Muu päätös 3591/2017

Valittaja Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 19.8.2016 nro 16/0339/2

Asian aikaisempi käsittely

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on 15.6.2015 tekemällään päätöksellä (§ 88) hyväksynyt Engelinrannan osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10:n valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Lisäksi hallinto-oikeus on hylännyt valittajan vaatimuksen siitä, että kaupunginhallitukselta on pyydettävä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajaan A:han liittyvä selvitys.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Lisäselvityksen pyytäminen kaupunginhallitukselta

Valtuustolta valituksen johdosta pyydetyn lausunnon tarkoituksena on asian selvittäminen. Hallinto-oikeuden asiana on arvioida, voiko se pitää annettua lausuntoa luotettavana vai pyytääkö se asiassa uuden lausunnon. Valtuutetun poissaoloon liittyvät merkinnät ovat tavanomaisia eikä tässä asiassa ole ilmennyt aihetta selvittää enemmälti, onko A osallistunut lausunnon valmisteluun. Nyt annettu lausunto on riittävä. Lausunnolla ja sen valmisteluun liittyvillä seikoilla ei ole merkitystä kaavapäätöksen lainmukaisuuden arvioinnin kannalta.

Esteellisyys

Kuntalain 52 §:n (1034/2003) 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Valtuutetut B, C ja D ovat Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n hallituksen jäseniä. Kaavaselostuksen mukaan Eteläranta Oy on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2011 Hämeenlinnan Etelärannan, nykyään Engelinrannan alueen kehittämisyhtiöksi.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan yhdyskuntalautakunta on helmikuussa 2013 Eteläranta Oy:n laatimien selvitysten perusteella päättänyt aloittaa Engelinrannan kaavoitusprosessin. Kaavaselostuksesta ilmenee lisäksi, että Eteläranta Oy on kaavavalmistelun aikana järjestänyt yleisötilaisuuksia ja esittänyt mielipiteensä kaavaehdotuksesta. Yhtiön edustajia on ollut myös mukana projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut ohjata kaavavalmistelua.

Kun otetaan huomioon, että Hämeenlinnan Eteläranta Oy on kaupungin määräysvallassa oleva yhtiö eikä asiassa ole tullut ilmi, että kaavan hyväksymiseen liittyisi nyt puheena olevien valtuutettujen osalta merkityksellistä henkilökohtaista taloudellista tai vastaavaa intressiä, osayleiskaavan hyväksyminen ei ole koskenut B:tä, C:tä ja D:tä valtuutettuna henkilökohtaisesti. Hallituksen jäsenen saamaa kokouspalkkiota ei voida pitää laissa tarkoitettuna henkilökohtaisena etuna. Päätös ei ole tältä osin syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Pääasiaan sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Pykälän 2 momentin mukaan nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 §:n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto:

1) maakunnan liitolta;

2) kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa;

3) tarpeen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Pykälän 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Pykälän 3 momentin mukaan mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Vuorovaikutus

Saatu selvitys

Kaavaselostuksen mukaan Hämeenlinnan Eteläranta Oy (jäljempänä Eteläranta Oy) on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2011 Engelinrannan alueen kehittämisyhtiöksi. Kaupunki on vuonna 2011 sopinut Inter Arch architeture Oy:n kanssa toimitusjohtaja- ja hankekehityspalveluiden tuottamisesta Eteläranta Oy:lle. Tavoitteet Eteläranta Oy:lle määriteltiin Hämeenlinnan kaupungin ja Eteläranta Oy:n välisessä yhteistoimintasopimuksessa. Yhtiön tehtävänä on ollut alueen konseptointi, minkä tuloksena on tuotettu viitteellinen suunnitelma yleiskaavatyön lähtökohdaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli konseptia vuonna 2012, jolloin se hyväksyttiin periaatteellisella tasolla kaavatyön pohjaksi. Konseptin pohjalta Eteläranta Oy on laatinut kolmiulotteisen mallinnuksen suunnittelualueesta ja muun muassa rahoitukseen, maaperän pilaantuneisuuteen ja markkinointiin liittyviä selvityksiä.

