Muu päätös 3891/2017

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja hänen kahdeksan asiakumppaniaan
2. B

3. C ja hänen viisi asiakumppaniaan

4. D

5. E ja hänen 36 asiakumppaniaan

6. E, F, G ja H

Päätös, jota valitukset koskevat

Turun hallinto-oikeus 7.7.2016 nro 16/0160/1

Asian aikaisempi käsittely

Merikarvian kunnanvaltuusto on 15.12.2014 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaisena yleiskaavana.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella A:n ja hänen asiakumppaniensa, B:n, C:n ja hänen asiakumppaniensa, D:n, E:n ja hänen 36 asiakumppaninsa sekä E:n, F:n, G:n ja H:n valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä sekä vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut valitusten hylkäämistä siltä osin kuin nyt on kysymys seuraavasti:

Pääasia

Esteellisyyteen liittyvät valitusperusteet

Säännökset

Kuntalain mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee 27 §:n 2 momentin mukaan myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa.

Hallintolain 28 § 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

- Jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen.

- Jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

- Jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

- Jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Hallintolain 28 § 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

-virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

-virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

- virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Esteellisyyksien arviointi

Valituksissa on väitetty, että eräät Merikarvian kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenet ovat olleet esteellisiä aikaisemmin hyväksytyn Korpi-Matin osayleiskaavan käsittelyssä. Heidän esteellisyytensä Köörtilän osayleiskaava-asian käsittelyssä on perustunut siihen, että heidän on ollut osallistuttava myös tämän tuulivoimakaavan hyväksymiseen, vaikuttaakseen myönteisesti Korpi-Matin tuulivoimapuiston kaavahankkeen toteutumiseen.

Merikarvian kunnanvaltuusto on hyväksynyt Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan 17.11.2014 ja Köörtilän vastaavan kaavan 15.12.2014. Molempien kaavojen käsittelyyn on osallistunut samoja Merikarvian kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäseniä, mutta heidän väitetty esteellisyytensä Köörtilän tuulivoimakaava-asiassa ei voi perustua pelkästään siihen seikkaan, että he ovat osallistuneet myös Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan käsittelyyn.

Hallinto-oikeus on Korpi-Matin osayleiskaavan hyväksymistä koskevien valitusten yhteydessä päätöksellään 18.3.2016 nro 16/0063/1 ratkaissut, että kunnanhallituksen puheenjohtaja ja -valtuuston jäsen I ei ole hallintolain tarkoittamalla tavalla osallistunut Korpi-Matin osayleiskaavan käsittelyyn. Samalla päätöksellä on ratkaistu, että nyt esteellisiksi väitetyt Köörtilän osayleiskaavan hyväksymiseen osallistuneet valtuutetut J, K, L, M, N, O ja P, joista eräät ovat osallistuneet tämän kaava-asian käsittelyyn eri vaiheissa myös kunnanhallituksen jäseninä, eivät ole olleet Korpi-Matin kaava-asian käsittelyssä esteellisiä.

Muun muassa D ja C ym. ovat valituksissaan esittäneet, että eräät valtuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet omistavat maa-alueita Korpi-Matin alueella, Halssissa, Korvennevan alueella tai kunnan pohjoisosissa ja ovat tällä perusteella esteellisiä Köörtilän kaava-asiassa. Köörtilän ja Korpi-Matin osayleiskaava-alueet sijoittuvat etäälle toisistaan ja niiden maanomistustilanne on erilainen. Köörtilän yleiskaavan hyväksyminen ei koske valituksissa mainittuja I:tä, N:ää, P:tä, M:ää tai O:ta henkilökohtaisesti sillä perusteella, että he tai heidän läheisensä omistavat maa-alueita kunnan muilla tuulivoimakaava-alueilla tai muualla kunnassa. Q:n ja X:n serkku Y ei ole hallintolaissa tarkoitettu läheinen eikä hänen maanomistuksellaan siten ole merkitystä esteellisyyden arvioinnissa. Luottamuksen I:n puolueettomuuteen Köörtilän tuulivoimakaava-asiassa ei voida katsoa vaarantuneen myöskään sillä perusteella, että hänellä on sopimussuhde tuulivoimayhtiön kanssa Korpi-Matin kaava-alueella.

D on valituksessaan esittänyt, että J, K ja L ovat olleet esteellisiä osallistumaan Köörtilän kaava-asian käsittelyyn, koska he ovat olleet Merikarvian kunnan palveluksessa. Saadun selvityksen mukaan J:n ja K:n työnantaja ei kuitenkaan ole Merikarvian kunta. Heidän osaltaan tästä valitusperusteesta ei siten ole tarpeen lausua.

Valtuutettu L on työskennellyt Merikarvian kunnan palveluksessa Kiilarinteen vanhainkodissa. Korpi-Matin kaavapäätöksen ei voida katsoa koskeneen henkilökohtaisesti häntä pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut tässä palvelussuhteessa kuntaan.

D on vielä valituksessaan väittänyt, että valtuutettujen ja kunnanhallituksen jäsenten Q:n, X:n, P:n, M:n ja O:n esteellisyys kaava-asiassa on perustunut lisäksi siihen seikkaan, että he harjoittamansa yritystoiminnan muodossa saavat tuulivoimapuiston rakentamisesta taloudellista etua. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt eikä myöskään D ole esittänyt mitään selvitystä siitä, että mainituilla henkilöillä olisi yritystoimintaansa liittyviä toimeksiantoja tuulivoimapuistoa toteuttavilta yhtiöiltä tai että he yritystoimintansa muodossa muullakaan tavalla saisivat etua hankkeen toteuttamisesta.

Kaavan hyväksymispäätös ei ole valituksissa esitetyillä esteellisyysperusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Vuorovaikutus ja kaavoitusmenettely

Säännökset

Vuorovaikutus kaavoituksessa, toisin sanoen kaavoitusmenettelyn järjestäminen sillä tavoin, että kaavaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta, on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännöksin.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista.

Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Toteutunut vuorovaikutus

Köörtilän tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu kunnan www-sivuilla 21.12.2011 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.11.–14.12.2012. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on 27.1.2014 kuulutettu kunnan ilmoitustaululla ja 8.2.2014 Merikarvia-lehdessä. Tässä kuulutuksessa oli muun muassa mainittu, että kaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella sallitaan virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen.

Osayleiskaavan kaavaehdotus on ollut nähtävillä 6.2.–14.3.2014. Kaavaehdotuksesta tehtiin 10 muistutusta, joihin kunta on antanut vastineet. Kaavaan liittyviä selvityksiä on muun ohella Lammelan kylää koskevan maisemaselvityksen, havainnekuvien sekä pohjoisimman voimalapaikan luonnon olosuhteiden osalta täydennetty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Myös melumallinnusta sekä välkettä ja varjostusta koskevaa selvitystä on päivitetty siten, että ne ovat perustuneet Nordex N131– voimalan lähtötietoihin.

Osayleiskaavan M-1-aluetta koskevaan kaavamääräykseen on kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen liitetty määräys, jonka mukaan uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 42 § 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. Muutoksen johdosta kaava-alueen maanomistajia ja rajanaapureita on heille lähetetyllä kirjeellä erikseen kuultu.

Kunnanvaltuusto on 17.11.2014 palauttanut Köörtilän osayleiskaavan uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleen valmistelussa kaavasta on muun ohella poistettu kaavamääräys, jonka mukaan voimaloiden tulee olla säädettävissä siten, etteivät melu- ja välkehaitat ole kohtuuttomia loma-asuntojen käytön kannalta. Lisäksi kaavan tuulivoimaloiden alueiden (tv) rajauksia on tarkistettu pienemmiksi.

Johtopäätökset

Valituksissa on todettu, että kaavaehdotuksen nähtäville asettamista koskeva kuulutus on ollut sisällöltään harhaanjohtava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei tarkemmin määritellä mainitun kuulutuksen sisältöä. Kokonaisuutena arvioiden kaavoituksen vuorovaikutus ei ole toteutunut lainvastaisesti pelkästään sillä perusteella, että joillekin on kuulutuksen perusteella mahdollisesti muodostunut virheellinen käsitys M-1-alueen virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen sallittavuudesta.

Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja tehtyjen muistutusten perusteella osayleiskaavan vaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä on edellä selostetulla tavalla täydennetty. Valituksissa on esitetty, että vuorovaikutus kaavoituksessa on ollut puutteellista sillä perusteella, että osallisilla ei ole ollut tilaisuutta lausua niistä.

Kaavoitusmenettelyyn voi sisältyä myös uusien selvitysten laatiminen, mikäli lausunnot, viranomaisyhteistyö tai osallisten kannanotot edellyttävät niitä. Vuorovaikutus ei kuitenkaan edellytä, että kaikista uusista selvityksistä, etenkin kun otetaan huomioon niiden aikaisemmin laadittuja selvityksiä täydentävä luonne, osallisille tai asianomaisille viranomaisille olisi varattava tilaisuus esittää kannanottonsa.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan on liitetty M-1-aluetta koskeva rakentamisrajoitus. Tältä osin kysymys on ollut kaavan sisällön olennaisesta muutoksesta. Osayleiskaava-alue on asumatonta eikä siihen kohdistu rakentamispaineita. Kaavamääräyksen muutos koskee siten vain tiettyjen yksityisten maanomistajien etua ja heitä on muutoksesta erikseen kuultu. Voimaloiden säädettävyyttä koskevan kaavamääräyksen poistaminen ei sen sijaan merkitse kaavaehdotuksen olennaista muutta- mista, kun muun ohella otetaan huomioon kaavamääräykset, joissa kielletään ohjearvot ylittävän melutason aiheuttaminen ja edellytetään melu- ja varjostusmallinnusten esittämistä rakennuslupamenettelyssä. Myös voimalapaikkojen alueiden rajauksia on vähäisessä määrin tarkistettu, mutta tältä osin kysymys on ollut rajausten pienentämisestä. Edellä lausuttu huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Valituksissa on myös todettu, että kaikkia kaava-asiaan liittyviä lausuntoja ja kannanottoja ei ole otettu huomioon. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyssä osallisten ja eri asiantuntijaviranomaisten antamat lausunnot eivät sido kuntaa, vaan muodostavat osan asian valmisteluaineistosta. Kuultuaan osallisia ja asiantuntijoita kunta päättää kaavan sisällöstä harkintansa mukaan kuitenkin niin, että sen harkintavaltaa rajoittavat maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitut kaavan sisältövaatimukset.

Kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on edellä todetulla tavalla toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännösten mukaisesti. Osayleiskaava ei tälläkään perusteella ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Päätöksentekomenettely

Säännökset

Kuntalain mukaan puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Valtuutetulla on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa.

Valtuuston hyväksymässä työjärjestyksessä annetaan määräyksiä muun muassa valtuuston toiminnasta ja valtuutetun aloitteen käsittelystä.

Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään.

Päätöksentekomenettelyn oikeudellinen arviointi

Kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 tehdyn päätösehdotuksen mukaan kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Köörtilän osayleiskaavan. Keskustelun aikana tehtiin kannatettu ehdotus, jonka mukaan asia jätetään pöydälle, jotta kuntalaisille ehditään järjestää informaatiotilaisuus. Äänestyksen jälkeen päätettiin jatkaa asian käsittelyä. Pöytäkirjan mukaan pohjaehdotus on tämän jälkeen hyväksytty yksimielisesti.

Osayleiskaava-asiasta käydyn keskustelun aikana kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 ei tehty päätösesityksestä poikkeavia esityksiä, joten päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyssä kunnanhallituksessa ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jolla olisi vaikutusta kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksen valmistelun laillisuuteen.

D, C ym. ja E ym. ovat valituksissaan esittäneet, että kunnanvaltuuston Köörtilän osayleiskaavan hyväksymispäätös 15.12.2014 on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska puheenjohtaja ei ollut tuonut äänestystilanteessa esiin kannatettua ehdotusta, jonka mukaan kaava hylätään. Asiasta ei myöskään ole pöytäkirjamerkintää. Lisäksi pöytäkirja on virheellinen, koska siihen on merkitty erään valtuutetun kannattaneen muuta ehdotusta kuin mitä hän tosiasiassa kannatti.

Valtuuston kokouksen 15.12.2014 pöytäkirjan mukaan kokouksessa tehtiin pöydällepanoehdotus, jota kannatettiin ja ehdotus kaavan hylkäämisestä, jota myös kannatettiin. Sen jälkeen äänestettiin pöydällepanoehdotuksesta ja päätettiin jatkaa käsittelyä. Keskustelun kuluessa tehtiin uusi kannatettu ehdotus kaavan hylkäämisestä, joka asetettiin äänestyksessä vastakkain pohjaehdotuksen kanssa. Ehdotukset kaavan hylkäämisestä olivat saman sisältöiset. Ensiksi tehtyä hylkäysesitystä ei mainita pöytäkirjassa eikä siitä äänestetty erikseen. Myöskin ensiksi tehdyn hylkäysehdotuksen kannatuspuheenvuoro on pöytäkirjassa kohdistettu toiseen hylkäysesitykseen. Kun otetaan huomioon, että samansisältöinen hylkäysehdotus kuitenkin asetettiin pohjaehdotusta vastaan ja siitä on äänestetty, äänestysmenettely ei ole ollut virheellinen.

E ym. ovat valituksessaan myös väittäneet, että valtuutetuille on syntynyt valtuuston kokouksessa 17.11.2014 virheellinen käsitys kaavaan lisättävien melusäännösten sisällön osalta. Myös kunnanjohtajan on väitetty antaneen tässä valtuuston kokouksessa ja muussakin yhteydessä virheellistä tietoa voimaloiden rakennuslupamenettelystä.

Valtuuston kokouksessa 17.11.2014 Köörtilän osayleiskaava päätettiin palauttaa uudelleenvalmisteltavaksi siten, että kaavaan lisätään voimaloiden aiheuttaman melun enimmäistasoa koskeva kaavamääräys. Val- tuusto on 15.12.2014 hyväksynyt Köörtilän osayleiskaavan. Riippumatta siitä, mitä käsitys valtuutetuille on kokouksessa 17.11.2014 muodostunut kaavaan tehtävistä muutoksista, valtuutetuilla on ennen päätöksentekoa kaavasta ollut mahdollisuus tutustua kaavan sisältöön. Esittely asiassa ei siten ole ollut harhaanjohtavaa.

E ym. ovat väittäneet vielä, että valtuuston kokouksessa 17.11.2014 on tehty virheellinen pöytäkirjamerkintä erään valtuutetun ehdotuksen osalta, koska ehdotusta ei kirjattu pöytäkirjaan kokonaisuudessaan. Merikarvian kunnanvaltuustossa pidetään kuitenkin pelkästään päätöspöytäkirjaa, johon pääasia eli valtuutetun ehdotus asian palauttamisesta on merkitty.

Päätöksentekomenettely Köörtilän osayleiskaava-asiassa ei edellä mainituilla eikä muillakaan valituksissa esitetyillä perusteilla ole ollut virheellistä.

Osayleiskaava-alue

Köörtilän osayleiskaava-alue sijoittuu Merikarvian kunnan eteläosaan Köörtilän kylään. Alue sijaitsee kunnan keskustasta noin 10 kilometriä etelään ja noin 1,5 kilometrin etäisyydellä merenrannasta sisämaahan. Alueen pinta-ala on noin 4,9 neliökilometriä. Alue on asumatonta maa- ja metsätalousaluetta. Lähimmät kyläalueet ja meren rannan loma-asutus sijoittuvat noin 1–2 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta.

Kaavahankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 9 tuulivoimalaitosta käsittävä tuulivoimapuisto. Hanke koostuu tuulivoimaloista perustuksineen ja niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kV:n ilmajohdosta ja voimaloita yhdistävistä teistä.

