Muu päätös 2563/2017

Tuulivoimaosayleiskaava (Kannus, Kuuronkallio)

Antopäivä: 1.6.2017
Taltionumero: 2563
Diaarinumero: 2427/1/16

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 17.6.2016 nro 16/0303/3

Asian aikaisempi käsittely

Kannuksen kaupunginvaltuusto on 11.5.2015 (§ 14) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kuuronkallion tuulipuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n ja B:n sekä heidän asiakumppaniensa valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Pääasia

Valituksenalaiseen osayleiskaavaan liittymättömiä kysymyksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on muun muassa huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella. Kaavoituksessa ei ratkaista kysymyksiä toiminnasta johtuvista päästöistä kuten lentoestevalojen valosaasteesta. Kaavoituksessa ei myöskään ratkaista toiminnan valvontaan liittyviä kysymyksiä, joista määrätään toimintaa koskevassa erityislainsäädännössä, kuten ympäristönsuojelulaissa ja työturvallisuuslaissa. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n säännökset koskevat toiminnasta aiheutuvan haitan rajoittamista, mikä myös ratkaistaan mahdollisessa ympäristölupamenettelyssä. Näihin kysymyksiin voidaan puuttua viime kädessä myös valvonnallisin keinoin. Voimaloiden tarkemmasta rakentamistavasta, niiden purkamisesta ja rakennuspaikan kunnostamisesta määrätään sitä koskevassa erillisessä lupamenettelyssä ja sitä koskeva valvonta kuuluu kunnan rakennusvalvonnan tehtäviin. Tuulivoima-alueen rakentamisen mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ei myöskään määrätä kaavassa eikä kaavoituksen yhteydessä ole näin ollen myöskään tarpeen selvittää vahinkoihin liittyviä vastuukysymyksiä. Mainituilla valitusperusteilla ei siten ole merkitystä arvioitaessa kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuutta.

(---)

Vuorovaikutuksesta

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Lainkohdan 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lainkohdan 2 momentin mukaan vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Lainkohdan 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Kuuronkallion tuulivoima-alueen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Hankkeen yhteysviranomaisena toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut YVA-ohjelman nähtäville 2.9.–18.10.2013 ja arviointiohjelmasta on järjestetty yleisötilaisuus 16.9.2013. Tuulivoimahankkeesta järjestettiin syksyllä 2013 asukaskysely, jonka tulokset on esitetty YVA-arviointiselostuksessa. Arviointiselostus ja sitä koskeva kuulutus ovat olleet nähtävillä 4.9.–6.10.2014. Osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä selostuksen johdosta.

Kuuronkallion tuulivoima-alueen osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointiohjelma on ollut nähtävillä 20.6.–26.7.2013. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.9.–9.10.2014. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 19.2.–23.3.2015. Kaavaa koskevat yleisötilaisuudet on pidetty 30.9.2014 YVA-menettelyn yhteydessä ja 10.3.2015 kaavoitusmenettelyssä. Osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointiohjelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen johdosta. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella on muun muassa muutettu yhden voimalan sijaintia ja suunnittelualueen rajausta sekä täydennetty kaavaselvityksiä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Kuuronkallion tuulivoima-alueen osayleiskaavan osallisilla on ollut tilaisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä tuulivoimahankkeen johdosta hanketta koskeneessa YVA-menettelyssä ja kaavoituksessa. Kaavoitusmenettelyssä toteutettu vuorovaikutus on täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen kaavoitusta koskevat vaatimukset. YVA-menettelyn yhteydessä toteutunut vuorovaikutus, johon asukaskysely on yhtenä osana kuulunut, on täydentänyt vuorovaikutusta. Sillä, että kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta esitettyjä mielipiteitä on kaava-asiakirjoissa selostettu lyhennettyinä, ei ole katsottava olevan merkitystä arvioitaessa vuorovaikutuksen toteutumista, koska esitetyt mielipiteet ovat olleet valmistelevien toimielimien ja kaupunginvaltuuston käytettävissä. A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole esittäneet, miltä osin mielipiteitä olisi selostettu harhaanjohtavasti tai virheellisesti. Sillä seikalla, onko mielipiteisiin annetuissa vastineissa vastattu esitettyihin mielipiteisiin kaikilta osin, ei ole merkitystä arvioitaessa kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen laillisuutta. Asiakirjojen mukaan kaupunginvaltuustolla on ollut riittävät tiedot kaavaratkaisun perusteista asiasta päätettäessä. Osayleiskaavan vuorovaikutusmenettelyä ei ole valituksissa esitetyn perusteella pidettävä puutteellisena.

