Muu päätös 2411/2017

Asia Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja A ja B, Etiopia

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 30.11.2016 nro 16/1358/1

Asian aikaisempi käsittely

Valittajien ensimmäinen kansainvälistä suojelua koskeva hakemus

A ja B (jäljempänä myös hakijat ja valittajat) ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua ensimmäisen kerran 17.11.2013. Valittajat ovat kertoneet, että A:n isää on epäilty ONEG/OLF:n jäseneksi ja tämän vuoksi he pelkäävät, että heidät surmataan, jos he palaavat kotimaahansa.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi 13.8.2014 valittajien hakemukset ja päätti käännyttää heidät kotimaahansa Etiopiaan. Maahanmuuttovirasto hyväksyi valittajien kertomuksen siitä, että A:n isä on voinut olla mukana OLF:n toiminnassa tai ainakin herättänyt tällaisia epäilyksiä, ja että hänet on voitu surmata epäilysten perusteella. Maahanmuuttovirasto hyväksyi niin ikään, että A on vangittu kahdesti hänen isäänsä liittyen ja että vangittuna ollessa häntä on lyöty, uhkailtu ja peloteltu. Maahanmuuttovirasto hyväksyi tosiseikaksi myös B:n kertomuksen siitä, että viranomaiset kävivät etsimässä A:ta tämän paettua kotoa. B vangittiin ja häntä kuulusteltiin miehensä olinpaikasta. Hänen vangittuna ollessaan B:tä lyötiin ja uhkailtiin. Eräänä aamuna kun hän juoksi viranomaisia karkuun, he ampuivat häntä jalkaan ja hän menetti sen seurauksena lapsensa, jota hän odotti.

Maahanmuuttovirasto katsoi kuitenkin päätöksessään, että koska valittajia ei ole epäilty OLF:n kannattajiksi ja ottaen huomioon heidän kertomistaan tapahtumista kulunut aika, he eivät olleet enää kotimaansa viranomaisten mielenkiinnon kohteena.

Hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 13.10.2015 valittajien Maahanmuuttoviraston päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että valittajia ei ole epäilty OLF:n jäseniksi eivätkä he ole muutoinkaan olleet yhteiskunnallisesti tai poliittisesti aktiivisia. A:n isä ei valittajien kertomuksen perusteella ollut erityisen profiloitunut mahdollisessa toiminnassaan OLF:ssa. Hallinto-oikeus piti epätodennäköisenä, ottaen huomioon myös tapahtumista kulunut aika, että he olisivat kotimaansa viranomaisten kielteisen mielenkiinnon kohteena.

Korkein hallinto-oikeus ei 8.3.2016 myöntänyt asiassa valituslupaa.

Valittajien uusintahakemus

Hakijat ovat 6.6.2016 hakeneet samoilla perusteilla uudelleen kansainvälistä suojelua.

Maahanmuuttovirasto on 8.7.2016 hylännyt valittajien kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevat uusintahakemukset. Maahanmuuttovirasto on lisäksi päättänyt käännyttää hakijat kotimaahansa Etiopiaan. Maahanmuttovirasto on samalla määrännyt hakijat Suomea ja muuta Schengen-aluetta koskevaan kahden vuoden maahantulokieltoon.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakijoiden ilmeisenä tarkoituksena on käyttää väärin turvapaikkamenettelyä tekemällä uuden hakemuksen maastapoistamismenettelyn käynnistyttyä pitkittääkseen perusteetta maassa oleskeluaan.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakijoiden uudet kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset eivät sisällä mitään uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle. Maahanmuuttovirasto katsoo, että uusi turvapaikkapuhuttelu on tarpeeton.

Hakijoiden turvapaikkaperusteet ovat pääpirteissään samat kuin heidän aikaisemmissa hakemuksissaan. Maahanmuuttovirasto katsoo, että heillä ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hakijat joutuisivat kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen ja hakijoiden Maahanmuuttoviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Pääasia

Valittajien hakemus on Maahanmuuttoviraston päätöksessä lausutuilla perusteilla katsottava uusintahakemukseksi. Hakemus ei sisällä uusia ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle. Maahanmuuttovirasto on voinut päätöksessään mainitsemillaan perusteilla jättää tutkimatta valittajan turvapaikkaa koskevan hakemuksen ja hylätä oleskelulupaa koskevan hakemuksen.

