Muu päätös 3376/2017

Asia Pelastuslain mukaista maksua koskeva valitus

Valittaja Tornion Sairaskotisäätiö sr

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.6.2016 nro 16/0182/1

Asian aikaisempi käsittely

Lapin pelastuslaitos on 17.3.2015 määrännyt Tornion Sairaskotisäätiölle erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä 825 euron suuruisen laskun.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Tornion Sairaskotisäätiön valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet ja niitä koskevat lain esityöt

Pelastuslain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta.

Pelastuslain 96 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Saman pykälän 2 momentin mukaan perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu maksu saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta (HE 257/2010 vp) on taloudellisia vaikutuksia koskevissa yleisperusteluissa paloilmoittimen erheellisestä toiminnasta perittävän maksun osalta todettu muun ohella, että ehdotetun maksun tavoitteena on vähentää erheellisiä paloilmoituksia niissä kiinteistöissä, joissa ei ole valistuksesta ja neuvonnasta huolimatta ryhdytty toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on pelastuslain 96 §:n osalta muun ohella todettu, että jotta maksu voitaisiin periä, olisi alueen pelastusviranomaisen tullut aiemmin kirjallisesti kehottaa kohteen omistajaa tai haltijaa korjaamaan paloilmoitin siten, että siitä ei aiheudu toistuvia erheellisiä hälytyksiä. Ehdotettua sääntelyä voidaan pitää oikeasuhtaisena, koska se antaa kohteen omistajalle tai haltijalle mahdollisuuden korjata paloilmoitin tai hälytysjärjestelmä erheellisten toistuvien hälytysten välttämiseksi.

Viranomaisohjeet ja taksa

Lapin pelastuslaitos on 23.9.2013 antanut ohjeen erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta. Ohje perustuu soveltuvin osin sisäasiainministeriön pelastusosaston antamaan 23.6.2011 päivättyyn muistioon SM088:00/2008 erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta, jota on päivitetty pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston 27.6.2013 laatimalla muistiolla. Lapin pelastuslaitoksen ohjeen mukaan erheellinen automaattinen paloilmoitus on onnettomuus tai tehtävä, jossa PRONTOn onnettomuusselosteella onnettomuustyyppinä 1, 2 tai 3 on ”automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävä” ja jossa yhtenä onnettomuustyyppinä ei ole tulipalo, räjähdys/räjähdysvaara, vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus tai rakennuspalovaara (pois lukien ruoanlaitosta aiheutuneet rakennuspalovaarat, jotka luokitellaan erheelliseksi). Laskuttamattomien kategoriaan lasketaan kuitenkin rakennuspalovaara, joka on seurausta ruoan valmistuksesta silloin, kun siitä on aiheutunut konkreettinen ja todennäköinen rakennuspalon vaara. Pelastuslakiin sisältyvä määritelmä ”paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta” kattaa myös ihmisen käyttäytymisestä johtuvat hälytykset. Laskutettavina hälytysten syinä ohjeessa on mainittu muun ohella ajoneuvon pakokaasun ja tupakointisavun lisäksi muu savu tai pöly kiinteistössä sekä paloilmoittimen reagoiminen tavanomaiseen ruoan valmistukseen.

Ohjeessa on edelleen todettu, että toisen erheellisen paloilmoitinhälytyksen jälkeen kohteeseen toimitetaan kirjallinen korjauskehotus. Mikäli samalta paloilmoittimelta on edellisten kahdentoista kuukauden aikana tullut vähintään kaksi erheellistä paloilmoitusta, seuraavasta erheellisestä paloilmoituksesta laskutetaan ohjeen mukaan aina.

Lapin pelastuslaitoksen pelastuslautakunta on 31.1.2012 päättänyt, että erheellisestä palohälytyksestä peritään 825 euroa laskutettavaa erheellistä tehtävää kohden. Taksa on tullut voimaan 1.7.2012.