Tuulivoimahanketta koskeva melumallinnus on laadittu suomen kielellä. Välkemallinnuksesta ei ole laadittu erillistä selostusta, mutta sen tuloksia on selostettu laajasti sekä kaava- että YVA-selostuksessa. Selvityksistä ja selostuksista käyvät ilmi mallinnusten tulokset ja niiden arvioinnin kannalta olennaiset seikat. Sillä seikalla, että mallinnuksiin liitetyt mallinnusohjelmien tulosteet ovat englanninkielisiä, ei edellä lausuttuun nähden ole katsottava olevan olennaista merkitystä kaavan osallisten kielellisten oikeuksien ja vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta.

Osayleiskaavaratkaisusta

Kuuronkallion osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 2,1 kilometriä etelään Kannuksen keskustaajaman eteläreunasta. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 1,9 kilometriä länteen ja lähin vapaa-ajan asunto noin 1,5 kilometriä lounaaseen lähimmistä suunnitelluista voimaloista.

Tuulivoimaosayleiskaava mahdollistaa yhteensä 17 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavamääräyksen mukaan osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille.

Osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja kokoonpanoalue. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen.

Tuulivoimaloiden osa-alueet on osoitettu M-1-alueelle. Osa-alueita koskevan määräyksen mukaan voimaloita saadaan sijoittaa osa-alueelle enintään merkinnän osoittama määrä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta ja 335 metriä meren­pinnasta (N2000).

Kaavassa on määrätty, että rakennuslupavaiheessa tulee selvittää maaperätietojen perusteella hapettuvat kaivumaat kaikkien kaivutöiden osalta ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen estämiseksi.

Suunnittelutilanne

Kuuronkallion osayleiskaavan alueella ei ole voimassa olevaa oikeus­vaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Lestijokilaakson vuonna 2014 hyväksytyn osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee lähimmillään noin 2,6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen itä- ja koillispuolella.

Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmässä osayleiskaavan alue on miltei kokonaan niin sanottua valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu aluevarauksia tai kohdemerkintöjä. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu kalliomurskeen ottoalue ja keskiosaan sen läpäisevä sähköpääjohto tai -linja. Suunnittelualueen itä- ja eteläosaa sivuavat turvetuotantovyöhykkeiden 1 ja 2 -kaavamerkinnät. Suunnittelualueen läheisyyteen, sen koillis- ja itäpuolelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (Lestijokilaakso), jota koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle ja maakunnan liitolle tilaisuus antaa lausunto. Kaavamääräystä koskevan täsmennyksen mukaan valtakunnallisen maisema-alueen rajaus on muuttunut meneillään olevien (v. 2013) inventointien johdosta. Lestijokivarsi Kannuksessa on maakunnallisesti tärkeä maisema-alue.

Maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavassa maakuntavaltuuston 23.4.2015 hyväksymässä, toistaiseksi ympäristöministeriön vahvistusta vailla olevassa, vaihekaavassa Kuuronkallion osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi tv (217_702). Tuulivoimaloiden aluetta koskevien yleisten suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on muun muassa otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen.

