Muu päätös 1457/2017

Luokanopettajan virkojen täyttämistä koskeva valitus (Tampereen kaupunki)

Antopäivä: 28.3.2017
Taltionumero: 1457
Diaarinumero: 36/3/15

Asia Kunnallista virkavaalia koskeva valitus

Valittaja Tampereen kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 9.12.2014 nro 14/1022/3

Asian aikaisempi käsittely

Tampereen kaupungissa on ollut 11.–25.2.2013 julkisesti haettavana 21 luokanopettajan virkaa, joiden toistaiseksi voimassa olevat sijoituskoulut on mainittu hakuilmoituksessa. Virkojen kelpoisuusvaatimukseksi oli ilmoitettu opetustoimen kelpoisuusvaatimuksesta annetun asetuksen (986/1998) mukainen kelpoisuus.

Luokanopettajan virkoja on hakenut 294 henkilöä, joista 189 on täyttänyt viran kelpoisuusvaatimukset. Hakemusten ja niistä laaditun ansiovertailun perusteella haastatteluun on kutsuttu 56 hakijaa.

Tampereen kaupungin perusopetuksen aluejohtajat ovat 19.4.2013 tekemillään päätöksillä ottaneet perusopetuksen luokanopettajan virkoihin muun muassa seuraavat henkilöt:

- D, s. 1973 (§ 62, Etelä-Hervannan koulu)

- E, s. 1975 (§ 63, Etelä-Hervannan koulu)

- B, s. 1974 (§ 69, Etelä-Hervannan koulu)

- N, s. 1982 (§ 88, Kaukajärven koulu)

- G, s. 1981 (§ 90, Lamminpään koulu)

- J, s. 1986 (§ 88, Raholan koulu)

- H, s. 1985 (§ 65, Pohjois-Hervannan koulu)

- I, s. 1983 (§ 92, Olkahisen koulu)

- M, s. 1980 (§ 90, Olkahisen koulu)

- K, s. 1982 (§ 89, Takahuhdin koulu)

- L, s. 1983 (§ 92, Harjun koulu)

- C, s. 1984 (§ 61, Härmälän koulu)

- F, s. 1982 (§ 64, Järvensivun koulu)

Aluejohtajien päätösten perustelujen mukaan vertailtaessa opintosuorituksia, opetustyössä saavutetun kokemuksen määrää, opetustehtävien suorittamisesta saatua palautetta sekä haastatteluissa saatua vaikutelmaa (muistio) tulee virkaa täytettäessä erityisesti kysymykseen päätöksessä mainittu hakija.

Virkoja myös hakenut A on tehnyt aluejohtajien edellä mainituista päätöksistä oikaisuvaatimuksen, jossa hän on vaatinut, että tehdyt valintapäätökset kumotaan ja hänet valitaan johonkin luokanopettajan viroista. A on katsonut tulleensa syrjityksi miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain vastaisesti erityisesti I:n, M:n, K:n, L:n, C:n ja F:n valintojen kohdalla sekä yhdenvertaisuuslain vastaisesti ikänsä perusteella syrjityksi erityisesti D:n, E:n, B:n, N:n, G:n, J:n ja H:n valintojen kohdalla.

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta on hylännyt luokanopettajan virkoja hakeneen A:n oikaisuvaatimuksen.

Johtokunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Valintaprosessin valintakriteereinä oli henkilöistä haastattelussa saatu vaikutelma, haastateltavan haastattelussa esille tuoma monipuolinen ammatillinen osaaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä aiemmasta työstä saatu palaute. Haastattelussa saatu vaikutelma koostui usean eri haastattelijan yhteisestä näkemyksestä.

Virkoihin valittiin molempia sukupuolta olevia henkilöitä. Valituksi tuli 14 naista ja 7 miestä. Virkoihin valittiin hyvin eri-ikäisiä henkilöitä, joista osa oli saman ikäisiä tai vanhempia kuin vuonna 1963 syntynyt A. Vanhin virkaan valittu henkilö on syntynyt vuonna 1959. Valittujen henkilöiden ikäjakauma, yhden hakijan ikätiedon puuttuessa, on seuraava:

45 vuotta tai yli, valittuja 2 (hakemuksia 30)

40–45 vuotta, valittuja 2 (hakemuksia 25)

35–39 vuotta, valittuja 5 (hakemuksia 61)

30–35 vuotta, valittuja 8 (hakemuksia 86)

alle 30 vuotta, valittuja 3 (hakemuksia 91).

