Muu päätös 3407/2017
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 27.9.2016 nro 16/0487/3
Asian aikaisempi käsittely
Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on päätöksellään 26.3.2014 (§ 62) myöntänyt Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan olemassa olevan ratsastuskoulun ja tallialueen toiminnalle.
Lupapäätöksen mukaan toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:
Toiminnan sijaintia ja laajuutta koskevat määräykset
1. Ratsastuskoulun ja tallialueen toiminta sijaitsee Kokkolassa Isojärven alueella osoitteessa Laajalahdentie 87 (RN:o 272-401-1-191-V07).
2. Tallialueen talleissa ja ulkotarhoissa saa pitää enintään 37 hevosta.
Toimintaa koskevat yleiset määräykset
3. Toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista.
4. Tallirakennusten lattioiden on oltava tiiviitä.
Maneesin pohjan kivituhka on vaihdettava säännöllisesti. Poistettava pohjamateriaali on välittömästi poiston yhteydessä toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Tallialueelle kasoihin varastoidut vanhat maneesin pohjamateriaalit on 30.6.2014 mennessä toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle.
5. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja ne on säännöllisesti toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi.
Kuolleiden eläinten hautaaminen alueelle on kielletty. Kuolleet eläimet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle.
6. Nykyisen kisakentän käyttö on 31.12.2018 jälkeen kielletty ja rakenteet on purettava 30.6.2019 mennessä. Uuden kisakentän voi perustaa tämän päätöksen liitteessä B esitettyyn paikkaan. Suunnitelmat uuden kisakentän rakentamiseksi on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 2 kk ennen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä.
Lannan käsittelyä ja hyödyntämistä koskevat määräykset
7. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava tallialueella olevassa tiiviissä katetussa lantalassa. Lantala on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin.
Nykyinen lantala on toiminnan laajuuteen nähden tilavuudeltaan liian pieni (kokonaistilavuus 260 m3). 37 hevosta edellyttää 444 m3 lannan varastotilaa. Tallialueelle on siten rakennettava vähintään 184 m3 lisää lantavarastotilaa. Uusi lantavarastotila on rakennettava 30.9.2015 mennessä ja se on sijoitettava pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on toimitettava uuden lantalan rakennussuunnitelmat Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vrk ennen rakentamistoimenpiteeseen ryhtymistä.
8. Olemassa oleva lantala on varustettava asianmukaisilla tiiviillä kuormausalustoilla. Kuormausalusta olemassa olevalle lantalalle on rakennettava 30.9.2014 mennessä. Kuormausalustojen suunnitelmat on toimitettava Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vrk ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista.
9. Lanta on poistettava ulkotarhoista säännöllisesti kuitenkin vähintään kerran viikossa. Ratsastuskentiltä lanta on poistettava päivittäin. Talleista, ulkotarhoista, ratsastuskentiltä ja maneesista poistettava lanta on vietävä suoraan lantalaan. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tiedottamaan hevosten omistajia ja käyttäjiä lannan poistoa koskevista velvoitteista.
10. Toiminnanharjoittajan on 30.5.2014 mennessä toimitettava kirjallinen sopimus lannan luovuttamisesta tai muusta järjestelystä.
Jäte- ja hulevesien käsittelyä ja johtamista koskevat määräykset
11. Kaikki toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava saostuskaivojen kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin. Saostuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa mutta vähintään kerran kalenterivuodessa.
Hevostallien pesupaikat on 30.9.2014 mennessä viemäröitävä kunnalliseen jätevesiviemäriin.
12. Sade- ja sulamisvedet piha- ja pysäköintialueelta on johdettava mahdollisuuksien mukaan pois pohjavesialueelta. Ulkotarhojen hulevedet on johdettava poispäin Patamäen pohjavesialueesta.
Laitoksen toimintaa koskevat muut määräykset
13. Tallialueen rakenteiden kuntoa on tarkkailtava ja huolehdittava tarpeen vaatiessa niiden korjaamisesta.
14. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 07–22) 55 dB. Äänentoistolaitteiden käyttö on sallittu ainoastaan kilpailujen ja erillisten kertaluonteisten tapahtumien yhteydessä. Äänentoistolaitteiden käyttö yöaikaan (klo 22–07) on kielletty.
15. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien määräaikojen puitteissa.
Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset
16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnan mahdollista vaikutusta pohjaveteen. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Kokkolan Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailuun.
Toiminnan mahdollista vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtava asianmukaisesta pohjavesiputkesta otettavin näyttein (PAHP33). Pohjavesinäyte on otettava kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ja näytteistä on jokaisen näytteenottokerran yhteydessä analysoitava seuraavat komponentit: pH, sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, fekaaliset streptokokit sekä E. colit.
17. Toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat:
– Tallialueella pidettävien eläinten määrä vuoden vaihteessa luokittain (hevonen, poni, varsa jne.).
– Hyödynnettäväksi toimitetun lannan määrä (m3), lantalan tyhjennysajankohdat sekä lannan vastaanottajan tiedot.
– Raportti pohjaveden analyysituloksista. Raportista on käytävä ilmi myös aiempien vuosien analyysitulokset.
– Tiedot vedenkulutuksesta (m3/vuosi) sekä sakokaivojen tyhjennysajankohdat.
– Tiedot vuoden aikana käytössä olleista ulkotarhoista ja ratsastuskentistä sekä kilpailujen määristä.
– Mahdolliset toiminnassa sattuneet onnettomuudet tai häiriötilanteet.
Yhteenveto kirjanpidosta tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Toiminnan muutoksia ja lopettamista koskevat määräykset
18. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnassa tapahtuvista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti lupaviranomaiselle.
19. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä lupaviranomaiselle, joka voi antaa määräyksiä alueen siivoamisesta sekä maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä. Myös alueellinen ELY-keskus voi antaa määräyksiä maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä sekä lisäksi tarvittaessa alueen puhdistamisesta.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen johdosta kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovelletut oikeusohjeet ja lain esityöt
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).
Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi 84/1999 vp) on todettu muun muassa, että ympäristönsuojelulain 8 §:ssä oleva pohjaveden pilaamiskieltosäännös vastaisi entistä vesilain 1 luvun 22 §:ää. Pohjaveden pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytettäisi konkreettisen pilaantumisen aiheutumista.
Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Ympäristönsuojelusasetuksen (169/2000) 13 §:n mukaan jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava selvitys maaperän laadusta, pohjaveden muodostumisesta, pohjaveden korkeudesta ja virtauksista, vedenottamoista ja kaivoista, suojatoimenpiteistä sekä vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-aluemääräyksistä.
Hallintolain 22 §:n 1 momentin mukaan jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä.
Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Ympäristönsuojelulain 36 §:n (1590/2009) 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on pyydettävä hakemuksesta lausunto muun muassa asiassa yleistä etua valvovilta viranomaisilta ja lupaharkinnan kannalta muilta tarpeellisilta tahoilta. Pykälän 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi hankkia myös muita asiaan liittyviä tarpeellisia selvityksiä.
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin (647/2011) mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pykälän 3 momentin (647/2011) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Hankkeen sijainti ja laatu sekä asiassa saatu selvitys
Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry:n Isojärven ratsastuskoulu ja tallialue sijaitsee Kokkolan kaupungin omistamalla vuokratontilla. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan yhdistys on toiminut Isojärven tilalla 1970-luvulta lähtien. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1977 merkitty ravi- ja ratsastusurheilualueeksi (UR). Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa.
Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Patamäen I luokan, vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (nro 1027251) ja osittain pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Etäisyys tilalta Patamäen vedenottamolle on yli kaksi kilometriä. Hakemusasiakirjoihin liitetyn Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesialuekartan (5/2013) mukaan pohjavesi on toiminta-alueella tasolla +6.0 metriä merenpinnan yläpuolella ja se virtaa muodostumisalueen rajasta Patamäen vedenottamon suuntaan.
