 63, 98 ja 100 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sampo Jokinen, Ismo Räisänen ja Maarit Lindroos. Esittelijä Meri-Tuuli Madetniva.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Tynkkynen on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja opetuslautakunnan päätökset kumotaan.

Tynkkynen on esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää opetuslautakunnan toimivaltaa koskevaa valitusperustetta tutkimatta. Kyseessä on tärkeä valitusperuste, jonka perusteella opetuslautakunnan päätös todennäköisesti kumoutuisi. Valitusperustetta ei tule jättää huomiotta pelkästään muotoseikkojen vuoksi.

Hallinto-oikeus on tarkemmin perustelematta jättänyt tutkimatta myös maalahjoituksen käyttötarkoitusta ja asemakaavamääräystä koskevat valitusperusteet.

Vantaan kaupunki ei ole tehnyt lapsivaikutusarviointia riittävän perusteellisesti.

Vantaan opetuslautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä.

Hallinto-oikeuden on tullut jättää valitusajan päättymisen jälkeen esitetty valitusperuste tutkimatta.

Lapsivaikutusten arvioinnin lisäämistavoite ei yleisluontoisuudessaan anna viitteitä konkreettisessa yksittäistapauksessa tehdyn arvioinnin riittävyydestä. Lapsivaikutukset ovat olleet päätöksenteossa lähtökohtana, joka ilmenee niin päätöksen perusteluissa kuin taustamateriaaleissakin.

Tynkkynen on antanut vastaselityksen. Vastaselityksessä on viitattu ylitarkastaja Kari Lehtosen lausuntoon ja todettu, ettei asiassa ole suoritettu lapsivaikutusten arviointia. Päätöksenteon aikaan ei ole riittävästi selvitetty Vantaan koulujen sisäilmaongelmia.

2. Hevoshaan koulun koti- ja kouluyhdistys ry asiakumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja opetuslautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että opetuslautakunnan päätöksen täytäntöönpano keskeytetään sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valittajat ovat valituksensa perusteluissa uudistaen asiassa aikaisemmin lausumansa esittäneet valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Opetuslautakunnan toimivaltaa koskeva valitusperuste tulee tutkia. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää sitä tutkimatta.

Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuspäätöksen perusteena esitetty tilatarkastelu ei ole ollut riittävän kattava. Selvitysvelvollisuutta on rikottu olennaisesti, kun tilatarkastelun yhteydessä kouluverkon kuntoa lakkautettavien koulujen oppilaita vastaanottavien koulujen osalta ei olla selvitetty riittävässä määrin ja tuotu tiedoksi opetuslautakunnalle.

Päätös lakkauttaa Tuomelan ja Hevoshaan koulut lisää vakavasti sisäilmaongelmaisten koulujen oppilasmääriä entisestään. Päätös vaarantaa oppilaiden ja henkilöstön terveyden. Kaupungin säästölaskelmat sekä opetuslautakunnan päätös perustuvat oletukseen, että jäljelle jäävät koulut ovat kunnossa ja niiden oppilasmäärää voidaan kasvattaa. Koulujen kunnosta on kuitenkin päätöksenteon jälkeen saatu siinä määrin uutta tietoa, että sillä voidaan katsoa olevan olennainen vaikutus päätökseen. Viranomainen voi hallintolain 50 §:n mukaan ratkaista asian uudelleen, mikäli asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Terveydenhuoltolain 12 §:ssä on säädetty yleistoimeksianto terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottamisesta kaikessa kunnan strategisessa suunnittelussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta olisi tullut edellyttää selvitys suunnitelman vaikutuksista terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin.

Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että päätösten lainmukainen perusteluvelvollisuus ei ole edellyttänyt yksityiskohtaisten laskelmien esittämistä arvioiduista säästöistä. Koulujen lakkauttamista koskevassa päätöksessä on todettu, että kahden koulun lakkauttamisesta aiheutuu sivistystoimelle perusopetuksen osalta noin 5 miljoonan euron säästöt ja että näin saatavat säästöt tukevat Vantaan kaupungin vuosille 2014–2016 laatimaa talous- ja velkaohjelmaa. Päätöksessä ei ole selvitetty, millä tavoin ja mistä eristä nämä säästöt aiheutuvat. Vasta päätöksenteon jälkeen 31.10.2013 sivistystoimi toimitti laskelmat, joissa oli muusta tilantehostamisohjelmasta eroteltavissa koulujen lakkauttamisista saatavat säästöt.

Tosiasiallisesti koulujen lakkautukset osana tilantehostamisohjelmaa eivät tuo merkittäviä säästöjä tavoiteajanjaksolla 2014–2016 koulujen jatkaessa toimintaansa vielä kevääseen 2016 asti. Merkittäviä säästöjä ei synny myöskään sen vuoksi, että tavoitejakson jälkeen kaupunki on velvollinen huolehtimaan jatkuvista ylläpitokustannuksista (Tuomelan koulu). Vantaan kaupungin sivistystoimen esittämät laskelmat säästöistä ovat olleet muuttuvia, sekavia ja harhaanjohtavia, ja ne on esitelty tarkemmin vasta päätöksenteon jälkeen.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole tutkittu YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 12 artiklan toteutumista, lisäksi 12 artiklan ja 3 (1) artiklan tulkinnallinen suhde on jätetty ottamatta huomioon. Käsillä olevassa päätöksessä on kuultu laajasti oppilaskuntia, kuten nuorisolaki ja hallintolaki edellyttävät. YK:n lasten oikeuksien sopimus velvoittaa kuitenkin myös lasten näkemysten kunnioittamiseen ja mielipiteille annettavaan painoarvoon. Koulun lakkauttaminen on julkista valtaa käyttävän viranomaisen toimi, jolla on vaikutusta sekä lakkautettavaa koulua käyvien lasten elämään että muiden alueella toimivien koulujen lasten elämään.