Yhdyskuntalautakunta päätti 5.2.2013 oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisesta Engelinrantaan. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan päätös on pohjautunut Eteläranta Oy:n laatimiin selvityksiin. Kaavoituksen vireille tulosta kuulutettiin 12.6.2013 Hämeen Sanomissa ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaavoitusprosessista ilmoitettiin myös kaavoituskatsauksissa vuosina 2012 - 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13.6. - 7.8.2013 ja Wetterin auditoriossa järjestettiin 6.3.2013 yleisötilaisuus.

Osayleiskaavaluonnosta varten teetettiin neljä kaupunkirakennemallia syksyllä 2013 ja niitä esiteltiin yleisötilaisuudessa syyskuussa 2013. Kaupunkirakennemallit esiteltiin joulukuussa 2013 kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyi jatkosuunnittelun kriteerit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaupunkirakennemallista saatiin muun muassa kuusi kirjallista mielipidettä, joista yksi oli noin 1 100 henkilön allekirjoittama vetoomus.

Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaluonnosta elokuussa 2014. Osayleiskaavaluonnos, muu valmisteluaineisto ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1. - 30.9.2014. Wetterin talossa järjestettiin syyskuussa 2014 avoin yleisötilaisuus ja kaava-alueen naapureille kohdennettu tilaisuus. Lisäksi Eteläranta Oy järjesti Verkatehtaalla asukasaktiiveille, sijoittajille ja rakennuttajille kohdennetut tilaisuudet lokakuussa 2014 ja kaupunkiasumisen seminaarin marraskuussa 2014. Kaavaluonnoksesta saatiin muun muassa 19 kirjallista mielipidettä ja lausunnot muun muassa ELY-keskukselta, Museovirastolta ja Hämeen liitolta.

Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta helmikuussa 2015. Osayleiskaavaehdotus, muu valmisteluaineisto ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 9.3.- 7.4.2015. Nähtävillä olosta kuulutettiin Hämeen Sanomissa ja ilmoitettiin suunnittelualueen maanomistajille kirjeitse. Wetterin auditoriossa järjestettiin avoin yleisötilaisuus maaliskuussa 2015. Ehdotuksesta saatiin kuusi muistutusta ja lausunnot muun muassa ELY-keskukselta, Museovirastolta ja Hämeen liitolta.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Edellä kerrotusta ilmenee, että muutoksenhakijalla ja myös muilla osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja saada siitä tietoja siinä laajuudessa, kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään. Annetut mielipiteet ja muistutukset mukaan lukien Asunto Oy Eteläkatu 10 ja Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen lausunnot on käsitelty ja niihin on annettu vastineet. Kaupunginhallituksen lausunnosta ilmenee lisäksi, että se on yrittänyt saada lisäselvitystä Keskikaupungin asukasyhdistys ry:n tekemästä mielipidetiedustelusta. Selvityksiä ei saatu, eikä kyselyä ole sen vuoksi käsitelty enempää. Kaavapäätöstä valmisteltaessa ei ole menetelty virheellisesti eikä kaavapäätös ole lainvastainen sen vuoksi, että kaavaluonnokseen tehdyt muutokset tai kaavaratkaisu eivät vastaa valittajan käsitystä alueen maankäytöstä. Kaavapäätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole myöskään sillä, miten kaava-asiaa on käsitelty tiedotusvälineissä.

Hämeenlinnan Eteläranta Oy on Hämeenlinnan kaupungin omistama ja sen määräysvallassa oleva kiinteistökehitysyhtiö, joka on kaupungin toimeksiannosta ennen kaavoituspäätöksen tekemistä ja sen jälkeen laatinut suunnittelualueeseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia sekä osallistunut kaavavalmisteluun muun muassa järjestämällä yleisötilaisuuksia kaavavalmistelun aikana. Edellä kerrottu kaavan valmistelua koskeva selvitys huomioon ottaen Eteläranta Oy:n toiminta ei ole syrjäyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaista viranomaisjohtoista kaavavalmistelua. Alueella järjestettyjen suunnittelukilpailujen tulokset eivät myöskään ole sitoneet kaavoitusta eivätkä syrjäyttäneet maankäyttö- ja rakennuslain mukaista menettelyä.

