Muu päätös 3694/2017
Asia Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta koskeva valitus
Valittaja Lapuan kaupunginhallitus
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 20.1.2017 n:o 17/0013/3
Asian aikaisempi käsittely
Lapuan kaupunginvaltuusto on 22.6.2015 (§ 6) päättänyt supistaa Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ja poistaa toiminta-alueesta päätöksen liitteestä ilmenevän Hellanmaan alueen.
Päätöksen perustelujen mukaan alueella ei sijaitse merkittäviä vesistöjä tai pohjavesialueita, eikä alueen yhdyskuntakehitys ole laajeneva. Viemäröinnillä ei saavuteta merkittäviä ympäristön tilaa parantavia vaikutuksia. Kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla päästään lähes samaan lopputulokseen edullisemmin. Alueesta vain pieni osa kuuluu yhdyskuntarakenteen aluejaon (YKR 2013) mukaiseen taajamaan, josta alle puolet sijaitsee Lapuan puolella. Näin ollen viemäröinti ei ole kustannustehokkain ratkaisu jätevesien käsittelyyn. Vesihuoltolain taajamamääritelmä on vielä tulkinnanvaraisempi. Suurin osa, noin 94 % kiinteistönomistajista, haluaa saattaa jätevesien käsittelyn lain vaatimalle tasolle kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla.
Valtuusto on lisäksi todennut, että Hellanmaan osalta ei tarvitse huolehtia vesihuollosta vesihuoltolain 8 a §:n mukaisesti, koska alueen puhtaan veden jakelusta huolehtii Hellanmaan Vesi Oy ja Alahellan Vesi Oy, eikä alueella ole vielä liitetty yhtään kiinteistöä vesihuoltolaitoksen viemäriin.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valituksen johdosta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavia säännöksiä ja lain esitöitä
Vesihuoltolain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.
Saman lain 2 §:n (681/2014) 1 momentin mukaan vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon.
Saman lain 3 §:n (681/2014) 8 kohdan mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetaan taajamalla aluetta, jolla asuu vähintään 200 asukasta toisiaan lähellä olevissa rakennuksissa.
Saman lain 5 §:n (681/2014) mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.
Saman lain 6 §:n 2 momentin mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.
Saman lain 7 §:n (681/2014) mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.
Saman lain 8 §:n (681/2014) 1 momentin mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toi- minta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja että 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.
Saman pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin.
Saman lain 8 a §:n (681/2014) mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle.
Hallituksen vesihuoltolainsäädännön uudistamista koskevan esityksen (HE 85/2000 vp) vesihuoltolain 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että yhdyskunnissa pykälässä mainitut tavoitteet saavutetaan yleensä parhaiten liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon.
Esityksen 6 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännös jättää lähtökohtaisesti kunnan harkintaan, millä tavoin se huolehtii lainkohdassa asetetusta velvollisuudestaan kehittää vesihuoltoa ja ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi. Tätä harkintamahdollisuutta kuitenkin rajoittaisi 7 §:n säännös siitä, mitkä alueet kunnan tulee sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Jos kysymys ei ole tällaisesta alueesta, kunta voisi niin halutessaan vaihtoehtona vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiselle tai vesihuoltolaitoksen perustamiselle edesauttaa sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joiden avulla turvattaisiin muiden kiinteistökohtaisiin tai usean kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin perustuvia vesihuollon palvelujen saatavuus.
Esityksen 7 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoituksena on, että toiminta-alueisiin sisällytettäisiin kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Pykälässä asetettaisiin vähimmäisvaatimus alueiden sisällyttämiselle toiminta-alueisiin. Toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Säännöksen tarkoittamia alueita olisivat myös esimerkiksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun neuvoston direktiivin (91/271/ETY) 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut taajamat, jotka tulisi siis sisällyttää toiminta-alueisiin niiden kaavoitustilanteesta riippumatta. Tätä kautta täyttyy myös direktiivin 3 artiklassa asetettu viemäröintivelvollisuus.
Esityksen 8 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan laitokselle ei hyväksyttäisi erillisiä vedenhankinnan ja viemäröinnin toiminta-alueita, vaan yhtenäinen toiminta-alue, jonka eri osissa vesihuoltolaitoksen verkostojen laajuus ja laitoksen tehtävät voivat vaihdella. Näin ollen myös 7 §:n vaatimuksia olisi arvioitava erikseen talousveden toimittamisen ja viemäröinnin suhteen. Vaatimusten täyttyminen jomman kumman suhteen merkitsisi, että alue on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.