Nyt käsillä olevassa asiassa Vantaan kaupunki on pyytänyt lausuntoa perusopetuksen säästökohteista, tilatarkastelusta ja suunnitelmasta tilakulujen vähentämiseksi muun muassa asiaan osallisten koulujen oppilaskunnilta. Lausuntopyyntöön liittyvää kysymyssarjaa ei voida kokonaisuutena pitää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittamalla tavalla lapsiystävällisenä, kun otetaan huomioon Tuomelan ja Hevoshaan koulujen ikäjakauma. Nuorimmilla koululaisilla ei voida katsoa olevan tosiasiallista mahdollisuutta ymmärtää lausuntopyynnön sisältöä ja merkitystä. Opetuslautakunnan päätöksistä ei ilmene, millä tavoin oppilaskuntien ilmaisemia näkökohtia on ratkaisuharkinnassa huomioitu.

Vantaan opetuslautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen.

Valituksessa esitetyt väitteet kouluverkon riittävyyden tai terveellisyyden ja turvallisuuden huomiotta jättämisestä taikka näistä annettujen selvitysten puutteellisuudesta tai selvityksissä annettujen tietojen muuttumisesta eivät ole sellaisia seikkoja, joiden johdosta valituksenalainen päätös koulujen lakkauttamisesta olisi lainvastaisena kumottava. Päätöksen perusteet ja selvitykset ovat olleet päätöstä tehtäessä saatavilla mahdollisimman kattavina.

Opetuslautakunnan päätöksen 15.10.2013 perusteluja on pidettävä riittävinä. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Velvollisuutta yksityiskohtaisten ja vertailevien laskelmien esittämiseen varsinaisissa päätösteksteissä ei kuitenkaan ole, vaan säästötavoite ja säästämiseen johtavat toimet voidaan esittää yleisluonteisemminkin.

Merkittävät taloudelliset vaikutukset perustuvat siihen, että koko kouluverkon tilankäyttöä tehostetaan merkittävästi.

Lapsivaikutusten huomioon ottaminen käy ilmi niin päätöksen perusteluista kuin taustamateriaalistakin. Ratkaisu on tehty niin pitkälle kuin on ollut mahdollista ottaen huomioon lasten oikeudet. Lapsivaikutusten huomioon ottaminen johti muun ohella siihen, että koulut suljetaan vaiheittain, jolloin lapsille voidaan taata mahdollisimman ehjät ja johdonmukaiset koulupolut.

Hevoshaan koulun koti- ja kouluyhdistys ry asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen.

Vantaan kaupunki ylittää oman tilatarkastelunsa määrittelemät maksimioppilasmäärät useissa vantaalaisissa kouluissa. Tilatehokkuusselvityksestä ei käy ilmi, miten päädyttiin juuri nyt kysymyksessä olevien koulujen lakkauttamiseen.

Vantaan kaupunki on asian käsittelyssä todennut, että rakennusten tekninen kunto ja korjaustarpeet otettiin huomioon siten, että uusia tai vastikään peruskorjattuja kouluja ei ole esitetty lakkautettaviksi. Päätöksenteon taustatietojen ristiriitaisuutta kuvaa, että vaikka osa jo tehdyistä peruskorjauksista otettiin huomioon, koulujen iällä ja mahdollisesti tulevilla peruskorjauksilla ei ollut päätöksenteossa painoarvoa. Hevoshaan koulu on Hakunilan alueen uusin koulu.

Pyynnöistä huolimatta koulurakennusten kuntoa muutoin tai kouluista raportoituja sisäilmaongelmia ei tuotu päätöksentekoon perusteeksi.

Vuonna 2013 tilatarkastelun yhteydessä oltiin siinä käsityksessä että kaikki alueen koulut olisivat käytettävissä. Kuitenkin Hämeenkylän koulussa tehtiin jo tuolloin erilaisia korjauksia ja tutkimuksia. Vuoden 2016 alusta osa koulun tiloista suljetaan. Pähkinärinteen koulussa on alkamassa vuoden 2016 alussa mittava peruskorjaus. Askiston koulun kunto on kaupungin omassa selvityksessä todettu välttäväksi. Sotungin koulun osalta, johon Hevoshaasta on opetuslautakunnan päätöksen perusteella siirtymässä oppilaita, kaupunki on teettänyt vuonna 2012 sisäilmatutkimuksen, jonka mukaan koulun useista tiloista löytyi aktinobakteereita (sädesientä), yhdessä tilassa merkittävissä määrin. Havukosken koulun sisäilmaongelmat ovat olleet esillä vuonna 2013. Itä‐Hakkilan koulun alustatilojen mikrobilöydöksestä tiedotettiin 2015 vanhemmille.

Merkittäviä sisäilmaongelmia on raportoitu Vantaalla koulujen lakkautuspäätösten jälkeen Kanniston koulusta sekä Kartanonkosken koulusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Hevoshaan koulun koti ja kouluyhdistys ry:n asiakumppaneineen tekemä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Hevoshaan koulun koti ja kouluyhdistys ry:lle asiakumppaneineen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

 
Julkaistu 15.3.2017