Tuulivoimahankkeen vaikutusten selvittämisestä

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan voidaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa Ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 ulkomelutason suunnitteluohjearvot on määritetty A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona LAeq erikseen yhden vuorokauden päiväajan (klo 7–22) ja yöajan (klo 22–7) osalta. A-painotusta käytetään, kun melua mitataan kuulemisen kannalta, kun taas C-painotusta käytetään impulssimelun mittauksessa. A-taajuuspainotettu melutaso vastaa siten C-painotusta paremmin kysymyksessä olevan melun häiritsevyysvaikutuksia ja se ottaa huomioon myös matalataajuisen melun. Saman ohjeen mukaan, mikäli äänen todetaan olevan erityisen häiritsevää, esimerkiksi impulssimaista tai amplitudimoduloitua äänen voimakkuuden vaihdellessa ajallisesti, melun laskenta- ja mittaustuloksiin lisätään 5 dB. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melun mallintamisesta antaman ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksessa suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa, johon sisällytetään koko laskennan epävarmuus. Ohjeessa on melun häiritsevyyttä lisäävien elementtien osalta muun muassa todettu, että melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän eli amplitudimodulaation vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti voimalan valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Koska etukäteen ei ole perusteltua syytä olettaa, että suunniteltujen voimaloiden tuottama melu olisi erityisen häiritsevää, melumallinnus on voitu tehdä ilman edellä mainitun ohjeen mukaista 5 dB lisäystä tai sosiaali- ja terveysministeriön niin sanotun asumisterveysasetuksen (545/2015) 13 §:ssä tarkoitettua asunnon ja muiden oleskelutilojen melutason kapeakaistakorjausta. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että asumisterveysasetus ei koske melun mallintamista vaan toteutuneen melun mittaamista ja että asetus on tullut voimaan vasta 15.5.2015 eli osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen.

Hallinto-oikeus toteaa melumallinnuksen täyttävän ympäristöhallinnon ohjeiden vaatimukset. Ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta ohjeen mukaisesti tehdyn mallinnuksen voidaan katsoa olevan tällä hetkellä käytettävissä olevaan tietoon perustuva lähtökohtaisesti luotettavana pidettävä arvio. Mallinnuksen epävarmuus sisältyy ohjeen mukaisesti tehtyyn melumallinnukseen. Mallinnuksen tarkoituksena on selvittää, onko suunniteltu tuulivoima-alue mahdollista toteuttaa tuulivoimayleiskaavalle säädetyt sisältövaatimukset huomioon ottaen. Sillä, että melumallinnuksessa on osayleiskaavassa suunniteltujen 17 voimalan lisäksi mallinnettu suuremman lähtöäänitason omaavien 15 voimalan melutasoja, ei ole merkitystä arvioitaessa selvityksen riittävyyttä.

Tuulivoimahankkeen vaikutuksia ympäröivien alueiden maisemaan ja kulttuuriympäristöön on selvitetty YVA-selostuksen sivuilla 79–120. Selostuksessa on runsaasti kuvia maiseman nykytilasta ja havainnekuvia hankkeen toteuttamisen vaikutuksista maisemaan. Maisemavaikutuksia on selvitetty kattavasti myös kaavaselostuksessa. Myös lentoestevalojen vaikutukset on otettu huomioon selvityksissä.

Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen luontoon on selvitetty YVA-selostuksessa sekä YVA-menettelyn yhteydessä tehdyissä erillisissä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksessä, lepakkoselvityksessä ja linnustoselvityksessä sekä Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynneva-Natura 2000 -alueen (FI1000014 SPA/SCI) Natura-arvioinnissa. Mainitun Natura 2000 -alueen suojeluperusteena on eräiden luontotyyppien lisäksi lintudirektiivin liitteen I lajeja. Hankkeen vaikutuksia päiväpetolintuihin on selvitetty linnustoseurannassa, YVA-selostuksessa ja Natura-arvioinnissa. Suunnittelualueen ei ole seurannassa havaittu kuuluvan merikotkan reviiriin. Lintu ja sen pesintä on helposti havaittava. Tehtyjen selvitysten mukaan suunnittelualue on pääosin liito-oravalle soveltumatonta elinympäristöä. Selvitystä, jossa liito-oravia ei havaittu, on, kun otetaan huomioon myös mitä selvityksessä on muutoin tältä osin lausuttu, pidettävä riittävänä. Suurpetojen kuten karhun, ahman ja ilveksen esiintymistä on havainnoitu luontoselvitysten yhteydessä. YVA-selostuksen mukaan suunnittelualueelta ei tunneta suurpetojen lisääntymisreviirejä tai talvehtimispaikkoja eikä niiden pesinnöistä ole havaintoja. Tuulivoima-alueen toiminnan aikaisia vaikutuksia suurnisäkkäisiin voidaan lähtökohtaisesti muutenkin arvioida vähäisiksi. Osayleiskaavan luontoon kohdistuvista vaikutuksista tehtyjen selvitysten ja arviointien mukaan luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten on arvioitu olevan kokonaisuutena vähäisiä. Tehtyjä selvityksiä voidaan pitää kattavina ja ammattitaitoisesti laadittuina ja hallinto-oikeuden käsityksen mukaan luotettavina.

