Muu päätös 3745/2017

Turvetuotannon ympäristölupaa koskeva valitus (Loukkusaarenneva, Perho)

Antopäivä: 1.8.2017
Taltionumero: 3745
Diaarinumero: 1316/1/16

Asia Turvetuotannon ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Vapo Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2016 n:o 16/0147/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella 19.3.2014 tehdyllä päätöksellään n:o 51/2014/1 hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen ympäristöluvan saamiseksi Loukkusaarennevan 73,8 hehtaarin turvetuotantoalueelle Perhon kunnassa.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Loukkusaarenneva on maakuntakaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jota edustavat myös samalla suokokonaisuudella sijaitsevat Isorahka ja Kettuneva. Patanan tekojärvi on merkitty maakuntakaavassa virkistys- ja matkailukohteeksi.

Loukkusaarenneva on pääosin luonnontilainen suoalue, jonka reuna-alueita on ojitettu. Loukkusaarennevalla esiintyvistä suotyypeistä 90 ha on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi ja noin 50 ha silmälläpidettäväksi. Alueen kartoituksissa havaittiin yksi uhanalainen ja yksi silmälläpidettävä perhoslaji. Loukkusaarennevalla esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltu rämeristihämähäkki, joka on ollut myös erityisesti suojeltu laji 1.7.2013 saakka. Loukkusaarennevalta ei selvityksissä havaittu esiintyvän erityisesti suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Loukkusaarenneva on maakunnallisesti merkittävä lintusuo. Suo on osa laajempaa Pihlajanevan–Loukkusaarennevan suokokonaisuutta.

Loukkusaarennevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet on suunniteltu johdettavan Patanan tekojärven täyttökanavaan, josta ne laskevat Patanan tekojärveen noin 5 kilometrin päässä tuotantoalueesta. Patanan tekojärvi laskee vetensä Patananjoen kautta Perhonjoen keskiosaan. Patanan tekojärven vesi on laadultaan välttävää korkeista ravinne- ja humusainepitoisuuksista sekä happamuudesta johtuen. Patananjärvellä on kuitenkin alueellisesti merkittävä kalastuskohde ja kalastoa tuetaan istutuksin. Hakemuksessa on esitetty puutteelliset tiedot vaikutusalueen vesistön kalataloudesta, mutta vesialueen omistajilta saadun tiedon mukaan vaikutusalueella esiintyy tavanomaisten järvikalojen ja istutuslajien lisäksi luontaisesti lisääntyvä vahvistumassa oleva taimenkanta.

Vesienhoitosuunnitelmassa Patanan tekojärvi ja siihen laskeva täyttökanava on luokiteltu tyydyttävään ja Patananjoki välttävään ekologiseen tilaan. Vesimuodostumien tavoitteena hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa turvetuotannon päästöjen vähentämistä 50 % nykytasosta.

Hakemuksessa on esitetty rakennettavaksi tuotantolohkojen 1 ja 2 välissä sijaitsevalle yksityisomistuksessa olevan luonnontilaisen suoalueen poikki kokoojaoja, eristysoja sekä huoltotie. Alueen maanomistaja ei ole antanut toimenpiteille suostumustaan ja on ilmoittanut vastustavansa hanketta.

Loukkusaarennevan turvetuotanto estäisi maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen Loukkusaarennevalla ja vaarantaisi tavoitteiden toteutumista maakuntakaavan samaan suokokonaisuuteen kuuluvilla Isorahkalla ja Kettunevalla. Loukkusaarennevalla esiintyvä rämeristihämähäkki, kasvisto, linnusto ja uhanalaiset luontotyypit korostavat suon alueellista merkittävyyttä. Maakuntakaavan ja alueella tehtyjen luontoselvitysten perusteella hankealue muodostaa eliöstöltään monipuolisen ja Keski-Pohjanmaan suoluonnon tila huomioon ottaen luontoarvoiltaan merkittävän kokonaisuuden. Turvetuotanto aiheuttaisi siten myös erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tuotantoalueella ja sen vaikutusalueella.