Asiakirjoihin oheistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset eikä asian valmistelussa ole menetelty virheellisesti sen vuoksi, ettei OAS:ssa ole tarkempaa ohjausta kunnan asukkaiden ja osallisten kuulemisesta. Kuulemisessa noudatetaan tällöin maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännöksiä.

Kuvaus kaava-alueesta, kaavasta ja tehdyistä selvityksistä

Kuvaus suunnittelualueesta ja kaavan tavoitteista

Suunnittelualueeseen sisältyy Paasikiventien eteläpuolinen niin sanottu Engelinrannan alue (Hämeensaari) ja linja-autoaseman kortteli, joka sijaitsee Paasikiventien pohjoispuolella. Hämeenlinnan ruutukaavakeskustan katulinjat eivät jatku Paasikiventien eteläpuolelle. Suunnittelualue rajoittuu moottoritiehen, Eteläkatuun, Palokunnankatuun, Paasikiven puistoon, Arvi Kariston katuun ja Ystävyyden puistoon. Paasikiventien sillan pohjoispuolelta alkaa Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston alue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 28 hehtaaria ja tästä maapinta-alan osuus on noin 20 hehtaaria.

Suunnittelualue on liike- ja virkistyspalvelukäytössä. Alueella on aiemmin mainitun linja-autoaseman korttelin lisäksi vähittäiskaupan suuryksikkö, kolme huoltoasemaa, korjaamotiloja, kaksi pikaruokaravintolaa, uimahalli, urheiluhalli, urheilukenttiä sekä uimaranta ja siihen liittyvä leikkipuisto. Engelinrannan läpi kulkee Vanajaveden rantoja kiertävä rantareitti, joka on kaupungin tärkein virkistysreitti. Engelinrannan ja keskustan välissä kulkeva Paasikiventie on keskustan pääväylä itäisten ja läntisten kaupunginosien välillä.

Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Engelinrannan kehittäminen nykyistä kaupunkikeskustaa täydentävänä kaupunkirakenteellisesti korkeatasoisena alueena. Pääpaino on keskustan elinvoimaisuutta lisäävässä asuinrakentamisessa sekä monipuolisten virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien kehittämisessä.

Selvitys voimassaolevista kaavoista

Alueella on voimassa vuonna 2007 lainvoimaiseksi tullut Kanta-Hämeen maakuntakaava. Engelinranta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Linja-autoaseman ympäristö on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs).

Alueella on voimassa vuonna 1992 vahvistettu keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaava 1991, jossa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), yksityisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PK) sekä pysäköinti-, lähivirkistys- ja urheilualueiksi (LP, VL ja VU).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa Engelinrannan eteläosa on osoitettu pääasiassa urheilulle. Paasikiventien varteen on merkitty liikerakennusten ja huoltoasemien korttelialueita. Paasikiventien pohjoispuolelle on osoitettu pysäköintialueita, linja-autoasema ja puistoa.

Selostus kaavan aluevarauksista

Kaavaselostuksen mukaan asuinrakentamiseen on varattu 130 000 k-m². Alueella on liikerakentamista noin 10 000 k-m² ja uutta liikerakentamista kaavassa on osoitettu noin 7 500 m². Julkista ja yksityistä palvelua koskevaa rakentamista kaavassa on yhteensä noin 15 000 k-m², josta noin 5 000 k-m² on niin sanottua uutta rakentamista. Työpaikkarakentamista on 13 000 k-m². Kaavan mukainen rakentamisen seurauksena alueelle tulee 2 600 - 2 900 uutta asukasta (45 - 50 m²/hlö) ja noin 450 työpaikkaa (30 m²/hlö).