Hallituksen vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevan esityksen (HE 218/2013 vp) vesihuoltolakia koskevissa yleisperusteluissa todetaan toiminta-alueen supistamisesta, että supistamisen oikeudelliset edellytykset alueella, jossa on vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettyjä kiinteistöjä, ovat epäselviä. On ennakoitavissa, että etenkin syrjäisimmillä toiminta-alueilla vesihuoltopalvelujen tarve vähenee esimerkiksi asutuksen voimakkaan vähenemisen tai elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun muutoksen vuoksi siten, ettei vesihuoltolaitos enää kykene huolehtimaan vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja että kunnalta poistuu velvollisuus järjestää vesihuolto vesihuoltolaitoksen palvelujen avulla.
Esityksen 8 a §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan olisi pykälän mukaan samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettyjen kiinteistöjen vesihuollon turvaaminen olisi edellytyksenä sille, että päätös toiminta-alueen supistamisesta voitaisiin tehdä. Kunnan tulisi ennen toiminta-alueen supistamisesta päättämistä arvioida, onko sillä edelleen 6 §:n 2 momentin perusteella velvollisuus järjestää alueelle vesihuoltolaitoksen palvelujen sijaan muu tarpeellinen vesihuollon palvelu. Kiinteistön vesihuolto voitaisiin turvata supistamisen jälkeen kiinteistökohtaisin tai useamman kiinteistön yhteisin järjestelyin. Kiinteistön omistajan tai haltijan ja vesihuoltolaitoksen kesken olisi myös mahdollista sopia laitoksen palvelujen toimittamisesta, vaikka kiinteistö jäisikin toiminta-alueen ulkopuolelle asutuksen kokonaismäärän vähetessä. Vesi- huollon turvaamisen vähimmäisvaatimuksina olisivat, että kiinteistöllä käytettävissä oleva talousvesi täyttäisi terveydensuojelulainsäädännön mukaiset laatuvaatimukset ja että jätevesihuolto kyettäisiin järjestämään talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa asetuksessa tarkoitetulla tavalla.
Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun neuvoston direktiivin (91/271/ETY) 2 artiklan 4 kohdan mukaan taajamalla tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan.
Saatu selvitys
Lapuan kaupunginvaltuusto on lainvoimaisella päätöksellään 10.11.2014 (§ 6) hyväksynyt Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen laajennuksen Lapuan kaupungin eräille haja-asutusalueille nyt kysymyksessä oleva Hellanmaan alue mukaan lukien.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi vuonna 2014 muiden alueiden ohessa hyväksytty Hellanmaan alue käsittää maanteiden varsille muodostuneita nauhamaisia haja- ja kyläasutusalueita sekä näiltä alueilta Lapuan kaupungin keskustan suuntaan kulkevan tielinjan varren alueita. Osa-alueen pohjoisosassa on rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR 2013) merkittyjen tietojen perusteella yhdyskuntarakenteen aluejaon (YKR 2013) mukaan taajamaksi luokiteltavaa Hellanmaan kyläaluetta. Alueella sijaitsee myös koulu, yksi keskisuuri yritys ja muita yrityksiä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon 21.5.2015 mukaan Hellanmaan osa-alueella on rakennus- ja huoneistorekisteriin merkittyjen tietojen perusteella 171 vakituiseen asumiseen käytettyä kiinteistöä, joissa asuu noin 480 henkilöä. Vapaa-ajan asumiseen käytettäviä kiinteistöjä on noin 15. Alueen talousvesihuolto on järjestetty alueella ennestään toimivien yksityisten vesilaitosten toimesta. Jätevesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisilla jätevesiratkaisuilla.
Hellanmaan alue sijaitsee Löyhinkiluoman ja Lapuanjoen valuma-alueilla. Löyhinkiluoma ja Lapuanjoki ovat vesilain mukaisia vesistöjä. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon lausunnossa 21.4.2015 on todettu, että osa alueen kiinteistöistä sijaitsee niin sanotussa jätevesiasetuksessa tarkoitetuilla herkillä alueilla.
