Muu päätös 2153/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja TS Sähkötekniikka Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 18.1.2016 nro 14/16

Asian aikaisempi käsittely

Konneveden kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.12.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Lapunmäen koulun rakennusurakasta.

Konneveden kunnan ympäristölautakunta on 27.1.2015 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 4) sulkenut sähköurakan osalta TS Sähkötekniikka Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut edellä mainitun urakan toteuttajaksi Are Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 11 100 000 euroa.

Markkinaoikeus on 4.5.2015 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.6.2015.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa TS Sähkötekniikka Oy on ollut valittajana ja Konneveden kunta vastapuolena, on hylännyt TS Sähkötekniikka Oy:n valituksen sekä velvoittanut Konneveden kunnan korvaamaan TS Sähkötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 5 000 eurolla viivästyskorkoineen. Markkinaoikeus on lisäksi hylännyt Konneveden kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp. s. 100) on lain 56 §:n osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Siten hankintayksikön tulee hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Asian arviointi

Konneveden kunnan ympäristölautakunta on 27.1.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 4 muun ohella sulkenut kysymyksessä olevan Lapunmäen koulun peruskorjauksen ja laajennuksen sähköurakan osalta TS Sähkötekniikka Oy:n tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella.

TS Sähkötekniikka Oy on esittänyt hankintayksikön menetelleen mainitulta osin virheellisesti. TS Sähkötekniikka Oy on esittänyt, että se on täyttänyt tarjoajilta edellytetyn laadun ja ammattitaidon vaatimukset, sekä esittänyt tästä asianmukaisen selvityksen. Lisäksi TS Sähkötekniikka Oy on viitannut siihen, että urakkaohjelma ja yrityksen kelpoisuusehtoja koskenut lomake ovat olleet ristiriitaisia, eikä asiakirjoista ole pystynyt päättelemään, minkälaista selvitystä laadunvarmistustoimenpiteistä hankintayksikkö on edellyttänyt.

Hankintayksikkö on pyytänyt 12.11.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Lapunmäen koulun peruskorjauksen ja laajennuksen sähköurakasta. Tarjouspyynnön liitteenä on muun ohella ollut urakkaohjelma.

Urakkaohjelman 6 kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kunkin urakoitsijan tulee työssään noudattaa omaa, sertifioitua tai kirjallista laatujärjestelmäänsä.

− −

Pääurakoitsijan on laadittava ennen urakkasopimuksen allekirjoitusta työmaata koskeva laatusuunnitelma, jota täydennetään työn kuluessa. Kunkin urakoitsijan on laadittava omaa työtään koskeva työmaan laatusuunnitelma. Lisäksi urakoitsijoiden on toimitettava viranomaisen edellyttämään laadunvarmistusselvitykseen tarvittavat tiedot rakennuttajalle ja suunnittelijoille."

Urakkaohjelman 18 kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjous ja siihen liittyvät vähimmäisvaatimukset / kelpoisuusehdot on annettava käyttämällä tarjouspyynnön mukaisia lomakkeita.

Tarjousten tulee olla tarjouspyynnön mukaisia, eikä siihen saa liittää omia ehtoja. Tarjouksen ja sen liitteiden tulee olla suomenkielisiä.

Tarjoukseen on liitettävä pyydetyt todistukset, erittelyt ja selvitykset. Urakoitsijan on ilmoitettava tarjouksessa myös vakuuden antaja. Tilaajalla on oikeus hylätä puutteellisesti tehty tarjous.

Tarjoukseen tulee täydentää kaikki lomakkeessa pyydetyt tiedot.

− −

Tarjouksessa annettavat tiedot ja liitteet

Tarjousvertailuun päästäkseen tarjoajan on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset / kelpoisuusehdot:

− −

Yrityksellä tulee olla vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä (kirjallisessa muodossa)."

Hankintayksikön laatiman "Yrityksen kelpoisuusehdot" -nimisen lomakkeen 3 kohdan otsikko on kuulunut: "Yrityksellä tulee olla vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä (kirjallisessa muodossa)." Lomakkeen mainitussa kohdassa on edellytetty, että tarjouksen liitteenä toimitetaan selvitys yrityskohtaisesta laatujärjestelmästä. Lomakkeen mukaan selvitys on tullut toimittaa jollakin seuraavista tavoista:

- yrityskohtainen; todistus sertifikaatista liitteeksi,

- järjestöjen tms. hyväksymä yrityskohtainen; todistus hyväksynnästä liitteeksi,

- sertifioitu yrityskohtainen; laatujärjestelmäasiakirjat tai kattava selvitys liitteeksi.

Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa ja sen menettelyyn voidaan lähtökohtaisesti puuttua vain tilanteissa, joissa asetetut vaatimukset eivät liity tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön edellä todetuin tavoin edellyttäneen, että tarjoajilla on tullut olla kirjallisessa muodossa oleva vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä, josta tarjoajien on tullut toimittaa selvitys tarjouksensa liitteenä. Kyseisen vaatimuksen esittämisen sinänsä voidaan katsoa liittyneen ehdokkaiden ammatilliseen pätevyyteen sekä laatuun ja siten kysymyksessä olevan hankinnan luonne huomioon ottaen olleen mahdollista. Ottaen kuitenkin huomioon edellä selostettu Yrityksen kelpoisuusehdot -lomakkeen 3 kohdan sisällöstä tarjouspyyntöasiakirjojen valossa on katsottava jääneen ilmenemättä riittävän selvästi erityisesti se, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut ensimmäisenä selvityksen toimittamisvaihtoehtona mainitulla "yrityskohtainen, todistus sertifikaatista liitteeksi" ja minkälaisen selvityksen toimittaminen mainitulta osin on ollut riittävää.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö edellä mainitulta osin ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.6.2015. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 95 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön tarjoajien soveltuvuuden arviointia koskevien ehtojen osalta niin selvästi, että tarjoajien olisi ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollista tietää, miten tarjoajien soveltuvuutta arvioidaan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa siten virheellisesti, ettei asiassa ole jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Valittajan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on edellä lausutun perusteella hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön edellä todettu virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Jaakko Ritvala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

TS Sähkötekniikka Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin yhtiön hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylätty ja Konneveden kunta määrätään maksamaan yhtiölle hyvitysmaksuna 122 970 euroa viivästyskorkoineen. Yhtiö on lisäksi vaatinut, että Konneveden kunta velvoitetaan maksamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

TS Sähkötekniikka Oy on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa markkinaoikeudelle esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyyntö on ollut yrityskohtaista laatujärjestelmää koskevan vaatimuksen osalta epäselvä. Hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut valittajan tarjouskilpailusta yrityskohtaisen laatujärjestelmän puutteen vuoksi, vaikka tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, mitä kyseiseltä laatujärjestelmältä edellytetään.

Valittajan tarjouksessa esitetty selvitys laatujärjestelmästä on ollut riittävä yhtiön tarjouksen huomioon ottamiseksi tarjouskilpailussa. Työkohdekohtainen laatusuunnitelma on antanut riittävän kuvan yrityksen kyvystä hoitaa kysymyksessä oleva sähköurakka. Kaikissa aikaisemmissa tarjouskilpailuissa yhtiön esittämä selvitys on katsottu riittäväksi. Pelkästään se seikka, että asiakirja on otsikoitu työkohdekohtaiseksi laatusuunnitelmaksi, ei voi olla peruste yhtiön poissulkemiselle tarjouskilpailusta. Laatujärjestelmän sisältö on ratkaiseva.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, koska sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Yhtiön on katsottu täyttäneen kaikki muut soveltuvuusvaatimukset paitsi vaatimuksen yrityskohtaisesta laatujärjestelmästä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen vaaditun mukaisesti ei ole kohtuutonta. Yhtiö on joutunut turvautumaan asianajajaan, ja hankintayksikön virhe olisi ollut vältettävissä keskeyttämällä hankinta. Kuluvastuuta ja hyvitysmaksua arvioitaessa on otettava huomioon, että hankintayksikkö on suosinut voittanutta tarjoajaa.

Konneveden kunta on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään. Konneveden kunta on lisäksi vaatinut, että se vapautetaan velvollisuudesta korvata TS Sähkötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa ja TS Sähkötekniikka Oy velvoitetaan korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut.

Konneveden kunta on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Työkohdekohtainen laatusuunnitelma ja yrityskohtainen laatujärjestelmä ovat sisällöltään täysin eri asiakirjoja. Laatujärjestelmät ovat olleet rakennusalalla käytössä yleisesti jo 1990-luvulta lähtien, ja valtaosalla yrityksistä on olemassa vähintään yritystasoinen laatujärjestelmä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa ei ole vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, mutta työkohdekohtainen laatusuunnitelma ei vastaa yrityskohtaista laatujärjestelmää.