Merikarvian kunnassa on valmisteilla myös muita tuulivoiman tuotantoon liittyviä hankkeita. Kunnan pohjoisosaan sijoittuu Korpi-Matin tuulivoimapuisto, jota koskeva osayleiskaava on hyväksytty 17.11.2014. Korpi-Matin itäpuolelle sijoittuu Korvennevan tuulivoimapuisto, jota koskeva osayleiskaava on hyväksytty 14.9.2015. Lisäksi Halssin alueella on ollut suunnitteilla tuulivoimapuistohanke.

Merikarvian naapurikunnissa on useita tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita, joista lähimpänä Köörtilän aluetta sijaitsevat Siikaisten Jäneskeidas, Ahlaisten Lammi sekä Porin Peittoo ja Tahkoluodon merituulivoimapuisto.

Kaavan selvityksiä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön.

Melun mallintamiseen ja arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 ”Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu” todennut, että edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään muun ohella varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB.

Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia, tunnin keskiäänitasoon Leq perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 28.2.2014. Ohje on voimassa toistaiseksi. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohje on tarkoitettu ohjeeksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeen mukaan tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Ohjeessa todetaan myös, että äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ohjeen mukainen 5 dB:n sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja näiden erityispiirteiden voidaan arvioi- da olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.

Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista on tullut voimaan 1.9.2015. Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan sitä ei kuitenkaan sovelleta nyt kysymyksessä olevaan Köörtilän 15.12.2014 hyväksyttyyn osayleiskaavaan.

Asetuksen mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) pysyvän ja loma-asutuksen ohjearvoja päivällä (7–22) 45 dB ja yöllä (22–7) 40 dB.

Kaavaan liittyvä selvitysaineisto

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1

Ympäristöministeriö on vahvistanut 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2016 ratkaissut ympäristöministeriön päätöstä koskevat valitukset ja jättänyt tutkimatta Köörtilän tuulivoimaloiden aluetta koskevan valituksen, koska valittajat eivät olleet valittaneet maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriöön. Myös muita vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita koskevat valitukset on jätetty tutkimatta tai hylätty.

Vaihemaakuntakaavassa on määritelty maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Kaavassa on osoitettu yhteensä 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta.

Vaihemaakuntakaavan aineistona on ollut seuraavat erillisselvitykset ja -hankkeet 2010–2013:

- Mannertuulialueet Satakunnassa, 2010–11

- Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia, 2011–12

- Maakunnallisesti merkittävien tuulivoimatuotannon alueiden havainnollistaminen, 2011–12

- Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) -hanke 2010–13, johon kuuluvat havaintokatsaukset ”Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011” sekä ”Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa”.

Nyt kysymyksessä oleva Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu pääosin Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv1).

Meluselvitys

Köörtilän tuulivoimapuiston YVA-tarveharkinta- ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua on mallinnettu ISO 9613-2 standardin mukaisesti käyttäen WindPRO laskentamallia. Mallinnus käsitti 9 voimalaa ja 28 reseptori- eli mittauspistettä (CPC Germania GmpH Co.KG).

Kaavaehdotusvaiheessa tuulivoimamelun leviämisvyöhykkeet mallinnettiin noudattamalla VTT:n laatimaa tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta (Pöyry Finland Oy 2014). Melumallinnuksessa käytettiin kahta turbiinityyppiä (Nordex N117 ja Nordex N131), joiden oletettiin vastaavan 3 MW:n voimalan äänitehotasoa. Mallinnus käsitti yhdeksän voimalaa, joiden tornikorkeus oli enintään 144 metriä. Mallinnusraportin mukaan turbiinien äänipäästötieto on saatu käyttäen valmistajan arvioimaa melupäästön takuuarvoa.

Tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun laskenta suoritettiin käyttäen toisen laitevalmistajan (Vestas V112) painottamattomia äänitehotason 1/3 oktaavikaistoja. Tulokset on esitetty lähimmässä lomarakennuksessa, kun sen ilmaääneneristävyytenä on käytetty ohjeen DSO 1284 mukaisia standardiarvoja.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen melumallinnusta on päivitetty siten, että mallinnus on tehty Nordex N 131 3,0 MW:n voimalatyypillä. Mallinnettuja arvoja on verrattu ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisiin suunnitteluohjearvoihin. Lisäksi on laadittu meluoptimoitu mallinnus, jossa kahdessa voimalassa (tuulivoimalat 1 ja 5) on hyödynnetty voimalamallin lapakulmansäätöä.

Selvitys välkkeestä ja varjostuksesta

Osayleiskaavan luonnosvaiheessa tuulivoimapuiston aiheuttamaa välkettä ja varjon vilkuntaa mallinnettiin käyttäen WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnusmoduulia (CPC Germania GmbH & Co.KG). Kaavaehdotusvaiheessa mallinnusta on tarkistettu ja laadittu lisämallinnuksia (Pöyry Finland Oy).

Mallinnuksen lähtötietoina olivat Nordex N117 (napakorkeus 141 m) ja Nordex N131 (napakorkeus 144 m) voimalatyypit. Mallinnuksen tulok- set esitettiin vilkuntakarttoina molemmille voimalatyypeille, mistä selvisi lähiympäristön vuosittaisen varjon vilkunnan määrä. Mallinnuksessa oli valittuna 17 havainnointipistettä, joille esitettiin yksityiskohtaisemmat tulokset vilkunnan esiintymisen ajankohdasta ja kestosta.

Lopullisen osayleiskaavaratkaisun varjon välkkeen ja varjon vilkunnan mallinnuksen lähtökohtana on melumallinnuksen tavoin Nordex N131– voimalatyyppi. Mallinnuksessa on esitetty havaintopistekohtaiset vuosittaiset vilkunnan määrät. Mallinnuksen tuloksia on korjattu voimaloiden käyntiajalla, tuulensuuntajakautumasta riippuvalla voimaloiden suuntauksella ja auringonpaistehavainnoilla, jolloin tulokset mallinnusraportin mukaan edustavat realistista arviota vilkunnan määrästä.

Linnustoa koskevat selvitykset

Köörtilän alueen pesimälinnusto on selvitetty kaavaluonnosvaiheen mukaiselta alueelta (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Selvitykseen kuului viisi kartoituslaskentaa, kaksi linjalaskentaa sekä pistelaskennat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien perusteella. Näiden lisäksi lepakkoselvityksen yhteydessä suoritettiin yöaktiivisista lajeista yölaulajalaskenta. Havaintoaineistoa alueen pesimälinnustosta on kertynyt myös kevätmuutonseurannan ja merikotkahavainnoinnin yhteydessä.

Pohjoisen laajennusalueen luontoselvityksen yhteydessä on selvitetty myös alueen pesimälinnustoa (Pöyry Finland 2013). Osayleiskaava-alueen pohjoisen laajennusosan voimalapaikan läheisyydessä tehtyjen kehrääjähavaintojen johdosta on tehty lisätarkastelu voimalan vaikutuksista kehrääjän esiintymiseen (Pöyry Finland 2014). Lisäksi on arvioitu kehrääjään kohdistuvia yhteisvaikutuksia ottaen huomioon muut vireillä olevat tuulivoimahankkeet.

Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä. Lintujen syysmuuttoa havainnoitiin syys-lokakuussa kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012).

Kevätmuutonseurannan yhteydessä suoritettiin merikotkahavainnointi. Lisäksi huhtikuussa tehtiin erillinen merikotkien seurantaan perustunut havainnointi hankealueella ja sen ympäristössä. Havainnointia tehtiin yhteensä kahden päivän aikana ja tarkkailupisteitä oli seitsemän (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012).

Linnuston kevät- ja syysmuutonseurannoista saadun aineiston avulla on laadittu mallinnukset tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin (Pöyry Finland Oy 2012).

Muu eläimistö ja luonnonarvot

Osayleiskaava-alueella on laadittu alkuperäistä kaava-aluetta koskeva luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2012). Kaava-alueen laajennuksen osalta on laadittu erillinen luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2013). Selvitysten lähtötietoina on käytetty ympäristöhallinnon rekisterien tietoja luotokohteista ja eliölajeista ja paikalliselta ELY-keskukselta saatuja laji- ja luontotyyppitietoja. Luontoselvityksiin on kuulunut useita maastokäyntejä, joita on tehty eri vuodenaikoina.