Virkoihin valittujen ikäjakauma vastaa hyvin virkoja hakeneiden ikäjakaumaa. Luvut osoittavat myös sen, ettei nuoria hakijoita suosittu, koska eniten hakijoita oli alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta heistä virkoihin on valittu vain kolme henkilöä.

A:n nimeltä mainitsemilla henkilöillä on kaikilla aiempaa työkokemusta luokanopettajan työstä ja haastattelussa saadun vaikutelman sekä aiemmasta työstä saadun palautteen perusteella he ovat A:ta ansioituneempia hakijoita.

Lopulliset valinnat on tehty kokonaisarvioinnin pohjalta, jossa on arvioitu kunkin henkilön työkokemusta ja työstä saatua palautetta, ammatillista osaamista sekä haastattelussa saatua vaikutelmaa. Virkavalinnat on tehty hakijoiden ansioita vertaillen ilman, että päätöksenteon taustalla olisi mitään syrjiviä elementtejä.

A on valittanut johtokunnan edellä mainitusta päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että johtokunnan ja aluejohtajien päätökset oikaisuvaatimuksessa mainittujen henkilöiden osalta kumotaan ja että Tampereen kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen. Valituksessa on muun ohella esitetty, että A:ta on syrjitty ikänsä ja sukupuolensa perusteella viranhaltijalain, tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on siltä osin kuin nyt on kysymys kumonnut aluejohtajien sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnan päätökset ja palauttanut asian johtokunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on lisäksi velvoittanut Tampereen kaupungin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 200 eurolla viivästyskorkoineen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

3. Pääasia

Sovellettavat säännökset

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan eikä virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eikä viranhaltijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta säädetään yhdenvertaisuuslaissa.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolaki) 7 §:n 1 momentin mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty.

Saman lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Saman lain 9 a §:n mukaan jos joku, joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimissa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on syrjintä sukupuolen perusteella, vastaajan on osoitettava, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Viranhakuilmoitus

Tampereen kaupunki on 11.2.2013 ilmoittanut haettavaksi 25.2.2013 mennessä 28 luokanopettajan virkaa, joita neljä on ollut vieraskielisen opetuksen, kaksi montessoriopetuksen ja yksi maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen virkaa. Muihin kuin edellä mainittuihin luokanopettajien virkoihin ei ole edellytetty luokanopettajan kelpoisuuden lisäksi erityistä pätevyyttä. Luokanopettajan viran kelpoisuuden on ilmoitettu määräytyvän opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/98 mukaisesti.

Asiakirjoista saatava selvitys hakijoiden koulutuksesta, työkokemuksesta ja muista keskeisistä ansioista

A (s. 1963) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 1998 (oikeastaan 1988) ja hänellä on vähän yli 16 vuotta luokanopettajan työkokemusta. A on lisäksi toiminut Mannerheimin lastensuojeluliiton Kyröskosken osaston hallituksen jäsenenä vuonna 1995 sekä hallituksen puheenjohtajana vuosina 1996–1997 sekä Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän Hervannan seurakuntaneuvoston jäsenenä 1.1.2011 lukien. A on hakemuksessaan ilmoittanut suosittelijakseen Etelä-Hervannan koulun rehtori Markku Salosen.

B (s. 1974) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2003 ja lisäksi hän on suorittanut musiikin maisterin tutkinnon vuonna 2011. B:llä on luokanopettajan työkokemusta noin 4,5 vuotta. Lisäksi B on toiminut Vantaan Kivistön koulun johtoryhmän jäsenenä vuosina 2010–2011.

C (s. 1985, oikeastaan 1984) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2010. C on pääosin ennen tutkinnon suorittamista vuosina 2007–2011 työskennellyt luokanopettajan sijaisuuksissa ja lisäksi hänellä on päätoimisen tuntiopettajan työkokemusta vähän yli 2 vuotta. C on toiminut ainejärjestö Popsi ry:n hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2007.

D (s.1973) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2003. Hän on ennen tutkinnon suorittamista työskennellyt eri pituisia jaksoja luokanopettajan sijaisena sekä vähän yli vuoden sivutoimisena tuntiopettajana. D:llä on luokanopettajan työkokemusta vähän yli 3 vuotta ja lisäksi hän on toiminut vuoden resurssiopettajana.

E (s. 1975) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2000. Hänellä on tuntiopettajan työkokemusta 2 vuotta ja luokanopettajan työkokemusta vajaat 3 vuotta eli yhteensä vajaat 5 vuotta.

F (s. 1982) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2008. Lisäksi hänellä on musiikkialan perustutkinto. F:llä on ennen tutkintoa tehtyjen satunnaisten luokanopettajan sijaisuuksien lisäksi kokemusta luokanopettajana noin 1,5 vuotta.