Loukkusaarennevan turvetuotannon päästöt ja niiden vaikutukset heikentäisivät yhdessä muun alueen vesistökuormituksen kanssa entisestään alapuolisen vesistön heikkoa vedenlaatua ja lisäisivät pohjien liettymistä erityisesti tuotannon alkuvaiheessa. Toiminnan päästöt aiheuttaisivat lisäksi haittaa taimenten ja rapujen lisääntymiselle. Patananjärven kalataloudellista ja virkistyskäyttöarvoa osoittavat järvelle tehdyt kalaistutukset, järvellä järjestettävät kalastustapahtumat sekä maakuntakaavan Patananjärveä koskeva virkistyskäyttöaluevaraus. Loukkusaarennevan turvetuotanto yhdessä alueen muun kuormituksen kanssa heikentäisi alapuolisen vesistön vedenlaatua, virkistyskäyttöarvoa, alapuolisen vesialueen kala- ja raputaloutta sekä vaarantaisi vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumisen.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 §, 6 §, 41–42 § ja 50 § 2 momentti
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Vapo Oy:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustelut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Loukkusaarenneva sijaitsee Perhon kunnassa ja Perhonjoen valuma-alueeseen kuuluvalla Patananjoen valuma-alueella. Turvetuotantohanke on uusi ja alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Suunniteltu turvetuotantoalue olisi 68,3 hehtaaria ja lisäksi yhteensä 5,5 hehtaarin suuruisia auma-alueita ja tukialueita.

Tuotantoalue sijoittuu ojittamattomalle alueelle lukuun ottamatta ojitetulla alueella sijaitsevaa 25,5 hehtaarin suuruista tuotantolohkoa 1.

Loukkusaarenneva on aapasuo, jossa on myös keidassuon piirteitä ja se koostuu erilaisista neva- ja rämesuotyypeistä. Hakemukseen liitettyjen selvitysten mukaan alueella esiintyy uhanalaisia suotyyppejä: kalvakkaneva, sararäme, lyhytkorsiräme ja saraneva. Silmälläpidettävistä suotyypeistä esiintyi lisäksi isovarpurämettä, tupasvillarämettä, rimpinevaa, rimpinevarämettä sekä kangasrämettä.

Linnustokartoituksen mukaan Loukkusaarenneva voidaan pitää maakunnallisesti hyvänä lintusuona. Alueella esiintyy myös uhanalainen rämeristihämähäkki. Hakemusta on sen käsittelyn kuluessa muutettu niin, että rämeristihämähäkin tunnetut esiintymispaikat eivät ole tuotantoalueella.

Loukkusaarennevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluisivat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Vesien ympärivuotinen johtaminen pintavalutuskentälle tapahtuisi pumppaamalla. Suunnitellun pintavalutuskentän pinta-ala on 4,9 hehtaaria ja se sijaitsee pintavalutuskentän keskeltä kulkevaa vanhaa kuivatusojaa lukuun ottamatta ojittamattomalla suoalueella.

Turvetuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdettaisiin metsäojia pitkin noin 2 km Patanan tekojärven täyttökanavaan ja sitä pitkin Patanan tekojärveen.

Maakuntakaava ja luonnonarvot

Ympäristöministeriö on 8.2.2012 vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaiheen. Edellisen maakuntavaiheen turvetuotantovyöhykkeitä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän suoalueen merkinnät ovat edelleen voimassa. Loukkusaarennevalle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän suoalueen merkintä (LUO).

Kaavaselostuksen mukaan merkintä on informatiivinen. Sillä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joiden luonnontilaisuus on säilynyt edustavana tai joilla muutoin on todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Suunnittelusuosituksena on: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tuetaan alueen luontoarvojen säilymistä kuitenkin siten, että säilyttävät toimet eivät ole maanomistajalle kohtuuttomia.

Ympäristölupahakemukseen liitetyistä luontoselvityksistä ilmenee, että suunniteltu turvetuotantoalue on suurimmalta osalta ojittamaton ja luonnontilaisuudeltaan edustava. Alueella esiintyy myös uhanalaisia suotyyppejä ja lajeja. Maakuntakaavan LUO-merkintä ja siihen liittyvä määräys on suosituksenomainen, mutta sitä ja alueella todettuja luonnonarvoja huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että Loukkusaarennevan turvetuotantohankkeen toteuttaminen vaarantaisi maakuntakaavassa osoitettuja luonnonarvoja ja sijoituspaikka ei siten ole toiminnalle soveltuvaa.

Lisäksi on otettava huomioon, että ympäristöluvan myöntäminen on kokonaisharkintaa, jossa on muun ohella otettava huomioon lainsäädännön muutokset. Asiassa on kysymys vastaisuudessa harjoitettavaksi tarkoitetusta ja pitkäkestoisesta toiminnasta, joka peruuttamattomasti muuttaa sijoituspaikan luonnonolosuhteet. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Uuden lain 13 §:n mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan uuden lain perusteella huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus.