Kaavakartasta ilmenee, että Sibeliuksenkatuun, Palokunnankatuun, Wetterhoffinkatuun ja Paasikiventiehen rajautuva linja-autoaseman kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-1). Kaavamerkinnän mukaan alueelle saa sijoittaa linja-autoliikenteen matkakeskuksen, keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla suojeltavan asemarakennuksen säilyttäminen sekä historiallisen rantatorin huomioiminen. Korttelin rakennusoikeus on 15 000 k-m² ja sen pohjoisosaan saa rakentaa enintään yksikerroksisia ja eteläosaan kahdeksankerroksisia rakennuksia. Paasikiventien linjausta linja-autoaseman kohdalla on muutettu pohjoisemmaksi siten, että Paasikiventien ja Vanajaveden väliin on mahdollista sijoittaa uusi asuinkerrostalojen kortteli (AK).

Paasikiventien eteläpuolelle suunnittelualueen länsiosaan moottoritien välittömään läheisyyteen on osoitettu kaksi keskustatoimintojen korttelialuetta (C-2 ja C-3), joiden rakennusoikeus on yhteensä 30 000 k-m² ja joille saa rakentaa enintään seitsemänkerroksisia ja 12-kerroksisia rakennuksia. Kyseisten korttelialueiden eteläpuolelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jonka rakennusoikeus on 18 000 k-m². Korttelialueen länsiosaan saa rakentaa enintään 12-kerroksisia rakennuksia ja itäosaan enintään kahdeksankerroksisia rakennuksia.

Suunnittelualueen keskiosaan on osoitettu laaja pääasiassa asumiseen osoitettu alue, joka rajautuu Hämeensaareenkujaan, Hämeensaarenpolkuun, Uimarintiehen ja Paasikiventiehen. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) on sallittua rakentaa enintään 44 000 k-m² ja rakennukset saavat olla enintään seitsemänkerroksisia. Kaavamerkinnän mukaan rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Pysäköintitilat saa osoittaa rakennusten pohjakerroksiin ja pihakannen alle. Kyseisellä alueella on lisäksi osoitettu yhdistetty yleinen pysäköintialue ja asuinkerrostalojen alue (LP/AK), jolle saa rakentaa enintään 4 000 k-m². Rakennukset tällä alueella saavat olla enintään 12-kerroksisia.

Uimarintien itäpuolella on vielä kolme pääasiassa asumiseen osoitettua korttelialuetta. Ensimmäisen Paasikiventiehen rajautuvan asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) rakennusoikeus on 20 000 k-m² ja alueelle saa sijoittaa enintään seitsemänkerroksisia rakennuksia. Toisen eteläisemmän asuinkerrostalojen ja palvelujen korttelialueen (AK/P) rakennusoikeus on 18 000 k-m² ja alueelle saa rakentaa enintään kuusi- ja kahdeksankerroksisia rakennuksia. Kolmannen linja-autoaseman eteläpuolelle sijoittuvan asuinrakennusten korttelialueen (AK) rakennusoikeus on 13 000 k-m² ja kortteliin saa rakentaa enintään kahdeksankerroksisia rakennuksia.

Suunnittelualueen itäisimmälle vesialueelle on osoitettu kelluvien rakennusten alue (W/A). Kaavamerkinnän mukaan kelluvien asuntojen päälaituri tulee varata julkiselle jalankululle. Alueelle ei voida sijoittaa asuntolaivoja. Asemakaavoituksen yhteydessä on selvitettävä kelluvien asuntojen vaikutukset virtauksiin, kalakantoihin ja rehevöitymiseen. Paasikiventielle on rakennettava melueste ennen uuden asuinalueen käyttöönottoa.

Suunnittelualueen eteläosaan nykyisen uimahallin kohdalle on osoitettu yleisten urheilurakennusten alue (YU). Alueen rakennusoikeus on 8 000 k-m² ja sille saa rakentaa enintään kolmekerroksisia rakennuksia.