Hankintayksikkö on urakkaohjelman kohdassa 18.2 "Tarjouksessa annettavat tiedot ja liitteet" edellyttänyt yksiselitteisesti vähimmäisvaatimuksena yrityskohtaista laatujärjestelmää kirjallisessa muodossa. Urakkaohjelman kohdassa 6.1 "Laadunvarmistus" on lisäksi edellytetty työmaakohtaisen laatusuunnitelman laatimista. Valittajan tarjouksessa esitetty työmaakohtainen laatusuunnitelma on yleinen asiakirjapohja, jota ei ole edes täydennetty hankekohtaisilla tiedoilla.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa "Yrityksen kelpoisuusehdot" -lomakkeessa on ollut inhimillisestä erehdyksestä johtuva virhe. Lomakkeen kohdan 3 "Yrityksellä tulee olla vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä (kirjallisessa muodossa)" ensimmäisen kohdan ja viimeisen kohdan selventävät tekstit ovat menneet keskenään ristiin. Ensimmäisen kohdan "Yrityskohtainen" selventävänä tekstinä olisi tullut olla viimeisessä kohdassa todettu "Laatujärjestelmäasiakirjat tai kattava selvitys liitteeksi" ja viimeisen kohdan "Sertifioitu yrityskohtainen" selventävänä tekstinä olisi tullut olla ensimmäisessä kohdassa todettu "Todistus sertifikaatista liitteeksi".

Mikäli valittaja on pitänyt edellä mainittua tarjouspyynnön kohtaa epäselvänä, se olisi voinut esittää hankintayksikölle tarkentavia kysymyksiä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan saanut kysymyksiä asiasta, eikä kyseinen tarjouspyynnön kohta ole ollut muille tarjoajille epäselvä.

On kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuu tarjouspyynnön virheestä johtuen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

TS Sähkötekniikka Oy on selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö ei ole valittanut markkinaoikeuden päätöksestä, joten hankintayksikön vaatimus markkinaoikeuden päätöksen kumoamisesta oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta on jätettävä tutkimatta.

Tarjouskilpailussa on ollut vähimmäisvaatimuksena yrityksen itsensä laatima yrityskohtainen laatujärjestelmä. Eri tavoin laadittuja laatusuunnitelmia on kuitenkin vaikea vertailla. Pelkästään asiakirjan otsikoinnin perusteella tapahtuva tarjoajan poissulkeminen ei ole tarjoajia kohtaan tasapuolista. Hankintayksikön olisi tullut verrata asiakirjojen sisältöä. Vertaamalla valittajan toimittamaa asiakirjaa muiden tarjoajien toimittamiin asiakirjoihin hankintayksikkö olisi voinut todeta valittajan täyttäneen myös yrityskohtaista laatujärjestelmää koskevan vaatimuksen.

Konneveden kunta on antanut vastaselityksen johdosta lisälausuman, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on perehtynyt kaikkeen saamaansa tarjousaineistoon. Tarjousten avaustilaisuudessa hankintayksikkö on todennut, ettei valittajan tarjouksen liitteenä ollut työmaakohtainen laatusuunnitelma vastaa sisällöltään yrityskohtaista laatujärjestelmää. Valittajan tarjoukseen liitetyssä asiakirjapohjassa ei ole otettu kantaa laatujärjestelmissä käsiteltäviin asioihin, kuten esimerkiksi yrityksen tapaan huolehtia asiakkaista, tarjoustoiminnasta, henkilöstöstään, johtamisesta, kouluttautumisesta, suhdetoiminnasta, päätöksenteosta sekä yrityksen jatkuvasta parantamisesta ja kehittämisestä.

Hankintayksikkö on lisäksi tarjouksia käsitellessään käyttänyt oikeuttaan tarkentaa saatuja tarjousasiakirjoja ja tiedustellut puhelimitse valittajayhtiön edustajalta yrityksen laatujärjestelmästä. Valittajayhtiön edustaja on tässä yhteydessä ilmoittanut, ettei yrityksellä ole laatujärjestelmää.

TS Sähkötekniikka Oy:lle on lähetetty tiedoksi Konneveden kunnan lisälausuma.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Konneveden kunnan markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta eikä vaatimusta kunnan vapauttamisesta velvollisuudesta korvata TS Sähkötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. TS Sähkötekniikka Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää TS Sähkötekniikka Oy:n ja Konneveden kunnan vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perustelut

1. Vaatimusten tutkiminen

Konneveden kunta ei ole valittanut markkinaoikeuden päätöksestä, jolla kunnan markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty ja kunta on velvoitettu korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Valitusajan päättymisen jälkeen esitetty vaatimus markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta sekä vaatimus kunnan vapauttamisesta velvollisuudesta korvata valittajan oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa on jätettävä myöhässä tehtyinä tutkimatta.