Valitusvaiheessa esitetty ei anna aihetta arvioida asiaa tosin. Ei ole myöskään ilmennyt perustetta myöntää oleskelulupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Kun otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä ja lausunnossa lausuttu sekä kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan, valittajat on voitu määrätä käännytettäväksi kotimaahansa ja määrätä maahantulokieltoon.

Suullinen käsittely

Kun otetaan huomioon perusteet, joihin valittaja on kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan saamiseksi vedonnut, asian käsittelyn eri vaiheissa kirjallisesti esitetty selvitys ja käytettävissä oleva maatietous, suullisessa käsittelyssä ei ole saatavissa sellaista selvitystä, joka olisi asiakirjoista ilmenevän ja valittajan esittämän lisäksi tarpeen asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Näin ollen suullisen käsittelyn järjestäminen on hallintolainkäyttölain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ulkomaalaislaki 49, 52, 87, 88, 98, 102, 103, 146, 147, 148 ja 150 §

Hallintolainkäyttölaki 32 ja 38 §

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Kristian Hellman. Esittelijä Ulla Käyhkö.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittajat ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatineet maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä. Valittajat ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että valittajille myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa suojelun tarpeen tai yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi tai muusta syystä. Valittajat ovat vaatineet suullisen käsittelyn toimittamista.

Valittajat ovat esittäneet perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valittajien kotimaan turvallisuustilanne tukee heidän perusteltua vainon pelkoa. Maahan on julistettu vastikään poikkeustila, mitä seikkaa hallinto-oikeus ei ole päätösharkinnassaan huomioinut, katsottuaan, ettei perusteellisempaa harkintaa ole asiassa suoritettava sen vuoksi, että kyse on uusintahakemuksesta.

Valittajat pelkäävät perustellusti joutuvansa vainon tai vähintäänkin epäinhimillisen kohtelun kohteeksi kotimaassaan Etiopiassa sen vuoksi, että heihin kohdistuu epäily tai oletus oppositioliikkeeseen kuulumisesta tai sen kannattamisesta.

Ajantasainen maatieto tukee valittajien pelon objektiivisuutta. Heitä voidaan maatiedon muuttumisen vuoksi pitää sur place-pakolaisina. Myös heidän oromotaustansa aiheuttaa heille tämänhetkisessä tilanteessa vainon vaaran. Oromoheimoon kuuluvat ovat terrorilainsäädännön vuoksi erityisen vainon kohteina tällä hetkellä.

Valittajat ovat joutuneet vainon kohteiksi ennen maasta pakoaan vuonna 2013, sillä heitä epäiltiin, kuten epäillään edelleenkin, opposition kannattajiksi. Maahanmuuttovirasto on uskonut valittajien kertoman vainotapahtumista ennen maasta pakoa.

Riidattomaksi on asian aikaisemmassa vaiheessa katsottu, että A:n isä on tapettu Oromo Liberation Front (OLF)-yhteyksiensä vuoksi vuonna 2012. A on vangittu kaksi kertaa, häntä on kidutettu, pahoinpidelty ja uhkailtu. Perheen kotiin on tehty kotietsintä. B on vangittu, häntä on kuulusteltu, kidutettu ja pahoinpidelty. Viranomaiset ovat ampuneet häntä jalkaan ja hän on saanut keskenmenon tuon pakotilanteen seurauksena.

Sen jälkeen, kun A:n isän yhteys OLF-liikkeeseen on paljastunut ja hänet on tapettu, epäily liikkeeseen kuulumisesta tai sen kannattamisesta on kohdistettu myös valittajiin. Perheen kotona on käyty tekemässä kotietsintöjä ja A on pidätetty vain joitakin päiviä hänen isänsä surman jälkeen.

Vapauduttuaan A pakeni ja piileskeli enonsa luona maasta pakenemisen onnistumiseen saakka. B on viety niinikään kuulusteluihin, jossa häntä kidutettiin ja vaadittiin antamaan miehensä olinpaikka ilmi vapauttamisensa jälkeen.

Kotietsinnät jatkuivat ja kun B uhattiin uudella pidätyksellä hän pyrki tilanteesta pakoon, jolloin tuli ammutuksi jalkaan. Seurauksena oli myös keskenmeno, minkä jälkeen B ei enää uskaltanut palata kotiin vaan pakeni.