Happamien sulfaattimaiden pintavesille aiheuttamaa vaaraa on selvitetty sekä YVA-selostuksessa että kaavaselostuksessa. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyden on kaavaselostuksessa todettu Geologian tutkimuskeskuksen esittämän arvion perusteella pieneksi tai erittäin pieneksi. Tuulivoima-alueen vaikutusten pintavesiin ja kalastoon on arvioitu olevan vähäisiä. Hapettuvien kaivumaiden selvitysvelvollisuudesta rakennuslupavaiheessa on määrätty erikseen kaavassa.

Voimaloiden jäänmuodostumisesta turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa on selvitetty YVA-selostuksessa. Aiheutuvaa vaaraa on selvityksessä arvioitu hankealueen jäätä muodostavat ilmasto-olosuhteet ja hankealueen eri käyttömuodot talviaikana huomioon ottaen. Aiheutuvan vaaran on arvioitu olevan erittäin pieni. Tuulivoima-alueen vaikutusta metsästykseen on selvitetty sekä YVA-selostuksessa että kaavaselostuksessa. Myös kiinteistövero- ja työllisyysvaikutuksia on arvioitu lyhyesti YVA-selostuksessa ja kaavaselostuksessa. Kuuronkallion tuulivoimahankkeen 0-vaihtoehtoa eli tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta, on käsitelty YVA-menettelyssä. Kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä tällaista selvitystä.

Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmässä kaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueiden toteutunut ja suunniteltu maankäyttö. Kaavoituksessa selvitykset on tämän mukaisesti tehtävä siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa on otettava tällöin huomioon myös kulloinkin kysymyksessä olevan suunnittelualueen ulkopuolisten alueiden toteutunut ja suunniteltu maankäyttö. Selvitysten riittävyyttä on verrattava kaavan tarkoitukseen ja siihen, että selvitysten perusteella voidaan arvioida täyttääkö kaavaratkaisu sille laissa asetetut sisältövaatimukset. Tuulivoimahanketta koskevassa YVA-menettelyssä tehdyt tutkimukset ja selvitykset voidaan ja tuleekin ottaa huomioon hankkeen kaavoituksessa.

Hallinto-oikeus katsoo, että Kuuronkallion osayleiskaavan vaikutuksista laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä on valituksissa mainituilta osin pidettävä riittävinä ja riittävän laajalta alueelta tehtyinä kaavan ohjaustavoite, tarkkuus ja arvioidut vaikutukset huomioon ottaen. Selvitysten perusteella voidaan arvioida, täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin ja 77 b §:n sisältövaatimukset osayleiskaavan osalta.

Osayleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Lainkohdan 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa Ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 on suositeltu käytettäväksi tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvona asumiseen ja loma-asumiseen taajamissa käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla päiväajalle (klo 7–22) 45 dB LAeq ja yöajalle (klo 22–7) 40 dB LAeq. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvo on päiväajalle 40 dB LAeq ja yöajalle 35 dB LAeq. Asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon LAeq/1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua, jotka vastaavat 15.5.2015 voimaan tulleen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 mukaisia toimenpiderajoja.

Kuuronkallion tuulivoimaosayleiskaavan melumallinnus on tehty ISO 9613-2 -standardin mukaisesti noudattaen melun mallintamisesta annettua ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja on arvioitu DSO 1284-laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivujen ilmaääneneristävyysarvojen avulla 1/3 -oktaavikaistoittain voimaloiden ilmoitettujen taajuusjakaumien mukaisesti.