2. Pääasia

Markkinaoikeuden päätöksessä mainittujen oikeusohjeiden lisäksi julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) 59 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hankinnan kohteen sitä edellyttäessä pyytää ehdokkaalta tai tarjoajalta selvityksen laadunvarmistustoimenpiteistä. Hankintayksikön vaatiessa riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja täyttää laadunvarmistusstandardien vaatimukset, sen on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat toimielimet ovat vahvistaneet. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimielinten vastaavat todistukset sekä tarjoajien toimittamat todistukset vastaavista laadunvarmistustoimenpiteistä.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Lapunmäen koulun peruskorjauksen ja laajennuksen sähköurakasta. Hankintayksikkö on 27.1.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 4 sulkenut sähköurakan osalta TS Sähkötekniikka Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut sähköurakan toteuttajaksi Are Oy:n.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset markkinaoikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 18.2 "Tarjouksessa annettavat tiedot ja liitteet" on todettu muun ohella, että yrityksellä tulee olla vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä kirjallisessa muodossa.

Tarjouspyynnön liitteenä on lisäksi ollut "Yrityksen kelpoisuusehdot" -otsikoitu lomake, jolla tarjoajan on tullut antaa soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osoittavat tiedot ja jossa on viitattu urakkaohjelman kohdassa 18.2 ilmoitettuihin soveltuvuusvaatimuksiin. Lomakkeen kohdassa 3 on todettu, että yrityksellä tulee olla vähintään yrityskohtainen laatujärjestelmä kirjallisessa muodossa. Lomakkeen mainitun kohdan mukaan selvitys yrityskohtaisesta laatujärjestelmästä on tullut toimittaa jollakin seuraavista tavoista:

- Yrityskohtainen; Todistus sertifikaatista liitteeksi.

- Järjestöjen tms. hyväksymä yrityskohtainen; Todistus hyväksynnästä liitteeksi.

- Sertifioitu yrityskohtainen; Laatujärjestelmäasiakirjat tai kattava selvitys liitteeksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että "Yrityksen kelpoisuusehdot" -lomakkeen edellä mainitussa kohdassa on ollut virhe. Hankintayksikön mukaan ensimmäisen ja viimeisen kohdan selventävät tekstit ovat menneet keskenään ristiin. Ensimmäisen kohdan "Yrityskohtainen" selventävänä tekstinä olisi tullut olla viimeisessä kohdassa todettu "Laatujärjestelmäasiakirjat tai kattava selvitys liitteeksi" ja viimeisen kohdan "Sertifioitu yrityskohtainen" selventävänä tekstinä olisi tullut olla ensimmäisessä kohdassa todettu "Todistus sertifikaatista liitteeksi".

Hankintalain 59 §:n 3 momentista käy ilmi, että hankintayksikön vaatiessa riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja täyttää laadunvarmistusstandardien vaatimukset, sen on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat toimielimet ovat vahvistaneet. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimielinten vastaavat todistukset sekä tarjoajien toimittamat todistukset vastaavista laadunvarmistustoimenpiteistä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on vaadittu tarjoajia esittämään yrityskohtaisen laatujärjestelmän osalta sertifikaatti tai todistus järjestöjen tai muun tahon hyväksynnästä, mutta ei ole hankintalain 59 §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla viitattu alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin. Tarjoajat eivät siten ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet tarjouksiaan laatiessaan täsmällisesti tietää, mitkä vaatimukset laatujärjestelmän on tullut täyttää ja minkälainen selvitys tältä osin on ollut riittävä.

Edellä todetun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, että tarjouspyyntö on ollut yrityskohtaista laatujärjestelmää koskevan vaatimuksen osalta siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, ettei se ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista. Markkinaoikeuden on siten tullut arvioida asiassa hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä.

Hankintayksikkö on saanut kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa seitsemän tarjousta. Kaksi tarjoajaa, mukaan lukien valittajayhtiö, on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden takia, koska niiden ei ole katsottu täyttäneen yrityskohtaista laatujärjestelmää koskevaa soveltuvuusvaatimusta.

Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Vaikka tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta, virheellistä hankintamenettelyä ei kuitenkaan voida korjata vain jättämällä virheellisesti asetettu yrityskohtaista laatujärjestelmää koskeva soveltuvuusvaatimus huomioon ottamatta.

Edellä todetun tarjouspyynnön virheellisyyden luonteen vuoksi virheettömän hankintamenettelyn jälkikäteiseen arviointiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten se, miten tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset olisi asetettu, millaisia tarjouksia tällöin olisi saatu ja millaiseksi tarjousten vertailu olisi siinä tilanteessa lopulta muodostunut. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että hankintamenettelyssä tapahtunutta virhettä ei olisi voitu korjata muutoin kuin järjestämällä uusi tarjouskilpailu, ei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, TS Sähkötekniikka Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Konneveden kunnalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Outi Suviranta, Mikko Pikkujämsä ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riikka Innanen.