Muu päätös 1469/2017

Asia Valitus tuotekehityslainan takaisin perintää koskevassa asiassa

Valittaja A Oy

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 24.3.2015 nro 15/0224/2

Asian aikaisempi käsittely

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (nykyisin Innovaatiorahoituskeskus Tekes, jäljempänä Tekes) ja A Oy ovat 10.10.2000 tehneet Tekesin 25.9.2000 tekemän rahoituspäätöksen (diaarinumero 1070/480/00) mukaisesti tuotekehityssopimuksen numero 847/00. Tuotekehityssopimuksen mukaan sopimuksen kohteena on E-ohjelmiston kehitysprojekti. Tuotekehityssopimuksen mukaan Tekes myöntää projektin kustannuksiin tuotekehitysavustusta enintään 385 000 euroa, joka on enintään 22 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, sekä pääomaehtoista tuotekehityslainaa enintään 500 000 euroa, joka on enintään 28 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Tuotekehityssopimuksen 5 §:n mukaan, jos projekti ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, Tekes voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä edellyttäen, ettei hankkeelle määritelty enimmäistuki ylity. Jos projekti epäonnistuu, Tekes voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä.

A Oy on 26.4.2012 tehnyt Tekesille hakemuksen, jossa se on muun ohella pyytänyt, että E-ohjelmistoa koskevaan hankkeeseen myönnetyn lainan maksamaton pääoma ja korot jätetään perimättä kokonaan tai osittain.

Tekes on 21.12.2012 tehnyt päätöksen, jolla se on päättänyt jättää perimättä A Oy:n projektille myönnetyn lainan pääomasta 213 892 euroa (50 prosenttia) sekä kertyneet korot. Päätöksen perustelujen mukaan projekti ei ole johtanut taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan. Projektia ei voida pitää täysin taloudellisesti epäonnistuneena, koska hankkeesta syntyi liikevaihtoa.

Tekes on 26.3.2013 hylännyt A Oy:n oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta päätöksestä. Päätöksen perustelujen mukaan projekti ei ole ollut taloudellisesti täysin epäonnistunut, koska siitä on syntynyt liikevaihtoa, useita pilottiprojekteja ja yleistä osaamista, jota yhtiö on kyennyt hyödyntämään muussa liiketoiminnassaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen edellä mainitusta Tekesin päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tekesin päätöksen perusteleminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Arvioitaessa, onko Tekesin ratkaistavana olevassa asiassa 21.12.2012 ja 26.3.2013 tekemät päätökset perusteltu hallintolain 45 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla, ei ole merkitystä sillä, vastaavatko päätöksistä ilmenevät asiaratkaisut valittajan käsitystä Tekesin aiemmasta ratkaisukäytännöstä ja vastaako Tekesin päätöksen perusteluissa mainituille seikoille antama merkitys valittajan käsitystä kyseisten seikkojen merkityksestä. Tekesin päätöksissä on ilmoitettu asian ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset sekä mainittu sovellettu säännös. Päätökset on siten perusteltu hallintolain 45 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Lainan perimättä jättäminen

Teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien avustusten ja lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (461/1998) 11 §:n 1 momentin mukaan, jos tutkimus- ja kehitystyö ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, kehittämiskeskus voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä edellyttäen, että hankkeelle 4–6 §:ien mukaisesti määritelty enimmäistuki ei ylity. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tutkimus- ja kehitystyö epäonnistuu, kehittämiskeskus voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä.

Asiassa on hallinto-oikeudessa kysymys Tekesin valittajalle E-hankkeeseen myöntämän enintään 500 000 euron suuruisen pääomaehtoisen tuotekehityslainan perimättä jättämisestä. Saadun selvityksen mukaan yhtiölle tähän hankkeeseen maksetun lainan määrä on ollut 427 784,84 euroa, jonka pääomasta Tekes on päätöksellään 21.12.2012 päättänyt jättää perimättä 213 892 euroa.

Valittaja ja Tekes ovat asiassa yksimielisiä siitä, että hanke ei ole johtanut valittajalle taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan. Valittajan mukaan hanke on ollut myös teknisesti epäonnistunut.

Valittaja on perustellut väitettään hankkeen teknisestä epäonnistumisesta sillä, että valittajan mukaan tuote on kohderyhmän toimesta todettu tarpeettomaksi tai tuotteen ominaisuudet eivät ole vastanneet kohderyhmän odotuksia. Hallinto-oikeus katsoo, että nämä valittajan esittämät seikat eivät osoita, että E-ohjelmiston kehittämishanke olisi ollut sinänsä teknisesti epäonnistunut, vaan valittajan esittämissä seikoissa on kysymys tekijöistä, joiden vuoksi valittajan E-ohjelmiston kehittämishankkeessa ja myöhemmässä jatkohankkeessaan kehittelemälle tuotteelle ei ole ollut kysyntää eli seikoista, joiden vuoksi E-hanke ei ole johtanut yhtiölle taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen kannattavana liiketoimintana. Valittajan nyt kyseessä olevaa hanketta ja F-hanketta koskevasta yhteisestä lainanmuutoshakemuksesta ilmenee, että valittajalla on ollut E-hankkeeseen liittyvää merkittävää liikevaihtoa useiden vuosien ajan tutkimustyön numero 847/00 kestoajan päättymisen 31.8.2003 jälkeenkin. E-ohjelmiston kehittämishanketta ei näin ollen voida pitää teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien avustusten ja lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (461/1998) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla epäonnistuneena.