Patamäen pohjavesialue on osa pitkittäisharjujaksoa, jota rantavoimat ovat muokanneet tasaiseksi. Harjun ydinosa kulkee hienojen hiekkakerrostumien peittämänä. Karkeat hyvin vettä johtavat kerrokset sijaitsevat noin 200–400 metriä leveänä vyöhykkeenä. Pohjaveden virtaussuunta on luonnontilassa ollut etelästä pohjoiseen. Vedenoton seurauksena pohjavesialue on jakautunut kahteen osa-alueeseen. Lisäksi Galgåsenin vedenottamon eteläpuolella on kalliokynnys, jonka eteläpuolella Saarikankaan vedenottamon alueella pohjaveden pinta on huomattavasti korkeammalla kuin kynnyksen pohjoispuolella. Kynnyksen ylitse/läpi on kuitenkin hydraulinen yhteys. Pohjavettä purkautuu Rosundbäckeniin ja Pohjanlahteen.
Asiakirjoista saatavien tietojen mukaan Isojärven tallialueella hulevedet suuntautuvat eri suuntiin maanpinnan korkeuseroista johtuen.
Hakemusasiakirjojen mukaan Isojärven tilalla on kaksi tallirakennusta, joissa on karsinatilat yhteensä 37:lle hevoselle ja ponille, maneesi, katettu lantala sekä huoltorakennus sosiaalitiloineen. Karsinoiden lattiat ovat betonipohjaisia ja tiiviitä. Maneesissa on maapohjainen lattia, joka on päällystetty kivituhkalla. Alueella on lisäksi kolme ratsastuskenttää, joista kaksi ovat käytössä ympäri vuoden. Nykyinen kisakenttä sijaitsee erillään varsinaisesta tallialueesta lähinnä vedenottamoa. Ympäristölupapäätöksen karttaliitteessä on osoitettu uusi paikka kisakentälle varsinaisella tallialueella.
Hevoset ulkoilevat ulkotarhoissa, joiden kokonaispinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Tarhojen pohja on hiekkapitoista multamaata. Hakemuksessa on esitetty, että lanta poistetaan ulkotarhoista päivittäin tai viikoittain ja ratsastuskentiltä päivittäin. Alueella ei ole laidunalueita. Huoltorakennuksen yhteydessä on pysäköintialue 30:lle autolle. Tapahtumien yhteydessä ulkokenttiä käytetään tilapäiseen pysäköintiin.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry:n toiminta alueella on perustunut voimassa olevaan asemakaavaan, jossa ei ole selvitetty alueen pohjavesioloja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Koska vasta nyt ensi kertaa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muun muassa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kannalta, on hankkeen luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitava vastaavalla tavalla kuin jos kysymyksessä olisi kokonaan uusi hanke.
Hallinto-oikeus katsoo, että kyseessä oleva sijoituspaikka vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella on ympäristönsuojelulain 6 §:n ja 42 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen lähtökohtaisesti huono. Hevosten pito avonaisilla alueilla voi aiheuttaa lannassa ja virtsassa olevien ravinteiden ja bakteerien siirtymistä sadevesien ja hulevesien mukana maaperään ja edelleen pohjaveteen. Näin ollen ainakin ulkotarha-, ratsastuskenttä- ja kisakenttäalueet ovat pohjaveden kannalta ongelmallisia ja ne on sijoitettava ja rakennettava niin, ettei pohjavesille aiheudu pilaantumisvaaraa.
Hakemuksessa on esitetty, miten usein lanta poistetaan ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty yksityiskohtaisia selvityksiä ulkotarhojen tai ratsastuskenttien pohjarakenteista eikä myöskään yksityiskohtaisia selvityksiä virtsan ja sadevesien kokoamisesta ja poisjohtamisesta alueelta. Lisäksi on otettava huomioon, että myös muut kyseessä olevaa aluetta koskevat tarkemmat selvitykset, jotka mainitaan ympäristönsuojeluasetuksessa ja jotka tulee esittää hakemuksessa sijoitettaessa toimintaa pohjavesialueelle, ovat olleet puutteelliset. Näin ollen hakemuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida, onko kyseessä olevien alueiden rakenteet riittävät estämään hevosten lannassa ja virtsassa olevien ravinteiden ja bakteerien kulkeutumisen maaperään ja pohjaveteen eikä siten myöskään onko toiminta mahdollista sijoittaa hakemuksen mukaisesti.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt muun muassa, että kaikilla ulkona olevilla eläimille tarkoitetuilla tarha-alueilla sekä ratsastuskenttäalueilla tulisi olla tiiviit pohjarakenteet ja vesienkeräysjärjestelmät, joilla voidaan hallitusti johtaa kyseessä olevilla alueilla syntyvät vedet pohjavesialueen
ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti hakijan tulisi esittää muu ratkaisu, jolla pohjaveden vaarantuminen estetään. Hakija on muun muassa lausunnon johdosta antamassaan vastineessa esittänyt siirtävänsä ulkona sijaitsevat tarha-alueet pienemmän tallirakennuksen päätyyn, mistä pohjavedet suuntautuvat pois varsinaiselta vedenottoalueelta.