Uuden ympäristönsuojelulain 229 §:n 2 momentin muukaan jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti. Etukäteen arvioiden hakemus tulisi uudenkin ympäristönsuojelulain perusteella hylätyksi. Tästä johtuen hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä harkita asian ratkaisua toisin kuin aluehallintovirasto.

Vesistövaikutukset

Tuotantoalueen kuormitus kohdistuu Patanan tekojärveen ja sen täyttökanavaan. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Patanan tekojärven on todettu olevan keinotekoinen vesistö. Se on asiantuntija-arvion perusteella luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja sitä koskee tavoite ihmistoiminnan aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämisestä

30-50 %:lla. Lisäksi tavoitteena on kalojen elohopeapitoisuuden alentuminen ja happitilanteen parantuminen. Tavoitteena on Patanan tilan nostaminen hyväksi vuoteen 2021. Valtioneuvoston 3.12.2015 hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa vuoteen 2021 on esitetty vastaavat tavoitteet.

Uuden turvetuotantoalueen kuormituksen ja vesistöpäästöjen vaikutusten arvioimiseen liittyy aina epävarmuutta. Turvetuotannon päästöt vaihtelevat voimakkaasti ja Loukkusaarennevan päästöjen vaikutukset Patanan tekojärven ja sen täyttökanavan vedenlaatuun riippuvat lisäksi kanavan ja tekojärven säännöstelystä johtuvista virtaamavaihteluista. Ottaen huomioon tämä epävarmuus ja vesienhoitosuunnitelmassa asetetut kuormituksen vähentämistavoitteet hallinto-oikeus katsoo, että Loukkusaarennevan turvetuotanto yhdessä alueen muun kuormituksen kanssa voi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut säännökset sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai asian palauttamiseen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ole esitetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 1 ja 3 momentti, 6 § 2 momentti,
42 § 1 ja 2 momentti ja 50 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa (eri mieltä) ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vapo Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Maakuntakaava ja sijoituspaikka

Hakemukseen liitettyjen selvitysten mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä eikä sillä esiinny rauhoitettuja eliölajeja. Luvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä.

Loukkusaarennevaa ei ole Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi (SL). Alueen kohdalla kaavakartassa numerolla 584_3 varustettu LUO-merkintä (luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue), joka kaavaselostuksen (s. 20) sekä vahvistettuun päätökseen liittyvän kaavakartan mukaan on informatiivinen ja johon liittyy suunnittelusuositus: "Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tuetaan alueen luontoarvojen säilymistä kuitenkin siten, että säilytettävät toimet eivät ole maanomistajalle kohtuuttomia."

Maakuntakaavan lähinnä informatiivinen LUO-merkintä ja suunnittelusuositus eivät voi olla este haetun luvan myöntämiselle.

Luvan myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä. Valituksenalaisessa päätöksessä on maakuntakaavassa LUO-merkinnällä osoitettu alue tulkittu ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi alueeksi sekä suunnittelusuositus suunnittelumääräykseksi.

Alueen luontoarvot eivät jo sovellettavan lain mukaan eivätkä muutoinkaan voi olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle. Lisäksi kaavoituksen perusteina olleet selvitykset ovat noin 10 vuoden takaa ja yleispiirteisiä, eivätkä ne vastaa tarkkuudeltaan ympäristölupahakemuksiin sisällytettäviä selvityksiä.

Lähin asutus sijoittuu kilometrin päähän suunnitellun tuotantoalueen reunasta alueen eteläpuolella. Asutukseen nähden tuotantoalue sijaitsee syrjäisesti ja samalla edullisesti ja on sijoituspaikkana soveltuva. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n sijoituspaikkasäännös ei edellytä haetun luvan epäämistä. Säännöstä on sovellettu virheellisesti.

Kysymyksessä oleva hakemus on ratkaistava 1.3.2000 tulleen vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan, ei 1.9.2014 tulleen uuden lain (527/2014) mukaan. Hakemus on tullut vireille 5.1.2010 ja ratkaistu aluehallintovirastossa 19.3.2014 eli ennen uuden lain voimaan tuloa. Luvan myöntämisen oikeudellisia edellytyksiä ei voida arvioida etukäteen uuden ympäristönsuojelulain säännösten mukaan.