Asiassa saatu selvitys

Tornion Sairaskotisäätiön kiinteistössä osoitteessa Pitkäkatu 7 on hätäkeskukseen liitetty automaattinen paloilmoitin (tunnus 231/2438/1-1). Kysymyksessä oleva paloilmoitin on aiheuttanut erheelliset paloilmoitinlaitehälytykset 23.4.2014, 14.5.2014 ja 3.1.2015. Onnettomuusselosteiden mukaan automaattisen paloilmoituksen syy 23.4.2014 on ollut ruuan valmistus, 14.5.2014 muu syy (leivän paahtaminen leivänpaahtimessa) ja 3.1.2015 muu savu tai pöly. Toisen erheellisen paloilmoituksen jälkeen säätiölle on lähetetty pelastuslain 96 §:n 3 momentissa tarkoitettu kirjallinen paloilmoitinlaitetta koskeva korjauskehotus 13.6.2014. Tämän jälkeen 3.1.2015 sattuneen erheellisen hälytyksen jälkeen on lähetetty lasku.

Johtopäätökset

Pelastuslain 96 §:n tarkoituksena on mahdollistaa maksun periminen tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ei edellä lain esitöissä säännöksen tavoitteesta lausuttu huomioon ottaen ole tulkittava siten, että se mahdollistaisi maksun perimisen ainoastaan paloilmoittimeen tulleesta viasta tai muusta laitteen teknisestä toimintahäiriöstä aiheutuneesta hälytyksestä, vaan maksu voidaan lainkohdan perusteella periä myös silloin, kun paloilmoitin sinänsä toimii oikein, mutta erheellinen hälytys aiheutuu esimerkiksi ihmisen käyttäytymisestä tai laitteen virheellisestä sijoittamisesta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hälytys 3.1.2015 on aiheutunut siitä, että Tornion Sairaskotisäätiön kiinteistössä oleva tulisija on sytytetty, mutta se ei ole lähtenyt vetämään. Lapin pelastuslaitoksen erheellisten paloilmoitusten maksullisuutta koskevan ohjeen mukaan muu kuin tulipalosta aiheutuva savu kiinteistössä luetaan erheelliseksi automaattiseksi paloilmoitukseksi.

Lapin pelastuslaitos on näin ollen voinut periä Tornion Sairaskotisäätiöltä pelastuslain 96 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 3 momentin sekä pelastuslautakunnan 31.1.2012 vahvistaman taksan perusteella 825 euron suuruisen maksun 3.1.2015 tapahtuneesta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä. Valituksenalaista Lapin pelastuslaitoksen päätöstä ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla syytä muuttaa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Tornion Sairaskotisäätiölle ei tule määrättäväksi korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Anne-Mari Keskitalo ja Renne Pulkkinen. Esittelijä Sohvi Huikuri.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tornion Sairaskotisäätiö sr on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja säätiölle määrätty maksu poistetaan. Lisäksi säätiö on vaatinut, että pelastuslaitos velvoitetaan korvaamaan säätiön oikeudenkäyntikulut. Vaatimustensa tueksi säätiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lapin pelastuslaitoksen päätös maksun määräämisestä perustuu Lapin pelastusjohtajan 23.9.2013 hyväksymään ohjeeseen erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta. Ohjeessa on virheellisesti laajennettu pelastuslain 96 §:n soveltamista koskemaan myös ihmisen käyttäytymisestä johtuvia hälytyksiä. Edelleen samassa ohjeessa on ilman lakiin perustuvaa perustetta määritelty ruuanlaitosta aiheutuneet rakennuspalovaarat aina erheelliseksi.

Pelastuslain 96 §:n sanamuodoista on nähtävissä, että lain soveltaminen koskee laitteen vikaa. Lainkohdassa ei viitata ihmisen virheelliseen toimintaan tai virheellisen toiminnan korjaamiseen tai ohjeistamiseen. Myöskään hallituksen esityksestä ei löydy tukea pelastuslaitoksen tulkinnalle. Hallituksen esityksen (257/2010 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa käytetyt ilmaisut viittaavat laitteen virheelliseen toimintaan. Perusteluissa ei ole viitattu kiinteistön haltijan, asukkaan tai muun henkilön virheelliseen toimintaan eikä säädetty, että tällaisen virheellisen toiminnan perusteella voitaisiin määrätä maksua erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä.

Mikään Tornion Sairaskotisäätiön palvelutalo Saarenkodista 23.4.2014, 14.5.2014 ja 3.1.2015 tulleista automaattisista paloilmoituksista ei ole aiheutunut pelastuslain 96 §:ssä tarkoitetusta virheellisestä automaattisen paloilmoitinlaitteen toiminnasta. Paloilmaisimet ovat toimineet siten kuin niiden tuleekin toimia.

Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut, että edellä mainitun lainkohdan nojalla maksu voidaan periä myös silloin, kun paloilmoitin sinänsä toimii oikein, mutta erheellinen hälytys aiheutuu esimerkiksi ihmisen käyttäytymisestä tai laitteen virheellisestä sijoittamisesta. Tämä tulkinta ei perustu lakiin. Maksu voidaan periä vain laissa ja lain esitöissä rajatuissa tapauksissa.

Lapin pelastuslaitos on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä. Pelastuslaitos on uudistanut aiemmin lausutun ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallituksen esityksessä (HE 257/2010 vp) on arvioitu erheellisten palohälytysten vaikutusta pelastustoimintaan ja todettu muun ohella, että erheellisten palohälytysten johdosta pelastustoimen valmius vastata todellisiin onnettomuuksiin heikkenee pelastusyksiköiden ollessa sidottuna erheellisiin automaattisiin paloilmoituksiin. Paloilmoitinlaitteistojen erheellisiä hälytyksiä aiheuttavat vanhentunut tekniikka tai laitteiston soveltumattomuus suojattavien tilojen toimintaan, ilmaisimien sijoittaminen vääriin paikkoihin, huollon laiminlyönti sekä laitteistojen toiminnasta vastaavien piittaamattomuus. Kaikkien kiinteistöjen turvallisuusorganisaatiot eivät tunne laitteistoja tai tilojen käyttäjiä ei ole koulutettu toimimaan siten, etteivät he omalla toiminnallaan aiheuttaisi erheellisiä hälytyksiä. Erheellisiä paloilmoituksia aiheuttavat muun muassa ilkivalta, huolimattomuus korjaus- ja rakennustöissä, savu tai pöly sekä ruuan valmistus.

Hallituksen esityksessä on lisäksi esitetty, että hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen aiheuttamasta toistuvasta erheellisestä toiminnasta johtuvasta pelastustoimen hälytystehtävästä aiheutuneista kustannuksista perittävän maksun voidaan arvioida vähentävän erheellisten hälytysten määrää edistämällä laitteiden asianmukaista huoltoa ja sijoittamista sekä huolellista toimintaa paloilmoitinlaitteilla varustetuissa kodeissa.

Hallintovaliokunta on mietinnöissään (HaVM 41/2010 vp) nimenomaan pitänyt tärkeänä maksun tavoitetta vähentää erheellisiä paloilmoituksia niissä kiinteistöissä, joissa ei ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi.

Edellä mainittujen pelastuslain esitöiden perusteella paloilmoittimen toistuvalla erheellisellä toiminnalla tarkoitetaan myös ihmisen käyttäytymisestä johtuvia hälytyksiä, joihin pelastuslain muutoksella erheellisten hälytysten maksullisuudesta on myös pyritty vaikuttamaan.

Tornion Sairaskotisäätiön kohdekiinteistöstä tulleet automaattiset paloilmoitinlaitehälytykset eivät ole aiheutuneet tulipaloista tai muista onnettomuuksista tai vaaratilanteista taikka paloilmoittimen haltijan kohtuudella oletettavien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista seikoista. Säätiöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kiinteistöä käyttävien ihmisten käyttäytymiseen, laitteiston soveltuvuuteen suojattavissa tiloissa ja ilmaisimien sijoittamiseen asian kuntoon saattamiseksi. Kun näin ei ole tapahtunut, on pelastuslaitoksella pelastuslain nojalla oikeus laskuttaa erheellisestä hälytyksestä.

Pelastuslaitosten oikeutta laskuttaa toistuvista erheellisistä palohälytyksistä on käsitelty lukuisissa hallinto-oikeuden ratkaisuissa sekä ainakin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 22.12.2014 taltionumero 4074. Myös oikeuskäytännön perusteella on yksiselitteistä, että laskutusoikeus kattaa ruuan valmistuksesta, kiinteistön tai sen laitteiden virheellisestä käyttämisestä, ilman liiallisesta kosteudesta, pölystä ja liasta johtuvat erheelliset palohälytykset. Lapin pelastuslaitoksen paloilmoittimen haltijoille antama ohjeistus korjauskehotuksineen on yksiselitteinen ja riidattomasti ollut valittajan tiedossa.