Kun otetaan huomioon edellä mainitut hakemuksen puutteellisuudet hallinto-oikeus katsoo, että hakijan tarha-alueiden siirtämisestä huolimatta hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmia luotettavista suojaustoimenpiteistä, joilla estettäisiin pohjaveden laadun vaarantaminen. Rakennus- ja ympäristölautakunnan olisi tullut varata hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan edellä mainittujen puutteiden johdosta ennen lupaharkintaa ja lupa-asian ratkaisemista. Edellä mainituista syistä rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on kumottava ja asia palautettava lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Asiaa uudelleen käsiteltäessä hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemustaan. Täydennetystä hakemuksesta tulee pyytää ympäristönsuojelulaissa mainitut ja muut lupaharkinnan kannalta tarpeelliset lausunnot.
Asian näin päättyessä raukeaa lausuminen valituksesta muilta osin sekä määräaikojen pidentämistä koskevasta yhdistyksen vaatimuksesta.
Rakennus- ja ympäristölautakunnan on asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan sovellettava uuden ympäristönsuojelulain säännöksiä.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 229 § 2 momentti
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reeta-Kaisa Eriksson, Merja Manninen ja Linda Strömman, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan. Päätöksessä asetettuja määräaikoja on muutettava muutoksenhaussa kuluneen ajan johdosta. Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Lautakunnan päätöksessä on annettu riittävät määräykset pohjaveden pilaantumisen vaaran poistamiseksi. Määräykset edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä, muun ohella kenttien siirtoa, tallirakennusten liittämistä jätevesiviemäriin ja uuden lantalan rakentamista. Yhdistys hyväksyy päätöksessä esitetyt toimenpiteet, mutta pitää ELY-keskuksen vaatimuksia tiivispintaisista hevosaitausalueista vesienhallintajärjestelyineen kohtuuttomina. Tiiviiden rakenteiden kustannukset olisivat noin 930 000 euroa, mikä on yhdistykselle täysin kohtuuton vaatimus.
ELY-keskus ja hallinto-oikeus ovat toimineet nollatoleranssiperiaatteella eivätkä ole ottaneet huomioon vaatimusten taloudellista kohtuullisuutta hyötyihin nähden.
Yhdistys on toiminut alueella lähes 50 vuotta. Ei ole osoitettavissa, että toiminnasta olisi aiheutunut pohjaveden pilaantumista. Ympäristöluvalla toiminnan ympäristövaikutuksia on pyritty edelleen vähentämään.
Hallinto-oikeuden mukaan lupahakemus on ollut puutteellinen, koska siinä ei ole ollut riittäviä selvityksiä ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pohjarakenteista sekä virtsan ja sadevesien kokoamisesta ja poisjohtamisesta alueelta.
Yhdistys ei ole esittänyt näitä selvityksiä, koska se pitää aitausten siirtämistä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja vedenottamon 25 vuoden sieppausalueen ulkopuolelle riittävänä toimenpiteenä. Yhdistys on esittänyt aitausten pohjamateriaaliksi nykyistä luontaista nurmikasvustoa. Yhdistyksellä on hakijana oikeus esittää rakenne- ja toimintaratkaisuja ja lupaviranomainen voi itse päätöksessään arvioida, ovatko hakijan esittämät toimenpiteet riittäviä. Lupaviranomainen voi antaa teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisia määräyksiä pilaantumisen estämiseksi.