Hallinto-oikeus toteaa, että suunnitteluohjearvojen voidaan katsoa edustavan luotettavaan tutkimustietoon perustuvaa sellaista voimaloiden synnyttämää ja häiritsevänä pidettävän melun ekvivalenttitasoa, jota ei tulisi meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ylittää. Voimaloiden vähimmäisetäisyydelle asutuksesta ei ole annettu yleisiä suositus- tai ohjearvoja, vaan vaadittavat etäisyydet määräytyvät viime kädessä tapauskohtaisessa suunnittelussa voimaloiden vaikutuksista tehtävien selvitysten tulosten perusteella. Mallinnuksen mukaan tuulivoima-alue on mahdollista toteuttaa niin, että suunnitteluohjearvot eivät tulisi ylittymään asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen käytettävillä alueilla käytettäessä melumallinnuksen mukaisia tai niitä hiljaisempia voimalatyyppejä. Rakennettavat voimalat voivat olla eri tyyppisiä kuin melun arvioinnissa käytetyt, jolloin rakennuslupavaiheessa rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, etteivät rakennettavien voimaloiden meluvaikutukset poikkea olennaisesti kaavoituksessa arvioidusta. Viime kädessä haitallisiin meluvaikutuksiin voidaan puuttua jälkivalvonnallisin keinoin.

Osayleiskaavan varjostus- eli välkevaikutuksista tehdyn selvityksen mukaan niin sanottu real case -vaikutus eli todellinen arvioitu välkevaikutus jää lähimmällä vapaa-ajan asuinkiinteistöllä alle kolmeen tuntiin vuodessa. Tuulivoimaloiden välkevaikutus suunnittelualueen lähiympäristölle on arvioitu kokonaisuutena pieneksi.

YVA-selostuksen ja kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan suunnittelualue on asumatonta karujen moreeniselänteiden ja soisten alueiden kuvioimaa aluetta. Lähimmät kylät ja asutus sijaitsevat noin 1,3–3 kilometrin etäisyydellä. Hankealue ei sijaitse arvokkaalla maisema-alueella eikä sille sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kannuksen Lestijokivarren kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee hankealueesta noin 2,5 kilometriä koilliseen. (---) Toholammin valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson kulttuurimaisema-alue sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä kaakossa. Lestijokilaaksossa ja Kannuksen keskustassa on myös paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Selkeimpien maisemallisten vaikutusten on arvioitu kohdistuvan Lestijokivarren kulttuurimaisema-alueelle, jolle aiheutuvat vaikutukset samoin kuin myös vaikutukset Kannuksen keskustassa sijaitseville arvokkaille kulttuuriympäristökohteille on tehdyissä selvityksissä arvioitu kohtalaisiksi. Toholammin pohjoispuoliselle valtakunnallisesti arvokkaalle Lestijokilaakson kulttuurimaisema-alueelle aiheutuvat maisemavaikutukset on arvioitu korkeintaan kohtalaisiksi. Paikallisesti merkittäville kohteille maisemavaikutuksia syntyy selkeimmin maatalousoppilaitoksen alueen viljelysmaisemassa, Kannuksen asemanseudun alueella ja Heiniemen talojen pihapiirissä. Tuulivoimapuiston on arvioitu muuttavan maisemaa eniten tuulipuiston lähialueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Vaikutus on arvioitu suurimmaksi avoimien peltoalueiden yli muodostuvassa maisemassa muun muassa Lopotin, Ketopaikan ja Ypyän alueilla, joilta avautuvilta paikoitellen laajoilta näkymäsektoreilta voi havainnoida jopa yli 10 voimalaa. Muilla alueilla maisemavaikutukset on etäisyys ja metsän suojavaikutus huomioon ottaen arvioitu vähäiseksi tai korkeintaan kohtalaiseksi. Arvioinnissa on otettu huomioon myös lentoestevalojen vaikutus.

Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, eli K.H. Renlundin museo, on osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut kaavan maisemavaikutusten osalta, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta.

YVA-selostuksen ja osayleiskaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloiden on todettu aiheuttavan joissain tapauksissa häiriöitä tv-signaaliin voimaloiden lähialueilla. Kaupunginhallituksen A:n ja asiakumppaneiden valituksista antaman lausunnon mukaan tuulivoimatoimija on sitoutunut Digita Oy:n kanssa yhteistyössä etsimään mahdollisiin ongelmiin ratkaisun, jolla tästä mahdollisesti aiheutuva kohtuuton haitta voidaan välttää.