Valittajiin kohdistuva OLF-epäily johtuu A isästä, eikä ole se poistunut ajan kulumisen eikä maasta paon vuoksi, vaan päinvastoin maasta pako ja heidän aikaisemmin kokemansa oikeudenloukkaukset lisäävät kumulatiivisesti heihin kohdistettua kielteistä mielenkiintoa ja epäilyjä, jos heidät palautetaan kotimaahansa.

Etiopiaan on julistettu poikkeustila 9.10.2016 ja väkivaltaisuudet oppositioon kuuluvia ja sellaisiksi epäiltyjä vastaan ovat kiihtyneet laajamittaisiksi.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on 9.2.2017 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa ehkä toisin määrätään.

Maahanmuuttovirasto on antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi kesäkuussa 2016 raportin, jossa tuodaan esiin Etiopian viranomaisten kovat otteet maan oromo-väestöä vastaan. Raportin mukaan viranomaiset ovat syyllistyneet vakaviin oikeudenloukkauksiin oromoita vastaan marraskuun 2015 jälkeen. Viranomaiset ovat käyttäneet ylimitoitettua ja tappavaa voimaa Oromian osavaltion eri osissa esiintyneiden rauhanomaisten mielenosoitusten yhteydessä. Alueella on järjestetty kaikkiaan useita satoja mielenosoituksia. Käytettävissä olevien lähteiden mukaan viime marraskuun jälkeen on yli 500 ihmistä saanut surmansa ja tuhansia haavoittunut viranomaisväkivallan seurauksena.

Käytettävissä olevien lähteiden perusteella viranomaisten kovat otteet oromo-vastarinnan ja protestimarssien kukistamiseksi ovat jatkuneet alkusyksystä 2016. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan elokuun alkupuolella Oromian ja Amharan osavaltioissa sekä pääkaupungissa järjestettyjen protestimarssien yhteydessä esiintyneen viranomaisväkivallan seurauksena sai surmansa lähes 100 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan surmansa sai yli 600 ihmistä.

Maahanmuuttovirasto on jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan sen, millainen merkitys edellä esitetylle, Etiopian oromojen nykyistä tilannetta koskevalle maatiedolle tulee valittajien asiassa antaa.

Valittajat ovat antaneet asiassa vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Helsingin hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Ulkomaalaislain säännökset esitöineen

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 87 a §:n 1 momentin mukaan vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.

Pykälän 2 momentin mukaan vainoksi katsottavia tekoja voivat olla:

1) fyysinen tai henkinen väkivalta, mukaan luettuna seksuaalinen väkivalta;

2) oikeudelliset tai hallinnolliset toimenpiteet taikka poliisin toimintaan tai lainkäyttöön liittyvät toimenpiteet, jotka ovat itsessään syrjiviä tai jotka toteutetaan syrjivällä tavalla;

3) kohtuuton tai syrjivä syytteeseen paneminen tai rankaiseminen;

4) muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen tai epääminen, minkä seurauksena on kohtuuton tai syrjivä rangaistus;

(– –)

6) luonteeltaan sukupuoleen tai lapsiin kohdistuva teko.

Ulkomaalaislain 87 b §:n 1 momentin mukaan vainon syitä arvioitaessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.

Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan kansallisuuteen kuuluu tietyn valtion kansalaisuus tai kansalaisuudettomuus sekä kuuluminen ryhmään, jota yhdistävät kulttuuriset, etniset, kielelliset, maantieteelliset tai poliittiset tekijät taikka ryhmän yhteys toisessa valtiossa asuvaan väestöön.

Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan poliittinen mielipide tarkoittaa erityisesti mielipiteitä, ajatuksia ja uskomuksia mahdollisista vainoa harjoittavista toimijoista ja niiden politiikoista tai menetelmistä.

Ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 166/2007 vp) 87 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan kansallisuuden käsitteellä ei tarkoiteta vain tietyn valtion kansalaisuutta tai kansalaisuudettomuutta. Se käsittää kuulumisen tiettyyn ryhmään, jota yhdistävät kulttuuri, etniset piirteet, kieli, sama maantieteellinen tai poliittinen alkuperä tai sen yhteys toisessa valtiossa olevaan väestöön. Poliittisen mielipiteen käsitteeseen kuuluu erityisesti se, että hakijalla on mielipiteitä, ajatuksia tai uskomuksia mahdollisista vainoa harjoittavista toimijoista ja niiden politiikoista tai menetelmistä. Sillä, onko hakija toiminut näiden mielipiteiden, ajatusten tai uskomusten mukaisesti, ei ole merkitystä.