Hellanmaan kylän vuonna 1989 hyväksytyssä osayleiskaavassa kylä- alueelle on osoitettu olemassa olevia ja uusia asuinalueita. Alueella ei ole asemakaavaa eikä sen laatiminen ole myöskään vireillä.
Hellanmaan alueen toiminta-alueen supistamisesta on pyydetty lausunto Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalta, Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollolta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä ja Vesilaitosyhdistykseltä. Lausunnoissa toiminta-alueen supistamisen edellytyksiin on ympäristölautakunnan äänestyksen jälkeen antamaa lausuntoa lukuun ottamatta suhtauduttu varauksellisesti tai kielteisesti.
Oikeudellinen harkinta ja johtopäätökset
Hallinto-oikeus toteaa, että toiminta-alueen supistamisen edellytyksenä on, ettei kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin ole enää tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, että alueelle on edelleen kohtuullisin kustannuksin saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä että terveyden- ja ympäristönsuojelun asianmukaiselle viemäröinnille asettamat vaatimukset ovat edelleen täytettävissä.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on kaupunginvaltuuston päätöksessä 10.11.2014 § 6 määritelty vesihuoltolain 7 §:n ja 8 §:n 1 momentin mukaisesti kaupungin vesihuoltolaitoksen esityksen perusteella ja ottaen huomioon eri viranomaisten asiassa tuolloin antamat lausunnot. Päätös on perustunut kaupunginvaltuuston 27.4.2009 § 14 kaupungin haja-asutusalueiden viemäröinnistä tekemään periaatepäätökseen, joka puolestaan perustui teknisen keskuksen selvitykseen kaupungin haja-asutusalueiden jätevesiviemäröinnistä. Toiminta-alueen laajennus on Hellanmaalla käsittänyt toteutuneen yhdyskuntakehityksen alueita ja alueelle kaupungin keskustan suunnasta kulkevan tielinjan viereisiä alueita. Alue on rajattu siten, että keskitetyn jätevesihuollon rakentaminen alueelle täyttäisi vesihuoltolain jätevesihuollolle asettamat vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla.
Asiakirjojen perusteella vesihuollon järjestämisen kannalta merkitykselliset olosuhteet alueella eivät ole muuttuneet kaupunginvaltuuston 10.11.2014 tekemän toiminta-alueen laajentamista koskevan päätöksen jälkeen. Kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös 22.6.2015 § 6 vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta onkin asiakirjojen mukaan tehty ensisijaisesti alueen asukkaiden vaatimusten johdosta. Asiasta viranomaisilta ja muilta tahoilta hankituissa lausunnoissa toiminta-alueen supistamisen edellytyksiin on pääosin suhtauduttu kielteisesti tai varauksellisesti. Asiakirjojen perusteella vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistaminen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti heikentäisi edellytyksiä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta suunnitelmallisen ja asianmukaisen viemäröinnin järjestämiseen alueella. Toiminta-alueen supistamisen on myös katsottava olevan alueen toteutuneen ja suunnitellun yhdyskuntakehityksen toiminta-alueen kattavuudelle asettaman vaatimuksen vastainen.
Kaupunginvaltuusto ei ole voinut päätöksessä esitetyillä perusteilla päättää toiminta-alueen supistamisesta. Kaupunginvaltuuston päätös on tämän johdosta kumottava lainvastaisena.
Sovelletut oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Vesihuoltolaki 32 § 3 momentti (681/2014)
Kuntalaki (365/1995) 90 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Petri Forma ja Hanna Nieminen-Finne. Esittelijä Mia Koski-Träskvik.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Lapuan kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Lapuan kaupunginvaltuuston päätöksestä 22.6.2015 (§ 6) toiminta-alueen supistamisesta Hellanmaan osalta tehty valitus hylätään.
Vaatimuksensa tueksi kaupunginhallitus on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Alueella on toiminut jo toiminta-aluetta päätettäessä kaksi talousvettä jakavaa yhteisöä, Alahellan Vesiosuuskunta ja Hellanmaan Vesi Oy. Jaettava vesi tulee Lappavesi Oy:ltä. Näin ollen alueella on kohtuullisin kustannuksin saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä, kuten vesihuoltolain 8 a §:ssä säädetään.