Suunnittelualueen eteläisin osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalueelle on osoitettu kevyenliikenteen reittiä eli rantareittiä koskeva merkintä, jonka mukaan rantareitin jatkuvuus kaava-alueen ulkopuolelle on turvattava.

Rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevat selvitykset

Kaavaselostuksen mukaan Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Keskustan eteläpuolinen osa Vanajavettä on matalahko kaupunkirakenteen sisään jäänyt järvi, jonka rannat ovat suurelta osin rakentamattomia. Ruutukaavakeskustan ydinalueiden nykyinen korttelirakenne on pääosin peräisin vuonna 1777 laaditusta asemakaavasta. Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1831 keskustaan on laadittu empire-asemakaava, joka ulottui osittain Vanajaveden päälle. Tälle nykyisen linja-autoaseman kentän kohdalle oli osoitettu järvelle avautuva niin sanottu rantatori. Kaupungin laajentuessa asemakaavaa on laajennettu ja koko Engelinrannan rantaviivaa on täytetty ja muotoiltu satama- ja laiturialueeksi kasvussa olevaa sisävesiliikennettä varten. Hämeensaari oli 1840-luvulle saakka kaupungin viljelysmaata ja sittemmin teollisuuskäytössä, mutta Hämeensaari alkoi kehittyä virkistysalueena 1920-luvulla, jolloin sinne rakennettiin urheilukenttä. Urheilukentän viereen valmistui 1960-luvulla urheilu- ja nuorisotalo ja niemen kärkeen valmistui 1970-luvulla uimahalli. Urheiluhalli Hämeenkaaren toimintoja on kaavan valmistelun aikana siirretty Pullerin alueelle rakennetulle monitoimiareenalle.

Helsinki-Tampere moottoritie rakennettiin ruutukaavakeskustan länsipuoliseen suopainanteeseen 1960-luvun alussa. Etelärantaa on täytetty edelleen ja vesirajaan rakennettiin uusi katu (Hopeaseppientie), joka yhdisti Vanajaveden vanhan sillan kautta kaupungin itäisiä ja läntisiä osia. Kun tämä keskustan pääkatu ruuhkautui 1980-luvulla, rakennettiin uusi kokoojakatu Paasikiventie. Rantaa on tässä yhteydessä täytetty jälleen ja kadun itäpäätä siirrettiin järven suuntaan, jolloin saatiin lisää korttelimaata ruutukaavakeskustan puolelle. Uusi katulinjaus halkoi vanhaa urheilukenttää, joka siirrettiin uimahallin läheisyyteen vesijättö- ja täytemaalle.

Ruutukaavakeskustaa halkoo kaksi akselia, joiden lähtökohtina ovat 1770-luvun tielinja (Turuntie) ja Hämeenlinnan vallitukset. Julkinen rakentaminen, liikenne, kauppa, aukiot ja puistot ovat keskittyneet akseleiden varrelle 1770-luvulta aina nykypäiviin saakka. Kiintopisteitä ovat linna, Hämeenlinnan tori, Rantatori ja Pikkutori. Akseleista pohjois-eteläsuuntainen alkaa linnalta ja päättyy Engelinrantaan.

Museoviraston kaavaluonnoksesta antaman lausunnon 31.10.2014 mukaan suunnitteilla oleva alue tulee muodostamaan Hämeenlinnan eteläisen siluetin. Rakentamisen korkeus tulee määritellä kaavassa niin, että uudet rakennusmassat eivät peitä Hämeenlinnan kirkon asemaa kaupungin kiintopisteenä. Kaavan toteutuessa luonnoksen mukaisena kaupungin historiallinen rantatorin paikka menetetään. Linja-autoaseman nykyistä ympäristöä on mahdollista jossain määrin täydennysrakentaa, kunhan nykyisen asemarakennuksen säilyminen otetaan suunnittelun lähtökohdaksi. Alueelle ei voida sijoittaa luonnoksen mukaista 12-kerroksista uudisrakennusta. Näin korkea rakennus poikkeaisi ympäröivän rakennuskannan korkeuksista merkittävästi. Museoviraston kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa 27.4.2015 ei ole ollut huomautettavaa kaava-aineistosta edellä mainittujen asioiden osalta.