Ulkomaalaislain 87 b §:n 5 momentin mukaan arvioitaessa, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi, merkitystä ei ole sillä, onko hakijalla todellisuudessa alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen tai poliittiseen ryhmään liittyviä piirteitä, jotka johtavat vainoon, jos vainon harjoittaja kuitenkin arvioi hakijalla olevan tällaisia piirteitä.

Ulkomaalasilain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Uudelleen laadittu määritelmädirektiivi

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 13.12.2011 antaneet direktiivin 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (niin kutsuttu uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi).

Määritelmädirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan se seikka, että hakija on jo joutunut vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu vainolla tai tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan perustellusta pelosta joutua vainotuksi tai todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vaino tai vakava haitta tule toistumaan.

Etiopiaa koskeva maatieto

Asiassa on otettava huomioon erityisesti valittajien ensimmäiseen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen annettujen Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten jälkeinen Etiopiaa koskeva maatieto. Tämän osalta voidaan ottaa huomioon Maahanmuuttoviraston lausunnosta ilmenevän maatiedon lisäksi muun ohella eri valtioiden tuottamaa luotettavaa ja objektiivista maatietoutta.

Yhdistyneiden kuningaskuntien maahanmuuttoviranomaisen joulukuussa 2016 julkaiseman Etiopiaa koskevan maatietoraportin mukaan Etiopian viranomaiset ovat kesäkuussa 2011 luokitelleet kolme oppositioryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä on Oromo Liberation Front (OLF). Raportin mukaan sellaiset henkilöt, joita viranomaiset ovat jo liittäneet terroristijärjestöksi luokittelemaansa ryhmään, ja jotka ovat jo joutuneet pidätetyksi ryhmään kuulumisen tai sen kannattamisen vuoksi, tai ovat jo tulleet viranomaisten kielteisen mielenkiinnon kohteeksi järjestöön liittyvän toimintansa vuoksi, ovat todennäköisesti vaarassa joutua vainotuksi tai kärsiä vakavaa haittaa.

Mainitun raportin mukaan henkilö, jolla on läheiset perhesiteet OLF:ään kytköksissä olevaan henkilöön voi olla vaarassa joutua vainotuksi tai kärsiä vakavaa haittaa. Näin on myös sellaisten henkilöiden kohdalla, joita viranomaiset epäilevät OLF:n kannattajiksi tai jotka todennäköisesti herättävät kotimaahansa palatessaan epäilyn järjestön kannattamisesta. Sen sijaan OLF:ään myönteisesti suhtautuvat henkilöt, joiden yhteydet järjestöön ovat vain vähäiset ja jotka eivät ole tulleet viranomaisten tietoon, eivät todennäköisesti ole vaarassa kärsiä vakavaa haittaa. (UK Home Office, Country Information and Policy Note, Ethiopia: Opposition to the government, December 2016).

Ruotsin maahanmuuttoviraston joulukuussa 2016 julkaiseman Etiopiaa koskevan raportin mukaan maan tilanne on hyvin vakava ja huolestuttava. Monet seikat antavat aiheen olettaa, että osissa maata viranomaiset eivät enää täysin hallitse tilannetta, näin erityisesti Oromian osavaltiossa. Tämä siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat vastanneet kovin ottein Etiopiaa koetelleisiin laajoihin mielenosoituksiin. Vuonna 2016 on raportoitu yli 300:sta välikohtauksesta Oromian osavaltiossa, joissa turvallisuusjoukot ovat käyttäneet kuolettavaa voimaa mielenosoittajia vastaan. Näiden seurauksena yli 700 ihmistä on kuollut. Tämän lisäksi kymmeniätuhansia siviilejä, opiskelijoita ja toimittajia on pidätetty. Kidutusta on esiintynyt yleisesti. (Lifos Lägesanalys Etiopien 2016-12-13).