Jäteveden osalta ympäristönsuojelulaki on edesauttanut sitä, että jo kesäkuussa 2015 päätöstä tehtäessä ollut tilanne jätevesien omaehtoisesta puhdistamisesta saa jatkua ja laitteita tulee uusia.
Yhtenä merkittävänä muutoksena aikaisempaan oli se, että Kauhava ei tehnyt päätöstä Kankaankylän liittymisestä yhteiseen viemäriverkkoon. Tämä oli alkujaan ajatuksena marraskuussa 2014, kun päätös toiminta-alueesta tehtiin ja haettiin avustusta viemärin rakentamiseen. Kevään 2015 aikana tilanne muuttui, eikä viemärin rakentaminen vain Lapuan puolelle enää ollut kannattavaa.
Edellä mainitun perusteen vuoksi alueen taajaman merkitys on aivan toinen kuin se olisi siinä tilanteessa, jos Kauhava olisi myös tehnyt päätöksen toiminta-alueesta ja päättänyt liittyä yhteiseen viemäriin. Lisäksi on otettava huomioon, että päätöksen tekemisen jälkeen on Hellanmaan alueella yksi iso yritys mennyt konkurssiin.
Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että koko prosessin ajan hajajätevesiasetus ja ympäristönsuojelulaki ovat olleet voimakkaiden muutospaineiden alaisia. Pahimmillaan muutospaine oli juuri vuosien 2014–2015 vaihteessa, jolloin kaupunginvaltuusto ensin hyväksyi toiminta-alueet, joihin myös nyt kysymyksessä oleva Hellanmaan alue sisältyi. Kevään 2015 aikana ilmeni, että lakeja tullaan muuttamaan siten, että toiminta-alue ei enää ole tarpeellinen siinä muodossa kuin sitä oli ajateltu. Tämän vuoksi valtuusto päätti poistaa Hellanmaan toiminta-alueesta.
Haja-asutuksen uudet jätevesisäännökset on hyväksytty ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla 19/2017, jolla on oleellisesti lievennetty aiempaa sääntelyä. Tiukemmat määräykset koskevat vain kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle sadan metrin päässä vesistöstä tai muuten herkästä alueesta, esimerkiksi pohjavesialueesta. Käytännössä tiukemmat ohjeet koskettavat ranta-alueiden kesämökkejä.
Vesihuoltolain 8 §:n mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.
On oletettavaa, ettei vesihuoltolaitos kykene huolehtimaan enää vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti Hellanmaan alueella, koska on arvioitu, että noin 60–70 taloutta olisi sellaisia, jotka ovat oikeutettuja saamaan vapautuksen viemäriin liittymisestä. Jo tämä tekisi liittymismaksujen osalta noin 270 000–315 000 euron vajauksen vesihuoltolaitoksen tuloihin. Vuosittain jäisivät myös saamatta merkittävät tulot jätevesimaksuina.
Ympäristönsuojelulain muututtua edellä mainitulla tavalla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kiinteistöiltä perittävät maksut eivät muodostu enää kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Tässä tilanteessa kohtuuttomuutta on tarkasteltava myös mahdollisella toiminta-alueella asuvan kannalta. Koska ympäristönsuojelulaki ei edellytä Hellanmaan alueella olemassa olevien jätevesijärjestelmien uusimista kuin määrättyjen remonttien yhteydessä, olisi kohtuutonta pitää toiminta-alue sen osalta voimassa ja näin pakottaa kiinteistöt siirtymään lain sallimasta jätevesijärjestelmästä toiseen järjestelmään.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskus on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt valituksen hylkäämistä. Lisäksi ELY-keskus on lausunut muun ohella seuraavaa:
Vesihuoltolain kannalta keskeisintä on, että Hellanmaan alueella yhdyskuntakehitys on toteutunut siten, että se on vesihuoltolain 7 §:n mukaista aluetta, joilla kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin on tarpeen. ELY-keskuksen tietojen mukaan yhdyskuntarakenteessa on tapahtunut kasvua Hellanmaan alueella vuodesta 2013. Hellanmaan ja Ala-Hellan välinen alue on vuoden 2015 yhdyskuntarakenteen aluejaossa kyläaluetta. Vuoden 2013 aineistossa, johon on viitattu ELY-keskuksen valituksessa hallinto-oikeudelle, Hellanmaan ja Ala-Hellan välinen alue on maaseutualuetta. Edellä mainittu kuvastaa sitä, että Hellanmaan alueella on tapahtunut rakennuskannan lisääntymistä eli yhdyskuntarakenne on kasvanut ja tiivistynyt alueella entisestään.
