Muu päätös 3811/2017

Valitus ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa (kalankasvatus, Storströmmen, Parainen)

Antopäivä: 9.8.2017
Taltionumero: 3811
Diaarinumero: 1069/1/16

Asia Valitus ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa

Valittaja Heimon Kala Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 9.3.2016 n:o 16/0111/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 21.5.2014 n:o 75/2014/2 myöntänyt Heimon Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja luvan kalojen kasvattamiseen niissä Storströmmenissä Paraisten kaupungin Österretaisen kylässä kiinteistöön Arvids-Östergård 1:30 kuuluvalla vesialueella aluehallintoviraston päätöksen liitteen 2 osoittamalla paikalla.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä päätöksestä tarkemmin ilmeneviä lupamääräyksiä 1-12, joista lupamääräykset 1 ja 5 kuuluvat seuraavasti:

Rakenteet ja laitteet

1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 2 400 m².

Verkkoaltaat tulee säilyttää 1.11.–15.5. välisenä aikana sellaisessa paikassa, jolla on lupa kyseessä olevan kalamäärän talvisäilytykseen. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toiminta ja päästöt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 1 400 kg fosforia ja enintään 10 000 kg typpeä.

Kasvatuksessa on käytettävä rehuja, joiden ravinnepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, ja ruokinnassa on pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.

= = =

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Heimon Kala Oy:n valituksen, joka on koskenut aluehallintoviraston päätökseen liitettyjä lupamääräyksiä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa arvioidaan muun muassa hakemuksen mukaisen toiminnan päästöjen vaikutuksia toiminnan vaikutusalueella. Yhtiön Pukkeenluodon ja Hupaniityn Kustavissa sijaitsevien laitosten vaikutusalue on eri kuin Storströmmenin laitoksen vaikutusalue, eikä Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten mahdollinen lopettaminen vaikuta Storströmmenin laitoksen lupaharkintaan.

Tarkkailutulosten perusteella Nauvon ja Korppoon pääsaarten välinen merialue on lievästi rehevöitynyt. Klorofylli- ja fosforipitoisuudet ovat viime vuosina olleet lievästi rehevän tai rehevän veden tasolla. Pohjanläheisen veden happipitoisuus on ajoittain heikentynyt. Kalankasvatuksen rehevöittävä vaikutus Nauvon ja Korppoon välisessä salmessa on näkynyt kohonneina klorofyllipitoisuuksina päällyslevätutkimuksissa. Veden vaihtuvuus Storströmmenissä on asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan hyvä ja pohja on kovaa eroosiopohjaa. Laitosaluetta ympäröivä merialue on vuonna 2013 laaditun pintavesien ekologisen luokittelun mukaan kuulunut luokkaan tyydyttävä.

Hallinto-oikeus katsoo asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella, että laitoksen nykyinen tuotanto ja sen aiheuttamat päästöt ovat lisänneet päällyslevien ja planktonlevien määrää laitoksen lähistöllä. Hyvästä veden vaihtuvuudesta huolimatta hakemuksen mukainen, nykyiseen verrattuna kaksinkertainen tuotanto aiheuttaisi ennalta arvioiden merialueen merkittävää pilaantumista. Näin ollen lupaa ei ole voitu myöntää hakemuksen mukaisesti, eikä aluehallintoviraston päätöstä ole valituksen johdosta syytä muuttaa. Heimon Kala Oy:n valitus tulee hylätä.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti sekä 43 § 1 ja 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Huhta, Jan Eklund ja Reeta-Kaisa Eriksson. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Heimon Kala Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla yhtiön valitus on hylätty, kumotaan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 1 ja 5 muutetaan. Lupamääräystä 1 on muutettava siten, että laitoksen 16 verkkoaltaan pinta-alaksi vahvistetaan 4 600 m2. Lupamääräystä 5 on muutettava siten, että kalojen ruokintaan vuodessa käytettävä kuivarehu saa sisältää 2 500 kg fosforia ja 18 500 kg typpeä. Rehujen ravinnepitoisuutena käytetään 0,9 % fosforia ja 6,8, % typpeä sekä rehukertoimena 1,1. Kalojen lisäkasvu vuodessa olisi noin 250 000–300 000 kg.