G (s. 1981) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2010 ja lastentarhanopettajan tutkinnon vuonna 2005. Hän on ennen tutkinnon suorittamista työskennellyt eri mittaisissa luokanopettajan sijaisuuksissa vuosina 2008–2011 ja hänellä on vuosi valmistumisen jälkeistä luokanopettajan työkokemusta. Lisäksi G on toiminut noin kolme vuotta lastentarhanopettajana.

H (s. 1985) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2010 ja hänellä on luokanopettajan kokemusta vähän yli 2 vuotta.

I (s. 1983) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2012 ja hänellä on ollut viranhakuajan päättyessä vajaat seitsemän kuukautta päätoimisen tuntiopettajan työkokemusta. Lisäksi I on ennen tutkinnon suorittamista työskennellyt useissa lyhyissä luokanopettajansijaisuuksissa.

J (s. 1986) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2012 ja hänellä on vajaat 2 vuotta luokanopettajan työkokemusta.

K (s. 1982) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2010. Hänellä on vähän yli 3 vuotta luokanopettajan työkokemusta.

L (s. 1983) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2009. Hänellä on vähän yli 3 vuotta luokanopettajan työkokemusta. L on lisäksi toiminut junioreiden ja nuorten valmennustehtävissä muun muassa salibandyssa, fysiikassa ja painonnostossa.

M (s.1980) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2006. Hän on ennen tutkinnon suorittamista työskennellyt eri pituisissa luokanopettajan sijaisuuksissa. M:llä on valmistumisensa jälkeiseltä ajalta noin 6,5 vuotta luokanopettajan työkokemusta. M on lisäksi toiminut Myllyhaan koulussa koulun kehittämisryhmän jäsenenä vuosina 2007–2010 sekä koulun johtoryhmän jäsenenä vuosina 2010–2012 ja vuodesta 2012 lähtien Nokian kaupungissa Lasten tieto- ja esitystekniikan osallistumishankkeen ohjausryhmän jäsenenä.

N (s. 1982) on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2011 ja hänellä on noin 2,5 vuotta luokanopettajan työkokemusta.

Oikeudellinen arviointi

A on Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnalle osoittamassaan oikaisuvaatimuksessa katsonut tulleensa muun muassa tasa-arvolain ja viranhaltijalain vastaisesti syrjityksi, kun virkoihin on valittu useita häntä nuorempia ja osin myös nuorempia vastakkaista sukupuolta olevia hakijoita, joilla on selvästi häntä vähemmän opettajan työkokemusta.

Sen selvittäminen, onko valittajaa nyt kysymyksessä olevien virkavalintojen kohdalla syrjitty kielletyllä perusteella, edellyttää hakijoina olleiden henkilöiden ansioiden objektiivista ja yksilöllistä arviointia. Näin ollen kaupunki ei ole voinut osoittaa valittajan syrjintään liittyviä oikaisuvaatimusperusteita virheellisiksi yksinomaan selvittämällä hakijoiden ja virkoihin valittujen henkilöiden yleisen sukupuoli- ja ikäjakauman.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta on perustellut valituksenalaista päätöstään sillä, että kaikilla valituksi tulleilla hakijoilla on ollut aiempaa työkokemusta luokanopettajan työstä ja valitut henkilöt ovat haastattelussa saadun vaikutelman sekä aiemmasta työstä saadun palautteen perusteella valittajaa ansioituneempia hakijoita. Perustelujen mukaan päätösten taustalla ei sen sijaan ole ollut mitään syrjiviä elementtejä.

Edellä esitetyn selvityksen perusteella A:lla on nyt kysymyksessä olevista hakijoista selvästi eniten eli yli 16 vuotta luokanopettajan työkokemusta. Esimerkiksi valituksi tulleella toista sukupuolta olevalla Juha-Pekka I:llä on ollut hakuajan päättymiseen mennessä noin seitsemän kuukautta kokemusta tuntiopettajan työstä, ja vain tarkemmin määrittelemättömien lyhyiden sijaisuuksien verran kokemusta luokanopettajan työstä. Tasa-arvolain mukaisessa ansiovertailussa ei oteta huomioon valituksenalaisessa päätöksessä lausuttuja henkilökohtaisia ominaisuuksia eli haastattelussa saatua vaikutelmaa ja aiemmasta työstä saatua palautetta. Sen sijaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva sopivuus virkaan voi muodostaa perusteen, jolla tasa-arvolain mukaisessa ansiovertailussa syntynyt syrjintäolettama kumoutuu. Valituksenalaisesta päätöksestä ja johtokunnalla oikaisuvaatimusta käsiteltäessä käytettävissä olleista asiakirjoista ei ilmene, mitkä ovat ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden perusteella valitut henkilöt on mahdollisesti katsottu A:ta sopivimmiksi haettuina olleisiin luokanopettajan virkoihin. Kaupunki on lausunnossaan hallinto-oikeudelle vedonnut vasta A:n hallinto-oikeudelle tekemän valituksen jälkeen laadittuun 4.11.2013 päivättyyn haastatteluyhteenvetoon. Yhteenvedossa on esitelty lyhyesti hakijan koulutus ja työkokemus sekä arvioitu haastattelussa saatuja vaikutelmia ja todettu aiemmasta työstä saatu palaute.