Loukkusaarennevan luonnontilaisuusluokka on 3. Mikäli valitus hyväksytään ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, yhtiö pitää mahdollisena, että Loukkusaarenneva tuossa käsittelyssä tehtävien lisäselvitysten perusteella uuden ympäristönsuojelulain 13 §:n 2 momentti huomioon ottaen voidaan luontoarvojen osalta todeta soveltuvan turvetuotannon sijoituspaikaksi.

Maakuntakaavan LUO-merkinnän ja Loukkusaarennevalta tehtyjen luontoselvitysten perusteella ei ole mahdollista arvioida ja todeta, että Loukkusaarenevan alue olisi sellainen 1.9.2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (527/2014) 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu suoalue, joka ei sovellu turvetuotannon sijoituspaikaksi.

Vesistövaikutukset

Loukkusaarennevan kuivatusvedet johdetaan käytännössä ojittamattomalle suolle suunnitellulla pintavalutuskentällä ympärivuotisesti puhdistettuina laskuojassa noin 145 hehtaarin suuruisen Pihlajasaarennevan ojittamattomalle eteläosalle. Sieltä ne johtuvat suon harvasti ojitetulle pohjoisosalle ja edelleen pohjoisosalta alkavissa metsäojissa Patanan tekojärven täyttökanavaan ja edelleen samannimiseen tekojärveen. Purkumatka pintavalutuskentältä täyttökanavaan on noin 2,5 km ja tekojärveen noin 8 km.

Patanan täyttökanavan valuma-alue laskuojan kohdalla on 297,19 km2, josta tuotantoalueen 73,8 hehtaarin osuus on noin 0,25 % eli hyvin vähäinen. Jo tällä perusteella vesistövaikutukset ovat hyvin vähäiset. Purkureitti pintavalutuskentän alapuolella on turvetuotannossa poikkeuksellinen.

Pihlajasaarennevan puolella pintavalutuksen tavoin toimivaa ojittamatonta suoaluetta on noin 40 hehtaaria ja lisäksi sen alapuolella 20-30 hehtaaria metsäojitettua suota eli moninkertaisesti enemmän kuin Loukkusaarenevan suunniteltu 4,9 hehtaarin pintavalutuskenttä, joka sekin on 6 % valuma-alueestaan. Pihlajasaarennevan metsäojat ovat soistuneita.

Pihlajasaarennevan soiset osuudet ja soistuneet metsäojat pidättävät kuormitusta merkittävästi enemmän kuin tavanomainen purkureitti vesistöön. Vedet levittäytyvät alueille valuntatilanteiden mukaisesti. Pintavalutuskentältä lähtevä kuormitus jää purkureitille joko kokonaisuudessaan tai täyttökanavaan siitä johtuu vain hyvin vähäinen osa.

Vedenlaadullinen vaikutus täyttökanavaan jää huomattavasti vähäisemmäksi. Loukkusaarennevan kuormitus pintavalutuskentän mittapadolta suoraan täyttökanavaan siirrettynä tarkoittaisi 73,8 hehtaarin tuotantoalalla tuotantovaiheessa pitoisuuslisäyksiä nettona: Kiintoaine < 0,02 mg/l, Kok. P < 0,3 μg/l ja Kok. N μg/l < 9,0 (hakemuksen täydennys 27.4.2012).

Vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen kannalta hyvin vähäisellä kuormituslisällä ei ole merkitystä. Kysymys ei ole kokoluokkaisesta tai olennaisesta muutoksesta purkuvesistön kokonaiskuormituksessa.

Tuotantoalueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat maakuntakaavassa LUO-merkinnällä osoitetut Isorahka (LUO, 584_2) ja Ketunneva (LUO, 584_1) ovat toisistaan ja myös Loukkusaarennevasta erillisiä geologisia suoaltaita. Lisäksi ne sijaitsevat Loukkusaarennevasta Isorahka lähimmillään noin 1 km:n ja Ketunrahka noin 1,5 km:n etäisyydellä ja vesitaloudellisten vaikutusten kannalta siten ulottumattomissa, ettei niihin voi kohdistua mitään haitallisia vaikutuksia. Liioin ei ole esitetty perusteita katsoa mainittuja suoaltaita yksin tai yhdessä Loukkusaarennevan kanssa erityiseksi luonnonolosuhteeksi. Edellä mainituista syistä toiminnasta ei voi aiheutua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon. Aluehallintovirasto on viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin.