ELY-keskuksen valituksessa hallinto-oikeudelle on esitetty yksityiskohtaiset perustelut toiminta-aluepäätöksen vesihuoltolain vastaisuudesta. Lapuan kaupunginhallituksen valituksessa esitetyillä väitteillä ei ole oikeudellista merkitystä asiassa.
ELY-keskus on pyytänyt Lapuan kaupungilta selvitystä toiminta-alueen hyväksymisen ja supistamisen perusteista 23.3.2015. Kaupunginhallituksen lausunnossa ei tuotu toiminta-alueiden hyväksymisen eikä supistamisen perusteissa esille Kankaankylän viemäröintihanketta tai siitä johtuvia vaikutusta Hellanmaan alueen toiminta-alueeseen. Lausunnossa tuotiin esille ainoana perusteluna supistamiselle alueen asukkaiden haluttomuus jätevesiverkostoon.
Lapuan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.4.2009 toiminta-alueen ja haja-asutusalueen jätevesiviemäröinnin rakentamisen periaatteet. Kokousasiakirjoissa tuodaan esille, että toiminta-alueiden hyväksyminen on tehty selvitysten ja alustavien kustannustietojen perusteella. Selvityksissä on otettu huomioon muun muassa kiinteistöjen määrät ja viemäreiden pituudet, joiden perusteella on saatu tunnusluvut eri osa-alueille. Kankaankylän mahdollista viemäröintiä tai siitä aiheutuvia vaikutuksia ei ole tuotu selvityksissä eikä perusteluissa millään tavalla esille.
Kaupunginhallitus esittää valituksessaan myös, että viimeaikaiset vireillä olevat lainsäädännön muutokset niin sanotussa hajajätevesiasetuksessa ja ympäristönsuojelulaissa olisivat peruste toiminta-alueen supistamiselle. Edellä mainituilla perusteilla ei ole asiassa merkitystä. Toiminta-alueen supistamisen tulee perustua vesihuoltolakiin. Toiminta-aluetta on mahdollista supistaa, mikäli alueen väestökehitys ja muut toiminnot ovat voimakkaasti vähentyneet ja siten vesihuoltopalveluiden tarve selvästi vähentynyt.
Lapuan kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen perustuu vesihuoltolakiin. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2017:7 käsitellyt niitä perusteita, joiden vallitessa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistaminen on mahdollista. Kaupunginhallituksen valituksessa viitattuja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettua valtioneuvoston asetusta ja ympäristönsuojelulain säännöksiä sovelletaan jätevesien käsittelyyn vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla, eikä valituksessa viitatuilla lainsäädännön muutoksilla ole välitöntä oikeudellista merkitystä harkittaessa toiminta-alueen supistamisen edellytyksiä vesihuoltolain mukaan.
Kaupunginhallitus on valituksessaan muun ohella esittänyt, että yhtenä merkittävänä muutoksena aikaisempaan verrattuna on nyt ollut se, että Kauhavan kaupunki ei ole tehnyt päätöstä Kankaankylän liittymisestä yhteiseen viemäriverkkoon. Valituksen mukaan tämä on alunperin ollut ajatuksena kaupunginvaltuuston päättäessä 10.11.2014 (§ 6) toiminta-alueen laajentamisesta, eikä viemärin rakentaminen vain Lapuan puolelle ole enää kannattavaa. Tämä valituksessa esiin tuotu seikka ei kuitenkaan ole ollut kaupunginvaltuuston päätöksen 22.6.2015 (§ 6) perusteena toiminta-alueen supistamisesta päätettäessä. Kaupunginvaltuuston nyt kysymyksessä oleva päätös ei ole myöskään perustunut siihen kaupunginhallituksen valituksessa esitettyyn perusteeseen, että vesihuoltolain 8 §:n 2 momentin mukaiset vesihuoltolaitoksen toimintakyvylle asetetut edellytykset eivät Hellanmaan alueella enää mahdollisesti täyttyisi.
Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.