Yhteenvedossa ei ole arvioitu tai vertailtu valittajan tasa-arvolain mukaisessa ansiovertailussa huomioon otettavia ansioita suhteessa virkoihin valittuihin vastakkaista sukupuolta oleviin hakijoihin. Yhteenvedosta ei ilmene myöskään se, miten A:n ansioita on arvioitu suhteessa samaa sukupuolta olleisiin virkoihin valituksi tulleisiin hakijoihin. Yhteenvedossa on sinänsä arvioitu A:n ja valituksi tulleiden henkilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, mutta A:n osalta jää epäselväksi muun muassa se, onko A:n aikaisemmasta työstä pyydetty palautetta, minkälaista palaute on ollut ja mikä merkitys sille on virkavalinnassa annettu. A:sta yhteenvedossa esitetyt arviot ovat varsin yleisluonteisia ja osin perustelemattomia. Valittujen ja A:n haastattelussa tai muuten ilmenneitä henkilökohtaisia ominaisuuksia ei ole myöskään kaupungin taholta mitenkään arvioitu tai vertailtu keskenään.

Pelkkä ilmoitus valintojen perustumisesta kokonaisarvioon, jossa on otettu huomioon työkokemuksen lisäksi haastattelussa saatu vaikutelma ja aiemmasta työstä saatu palaute, ei näissä oloissa anna riittäviä tietoja siitä, miten hakijoiden ansioita on painotettu ja vertailtu nimitysharkintaa suoritettaessa. Asiassa ei siten ole edellytyksiä arvioida sitä, onko luokanopettajan nyt kysymyksessä olevia virkoja täytettäessä noudatettu yleisiä ja erityisesti tasa-arvolain mukaisessa ansiovertailussa edellytettyjä nimitysperusteita. Perusopetuksen aluejohtajien ja johtokunnan päätökset on siten kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin esitettyihin valitusperusteisiin.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Elina Ranz, joka on myös esitellyt asian, ja Jussi-Pekka Lajunen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tampereen kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin aluejohtajien sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnan päätökset on kumottu ja asia palautettu johtokunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus on valituksensa perusteluissa uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä viitannut hallinto-oikeuden päätökseen liitettyyn äänestyslausuntoon ja esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys yhtäältä siitä, ovatko kaupungin tekemät rekrytointipäätökset lainmukaisia, ja toisaalta siitä, ovatko päätökset riittävästi perusteltuja tämän laillisuuskysymyksen arvioimiseksi.

Kaupungin käsityksen mukaan aluejohtajien tekemissä viranhaltijapäätöksissä on hallintolain 45 §:n mukaisesti selkeästi ja riittävällä tavalla ilmoitettu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet tehtyyn rekrytointipäätökseen. Päätöksissä on todettu, että valinta on perustunut hakijoiden opintosuorituksiin, opetustyössä saadun työkokemuksen määrään, opetustehtävien suorittamisesta saatuun palautteeseen sekä haastattelussa saatuun vaikutelmaan. Haastatteluista on lisäksi laadittu erilliset muistiot.

Edelleen oikaisuvaatimukseen annetusta johtokunnan päätöksestä käy ilmi, että siinä on vastattu oikaisuvaatimuksessa kerrottuihin vaatimuksiin ja todettu ne perusteettomiksi. Johtokunta on hallintolain 6 §:n mukaisia periaatteita noudattaen todennut, että rekrytointipäätökset on tehty kokonaisarvioinnin pohjalta, jossa on arvioitu kunkin henkilön työkokemusta ja työstä saatua palautetta, ammatillista osaamista sekä haastatteluissa saatua vaikutelmaa. Johtokunnan päätöksen mukaan virkavalinta on tehty hakijoiden ansioita vertaillen ilman, että päätöksenteon taustalla olisi mitään syrjiviä elementtejä.