Perhon kunnan ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen. Lautakunta on viitannut asiassa aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin ja todennut, että alue soveltuu turvetuotantoon. Lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsee muitakin tuotantoalueita. Perhon kunnan pinta-alasta (775 km2) 60 % on suota. Kunnan alueella on 19 989 hehtaaria luonnonsuojelualueita, joista osa ulottuu naapurikuntien alueelle. Olemassa olevilla suojelualueilla pystytään turvaamaan luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien suojelu.

Perhon kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon. Lausunto on samansisältöinen kuin Perhon kunnan ympäristölautakunnan lausunto.

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut on antanut valituksen johdosta lausunnon. Kalatalouspalvelut on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa. Vapo Oy ei ole esittänyt valituksessaan sellaista uutta tietoa, jonka johdosta lupa tulisi myöntää. Kalatalouspalvelut on esittänyt valituksen hylkäämistä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskus on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja katsonut, että hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Lisäksi ELY-keskus esittänyt seuraavaa:

Hanke voi aiheuttaa yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä sijoituspaikka ole maakuntakaavassa osoitetut suoluonnon turvaamistavoitteet huomioon ottaen toiminnalle soveltuva.

Loukkusaarennevan uuden, pääosin ojittamattomalle suolle perustettavan turpeenottoalueen avaaminen Patanan tekojärven täyttökanavan valuma-alueelle vaikeuttaa vesienhoidollisten tavoitteiden saavuttamista. Todennäköisesti turpeenotto kymmenien vuosien kuluessa lisäisi erityisesti kiintoaine- ja humuskuormitusta. Pintavalutuskentän toimintaan ja siten vesistövaikutusten arviointiin voi liittyä ennalta arvaamattomia tekijöitä. Ne voivat liittyä erityisesti poikkeuksellisiin, joskin ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyneisiin sääilmiöihin, kuten runsaisiin syyssateisiin, jotka aiheuttavat suurta vaihtelua valuntaan. Myös talvenaikaisen valunnan lisääntyminen on riskitekijä.

Valtioneuvoston vuonna 2015 hyväksymän alueellisen vesienhoitosuunnitelman mukaan Loukkusaarennevan alapuolisten Perhonjoen vesimuodostumien ekologinen tila ei ole vesienhoidon kannalta tavoitteellisessa tilassa. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tulisi fosforikuormitusta vähentää koko vesistöalueella 30-50 %. Myös orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla.

Perhonjoen vesistöalueen vesimuodostumien kemiallinen tila on alueittain hyvää huonompi. Perhonjoen keski- ja yläjuoksulla tila-arvioon vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuus, joka ylittää lähes jokaisessa vesimuodostumassa asetetun ympäristölaatunormin. Vesienhoidon suunnitteluasiakirjoihin on kirjattu Perhonjoella tavoitteeksi saada tekojärvien ja niiden vaikutuspiirissä olevien vesistöjen kalojen elohopeapitoisuuksia nykyisestä pienemmäksi.

Hakija on valituksessaan esittänyt näkemyksenään, että Loukkusaarennevan kuivatusvesillä ei ole sanottavia vedenlaadulliset vaikutuksia eivätkä vesienhoidolliset tavoitteet voisi jäädä saavuttamatta tai saavuttaminen vaarantua. Tätä perustellaan kuivatusvesien pintavalutuskentän alapuolisen purkureitin poikkeuksellisuudella, jossa vedet johdetaan hakijan arvion mukaan pintavalutuskentän tavoin toimivalle ojittamattomalle Pihlajasaarennevalle ja edelleen Patanan tekojärven täyttökanavaan.

ELY-keskus on lausunnossaan aluehallintovirastolle katsonut, että hakijan tulee esittää arvio kuivatusvesien johtamisen vaikutuksesta Pihlajasaarennevalle. Asiakirjoista käy ilmi, että toisten alueiden käyttämisestä vesien johtamiseen ei ole sopimuksia ja aluehallintovirastolle jättämässään vastineessa hakija on arvioinut vaikutusten alueen suoluontoon jäävän hyvin vähäiseksi. ELY-keskus esittää harkittavaksi, onko hakijan esittämä arvio Pihlajasaarennevan alueen suoluontoon johdettavien kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista riittävä sekä voiko hakija esittää arvioita kuivatusvesien puhdistusmenetelmistä joiden toteuttamisedellytykset ovat asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella vailla alueiden käyttöön oikeuttamia sopimuksia.