Ruotsin maahanmuuttoviraston tammikuussa 2017 julkaiseman Etiopian turvallisuustilannetta koskevan päivityksen mukaan mielenosoitusten ja pidätettyjen määrä vaikuttaa vähentyneen merkittävästi poikkeustilan julistamisen myötä. Hallituksen kokoonpanoa on muutettu eri etnisten ryhmien vallanjaon tasa-arvoistamiseksi. Oromo People's Democratic Organisation-puolueen ministerinsalkkuja on lisätty yhdeksästä 30:een. Pidätettyjä arvioidaan olevan noin 12 500. Hallituksen ilmoituksen mukaan pidätetyistä noin 10 000 tullaan vapauttamaan asteittain. Viranomaiset vaikuttavat saaneen maan tilannetta paremmin hallintaansa. Raportin mukaan luotettavan tiedon saaminen Etiopian tilanteesta on kuitenkin hyvin vaikeaa viranomaisten rajoitettua toimittajien ja tiedotusvälineiden mahdollisuuksia vapaaseen tiedonvälittämiseen sekä ulkomaisten diplomaattien liikkumisvapautta. (Lifos 2017-01-18 Uppdatering beträffande säkerhetssituationen i Etiopien).

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on kyse siitä, onko Etiopian maatilanteessa tapahtunut sellaisia muutoksia valittajien saatua lainvoimaisen päätöksen aikaisemmin tekemäänsä hakemukseen, että heidän kansainvälisen suojelun tarvettaan olisi ajantasaisen maatiedon valossa arvioitava toisin.

Valittajat ovat ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa yhteydessä kertoneet joutuneensa vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi A:n isän OLF-yhteyksien johdosta. Valittajat ovat näyttönä kokemistaan oikeudenloukkauksista esittäneet muun ohella valittajien terveydentilaa koskevan selvityksen.

Valittajien ensimmäisen turvapaikkahakemuksen yhteydessä on hyväksytty tosiseikkoina, että A on vangittu ja sen yhteydessä pahoinpidelty. Valittajien kotiin on tehty kotietsintä. Myös B on pidätetty ja pahoinpidelty ja häntä on ammuttu jalkaan, jonka seurauksena hän on saanut keskenmenon. Asiassa on myös hyväksytty toisseikkana, että mainitut vainoksi katsottavat teot ovat johtuneet A:n isän OLF-yhteyksistä.

Tapahtumat ovat ajoittuneet vuoteen 2012. Valittajat eivät kertomansa mukaan ole itse olleet poliittisesti aktiivisia. A kuuluu kertomansa mukaan amharan heimoon eikä hänellä tai B:llä ole ollut mitään suhteita ONEG/OLF-järjestöön. B:n kertoman mukaan hänellä tai hänen vanhemmillaan ei ole ollut oromotaustansa vuoksi ongelmia viranomaisten kanssa.

Edellä mainitun ajantasaisen maatiedon mukaan Etiopiaan on lokakuussa 2016 julistettu poikkeustila. Viranomaiset ovat syyllistyneet vakaviin oikeudenloukkauksiin erityisesti oromo-väestöä kohtaan. Noin 12 500 ihmistä on joutunut pidätetyksi poikkeustilaan johtaneisiin tapahtumiin liittyen ja kidutusta on esiintynyt laajasti. Edelleen ajantasaisen maatiedon mukaan sellaisella henkilöllä, joka on jo joutunut pidätetyksi OLF- järjestöön kuulumisen tai sen kannattamisen johdosta, on todennäköisesti perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi. OLF-järjestöön kuuluvien henkilöiden läheisillä perheenjäsenillä, kuten myös OLF:n kannattajilla tai viranomaisten sellaisiksi epäilemillä henkilöillä voi myös olla perustellusti aihetta pelätä vainoa tai vakavaa haittaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ajantasaisen maatiedon valossa valittajia ei ole pidettävä kansainvälisen suojelun tarpeessa pelkästään etnisyytensä vuoksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon valittajien aikaisemmat vainokokemukset ja Etiopian oromojen nykyistä tilannetta koskeva ajantasainen maatieto, valittajilla voidaan katsoa olevan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi myös tulevaisuudessa kansallisuutensa ja viranomaisten heihin liittämän poliittisen mielipiteen johdosta. Koska valittajia aikaisemmin vainonnut taho on ollut Etiopian viranomainen, on valittajien katsottava olevan perustellusta syystä pelkonsa vuoksi haluttomia turvautumaan kotimaansa viranomaisten suojeluun.

Edellä todettuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että valittajat ovat pakolaisia, ja heille on annettava turvapaikka. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeusapu

Avustajalle oikeusapulain nojalla maksettava määrä hyväksytään vaatimuksen mukaisena. Tämä määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Pellonpää, Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen ja Mikko Puumalainen. Asian esittelijä Jenny Rebold.