Rahoituksen kohteena olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan liiketaloudellinen epäonnistuminen ei anna myöskään lainansaajalle teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien avustusten ja lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (461/1998) 11 §:n 1 momentin nojalla subjektiivista oikeutta lainan perimättä jättämiseen.

Tekes ei ole velvollinen jättämään lainaa perimättä, vaikka projekti ei tuottaisi lainasaajalle sen liiketoiminnassa merkittävästi hyödyntämiskelpoisia tuloksia, vaan lainan perimättä jättämisestä päättäminen kuuluu Tekesin harkintavaltaan.

Tekes on päätöksellään 21.12.2012 päättänyt jättää perimättä puolet valituksessa tarkoitetulle projektille myönnetyn lainan pääomasta sekä kertyneet korot. Tekes on sille edellä selostettujen oikeusohjeiden mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa voinut enemmälti hylätä yhtiön hakemuksen lainan perimättä jättämisestä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

Valtionavustuslaki 38 § 1 ja 3 momentti

Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008) 24 ja 25 §

Valtioneuvoston asetus teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta (435/2004) 14 ja 15 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Sampo Jokinen ja Pia Repo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy (jäljempänä myös valittajayhtiö) on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että valittajayhtiön lainan maksamaton pääoma ja korot jätetään perimättä takaisin ensisijaisesti kokonaan ja toissijaisesti osittain.

Valittajayhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Tekes on muun muassa eräässä toisessa asiassa ilmoittanut, että se ei noudattamansa käytännön mukaisesti jätä lainaa perimättä epäonnistuneeksi katsottavassa hankkeessa ilman painavia syitä, jos lainoitetussa hankkeessa on syntynyt sellaista tietotaitoa, jota lainansaaja pystyy myöhemmin hyödyntämään liiketoiminnassaan. Tämän perusteella Tekes jättää epäonnistuneissa hankkeissa lainan takaisin perimättä ilman painavia syitä, mikäli hankkeessa ei synny sellaista uutta tietotaitoa, jota lainansaaja pystyy myöhemmin hyödyntämään liiketoiminnassaan.

Nyt kysymyksessä oleva hanke on epäonnistunut eikä siitä ole saatu uutta valittajayhtiön muussa liiketoiminnassa hyödynnettävissä olevaa tietotaitoa. Projektin liikevaihto on syntynyt valittajayhtiön asiakkaiden tilaamien mallinnustöiden perusteella tuotetuista mallinnuspalveluista, jotka on voitu tuottaa valittajayhtiön henkilöstön yleisellä tästä projektista riippumattomalla mallinnusohjelmien osaamisella.

Myönnetty laina olisi tullut jättää kokonaan takaisin perimättä ilman painavia syitä, mikä on ollut Tekesin noudattama käytäntö muissa asioissa. Tekes on hallintolain 6 §:n nojalla velvollinen kohtelemaan lainansaajia tasapuolisesti. Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Tekes on laiminlyönyt perustella oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä esittämänsä väitteen siitä, että projektista on syntynyt valittajayhtiölle yleistä osaamista, jota yhtiö on kyennyt hyödyntämään muussa liiketoiminnassaan.

Tekes on antanut asiassa lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä perusteettomana. Tekes on esittänyt vaatimuksen tueksi muun ohella seuraavaa:

Hanke ei ole onnistunut tavoitteessaan eikä se ole aikaansaanut valittajayhtiölle kannattavaa liiketoimintaa. Kun hanke on kuitenkin tuonut valittajayhtiölle merkittävää liikevaihtoa, Tekes on katsonut olevan perusteltua jättää puolet maksetusta lainasta perimättä takaisin. Valittajayhtiön ilmoituksen mukaan hankkeesta muodostuneen liikevaihdon volyymi on ollut vuosina 2002–2010 yhteensä 798 212 euroa, josta summasta 702 002 euroa on kertynyt vuosina 2004–2010. Hanke päättyi 31.8.2003, eli hanke on tuottanut huomattavan liikevaihdon myös sen päättymisen jälkeen.