Selvitykset ovat käsittäneet kasvillisuus-, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitykset. Lisäksi on selvitetty lepakoiden esiintymistä alueella (Ahlman Konsultointi & Suunnittelu 2012). Luontoselvityksissä ja alustavassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on myös arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia lähiympäristön suojelualueisiin.

Maisemavaikutusten arviointi

Kaavaluonnosta varten on laadittu maisemaselvitys (Pöyry Finland Oy 2012). Maisemaselvitystä on täydennetty luonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella (Pöyry Finland Oy 2014). Selvitykseen on liitetty Köörtilän ja Filppulan kylien tarkennettu maisemakuva-analyysi sekä lisähavainnekuvia näiden kylien suunnista. Selvityksen lähtötietoina on käytetty muun ohella luetteloita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista ja kulttuuriympäristöistä. Tietoja on täydennetty maastokäynneillä.

Maisemaselvityksessä on tarkasteltu arvokohteiden etäisyyttä suhteessa tuulivoimaloihin viiteen etäisyysvyöhykkeeseen jaotellen. Vyöhykejaon avulla on arvioitu maisemavaikutusten voimakkuutta ja niiden mahdollista lieventymistä etäisyyden kasvaessa. Selvitykseen kuuluu vielä karttatarkastelu eri tuulivoimapuistojen maisemallisista yhteisvaikutuksista vaikutusvyöhykkeineen.

Maisemaselvitystä on täydennetty siltä osin kuin kaavalla on arvioitu olevan vaikutuksia Lammelan kylään (Ramboll Oy 2014). Kaava-asiakirjoihin on vielä liitetty lisähavainnekuvia Köörtilän, Filppulan ja Lammelan kylien suunnista.

Hallinto-oikeuden arvio selvitysten riittävyydestä

Melu sekä välke ja varjostus

Alueelle vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa on laaja-alaisesti selvitetty maakunnan alueiden soveltuvuutta tuulivoimalatuotannon rakentamiseen. Alueiden valinnan perusteina on muun ohella ollut riittävän suojaetäisyyden saavuttaminen asutukseen ja luonnonsuojelualueisiin. Köörtilän osayleiskaavan tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat pääosin vaihemaakuntakaavan mukaisella Köörtilän tuulivoimala-alueella.

Köörtilän osayleiskaavan laadinnan aikana on tuulivoimaloiden sijoitusta tarkistettu. Voimaloiden lopullisten sijoituspaikkojen mukaan melumallinnusta on päivitetty ja siinä mallinnettuja arvoja on verrattu sekä valtioneuvoston asetuksen mukaisiin ohjearvoihin että Ympäristöministeriön tuulivoimala-alueiden suunnittelusta (4/2012) antaman ohjeen mukaisiin suunnitteluohjearvoihin. Melumallinnukset on laadittu Ympäristöministeriön ohjeita 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Meluselvityksiin kuuluu muun ohella pienitaajuisen melun tarkastelu.

Melua koskevien selvitysten tarkoituksena on arvioida osayleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvan meluvaikutuksen laajuus ja haitallisuus. Melumallinnuksen lähtöarvoiksi voidaan valita tietyn tuulivoimalatyypin äänipäästö kun otetaan huomioon, että yleiskaava on maankäytön suunnitelma eikä siinä ole ratkaistu sitä voimalatyyppiä, jolla tuulivoimapuisto on tarkoitus toteuttaa. Köörtilän osayleiskaavan kaavamääräyksissä on määrätty, että rakennuslupamenettelyssä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tässä lupamenettelyssä voidaan myös tarvittaessa ottaa huomioon mahdollinen uusi tuulivoimaloiden melutasoa ja sen mittaamista koskeva ohjeistus.

Välkkeen ja varjon vilkuntaa on tarkasteltu eri havaintopisteissä, joiksi on pyritty valitsemaan välkevaikutukselle herkimmät kohteet. Mallinnus on laadittu ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti ja sen tuloksia on verrattu välkkeen suomalaisten raja-arvojen puuttuessa ulkomailla sovellettaviin suosituksiin.

Köörtilän tuulivoimahankkeen melua ja välkettä koskevat vaikutukset on edellä selostetulla tavalla riittävästi selvitetty.

Linnusto

Linnustoa koskevat selvitykset ovat käsittäneet pesimälinnuston kartoitukset sekä lintujen kevät- ja syysmuutonseurannan. Kaavaa laadittaessa linnustoselvityksiä on täydennetty kaava-alueen laajennuksen osalta. Myös merikotkan esiintymistä alueella on erityisesti selvitetty. Käytettävissä olleiden linnustoa koskevien lähtötietojen ja muiden linnustoselvitysten havaintojen perusteella erityistä tarvetta muun muassa E ja F:n ym. valituksessa mainittujen pöllöjen, haukkojen tai metsäkanalintujen selvittämiselle ei ole todettu.

Kevät- ja syysmuutonseurannoista saadun aineiston avulla on laadittu mallinnukset tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Mallinnus on laadittu yleisesti käytetyllä menetelmällä.

Hallinto-oikeus katsoo, että laadittujen selvitysten perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon.

Muut eläimistö ja luonnonarvot

Luontoselvitykset ovat käsittäneet kasvillisuus-, luontotyyppi- sekä liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Myös kaavan toteuttamisen vaikutuksia lähiympäristön luonnonsuojelualueisiin on tarkasteltu.

Kaava-alueen eläimistön on todettu edustavan talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Eläimistöstä tehdyt selvitykset eivät ole osoittaneet, että alueella esiintyisi lajeja, jotka erityisesti häiriintyisivät tuulivoimaloiden melusta tai muista vaikutuksista. Kaavan vaikutusten tarkempaan selvittämiseen myöskään E ja F:n ym. valituksessa lueteltujen lajien, kuten muun muassa suurpetojen, osalta ei jo laadittujen selvitysten perusteella ole ilmennyt aihetta.

Liito-oravan esiintymistä on selvitetty maastokäynnein. Alueella ei ole arvioitu olevan liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Kaavan laadinnan loppuvaiheessa saatu mahdollinen liito-oravahavainto pohjoisimman tuulivoimalapaikan läheisyydessä voidaan tarkemmin selvittää ja ottaa huomioon voimaloiden rakennuslupavaiheessa.

Osayleiskaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä siellä ole vesistöjä. Hankkeen vaikutukset, mukaan lukien rakentamisaikaiset vaikutukset, on tältäkin osin selvitetty riittävästi.

Maisema

Maisemaselvityksessä on arvioitu voimaloiden visuaalisia vaikutuksia eri havaintoetäisyyksiltä sekä esitetty havainnekuvia hankkeen vaikutuk- sista ensisijaisesti arvokkaimmiksi arvioitujen kohteiden suunnista. Kuvauspisteiden valinnassa on pyritty valitsemaan mahdollisimman esteetön kuvaussuunta sekä maisemallisesti tärkeimmät näkymäsuunnat.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on mahdollista, että havainnekuvissa käytetty optiikka on saattanut antaa jossain määrin harhaanjohtavan kuvan voimaloiden maisemavaikutuksista etenkin pidemmillä etäisyyksillä. Maisemaselvitykseen kuuluu kuitenkin myös maisemavaikutusten kirjallinen arviointi ja selvityksestä ilmenevät kuvauspaikat, -suunnat ja -etäisyydet. Maisemaselvitystä ei siten ole pidettävä pelkästään havainnekuvissa käytetyn optiikan perusteella harhaanjohtavana tai virheellisenä.

Kaavaluonnosvaiheen jälkeen lähimpänä Köörtilän ja Filppulan kyliä sijaitsevia voimaloita päätettiin maisemavaikutusten lieventämiseksi siirtää etäämmäksi kyläalueista. Kaavaehdotusvaiheen maisemavaikutusten arvioinnissa on huomioitu tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman vaihdokset ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden muutos. Maisemaselvitystä on kaavan laadinnan aikana täydennetty erityisesti lähimmän Lammelan kylän osalta.

Voimaloiden lentoestevalojen vaikutuksista ei ole laadittu erillistä mallinnusta. Valojen vaikutusta ja niistä aiheutuvien haittojen rajoittamista on kuitenkin arvioitu kaavaselostuksessa.