Hämeenlinnan rakennushistoriallisessa selvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Oy, 24.6.2014) on selvitetty kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista keskustassa ja Keinusaaressa vuosina 1778 - 2014. Selvityksessä on todettu muun muassa, että Rantatorin ja Palokunnankadun ympäristö muodostavat yhtenäisen pääosin 1920- ja 1950-lukujen välillä rakentuneen kaupunkikuvan, johon liittyy yksittäisiä vanhempia ja nuorempia rakennuskohteita. Linja-autoaseman läheisyydessä julkisluonteista rakentamista edustavat muun muassa Wetterhoffin kotiteollisuusopisto (1883/1933), Palokunnantalo (1893) ja linja-autoasema (1958). Selvityksen mukaan alue kestää jonkin verran muutoksia, mutta kulttuuriympäristön luonne ja ominaispiirteet on otettava huomioon. Toimenpidesuositusten mukaan Palokunnankadun pitkä näkymä ja Rantatorin aukioluonne on säilytettävä.

Selvityksen johtopäätösosiosta ilmenee muun muassa, että Hämeenlinnan ruutukaavakeskustan nykyinen laatikkomainen, muurimainen, ja tasakorkuinen kaupunkinäkymä syntyi 1950- ja 1980-lukujen kuluessa. Kerrostalorivistöt kaupungin itä-, länsi, ja eteläsivuilla muodostavat korttelimaisen fasadin koko kaupungille. Merkittävää on, että kirkko tapuleineen on edelleen säilyttänyt asemansa historiallisena ja maisemallisena kiinnekohtana. Tämä tulisi huomioida uudisrakentamisen rakennuskorkeutta arvioitaessa. 1960-luvulta 1980-luvulle jatkunut voimakas teollinen rakennuskausi ja autoistuminen ovat muuttaneet Hämeenlinnan keskustan ilmettä pysyvästi. Tästä huolimatta kaupungin rakennetuissa kerrostumissa on vahvasti nähtävissä kaupunkikuvan jatkuvuus ja pitkä perinne 1700-luvulta lähtien.

Selvitysten riittävyys

Edellä mainitut ja muut kaava-asiakirjoista ilmenevät selvitykset huomioon ottaen kaava perustuu riittäviin selvityksiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavasta on pyydetty lausunnot muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Museovirastolta. Lausunnon pyytäminen Hämeenlinnan vanhusneuvostolta, ikäihmisten lautakunnalta tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalta ei ole ollut tarpeen, koska niitä ei voida pitää kaavan kannalta keskeisinä viranomaisina tai yhteisöinä pelkästään sen perusteella, että kaava-alueella asuu runsaasti iäkkäämpää väestöä.

Kaavan sisältövaatimukset

Maisema ja rakennushistorialliset arvot

Engelinranta sijaitsee maisemallisesti keskeisellä ja arvokkaalla paikalla. Alue jatkaa historiallisen keskustan ruutukaava-aluetta etelään kohti Vanajavettä. Kaavaratkaisun seurauksena aiemmin väljästi rakennettu puistomainen alue tulee muuttumaan, kun suunnittelualueen länsiosaan on sallittua rakentaa pääasiassa 12-kerroksisia ja muutoin kuusi-kahdeksankerroksisia rakennuksia. Korkeimmat rakennukset eroavat keskusta-alueen muusta rakennuskannasta. Paasikiventien varteen mahdollisesti rakennettava melusuoja kelluvien rakennusten alueeseen nähden rajoittaa näkymää Vanajavedelle keskustan suunnasta katsottuna.