Tekes on toiminut päätöksenteossaan harkintavaltansa puitteissa ja myös hallintolain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

A Oy on antanut asiassa vastaselityksen, jossa se on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai asian palauttamista hallinto-oikeuteen suullisen käsittelyn järjestämiseksi sekä esittänyt vaatimusten tueksi muun ohella seuraavaa:

Kysymys on vaikeasti hahmotettavan teknisen asian selvittämisestä, mikä on kirjallisessa muodossa haastavaa. Suullinen käsittely olisi tarpeen valittajayhtiön ja sen nimeämien asiantuntijoiden kuulemiseksi. Selvitystä suullisessa käsittelyssä voisivat esittää valittajayhtiön toimitusjohtaja B, asiantuntija, VTT:n johtava tutkija C ja valittajayhtiön asiakkaana mallinnuspalveluissa olleen Skanska Oy:n edustaja D. Asiassa on otettava huomioon, että hallintaoikeus on päätöksensä perusteluissa jättänyt täysin huomioon ottamatta valittajayhtiön hallinto-oikeudelle toimittaman C:n asiantuntijalausunnon.

Asiaan sovellettavan normin perusteella liikevaihdon syntymisellä ei pitäisi olla mitään merkitystä päätettäessä lainan perimättä jättämisestä.

Tekesin käsitys siitä, että valittajayhtiölle olisi syntynyt hankkeesta liikevaihtoa, on virheellinen. Valittajayhtiö ei päässyt milloinkaan kaupallisesti hyödyntämään hankkeen kohteena ollutta mallipalvelinjärjestelmää. Tämän valittajayhtiö on todennut Tekesille 26.3.2012 tekemässään hakemuksessa. Hankkeen yhteydessä on sinänsä syntynyt liikevaihtoa mallinnuspalveluiden muodossa, mutta tätä ei voida katsoa Tekesin lainoittaman hankkeen tuloksena syntyneeksi liikevaihdoksi, koska tämä liikevaihto ei ole syntynyt lainoitetun hankkeen tulosten ansiosta, vaan hankkeen rinnalla ja ilman hankkeen kohteena olleen mallipalvelimen erityisominaisuuksien hyödyntämistä.

Hankkeen tavoitteena oli mallipalvelinjärjestelmän myyminen eikä liikevaihtoa tuottaneiden mallinnuspalvelujen tarjoaminen. Mallinnuspalveluita olisi voitu suorittaa ja myydä tässä hankkeessa kehitettävän tuotteen lisäksi millä tahansa muulla markkinoilta saatavalla vastaavalla tuotteella.

Tekesin olisi tullut antaa selvitystä siitä, millaista käytäntöä se on soveltanut jättäessään lainoja perimättä, jotta asiassa voidaan arvioida, onko Tekes menetellyt hallintolain 6 §:n edellyttämällä tavalla tasapuolisesti. Hallinto-oikeus on myös laiminlyönyt huolehtia sen selvittämisestä, onko Tekes kohdellut valittajayhtiötä tasapuolisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Vaatimus suullisesta käsittelystä

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A Oy on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota valittajayhtiö on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Pääasia

Asiassa sovellettavan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien avustusten ja lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (461/1998) 11 §:n mukaan Tekesin harkintavallassa on päättää, suostuuko se hakemukseen tuotekehityslainan ja sen korkojen perimättä jättämisestä silloin, kun tuotekehityslainan pääoman ja korkojen perimättä jättämisen edellytykset ovat kyseisen säännöksen mukaan olemassa. Tekesin perimättä jättämiseen liittyvää harkintavaltaa rajoittavat hallintolaista ilmenevät tarkoitussidonnaisuuden, yhdenvertaisen kohtelun, puolueettomuuden ja suhteellisuuden periaatteet.

Lainaa haettaessa ja myönnettäessä lähtökohtana on ollut lainasumman takaisin maksaminen. Valittajayhtiö on lainan perimättä jättämistä koskevassa hakemuksessaan 20.4.2012 selvittänyt hankkeesta muodostuneen liiketoiminnan volyymin olleen vuosina 2000–2011 yhteensä 798 212 euroa. Se seikka, että tämä liikevaihto ei valittajayhtiön sittemmin antaman selvityksen mukaan ole syntynyt Tekesin lainoittaman hankkeen liiketoimintaidean mukaisesta liiketoiminnasta vaan ainoastaan hankkeen rinnalla, ei tarkoita, ettei Tekes ole voinut ottaa tätä liikevaihtoa huomioon päätöstä harkitessaan ja arvioidessaan hankkeen liiketaloudellista onnistumista lainan takaisin perimättä jättämistä koskevan säännöksen mukaisesti.

Tekesin päätös on tehty tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Valittajayhtiön esittämät perusteet tai muutkaan asiasta ilmenevät seikat eivät osoita, että Tekes hylätessään osittain valittajayhtiön hakemuksen tuotekehityslainan maksamattoman pääoman ja koron jättämisestä perimättä takaisin olisi harkinnassaan toiminut vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta tai muita hyvän hallinnon oikeusperiaatteita.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.