Hallinto-oikeus toteaa, että tuulivoimaosayleiskaavan edellytyksenä ei ole, että sen toteuttamisesta ei aiheutuisi maankäytön suunnittelun tavoitteiden kannalta ollenkaan haitallisia seuraamuksia, vaan että maankäytön eri tavoitteet ja kaavalle asetetut vaatimukset otetaan huomioon siinä määrin kuin laadittavan kaavan tavoite ja tarkkuus sekä kaavan sisällölle säädetyt vaatimukset sitä edellyttävät. Kaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita ja kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. Osayleiskaavan vaikutuksista tehdyt tutkimukset ja selvitykset ja niiden arvioinnit kuitenkin osoittavat, että Kuuronkallion tuulivoima-alue on mahdollista toteuttaa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitetut sisältövaatimukset sekä 77 b §:ssä tarkoitetut tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset voidaan täyttää. Hallinto-oikeus katsoo yllä lausutun perusteella, ottaen huomioon muutoksenhakijoiden valituksessa ja kunnanhallituksen lausunnossa esitetyn sekä mitä asiakirjoista muuten ilmenee, että sanotuissa lainkohdissa säädetyt vaatimukset on otettu riittävästi huomioon tuulipuiston osayleiskaavassa kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämin tavoin.

Maanomistajille ja muille oikeuden haltijoille aiheutuva haitta

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Kuuronkallion tuulipuiston osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on lainkohdan 2 momentin mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Osayleiskaavan alueella ovat voimassa lain 43 §:n mukaiset rakentamis- ja toimenpide­rajoitukset. Lainkohdan 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvioitaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. Niiltä osin, kuin osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden rakentamiseen tarkoitettuja tuulivoimalan osa-alueita (tv), osayleiskaavassa on katsottava määrätyn 43 §:n 2 momentin mukaisesti, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä lainkohdan 1 momentissa säädetään.

Osayleiskaava ei suoraan rajoita virkistäytymistä ja metsästystä kaava-alueella. Kaavan toteuttaminen voi silti haitata metsästystä riistan mahdollisesti karttaessa tuulivoimaloita ja voimaloiden aiheuttamien ampumasektorirajoitteiden johdosta. Kaava voi myös vähentää alueen virkistyskäyttöarvoa alueen luonteen muuttumisen sekä voimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten johdosta. Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset virkistykseen ja metsästykseen on YVA-selostuksessa ja kaavaselostuksessa kuitenkin arvioitu toimintavaiheessa vähäisiksi. Metsästykseen ja virkistykseen soveltuvia vastaavia alueita on myös runsaasti suunnittelualueen ympäristössä. Aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava lisäksi huomioon, että metsästys kyseisellä alueella on sallittu vain maanomistajan luvalla ja että virkistyskäyttö muiden kuin maanomistajien tai muun vastaavan oikeuden haltijoiden osalta perustuu jokamiehenoikeuksiin, jotka tulee sopeuttaa muuhun maankäyttöön.

Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava ei rajoita edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta tuulivoima-alueen ja sen ympäristön kiinteistöjen käyttöä niiden nykyisiä maankäyttömuotoja vastaaviin tarkoituksiin. Rajoitukset eivät tuulivoima-alueen ja sen ympäristön nykyiset maankäyttömuodot huomioon ottaen ole merkittäviä. Näin ollen ja kun otetaan huomioon osayleiskaavan tarkoitus ja mitä edellä on lausuttu tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä ja kaavoituksen vaatimusten yhteensovittamisesta, ei osayleiskaavan ole katsottava aiheuttavan maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Johtopäätös

Kannuksen kaupunginvaltuuston päätöksen osayleiskaavan hyväksymisestä ei valituksissa esitetyn perusteella ole katsottava syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai olleen muuten lainvastainen. Päätöksen kumoamiseen ei ole syytä, joten valitukset on hylättävä.

Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole määrätty pantavaksi täytäntöön ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole ilmennyt aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Petri Forma, joka on myös esitellyt asian, ja Reeta-Kaisa Eriksson.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Kannuksen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Kaavapäätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kuuronkallion tuulivoimaosayleiskaavan hyväksyminen ei ole kestävän kehityksen periaatteen mukaista. Muitakaan ympäristöoikeudellisia periaatteita kuten aiheuttamisperiaatetta, varautumisperiaatetta, haittojen minimoinnin periaatetta tai luonnon monimuotoisuuden turvaamista ei ole huomioitu kaavaa laadittaessa asianmukaisesti. Osayleiskaavan hyväksyminen on lisäksi ristiriidassa useiden yksityisten ja yleisten intressien kanssa.