Valituksessa esitetyllä tavalla pitää paikkansa, että korkeat Paasikiventien varteen osoitetut rakennukset erottavat Engelinrannan ruutukaavakeskustasta. Tällä seikalle ei kuitenkaan voida antaa merkitystä, kun otetaan huomioon, että ruutukaavakeskusta ei tälläkään hetkellä ulotu Paasikiventien eteläpuolelle.

Kaava-aineistoon oheistetuista havainnekuvista ilmenee, että Vanajavedeltä katsottuna kaukomaisemasta erottuu jo tällä hetkellä nykyaikaisia liike- ja asuinrakennuksia sekä Paasikiventien pohjoispuolella että Hämeensaaressa. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon Museoviraston näkemys keskustan kirkontornin pysymisestä alueen kiintopisteenä madaltamalla alun perin 12-kerroksisiksi suunniteltuja rakennuksia ja sijoittamalla 12-kerroksiset rakennukset pääasiassa kaava-alueen länsiosaan. Kun vielä otetaan huomioon, että linja-autoaseman ja historiallisen rantatorin eteläpuolista vesialuetta on täytetty maamassoin 1700-luvulta 1980-luvulle saakka ja toisaalta se, että alueella sijaitsee yksi keskustan pääväylistä, alueella on nähtävissä nykypäiviin jatkunut ihmisen aiheuttama muutos. Engelinrannan eteläisin osa on osoitettu edelleen virkistysalueeksi, minkä voidaan katsoa lieventävän kaukomaisemaan tulevia muutoksia.

Hämeenlinnan rakennushistoriallisessa selvityksessä on todettu, että ruutukaavakeskustassa on näkyvillä jo nyt rakentamista eri aikakausilta. Osayleiskaavan kaavamääräyksissä linja-autoaseman asemarakennuksen purkaminen on kielletty ja historiallinen rantatori on otettava myöhemmässä suunnittelussa huomioon. Tähän nähden linja-autoaseman kortteliin osoitetun täydennysrakentamisen ei voi katsoa heikentävän alueen rakennushistoriallisia arvoja.

Edellä kerrotuissa olosuhteissa ja kun otetaan huomioon erityisesti linja-autoaseman korttelin myöhempää suunnittelua koskevat määräykset sekä se seikka, että Engelinranta sijoittuu jo rakennetun kaupunkimaisen keskustan jatkeeksi, kaavaratkaisulla on riittävällä tavalla otettu huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen.

Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus

Kaavaratkaisu vähentää Hämeensaaren aiemmin rakentamisesta vapaita alueita. Kaavassa on kuitenkin osoitettu suurehko Vanajaveteen rajoittuva lähivirkistykseen tarkoitettu alue. Lähivirkistysalue sijaitsee urheiluun osoitetun alueen välittömässä läheisyydessä ja alueella jo sijaitseva uimaranta on osoitettu kaavakartassa. Kaavamääräyksin on varmistettu lähivirkistysalueen kehittäminen puistoalueena osana virkistykseen tarkoitettua rantareittiä ja rantareitin jatkuvuus kaava-alueen ulkopuolelle. Yksin se, että viher- ja vapaa-alueet vähenevät, ei merkitse sitä, etteikö kaavassa ole riittävällä tavalla otettu huomioon mahdollisuudet terveellisen ja turvallisen elinympäristöön luomiselle. Suunnittelualueen pinta-ala huomioon ottaen virkistykseen soveltuvia alueita on osoitettu kaavassa riittävästi. Näissä olosuhteissa erillisen selvityksen laatiminen virkistys- ja puistoalueiden vähenemisen vaikutuksesta asukkaisiin ei ole ollut tarpeen. Hallinto-oikeuden kaupungilta pyytämät selvitykset ovat valitusperusteisiin nähden riittävät.