Hallinto-oikeus katsoo, että maisemaa koskevissa selvityksissä on riittävän kattavasti kartoitettu arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet kaava-alueen ympäristössä ja arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia niihin. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan riittävän luotettavasti arvioida hankkeesta aiheutuvat maisemavaikutukset.

Muut selvitykset

Kaavaselostuksessa on arvioitu tuulivoimapuiston osayleiskaavan yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia hankeen tuottamien verotulojen, työllisyyden sekä kunnan elinkeinotoiminnan kannalta. Sen sijaan selvityksiä tuulivoimapuiston mahdollisista vaikutuksista lähiympäristön kiinteistöjen taloudelliseen arvoon ei ole laadittu.

Tuulivoimapuistojen vaikutuksista kiinteistöjen arvoon ei ole kattavaa suomalaista tutkimusta. Laajimmalle ulottuvat vaikutukset ovat maisemavaikutuksia. Oikeuskäytännön (KHO 2013:184) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kohtuuttomana haittana ei ole pidettävä sitä, että voimalat näkyvät kiinteistölle, tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisimmin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella. Edellä todettu huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että selvityksiä suunnitelman vaikutuksista kiinteistöjen arvoon ei ole ollut tarpeen laatia.

Johtopäätös

Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on edellä kuvatulla tavalla selvitetty kaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset erityisesti voimaloiden aiheuttamien melun, välkkeen ja varjostuksen, linnuston ja muu eläimistön sekä voimaloiden aiheuttamien maisemavaikutusten osalta. Laadittuja selvityksiä on täydennetty asiantuntijalausuntojen perusteella ja niiden lisäksi on myös hyödynnetty vaihemaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä.

Kun otetaan huomioon kaava-alueen ja sen lähialueen maankäytöstä saatu selvitys, Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvät melu- ja muut selvitykset kattavat riittävällä tavalla koko kaava-alueen ja myös ne alueet kaava-alueen ulkopuolella, joilla kaavan toteuttamisella saattaa olla maankäytöllisiä vaikutuksia.

Hallinto-oikeus katsoo, että Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin sellaisiin riittäviin selvityksiin, joiden perusteella kaavan toteuttamisen vaikutukset on mahdollista arvioida.

Yleiskaavan sisältöä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, jota voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan perusteena, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomion alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi (RKY 2009).

Kaavaa hyväksyttäessä on sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään.

Luonnonsuojelulailla on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi) sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 79/409/ETY (lintudirektiivi). Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen

taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Luonnonsuojelulain 47 §:n 1 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Ympäristöministeriön on tarvittaessa laadittava ohjelma erityisesti suojeltavan lajin kannan tai kantojen elvyttämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.

Muun muassa merikotka kuuluu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4 tarkoitettuihin erityisesti suojeltaviin lajeihin.

Satakunnan maakuntakaava ja tuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava 1

Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa valtaosalle osayleiskaava-alueesta ei kohdistu aluevarausmerkintöjä. Alueen itäosan läpi kulkee ohjeellinen ulkoilureitti.

Pääosin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva Ristijärvi-Kivijärvi on maakuntakaavassa suojelualuetta (S-131).

Köörtilän osayleiskaava-alueen länsipuolelle siten, että alue rajautuu osayleiskaava-alueeseen, on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Köörtilä ja Pooskeri (kh1). Maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä (kh2) on maakuntakaavassa osoitettu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat Filppulan ja Pohjansahan kylät sekä Peipun kylä ja kulttuurimaisema. Yleisenä tienä käytetty vanha historiallinen Rantatie, joka kulkee osayleiskaava-alueen länsipuolella, on merkitty kaavaan yt-ht-merkinnällä. Osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsee maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas Silmunnevan kumpumoreenialue (ge3).

Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu maakuntakaavassa. Pinta-alaltaan laaja Ahlaisten alue sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 3.12.2014 vahvistama Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, jossa on määritelty maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto.

Nyt kysymyksessä oleva Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv1) siten, että osayleiskaavan alue on maakuntakaavan aluerajausta etenkin pohjoisen suuntaan laajempi. Kysymys on maakuntakaavaselostuksen mukaisesta alueesta 20, Köörtilä, Merikarvia. Voimaloiden teoreettiseksi lukumääräksi alueella on vaihemaakuntakaavassa arvioitu 7 yksikköä. Maakuntakaavassa on myös osoitettu uusi voimalinja tv1-alueelta pohjoisen suuntaan.

Tv1-merkinnällä on vaihemaakuntakaavassa osoitettu maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet.

Kaavan sisältö valituksissa tarkoitetuin osin

Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on osoitettu 9 tuulivoimaloiden aluetta (tv). Kullekin tv-alueelle on merkitty ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jolle tuulivoimalan roottorit saavat ulottua. Kaavamääräyksen mukaan voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä edellyttäen, että voimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä lentoesteluvassa asetettavia korkeusrajoituksia. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoalueita lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Voimaloiden tarkka sijainti määritellään rakennusluvan yhteydessä.

Yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a §).

Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista.

Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 ja Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna.

Tuulivoimaloiden, sekä niiden huolto- ja rakentamistöiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet.

Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään.

Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä.

Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.

Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen rakentamisrajoitus.

Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu luonnonsuojelualue (SL, Satakunnan maakuntakaava S-131 Ristijärvi-Kivijärvi).

Kaava-alueelle on myös osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo ja luo-1, metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö).

Luo-alueilla on alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä metsänhoitotoimenpiteissä otettava huomioon luontoarvot ja alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Luo-alueet tulee merkitä maastoon, mikäli niille tai niiden välittömään läheisyyteen kohdistuvat toimenpiteet voivat vaarantaa kohteen tai sen erityispiirteiden säilymisen.

Osayleiskaavan sisällön lainmukaisuus

Maakuntakaavojen ohjausvaikutus

Satakunnan maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle kohdistuu vain joitakin aluevarausmerkintöjä. Ristijärvi-Kivijärvi-luonnonsuojelualueen osayleiskaava-alueelle sijoittuva osa on osoitettu kaavassa eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja.

Osayleiskaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat kylät, jotka maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (kh1, kh2), on jäljempänä tarkemmin selostetulla tavalla otettu tuulivoimaloiden sijoittamisessa huomioon. Voimassa oleva maakuntakaava on näin ollen ollut ohjeena laadittaessa yleiskaavaa.

Maakunnan tuulivoimatuotannon alueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n Köörtilän tuulivoimaloiden yleispiirteisen aluerajauksen sisään sijoittuu 4 osayleiskaavan 9:sta tuulivoimaloiden ohjeellisesta sijoituspaikasta. Sijoituspaikoista 4 sijoittuu aivan maakuntakaavan aluerajauksen tuntumaan. Pohjoisin osayleiskaavan voimalan sijoituspaikka on noin 800 metriä aluerajauksen ulkopuolella. Voimalapaikkojen etäisyys Ristijärvi-Kivijärvi-luonnonsuojelualueesta on lähimmillään noin 400 metriä.

Köörtilän osayleiskaava poikkeaa Satakunnan tuulivoimatuotannon alueiden sijoittumista ohjaavasta maakuntakaavasta erityisesti yhden voimalapaikan sijoituksen osalta. Maakuntakaavan aluevaraukset kuitenkin tarkentuvat yleiskaavassa. Kun otetaan huomioon Köörtilän osayleiskaavaan sisältyvät yksityiskohtaiset selvitykset kaavan toteuttamisen vaikutuksista, myös vaihemaakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Koska edellä todetuin selvityksin on muun ohella arvioitu osayleiskaavan vaikutuksia läheisiin luonnonsuojelualueisiin, osayleiskaava ei ole vaihemaakuntakaavan vastainen silläkään valituksissa esitetyllä perusteella, että kaavassa on poikettu vaihemaakuntakaavan yleisestä suunnitteluperiaatteesta, joka koskee vähimmäisetäisyyttä luonnonsuojelualueisiin.