Vaatimuksensa tueksi yhtiö on uudistanut Vaasan hallinto-oikeudelle esittämänsä ja on lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Yhtiön tarkoituksena on siirtää Storströmmenin laitoksen yhteyteen Kustavin kunnassa sijaitsevat Pukkeenluodon ja Hupaniityn kalankasvatuslaitosten toiminnat. Storströmmen on yksi Saaristomeren parhaista kalankasvatukseen soveltuvista alueista. Se on syvä ja virtaamat ovat vesistöolosuhteiden johdosta voimakkaat. Kuormituksen vastaanottokyky riittää haetulle toiminnalle ilman, että haitallisia ympäristövaikutuksia syntyisi. Alueen molemmilla puolilla on suuria selkävesiä ja eteläpuolelta alkaa Pohjois-Itämereen liittyvä Saaristomeren ulkosaaristo. Storströmmen on kalankasvatustoiminnan sijaintipaikkana erittäin hyvä.

Saaristomerta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Kustavin Ströömi ja Kustavin läntinen merialue yhdistettynä Iniön ja Houtskärin itäpuolisten salmien kautta ja edelleen suoraan Storströmmeniin muodostaa Saaristomerta halkovan, lähes Kihtiin rinnastettavan vesimuodostuman ja virtausalueen. Sen pohjois- ja eteläosilla on tästä johtuen ilmeistä vuorovaikutusta. Lisäksi heti Storströmmenin eteläpuolelta alkaa käytännössä Pohjois-Itämereen liittyvä Saaristomeren ulkosaaristo. Hallinto-oikeus on sivuuttanut valittajan esittämän hydrologin lausunnon kannanotot Storströmmenin virtauksista ja pohjan laadusta. Storströmmenin voimakkaat virtaukset huomioon ottaen on myös selvää, että kuormituksen suhteellisen vähäinen lisääntyminen ei vaikuta sen veden laatuun lineaarisesti, vaan veden voimakkaan vaihtumisen vuoksi kuormitus joka tapauksessa vaimenee nopeasti väyläsalmen kummallakin puolella oleville suurille merenselille.

Toiminnan siirto Kustavista Storströmmeniin on tilaisuus toteuttaa sijainninohjauksen periaatteita. Suurempi ja keskitetty laitoskoko Storströmmenillä merkitsisi myös sitä, että hakijalla olisi paremmat mahdollisuudet selvittää, miten tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi uutta lietteenpoistoa koskevaa tekniikkaa.

Sijainninohjaussuunnitelmassa on myös käytännössä hyväksytty leväpitoisuuden 4 % lisääntyminen laitoksen lähiympäristössä. Volyymin rajoitusta on lähinnä perusteltu juuri päällyslevätutkimusten osoittamilla lievästi rehevöittävillä vaikutuksilla.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty, että valituksen johdosta ei ole perusteita muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskus on viitannut asiassa aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin.

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta vastineen. He ovat vaatineet, että yhtiön valitus on ensisijaisesti jätettävä myöhään tehtynä tutkimatta tai muutoin hylättävä.

Heimon Kala Oy on antanut annettujen lausuntojen ja vastineen johdosta vastaselityksen. Yhtiö on esittänyt, että vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä myöhään tehtynä on hylättävä, koska valitus on saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 8.4.2017 klo 15.17 eli valitusajassa. Muutoin yhtiö on uudistanut vaatimuksensa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A:n ja B:n vaatimus Heimon Kala Oy:n valituksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

2. Heimon Kala Oy:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Hallinto-oikeuden päätös on annettu 9.3.2016 julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta eli viimeistään 8.4.2016. Yhtiön valitus on saapunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle sähköpostitse 8.4.2016 ennen virka-ajan päättymistä eli valitusajassa. Valitusta ei näin ollen ole jätettävä myöhään tehtynä tutkimatta.

2. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Storströmmenin salmen rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta. Hakijan esittämän selvityksen mukaan haetun toiminnan kuormitusta ei ole mahdollista vähentää teknisesti lietteenpoistolla. Hyvästä veden vaihtuvuudesta huolimatta hakemuksen mukainen, nykyiseen verrattuna kaksinkertainen tuotanto aiheuttaisi ennalta arvioiden ainakin paikallisesti luvan esteenä olevaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merialueen merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainittujen oikeusohjeiden lisäksi ympäristönsuojelulain (86/2000) 50 §:n 2 momentti sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Vesa-Pekka Nuotio jaTaina Pyysaari sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Olli Malve. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 9.8.2017