Hallinto-oikeuden loppuyhteenveto

Kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää alueensa käyttämisestä ja määrätä lainsäädännön rajoissa siitä, minkälainen kaava alueelle laaditaan. Kaavapäätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeus ei voi kumota kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10:lle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Virpi Juujärvi ja Piritta Koivukoski. Esittelijä Ria Savolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10 on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Toissijaisesti asia on palautettava hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus on velvoitettava pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta selvitys A:n osallistumisesta kaupunginhallituksen hallinto-oikeuteen annettavaa selitystä koskevaan kokoukseen. Hämeenlinnan kaupunki on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakija on viitannut hallinto-oikeuteen toimittamaansa valitukseen ja muuhun materiaaliin ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös on toimitettu valittajalle vasta 22.8.2016 päätöstä erikseen pyydettäessä, vaikka hallinto-oikeuden päätös oli tehty jo 19.8.2016. Lisäksi hallinto-oikeuden päätös on sekava siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt muutoksenhakijan vaatimuksen pyytää kaupungilta selvitys A:n osallistumisesta kaupunginhallituksen hallinto-oikeuteen antamaa selitystä koskevaan kokoukseen. Hallinto-oikeus on toiminut hyvän hallintotavan vastaisesti siltä osin kuin se on hylännyt muutoksenhakijan kaavaratkaisun tarkoituksenmukaisuutta koskevan valitusperusteen, vaikka tällä perusteella muutosta ei ollut hallinto-oikeudessa haettu.

Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n hallituksen jäsenet B, C ja D ovat olleet esteellisiä osallistumaan valtuustossa kaavapäätöksen tekemiseen. He hyötyvät osakeyhtiön hallituksen jäseninä kaavan hyväksymisestä, sillä he saavat kokouksiin osallistumisesta kokouspalkkiota. Yhtiön intressissä on saada Engelinrantaan sellainen osayleiskaava, että yhtiö voi toteuttaa toimialaansa kirjattuja alueen kehittämistä koskevia tavoitteita, joiden saavuttaminen mahdollistaa sen, että yhtiön hallituksen jäsenet saavat merkittäviä taloudellisia etuja, jotka ovat nykyisiä merkittävämpiä.

Kaavaa varten olisi pitänyt tehdä terveellisyys-, turvallisuus- ja viihtyvyys selvitys. Kaavan vaikutukset iäkkäisiin ihmisiin on selvitettävä. Eteläkadun kaupunkivilloja ei tulisi "hävittää" valtavien rakennusmassojen varjoon, vaan koko Engelinranta tulisi kaavoittaa puistoksi. Paasikiventielle ei pidä rakentaa meluestettä. Osallisille ei ole varattu riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa asemakaavan käsittelyyn. Kaavassa on osoitettu yksinomaan taloudellisin perustein liian tehokasta ja ympäristöön soveltumatonta rakentamista.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on antanut selityksen.

Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10 on antanut vastaselityksen. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy on tehnyt kaava-alueella maansiirto- ja purkutöitä, vaikka osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:lle on asetettava kaava-aluetta koskeva toimenpidekielto siihen saakka kunnes osayleiskaavasta on olemassa lainvoimainen tuomioistuimen ratkaisu. Korkeimman hallinto-oikeuden on määrättävä Hämeenlinnan Eteläranta Oy esittämään kirjanpitonsa, että voidaan tarkastaa, millaisia palkkioita yhtiön jäsenille maksetaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vaatimus kirjanpidon pyytämisestä Hämeenlinnan Eteläranta Oy:ltä hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

4. Lausuminen kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 42 §:n mukaan valitusviranomaiselle voidaan esittää todisteena asiakirja tai esine. Asiakirjan ja esineen esittämiseen valitusviranomaiselle sovelletaan, mitä siitä säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 39 ja 40 §:ssä.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä.

Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10 on vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta määräämään Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n esittämään kirjanpitonsa, että voidaan tarkastaa, millaisia palkkioita yhtiön jäsenille maksetaan. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys ja asiassa annettu ratkaisu, Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n kirjanpidon pyytäminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Asunto Oy Hämeenlinnan Eteläkatu 10:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.