Muu päätös 1675/2017

Henkilön lisääminen kuntavaalien äänioikeusrekisteriin (purkuhakemus)

Antopäivä: 6.4.2017
Taltionumero: 1675
Diaarinumero: 1524/3/17

Asia Lainvoiman saaneen äänioikeusrekisterin osittainen purkaminen

Hakija Uudenmaan maistraatti/Helsingin yksikkö

Päätös, jota hakemus koskee

Kuntavaalien äänioikeusrekisteri 28.3.2017

Hakemus

Uudenmaan maistraatti/Helsingin yksikkö on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 5.4.2017 saapuneessa hakemuksessaan esittänyt, että korkein hallinto-oikeus purkaisi 28.3.2017 kello 12 lainvoimaiseksi tulleen vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeusrekisterin siltä osin kuin A (XXXXXX-XXXX) on jätetty ottamatta äänioikeutetuksi Helsingin kaupungissa.

Maistraatti on esittänyt hakemuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

A on muuttanut Tanskasta Helsinkiin ja asuu tekemänsä muuttoilmoituksen mukaan 1.2.2017 lukien osoitteessa (---), 00XX0 Helsinki.

A on käynyt henkilökohtaisesti Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikössä 28.2.2017. Hänen käyntinsä on ajoittunut äänioikeusrekisterin perustamisen 17.2.2017 jälkeen, jolloin kotikuntatieto ei ole päivittynyt äänioikeusrekisteriin. Tällöin maistraatin olisi tullut lisätä A:n tiedot äänioikeusrekisteriin, mutta äänioikeusrekisterin tietoja ei ole tässä yhteydessä korjattu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus purkaa vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeusrekisterin siltä osin kuin A (XXXXXX-XXXX) on jätetty ottamatta äänioikeutetuksi Helsingin kaupungissa. Korkein hallinto-oikeus määrää, että Väestörekisterikeskus ottaa A:n sanottuun rekisteriin.

Perustelut

Kuntalain (410/2015) 20 §:n 1 momentin mukaan äänioikeus kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa on Suomen taikka muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä.

Henkilön kotikunta on kotikuntalain 2 §:n mukaan poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys, se kunta, jossa hän asuu.

Kotikuntalain 6 §:n (956/2005) mukaan, milloin henkilö muuttaa asumaan toisesta Pohjoismaasta Suomeen, sovelletaan kotikuntalain säännösten ohella Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välistä väestön rekisteröintiä koskevaa sopimusta.

Kotikuntalain 10 §:n 1 momentin (624/2004) mukaan muuttopäiväksi katsotaan ilmoitettu päivä, jos ilmoitus on tehty kuukauden kuluessa muutosta.

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välistä väestön rekisteröintiä koskevan sopimuksen 2 artiklan mukaan henkilön, joka muuttaa sopimusvaltiosta johonkin toiseen näistä valtioista, on muuttoilmoituksen tekemistä tässä valtiossa koskevan määräajan kuluessa ilmoitettava maahanmuutostaan asianomaiselle paikalliselle rekisteriviranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa muun ohella, jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Pykälän 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

A on edellä selostettujen kotikuntalain sekä Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välistä väestön rekisteröintiä koskevan sopimuksen säännösten mukaisesti merkitty muuttaneeksi 1.2.2017 Tanskasta Helsinkiin, osoitteeseen (---), 00XX0 Helsinki. Hän on tästä huolimatta jäänyt merkitsemättä vuoden 2017 kuntavaalien 28.3.2017 kello 12 lainvoimaiseksi tulleeseen äänioikeusrekisteriin, vaikka hänellä on kuntalain 20 §:n 1 momentin nojalla äänioikeus.

Koska äänioikeusrekisteri tältä osin perustuu erehdykseen, jonka vuoksi A on jäänyt virheellisesti ja hänen oikeuttaan loukaten merkitsemättä äänioikeutetuksi, äänioikeusrekisteri on hakemuksen mukaisesti purettava ja A merkittävä äänioikeutetuksi.

Vaalilain 28 §:n (496/2013) 4 momentti huomioon ottaen A:n on joka tapauksessa annettava äänestää, jos hän esittää vaalipäivänä vaalilautakunnalle tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja antaa sen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Outi Suviranta, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riitta Hämäläinen.

 
Julkaistu 6.4.2017