Tuulivoimaloiden toteuttaminen laskee niiden lähialueelle sijoittuvien kiinteistöjen arvoa. Kaavan toteuttamisen vaikutus lähialueen kiinteistöjen arvoon olisi tullut selvittää kaavan laatimisen yhteydessä samoin kuin osayleiskaavan suhde Suomen perustuslaissa säädettyyn omaisuuden suojaan.

Osayleiskaavan hyväksymisestä päättämiseen on osallistunut henkilöitä, jotka ovat samalla olleet osallisina Kannuksen seurakunnan päättävissä elimissä. Nämä henkilöt ovat olleet esteellisiä osallistumaan valtuuston päätöksentekoon, koska seurakunta vuokraa maata tuulivoimaloiden rakentamiseen ja tuulivoimaloista tulee siten merkittävää hyötyä seurakunnalle.

Kaavamateriaali on ollut osittain vieraskielistä. Koska aineistot eivät ole olleet saatavilla kielilain edellyttämällä tavalla, päätöksenteko on tapahtunut virheellisesti. Melumallinnukset ovat olennainen osa kaavan vaikutusten arviointia, eivätkä käännökset, joita mallinnusten sisällöstä on tehty, anna riittäviä tietoja mallinnusten tulosten sisällöstä.

Kaavaluonnoksesta annettuja lausuntoja ja muistutuksia on lyhennetty ja muokattu. Lyhentämisestä ja muokkaamisesta johtuen luottamushenkilöt ja viranomaiset eivät ole saaneet todenmukaista käsitystä juridisista seikoista, joita mielipiteen antaja on asiasta ilmaissut.

Kaavahankkeeseen liittyvät melumallinnukset on laadittu puutteellisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on poikkeuksellista, koska se on luonteeltaan sykkivää. Erityinen häiritsevyys tulee ilmi myös voimaloiden pyöriessä synkronisesti, jolloin niiden meluvaikutus kasvaa. Tuulivoimalat aiheuttavat lisäksi matalataajuista melua, jota ihminen ei kuule. Matalataajuisen melun aiheuttamia vaikutuksia ei ole selvitetty asianmukaisesti. Melumallinnukset on toteutettava siten, että ne huomioivat suurimman mahdollisen meluriskin.

Osayleiskaavan maisemavaikutuksia ei ole selvitetty asianmukaisesti. Havainnekuvat on toteutettu puutteellisesti siten, että valkoiset voimalat on esitetty pilvistä taivasta vasten ja rakennelmien takana. Kaavan vaikutuksesta yleismaisema heikkenee merkittävästi laajoilla alueilla Lestijokivarressa.

Kuuronkallion tuulivoima-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä

Lamunkankaan ympäristössä ja Lintulassa on havaintoja maakotkasta. Kannuksen keskustan metsästysseuran jäseniltä saatujen tietojen mukaan esimerkiksi ahmojen, karhujen, ilvesten, susien, kauriiden ja peurojen määrä on kasvanut hankealueella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tuulivoimaloiden vaikutuksia edellä maakotkiin ja muihin edellä mainittuihin eläimiin ei ole huomioitu asianmukaisesti. Kaavan laatimisen yhteydessä tältä osin tehdyt selvitykset ovat puutteellisia.

Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi selvitetty, voiko tuulivoimaloiden jalustoissa käytettävistä aineista ja maiden kaivamisesta aiheutua vahinkoa pohjavesiin tai ympäröiviin alueisiin. Myöskään mahdollisten vaikutusten ehkäisemistä ei ole selvitetty.

Jään muodostumisesta tuulivoimaloiden siipiin aiheutuu vaaraa. Koska mahdollisuus jään lentämiseen voimaloiden lavoista on olemassa, on välttämätöntä osoittaa myös ne keinot, joilla rajoitetaan riskiä ja ennalta- ehkäistään vahinkojen syntyä. Tuulivoimala-aluetta ympäröi metsäautotieverkosto ja alueella liikkuu paljon virkistyskäyttäjiä ja metsästäjiä.