Turvallinen ja terveellinen elinympäristö

Kunta päättää sille kuuluvan itsehallinto-oikeuden nojalla alueensa kaavoittamisesta sekä kaavassa osoitettavan maankäytön laadusta. Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu taajamien ulkopuoliselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa ei ole vakituista asutusta. Lähin vakituinen ja loma-asutus on sijoittunut kaava-aluetta ympäröiviin kyliin sekä meren ranta-alueelle noin 1–2 kilometrin etäisyydelle.

Köörtilän alueen on arvioitu soveltuvan tuulivoimatuotantoon myös Satakunnan vaihemaakuntakaavassa, jossa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet. Näiden alueiden sijoittamista koskevassa harkinnassa on muun ohella otettu huomioon riittävän etäisyyden saavuttaminen lähimpään asutukseen nähden.

Sosiaali- ja terveysministeriö on eräiden maakuntakaavojen yhteydessä antamissaan lausunnoissa esittänyt tuulivoima-alueiden kahden kilometrin suojavyöhykettä lähimpään asutukseen nähden. Kaavoitusta sääntelevässä maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole kuitenkaan säännöksiä mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mainitun lain mukaisten yleiskaavan terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevien sekä myös muiden sisältövaatimusten täyttymistä arvioidaan laadittujen selvitysten nojalla ja tässä harkinnassa otetaan myös huomioon kaavaan liitetyt haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevat kaavamääräykset.

Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa enintään 9 tuulivoimalayksikköä käsittävän tuulivoimapuiston toteuttaminen. Osayleiskaavassa ei ole ratkaistu eikä kaavoitusvaiheessa tarvitsekaan ratkaista sitä tuulivoimalaitostyyppiä, jolla kaavan mukainen tuulivoimapuisto on tarkoitus toteuttaa. Voimalatyypin valintaa kuitenkin rajoittavat kaavamääräykset, jotka koskevat tuulivoimaloiden enimmäiskorkeutta sekä voimaloista asutukselle aiheutuvan melun enimmäistasoa.

Osayleiskaavan viimeisessä meluselvityksessä tuulivoimaloiden melutasoa on mallinnettu Nordex N131–tuulivoimalatyypillä. Valituksissa on esitetty, että tämän voimalatyypin äänitehotaso ei ole niin sanottu takuuarvo. Näin ollen mallinnuksen tuloksiin olisi tullut lisätä amplitudimodulaation, melun impulssimaisuuden sekä kapeakaistaisuuden perusteella tietty desibelimäärä, joka valittajien mukaan saattaisi johtaa etäisyyden, jolla sallitut äänitason ohjearvot ylittyvät, lähes kaksinkertaistumiseen.

Meluselvityksen ja kunnanhallituksen valituksiin antaman lausunnon mukaan Nordex N131–voimalan valmistajan arvioima takuuarvo sisältää valmistajan takaaman äänipäästön ja varmuusarvion ja mallinnuksessa käytetty arvo vastaa siten takuuarvoa. Amplitudimodulaatio ja melun impulssimaisuus sisältyvät lähtökohtaisesti tähän takuuarvoon. Voimalavalmistaja on myös ilmoittanut, etteivät sen valmistamat voimalat tuota merkittävästi kapeakaistaista melua. Kaavan melumallinnus on laadittu ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 sekä yleisesti melumallinnuksissa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, että edellä todetulla tavalla ilmoitettua voimalan äänitehotasoa voidaan voimalan valmistajien antamien tietojen ja muun asiassa saadun selvityksen perusteella käyttää melumallinnuksen perusteena ja sen avulla mallinnettujen meluarvojen perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen meluvaikutukset.

Melumallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla. Sen sijaan mallinnustulosten mukaan ympäristöministeriön ohjeen suunnitteluohjearvon mukainen loma-asumiseen käytettäviä alueita koskeva 35 dB(A):n suuruinen melutaso on ulottunut kahdelle loma-asunnolle. Toinen näistä kohteista on Merikarvian kunnan ilmoittamien tietojen perusteella käyttämätön.

Meluselvityksessä on toisaalta todettu, että tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Tämän vuoksi on suoritettu voimalamelun meluoptimoitu laskenta. Tämän laskennan tulosten mukaan suunnitteluohjearvoja ei enää ylitetä missään asuin- eikä loma-asuntokohteessa.

Muutenkin se seikka, että melutaso mahdollisesti ylittäisi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvon jonkin kohteen osalta ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen. Tällöin on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa niin, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että mainitut suunnitteluohjearvot ovat ainoastaan suositusluonteisia, eikä niillä toistaiseksi ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista.

Melumallinnuksessa on myös selvitetty voimaloiden aiheuttamaa pienitaajuista melua. Vaikka lähtötietoina on käytetty toisen laitevalmistajan taajuustietoja, koska Nordex-voimaloista ei ollut saatavilla vastaavia arvoja, mallinnuksen tuloksia ei ole tällä perusteella pidettävä virheellisinä. Pienitaajuinen melu on mallinnuksessa laskettu lähimmän loma-asuinrakennuksen ulkopuolelle rakennuksen minimiäänieristyksen määrittämiseksi. Laskenta on osoittanut, että jo vähäiselläkin rakennuksen vaipan ilmaäänieristyksellä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot eivät ylity.

Mallinnusraportissa on myös todettu, että mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähes äänekkäintä mahdollista tilannetta.

Valituksissa on myös esitetty, että muiden tuulivoimalapuistojen osalta tehdyt melumittaukset ovat käytännössä osoittaneet melumallinnuksia korkeampia meluarvoja. Näissä hankkeissa on kuitenkin ollut kysymys tyypiltään erilaisista tuulivoimaloista ja lisäksi maaston topografia on ollut toisenlainen. Myös voimaloiden etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ovat olleet erilaiset. Köörtilän tuulivoimapuiston melumallinnusten tuloksia ei siten tälläkään perusteella ole pidettävä virheellisinä.

Lopullisen kaavaratkaisun varjon vilkuntamallinnuksen lähtökohtana on melumallinnuksen tavoin Nordex N131–voimalatyyppi. Välkettä ja varjostusta koskevan mallinnuksen parametreinä on käytetty auringon korkeutta ja asemaa, tuulensuuntajakaumaa sekä voimaloiden käyntiaikaa. Niiden osalta lähtötietoina on käytetty edustavimpia saatavilla olevia havaintoja ja mallinnus on muutenkin laadittu ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti.

Tuulivoimaloista aiheutuvalle vilkkuvalle varjostukselle ei ole Suomessa määritelty raja- tai ohjearvoja, mutta ympäristöministeriön ohjeessa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Esimerkiksi Saksassa raja-arvo niin sanotussa real case -tilanteessa on 8 tuntia vuodessa. Nordex N131–voimalatyypillä mallinnettaessa 8 tunnin raja ylittyi kolmen havainnointipisteen osalta. Kaiken kaikkiaan neljässä asutuskohteessa 8 tunnin raja ylittyy. Nämä kaikki asutuskohteet sijaitsevat 8–20 tunnin vaikutusalueen sisällä. Muihin asutuskohteisiin ei kerry vilkuntaa yli 8 tuntia vuodessa.

Välkettä koskevassa mallinnusraportissa on todettu, että mallinnuksen tulokset edustavat realistista arviota vilkunnan määrästä sillä niitä on korjattu voimaloiden käyntiajalla, tuulensuuntajakautumasta riippuvalla voimaloiden suuntauksella ja auringonpaistehavainnoilla. Tämä korjaus on vähentänyt vilkunnan määrää keskimäärin 80 % teoreettisesta maksimimäärästä.

Tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä ei sijaitse runsasta asutusta ja alue on suurelta osin metsämaastoa, minkä voidaan olettaa vähentävän vilkunnasta aiheutuvia vaikutuksia. Vilkuntavaikutusten mahdollisesti aiheuttamia haittoja voidaan myös tarvittaessa lieventää pysäyttämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteissa. Tästä on mahdollista erikseen määrätä tuulivoimaloiden rakennusluvassa.