Tämän lisäksi kaupunki on valituksen johdosta hallinto-oikeuteen antamansa lausunnon yhteydessä laatinut niin sanotun haastatteluyhteenvedon. Viranhaltijapäätösten tekijöinä olleet haastatteluryhmien puheenjohtajat ovat koostaneet yhteenvedot haastatteluryhmään osallistuneiden henkilöiden tekemien havaintojen ja arvioiden pohjalta käydyn keskustelun sekä haastatteluryhmien sihteerin laatimien muistioiden perusteella. Keskustelut on käyty viipymättä kunkin haastattelupäivän päätteeksi, mutta myös kunkin haastatteluryhmän haastattelukokonaisuuden jälkeen. Haastattelussa saatu vaikutelma on näin ollen koostunut usean eri haastattelijan yhteisestä näkemyksestä.

Valituksen kohteena olevaa virantäyttöasiaa koskeva asiakirja-aineisto muodostaa kokonaisuuden, josta käy ilmi virkoja hakeneiden henkilöiden ansiot, mutta yhtä lailla työnantajan valinta- ja muutoksenhakuprosessin kuluessa laatimat ansiovertailut. On selvää, että päätösasiakirjoissa voidaan viitata työkokemusta, työstä saatua palautetta ja haastatteluista saatua vaikutelmaa koskeviin tosiseikkoihin ilman, että näitä seikkaperäisesti kirjataan auki itse päätöstekstiin. Täsmällisesti nämä seikat on luettavista muun muassa yksittäisiä henkilöitä koskevista hakemusasiakirjoista, haastattelumuistioista ja ansiovertailuista.

A on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa hän on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Kaupunginhallitus on A:n selityksen johdosta antamassaan lausumassa todennut, että asiassa on kysymys virkaan ottamisesta tehdystä päätöksestä, minkä vuoksi oikeudenkäyntikuluja ei voida viranhaltijalain 53 §:n 2 momentin mukaan lainkaan velvoittaa korvattavaksi.

Joka tapauksessa vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää on paljoksuttu verrattuna selityksen sisältöön, joka on yhden lauseen mittainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Tampereen kaupunki velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut vaaditulla 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Tampereen kaupunki on ilmoittanut haettavaksi 21 luokanopettajan virkaa, joihin ei ole edellytetty luokanopettajan kelpoisuuden lisäksi erityistä pätevyyttä. Virkaa haki 294 henkilöä, joista haastatteluun kutsuttiin 56, heidän joukossaan A.

Virantäyttömenettelyyn kuuluu hakijoiden keskinäinen ansiovertailu, jossa hakijoiden kelpoisuutta ja sopivuutta avoinna olevaan virkaan arvioidaan yhdenmukaisin arviointiperustein. Kun otetaan huomioon avoinna olleiden virkojen ja näitä virkoja hakeneiden henkilöiden suuri määrä, ei nimittävältä viranomaiselta voida edellyttää hakijoiden ansioiden keskinäisen yksityiskohtaisen vertailun sisällyttämistä nimitysesitykseen tai -päätökseen.

A on oikaisuvaatimuksessaan katsonut tulleensa syrjityksi muun muassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolaki) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) vastaisesti sekä nimennyt ne 13 hakijaa, joiden osalta hän katsoo olevansa ansioituneempi hakija. Oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan päätöksessä johtokunnan olisi näiltä osin tullut todeta virantäyttövaiheessa laadituista asiakirjoista ilmenevät tarkemmat perusteet nimitysharkinnalleen. Johtokunnan olisi tullut esittää A:ta ja hänen nimeämiään hakijoita koskeva tasa-arvolaissa ja viranhaltijalaissa edellytetty virkaa hakeneiden henkilöiden ansioiden vertailu, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi otetaan huomioon hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset ominaisuudet.

A:n oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä eivät ilmene ne seikat, jotka A:n osalta on otettu huomioon kokonaisarvioinnissa, jossa on arvioitu hänen työkokemustaan ja työstään saatua palautetta, hänen ammatillista osaamistaan sekä haastattelussa saatua vaikutelmaa. Näissä oloissa vasta hallinto-oikeudessa esitetylle ja oikeudenkäyntiä varten laaditulle hakijoita koskevalle yhteenvedolle ei voida yksin antaa ratkaisevaa merkitystä virantäytön perustelujen riittävyyttä arvioitaessa. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ei ilmene, että A:ta ja hänen nimeämiään hakijoita olisi vertailtu viranhaltijalaissa ja tasa-arvolaissa edellytetyllä tavalla ja yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen.

Edellä mainituilla perusteilla asian valmistelu on ollut puutteellista ja valintapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos A joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Tampereen kaupunki on velvoitettava hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

 
Julkaistu 28.3.2017