Tornion Sairaskotisäätiö sr on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että kyseisen kiinteistön asukkaat ovat hyvin iäkkäitä. Ruuan valmistukseen liittyvien riskien vuoksi ikäihmisten palveluasuntoihin on säädetty suurempi velvoite asentaa automaattiset paloilmaisimet tai sammuttimet.

Ruuan valmistuksesta aiheutuneita rakennuspalovaaroja ei tule luokitella erheellisiksi hälytyksiksi. Kyseessä voi olla todellinen rakennuspalovaara. Hälyttimen toiminta on tuonut hälytyksen sattuessa paikalle henkilökuntaa ja palotoimen henkilökuntaa, jolloin on vältetty suurempi vahinko. Mikäli hälytystä ei olisi tullut, asukas olisi voinut altistua savulle tai kuolla tai palo olisi voinut levitä. Hälyttimien säätäminen tai sijoittaminen siten, ettei ruuan valmistuksesta aiheutuva savu aiheuttaisi hälytystä, voi johtaa todelliseen vaaratilanteeseen.

Ikäihmisten kyky havaita tulipalo tai savu ja kyky tarvittaessa poistua kiinteistöstä tulipalon sattuessa on rajoittunut. Ikäihmisten asunnoista tuleviin hälytyksiin tulee pelastustoimessa suhtautua eri tavoin kuin esimerkiksi kauppojen virheellisesti toimiviin hälyttimiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Tornion Sairaskotisäätiö sr:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Säätiö on valituksessaan esittänyt, että Lapin pelastuslaitoksen erheellisten paloilmoitusten maksullisuutta koskevassa ohjeessa on virheellisesti laajennettu pelastuslain 96 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltaminen laajennettu koskemaan myös ihmisen käyttäytymisestä aiheutuvia hälytyksiä.

Pelastuslain 96 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta.

Pelastuslain esitöissä (Hallituksen esitys Eduskunnalle pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta, HE 257/2010 vp) mainitun lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty muun ohella seuraavaa: ”Pelastuslaitosten yksiköillä on paljon virheellisestä automaattisen paloilmoitinlaitteen toiminnasta johtuvia hälytyksiä. Pelastuslaitoksilla oli vuonna 2008 yhteensä 20 314 tehtävää, jotka perustuivat automaattisen paloilmoituslaitteiston antamaan hälytykseen. Näistä hälytyksistä 98 prosenttia oli tarkastus- ja varmistustehtäviä, jotka eivät johtaneet kohteessa pelastustoimintaan. Rakennuspaloista 504 oli sellaista, joihin hälytys tuli ensimmäisenä automaattisesta paloilmoitinlaitteistosta. Pelastusautot (paloautot) ovat hälytysajossa turhaan tai tarkastustehtävän johdosta joka 20. minuutti.”

Mainitun hallituksen esityksen yleisperusteluissa (Nykytila, Lainsäädäntö ja käytäntö, s. 5) on lisäksi esitetty seuraavaa: ”Paloilmoitinlaitteistojen erheellisiä hälytyksiä aiheuttavat vanhentunut tekniikka tai laitteiston soveltumattomuus suojattavien tilojen toimintaan, ilmaisimien sijoittaminen vääriin paikkoihin, huollon laiminlyönti sekä laitteistojen toiminnasta vastaavien piittaamattomuus. Kaikkien kiinteistöjen turvallisuusorganisaatiot eivät tunne laitteistoja tai tilojen käyttäjiä ei ole koulutettu toimimaan siten, etteivät he omalla toiminnallaan aiheuttaisi erheellisiä hälytyksiä. Erheellisistä paloilmoituksista noin 500 aiheutuu ilkivallasta, 2 300 huolimattomuudesta korjaus- ja rakennustöissä. Savu tai pöly on tilastoitu syyksi erheelliseen paloilmoitukseen noin 3 000 tapauksessa. Ruuan valmistus aiheuttaa vuosittain noin 3 000 turhaa hälytystä.”

Viranomaisen ohjeella ei voida laajentaa lakiin perustuvaa maksuvelvollisuutta. Pelastuslain esitöissä sanottu huomioon ottaen pelastuslain 96 §:n 1 momentin 3 kohtaa on kuitenkin tulkittava siten, että siinä tarkoitettuna paloilmoittimen erheellisenä toimintana voidaan pitää myös sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, säätiölle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.