Välke- ja vilkuntamallinnuksen havaintopisteet on valittu lähimpien asutuskohteiden sijainnin mukaan. Näitä voidaan pitää ohjeen 4/2012 tarkoittamina herkimpinä kohteina eikä mainittu ohje edellytä erillistä tarkastelua välkkeen vaikutuksista valituksissa esitetyn mukaisesti suojelualueiden, eläinsuojien tai laidunten osalta.

Osayleiskaavaan on liitetty kaavamääräys, jonka mukaan tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 ja Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna.

Tämä kaavaan liitetty, haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamista koskeva kaavamääräys voidaan ottaa huomioon arvioitaessa terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Valituksissa on vedottu lisäksi siihen, että tuulivoimaloista putoava jää voi aiheuttaa vaaratilanteita. Köörtilän tuulivoimapuisto sijoittuu asumattomalle alueelle. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan myös antaa tarvittavia määräyksiä tuulivoimaloiden varustamisesta lapojen jäänestojärjestelmällä tai jäätunnistimella.

Linnusto

Köörtilän osayleiskaavaa laadittaessa on hyväksytty Satakunnan vaihemaakuntakaava 1. Jälkimmäisen kaavan tuulivoimatuotannon alueita määriteltäessä on muun ohella otettu huomioon koko Satakunnan linnustoa koskevat laajemmat selvitykset. Köörtilän osayleiskaavan mukaiset tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pääosin vaihemaakuntakaavan mukaiselle Köörtilän tuulivoimaloiden alueelle.

Lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelu on järjestetty ensisijaisesti siten, että jäsenvaltiot ovat osoittaneet näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Köörtilän kaava-alueeseen ei kuulu eikä myöskään sen läheisyydessä ole tällaista suojelualuetta (Special Protection Area, SPA). Myöskään alueellinen ELY-keskus ei ole tehnyt luonnonsuojelulain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettua päätöstä yhdenkään valituksissa mainitun lintulajin esiintymispaikan suojelemiseksi kaava-alueella.

Tuulivoimaloiden merkittävimmät linnustovaikutukset aiheutuvat voimaloiden häirintä- ja estevaikutuksista lintujen muuttoreiteillä sekä pesimä- ja ruokailualueilla ja näiden välisillä lentoreiteillä.

Köörtilän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnustoa koskevien selvitysten mukaan kaava-alueen selvästi merkittävin linnustoalue on Fallengin peltokokonaisuus. Merkittävää lajistoa on selvityksen mukaan muualla varsin vähän. Tuulivoimaloita ei ole kaavassa sijoitettu Fallengin peltoaukealle tai sen välittömään läheisyyteen. Pesimälinnustoselvitystä on myöhemmin täydennetty kaava-alueen laajennuksen osalta. Laajennusalueen pesimälinnuston on selvityksessä todettu olevan hyvin tavanomaista eteläsuomalaiselle metsätalousmaalle eikä uhanalaisia tai muita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja esiintynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Alueelta tavattiin pyy, kurki ja kehrääjä. Sellaisia pesivää linnustoa koskevia arvoja, joihin suunnitellulla maankäytöllä olisi merkittävää vaikutusta, alueelta ei löytynyt.

Linnuston kevät- ja syysmuuton seurannat ovat osoittaneet, että Köörtilän tuulivoimapuistoalue sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Erityisesti joutsenien, hanhien ja petolintujen päämuuttoreitti kulkee hankealueen läpi. Seurannan mukaan ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla eli selvästi voimaloiden aiheuttaman riskikorkeuden alapuolella. Isojen lintujen muutosta arvioitiin saadun melko kattavaa aineistoa erityisesti petolajien ja hanhien osalta. Valtaosa lennoista kirjattiin kuitenkin pikkulinnuista, joiden törmäämisriski arvioitiin erittäin pieneksi.

Hankealueella havaittiin kevätmuutonseurannan yhteydessä merikotkapari, mutta asuttua reviiriä hankealueelta ei ollut tiedossa. Huhtikuussa 2012 tehtiin erillinen merikotkien seurantaan perustunut havainnointi, jonka tavoitteena oli haarukoida WWF:n ohjeen mukainen laaja alue, jolta saatettiin poissulkea pesintä. Johtopäätöksenä todettiin, että hankealueella ei ole asuttua merikotkareviiriä.

Linnuston kevät- ja syysmuutonseurannoista saadun aineiston avulla on laadittu mallinnukset tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Törmäysmallinnuksesta saatujen tulosten mukaan merkittävimmät törmäyksistä keväisin kärsivät lajit ovat merikotka, piekana, merihanhi, naurulokki, isokoskelo, kuovi ja töyhtöhyyppä ja syksyisin mahdollisesti metsähanhi ja kurki. Lisäksi laulujoutsen ja metsähanhi saattavat olla törmäysriskin kohteena. Sen sijaan naurulokki ja töyhtöhyyppä taitavina lentäjinä kykenevät mahdollisesti väistämään yli 90 %:n todennäköisyydellä. Merikotka, piekana ja merihanhi ovat erityisesti alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Myös kurki voi kokonsa vuoksi olla altis törmäyksille, mutta toisaalta kurkimuutto tapahtuu aurinkoisella säällä ja hyvä näkyvyys vähentää törmäysriskiä. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi kuitenkin seurata tuulipuiston toimin- nan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei kuitenkaan arvioitu aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia.

Vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannon alueita määriteltäessä on linnustoa koskevin selvityksin tutkittu tuulivoimatuotantoalueiden yhteisvaikutuksia myös maakunnallisella tasolla.

Muut lajit

Luontoselvitysten mukaan osayleiskaava-alueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Liito-oravaa koskevassa selvityksessä havaittiin yksittäisiä havaintoja liito-oravan jätöksistä. Alueella ei kuitenkaan arvioitu olevan liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, koska lähialueella ei ollut sopivia pesäpaikkoja eikä muita havaintoja lajista tehty. Laajennusaluetta koskevassa liito-oravaselvityksessä vuonna 2013 ei saatu havaintoja liito-oravasta. ELY-keskus on myöhemmin ilmoittanut mahdollisesta liito-oravahavainnosta pohjoisimman voimalapaikan läheisyydessä. Tämä yksittäinen havainto on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon rakennuslupamenettelyssä. Arvioitaessa kaavan vaikutuksia liito-oravaan on lisäksi otettava huomioon, että liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kaavan maankäyttöratkaisuista riippumatta luonnonsuojelulain nojalla kielletty.

Lepakkoselvityksissä vuosina 2012 ja 2013 on todettu, että lepakkojen esiintymisen suhteen alue on tavanomainen tai jopa heikko. Kaavan toteuttamisella ei ole arvioitu olevan erityisiä vaikutuksia lepakkokantaan.

Luontoselvitysten perusteella osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny saukkoja tai euroopanmajavia. Selvitykset eivät myöskään osoita, että tuulivoimahankkeella olisi vaikutusta näihin lajeihin siltä osin kuin niitä mahdollisesti esiintyy kaava-alueen lähiympäristössä. Valituksissa yksilöidyt suurpedot liikkuvat laajalla alueella eikä kaava-alueen eläimistöä koskevissa selvityksissä ole arvioitu, että tuulivoimapuiston rakentaminen vaarantaisi näidenkään lajien elinpiirejä. Osayleiskaava-alueella ei muutoinkaan ole havaittu eläinlajeja, joihin tuulivoimaloiden rakentamisella tai käyttämisellä olisi erityisiä vaikutuksia.

Muut luontoarvot

Tuulivoimapuiston toteuttamiseen liittyy voimaloiden perustusten rakentaminen, olemassa olevien teiden parantaminen sekä voimalapaikoille ulottuvien uusien tieyhteyksien rakentaminen. Näiden hankkeiden tarkempi suunnittelu ja toteutus ratkaistaan rakennuslupamenettelyssä.

Osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä ei kaavaselostuksen mukaan sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Tuulivoimapuiston toteuttamisen eikä myöskään sen rakentamisen ole arvioitu vaikuttavan haitallisesti alueen pinta- tai pohjavesiin.

Kivijärvi-Ristijärvi-luonnonsuojelualueen kaava-alueelle sijoittuva osa on osoitettu kaavassa suojelualueena. Kun otetaan huomioon tämän alueen suojeluperusteena olevat luontoarvot, kaavan toteuttaminen ei selvitysten mukaan vaikuta niihin haitallisesti.