Hallinto-oikeuden olisi tullut ottaa huomioon toimenpiteiden taloudellinen kohtuullisuus. Koska toiminta on olemassa olevaa ja voimassa olevan kaavan mukaista eikä tallin lähes 50 vuoden toiminnasta ole osoitettavissa, että minkäänlaista pohjaveden pilaantumista olisi tapahtunut, on täysin kohtuutonta vaatia näin merkittäviä toimenpiteitä yhdistyspohjalta toimivalta toiminnanharjoittajalta. Lautakunnan ympäristölupapäätöksessä asetettujen määräystenkin täyttäminen on yhdistykselle taloudellisesti iso haaste. Lupapäätöksen vaatimukset on kuitenkin hyvin perusteltu ja niiden merkitys ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta olennainen.
Kansallisesti hyväksytty linjaus on, että pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen muodostamalle välivyöhykkeelle saa levittää lantaa. Tälle vyöhykkeelle ei siten ole perusteltua vaatia tiiviitä alustoja. Hevosen lanta kerätään ulkotarhoista säännöllisesti talteen, jolloin vain vähän ravinteita pääsee huuhtoutumaan pintavaluntana. Hevosten virtsa ei imeydy syvälle maaperään vaan jää ulkotarhojen pintakasvillisuuden käytettäväksi. Ympäristölupapäätöksen mukaisen ulkotarha-alueen pintavedet valuvat alueen maaperän muotojen mukaisesti pois pohjavesialueelta. Myös alueen pohjavesi valuu poispäin pohjavesialueesta Kvikantbäckenin suuntaan. Näitä seikkoja ei ole otettu huomioon ELY-keskuksen valituksessa eikä hallinto-oikeuden ratkaisussa. Nämä seikat osoittavat selvästi, että vaatimus tiiviistä ulkotarhojen pohjista on perusteeton.
Kokkolassa on laadittu Patamäen ja Harriniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa Geologian tutkimuskeskuksen toimesta. Suunnitelma ei ole ollut käytettävissä vuonna 2014 lupakäsittelyn aikana. Suojelusuunnitelmasta on pitkällä oleva luonnos, jossa on tarkasteltu myös hevostallien sijaintia pohjavesialueella. GTK toteaa suojelusuunnitelmassa, että lsojärven tallin alueella maaperän pinta on pääosin suhteellisen heikosti vettä läpäisevää silttiä, mikä osaltaan pienentää tallitoiminnan pohjavesiriskiä. Yleisellä tasolla suojelusuunnitelman toimenpide-ehdotuksissa todetaan, että pohjavesialueilla sijaitsevien hevostallien ulkotarhojen pohjat on tarvittaessa tiivistettävä.
Koska maaperä Isojärven tallialueella on suhteellisen heikosti vettä läpäisevää, ei ulkotarhojen tiivistäminen olisi tarpeellista edes ulkotarhojen nykyisiltä sijainneiltaan.
Yhdistys on syksystä 2015 lähtien osallistunut Kokkolan Patamäen pohjaveden yhteistarkkailuun. Pohjaveden tarkkailutuloksissa ei ole ollut viitteitä bakteereista. Tuloksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, ettei kenttiä ole vielä siirretty, koska ympäristölupapäätöstä koskeva muutoksenhakuprosessi on kesken.
Ympäristölupa on käsiteltävä ottaen huomioon voimassa oleva asemakaava. Isojärven alue on merkitty asemakaavaan ravi- ja ratsastusalueeksi.
Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa viitannut antamaansa ympäristölupaan ja sen perusteluihin sekä asiassa aiemmin lausumaansa. Luvassa esitetyin toimenpitein pohjaveden pilaantumisriski pienentyy merkittävästi. Valmisteilla olevassa pohjaveden suojelusuunnitelmassa on esitetty suosituksia toimenpiteiksi, joilla toiminnasta aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä voidaan pienentää.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valituksen ja lautakunnan vastineen johdosta antamassaan vastineessa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:
GTK:n laatimien Patamäen virtausmallinnuksen sekä rakenneselvityksen ja pohjavesialueen suojelusuunnitelman hydrologiset tiedot ovat olleet ELY-keskuksen käytössä ja tiedot on otettu huomioon laadittaessa valitusta hallinto-oikeudelle.
Pohjaveden suojelusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat suosituksia eivätkä velvoita tai vapauta pohjaveden suojelutoimenpiteistä. Tätä varten on olemassa ympäristölupamenettely.
Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Janne Aer ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.