Loukkusaarennevalla on suoluonnon suojelun kannalta myös valtakunnallista merkitystä, koska se sisältyy soidensuojelutyöryhmän ehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Loukkusaarenneva-lso Rahkaneva-Ketunnevan suokokonaisuuteen. Loukkusaarenneva on merkittävä suolinnustokohde, mistä osoituksena ovat mm. linnustoselvityksessä 2009 todetut kuusi pesivää pikkukuoviparia ja viisi valkovikloparia. Suo kuuluu myös 2015 uhanalaiseksi arvioidun riekon pesimäsoihin, eikä Loukkusaarennevan riekkokannan koosta ole mahdollista saada todellista käsitystä ilman asianmukaisesti toteutettua riekkoselvitystä.

Harkinnassa tulisi ottaa huomioon myös tulvasuojelu. Tulvasuojelua ajatellen ojittamattomat, yläjuoksulla sijaitsevat suot ovat tärkeitä vesivarastoja. Ne pidättävät lumien sulamisvesiä ja tasaavat virtaamahuippuja.

Perhonjoen tulvariskien alustavan arvioinnin (2011) mukaan on mahdollista, että ilmastonmuutoksen seurauksena tulvariski Perhonjoella suurenee nykyisestä erityisesti syksyisin, mutta myös muina vuodenaikoina sateiden lisäännyttyä.

Vapo Oy on antanut annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Maakuntakaavaa koskeva selvitys

Voimassa olevan, valtioneuvoston yleisistunnossaan 29.11.2007 vahvistaman Keski-Pohjanmaan 2. vaihekaavan maakuntakaavamääräyksissä on määrätty seuraavaa:

"Turvetuotanto koskevat yleiset suunnittelumääräykset:

Turvetuotantoalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- että pohjavettä koskevan hyvän tilan saavuttaminen sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen.

Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja soita."

Loukkusaarennevan turvetuotantoalue sijoittuu kaavassa osoitetulle turvetuotantovyöhykkeelle 2 (tv 2), jota koskeva suunnittelumääräys kuuluu:

"Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen."

Mainitussa kaavassa on lisäksi Loukkusaarennevan kohdalla LUO-merkintä (luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue) n:o 584_3. Kaavamääräyksissä LUO-merkinnän kohdalla todetaan:

"Informatiivinen merkintä, jolla osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joiden luonnontilaisuus on säilynyt edustavana tai joilla muutoin on todettu olevan erityisiä luonnonarvoja."

LUO-merkintää koskee suunnittelusuositus:

"Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tuetaan alueen luontoarvojen säilymistä kuitenkin siten, että säilytettävät toimet eivät ole maanomistajalle kohtuuttomia."

Maakuntakaavassa Patanan tekojärvi on virkistys-/matkailukohde.

Maakuntakaava ja alueen luontoarvot

Valituksenalainen asia on ratkaistava vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla, eikä asiassa siten ole sovellettava uuden ympäristönsuojelulain turvetuotannon sijoittamista koskevaa (527/2014) 13 §:ää.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on ympäristönsuo­jelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pi­laantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu tarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa si­joittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on mainitun momentin mukaan lisäksi noudatettava muun muassa, mitä lain 6 §:ssä säädetään.

Maakuntakaavan LUO-merkintä on informatiivinen ja merkitsee maankäytön suunnittelulle osoitettua luonnonarvojen säilymistä koskevaa suositusta kuitenkin sillä rajoituksella, että säilyttävät toimet eivät saa olla maanomistajalle kohtuuttomia. Maakuntakaavan LUO-merkintä osoittaa sinänsä yhdessä muun asiassa saadun selvityksen kanssa, että kysymyksessä on luonnoltaan monipuolinen ja luonnontilaisuudeltaan edustava suo, joka on suurimmalta osaltaan ojittamaton. Alueella esiintyy myös uhanalaisia suotyyppejä ja lajeja. Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavienseikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa noudatetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 3 momentin nojalla, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luonto ja sen monimuotoisuus voidaan ottaa ympäristölupa-asiassa huomioon vain, jos luontoarvot ovat kysymyksessä olevasta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä edellyttävät. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Maakuntakaavalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan ympäristöluvan oikeudelliset edellytykset ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaan. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa maakuntakaava on otettu ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla huomioon. Maakuntakaavasta johtuvaa estettä toiminnan sijoittamiseen kysymyksessä olevalle alueelle ei ole ollut.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Kun kuitenkin muutoin eli hankkeen vesistövaikutuksia koskevalta osin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut vesistövaikutusten osalta ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Janne Aer ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 1.8.2017