Tuulivoimaloiden romahtamisesta tai tulipalosta aiheutuvaa riskiä ei ole asianmukaisesti huomioitu selvityksissä. Kuivana kesänä voimalan romahduksesta ja tuleen syttymisestä aiheutuu myös metsäpalon uhka. Myöskään öljyvahinkojen torjunnasta ei ole esitetty selvitystä.

Osayleiskaavan sisältövaatimukset jäävät monelta osin täyttymättä. Voimaloiden sijoitus on yhdyskuntarakenteen kannalta vahingollinen, koska se estää asutuksen laajentumista etelään. Ekologiset haitat ovat merkittäviä, eikä riskejä ole kaikkiaan riittävästi selvitetty. Voimala-alue sijoittuu liian lähelle asutusta heikentäen asumisviihtyvyyttä ja kiinteistöjen arvoa sekä vahingoittaen suosittujen virkistysalueiden monimuotoisuutta. Erityisesti Ymmyräisnevan ympäristö pirstoutuu teollisuusmaiseman vuoksi. Myös metsästysalueet kaventuvat merkittävästi. Kuuronkallion alue on suosittu virkistäytymisalue ja muodostaa Kannuksen metsästysseuralle merkittävän metsästysalueen. Osayleiskaavasta johtuvat rakennus- ja toimenpidekiellot aiheuttavat sen, ettei tuulivoimaloiden haittavaikutusalueella pystytä jatkossa rakentamaan.

Kaavan valmistelun yhteydessä ei ole ilmoitettu, millä tavalla tuulivoimayhtiö käytännössä tulee korvaamaan tv-signaalin heikkenemisestä tuulivoimaloiden haittavaikutusalueella aiheutuvat haitat. Selvitykset ovat siten tältäkin osin puutteelliset.

A ja B ovat täydentäneet valitustaan 23.8.2016 tänne saapuneella kirjelmällä, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimaloista aiheutuvat haitat eivät rajoitu ainoastaan osayleiskaava-alueen sisälle, vaan melu- ja välkevaikutuksista johtuen vakituinen ja loma-asuminen vaikeutuu. Mikäli rakennuskieltoja aiheutuu, Kannuksen kaupungille voi aiheutua lunastusvelvollisuus haitta-alueelle jääviin kiinteistöihin. Selvityksissä ei ole tuotu esiin, millaisia taloudellisia rasitteita kaava saattaa aiheuttaa kunnalle.

Kannuksen kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä sekä vaatinut niiden muutoksenhakijoiden korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämien vaatimusten ja perusteiden tutkimatta jättämistä, joihin muutoksenhakijat eivät ole valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vedonneet.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valitusta on mahdollista täydentää uusilla perusteluilla, jos niillä uskotaan olevan merkitystä asian ratkaisemiseksi. Vaikka olisikin niin, että muutoksenhakijoiden toimittama valituksen täydennys olisi myöhässä, se ei kuitenkaan poista viranomaisen velvollisuutta tutkia asia kokonaisuudessaan. Merkittävien seikkojen sivuuttaminen asian tutkimisessa olisi yleisen edun vastaista.

A ja B ovat vielä toimittaneet lisäkirjoituksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja B:n valituksessa esitettyä vaatimusta valtuuston päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että päätöksentekoon on osallistunut henkilöitä, jotka samalla ovat olleet osallisina Kannuksen seurakunnan päättävissä elimissä, eikä myöskään sillä perusteella, että osayleiskaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole tuotu esiin millaisia taloudellisia rasitteita kaava saattaa aiheuttaa kunnalle, mikäli kunnalle aiheutuu lunastusvelvollisuus haitta-alueelle jääviin kiinteistöihin.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jätetyt valitusperusteet

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin (1375/2007) mukaan valittajan tulee esittää lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja B eivät ole hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatineet kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista esteellisyyteen liittyvällä perusteella, eivätkä myöskään sillä perusteella, että osayleiskaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole tuotu esiin millaisia taloudellisia rasitteita kaava saattaa aiheuttaa kunnalle, mikäli kunnalle aiheutuu lunastusvelvollisuus haitta-alueelle jääviin kiinteistöihin. Vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta näillä perusteilla on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Valituksen hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 1.6.2017