Luontoselvityksessä arvokkaiksi arvioidut luontokohteet, mukaan lukien ELY-keskuksen tällaiseksi katsoma alue kaava-alueen pohjoisosassa, on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina.

Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu Natura 2000 -alueita. Lähin tällainen alue sijoittuu noin 1,5 kilometrin etäisyydelle (Merikarvian laitumet FI0200131 SCI). Lähin linnustonsuojelualue (Pooskerin saaristo FI0200076 SCI ja SPA) sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Selvitysten mukaan kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta näihin alueisiin.

Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot

Maisemaselvitysten mukaan varsinaisella kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, pinta-alaltaan laaja Ahlaisten maisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Tuulivoimaloilla ei ole arvioitu olevan vaikutusta Ahlaisten maisemallisiin arvoihin. Osayleiskaava-alueella ei myöskään ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009), mutta tällainen alue (Köörtilän kylä) sijoittuu kaava-alueen länsirajan viereen.

Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Maisemaselvityksessä näkemäalueita on arvioitu muodostuvan erityisesti avoimille viljelyalueille Köörtilän, Filppulan, Peipun ja Ahlaisten kylien edustalla. Rakennetussa ympäristössä näkemäalueet pirstaloituvat rakennusten, rakenteiden ja pihapuuston vaikutuksesta. Maisemavaikutusten lieventämiseksi lähimpänä Köörtilän ja Filppulan kyliä sijaitsevia voimaloita on kaavaa laadittaessa päätetty siirtää etäämmäksi kyläalueista.

Köörtilän kh1-alueen keskeisimmät osat liittyvät maisemaselvityksen mukaan Köörtilän kylärakenteeseen ja Pooskerin saaristomaiseen kulttuurimaisemaan sekä näiden väliseen tieyhteyteen. Keskeisimmät arvot liittyvät Köörtilän kylän runsaaseen 1800-luvun rakennuskantaan sekä kulttuurimaisemien ympäröimään Pooskerin saaristotilaan sekä perinteisen maatalouden ja merellisten elinkeinojen synnyttämään kulttuurimaisemaan. Köörtilän kylä sijoittuu tuulivoimapuiston ja merenrannikon väliin. Tuulivoimalat eivät selvityksen mukaan aiheuta suoraa maisemavaikutusta kylän rakennuskantaan, kylärakenteeseen tai sen hierarkkisuuteen. Voimalat sijaitsevat kylän mantereen puoleisilla metsäalueilla, jolloin niillä ei ole vaikutusta kylärakenteen ja meren väliseen maisemalliseen yhteyteen tai perinteisten elinkeinojen sijoittumiseen maisemassa.

Köörtilän kylän keskusta eli RKY-alue sijoittuu maisemaselvityksen vaikutusvyöhykkeelle ”lähialue”, jonka etäisyys voimaloista on 1–3 kilometriä, ja Köörtilä-Pooskerin kh1-alue vaikutusvyöhykkeelle ”välialue”, jonka etäisyys voimaloista on 3–5 kilometriä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset on arvioitu suurimmiksi Köörtilän kyläraitilta tuulipuistoa kohti suuntautuvissa näkymissä, mutta valtaosalla Köörtilän ja Pooskerin alueesta, kuten Kalasatamassa, Pohjanmaan rantatiellä, Katavakaupungissa ja Pooskerissa vaikutus jää lieväksi tai vaikutusta ei ole.

Filppulan, Lammelan, Peipun ja Pohjansahan kylät sijoittuvat pääosin maisemaselvityksen mukaiselle vaikutusvyöhykkeelle "lähialue”, jonka etäisyys voimaloihin on noin 1–3 kilometriä. Tuulivoimaloiden ei ole arvioitu aiheuttavan suoraa vaikutusta Filppulan kylän rakennuskantaan tai kylärakenteeseen. Kyläraittiin ja suoraan tiehen liittyviin arvokkaiksi määriteltyihin pihapiireihin ei kohdistu vaikutuksia. Lammelan kylän osalta vaikutukset keskittyvät visuaalisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat selkeimmin Lammelantien ja Forsbackantien risteyksen tuntumasta aukeavaan näkymään. Muualla Lammelantien varressa vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Peipun kylän eteläpuoleisten viljelyalueiden ylitse avautuvissa näkymissä voimaloilla on lievä vaikutus, kun avointa maisematilaa rajaavan metsäalueen luontovaltaisuus vähenee. Vaikutusta lieventää se, että avoin maisematila on suhteellisen laaja ja selkeäpiirteinen. Pohjansahan kylän osalta puuston todennäköisesti aiheuttaman laajan katvevaikutuksen vuoksi tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Pohjansahan mantereella sijaitsevaan rakennuskantaan, kylärakenteeseen, tiemaisemaan tai rakennuskohteisiin. Maisemalliset vaikutukset vaihtelevat välillä lievä tai ei vaikutusta.

Tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmillään vajaan kahden kilometrin päähän merenrannasta. Tuulivoimalat näkyvät laajalti Merikarvian edustan saaristoon ja merialueille. Tuulivoimapuisto ei maisemaselvityksen mu- kaan itsessään riko saariston tai siihen liittyvien kulttuurimaisemien muodostamaa kokonaisuutta tai näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi.

Pohjanmaan rantatien maiseman päänäkymäsuunnat kohdistuvat Köörtilässä pääasiallisesti tuulivoimaloista sivuun tai poispäin. Tuulivoimaloilla ei ole rantatien kokonaisarvoa heikentävää vaikutusta.

Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka poikkeavat selvästi luonnonmaisemasta, ja niiden suuren koon vuoksi visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Tuulivoimapuistohanketta ei siten ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavan laatiminen edellyttää kuitenkin usein erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista.

Johtopäätökset yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä

Osayleiskaavaan on liitetty melun ohjearvojen ylittämisen kieltävä kaavamääräys sekä kaavamääräys melu- ja varjostusmallinnusten esittämisestä rakennuslupamenettelyssä. Näin ollen ja kun otetaan huomioon, että rakennuslupavaiheessa on vielä mahdollista antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia lupamääräyksiä, hallinto-oikeus katsoo, että Köörtilän osayleiskaava täyttää siltä edellytetyn turvallista ja terveellistä elinympäristöä koskevan sisältövaatimuksen.

Kun otetaan huomioon asiakirjoissa olevien linnustoa, eläimistöä ja muuta osayleiskaava-alueen luontoa koskevien selvitysten sisältö sekä kaavan ratkaisut, Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava täyttää myös luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen.

Edellä kuvatut maisemavaikutukset ja kaavan ratkaisut huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo lisäksi, että osayleiskaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen ja suunniteltu tuulivoimalarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Muut valitusperusteet

Valitusten mukaan tuulivoimaloista voi aiheutua haittaa television näkyvyydelle, matkapuhelimien ja viranomaisverkon kuuluvuudelle sekä da- tayhteyksille. Asiakirjoihin sisältyvien lausuntojen mukaan tuulivoimalat on mahdollista varustaa lisävahvistimilla siten, ettei valituksissa tarkoitettua haittaa yhteyksille synny.

Pääesikunta ja Merivoimien esikunta ovat antaneet kaavaehdotuksesta lausunnot erityisesti hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin (ilma- ja merivalvontatutkat). Lausunnoissa ei ole vastustettu voimaloiden rakentamista. Kaavamääräysten mukaan hankkeella on lisäksi oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista.

Valituksissa on esitetty, että kuntalaisia ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti, koska aikaisemmin hyväksytyssä Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa oli sovellettu pidempiä etäisyyksiä lähimpään RKY-alueeseen ja sen kaavamääräykset rakentamisrajoituksen sekä virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen osalta olivat sisällöltään erilaiset. Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan sisältö määräytyy paitsi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien kaavan sisältövaatimusten, myös kaava-alueeseen ja sen lähiympäristön maankäyttöön liittyvien erityispiirteiden nojalla. Koska kunkin kaava-alueen olosuhteet ovat yksilölliset, kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua ei siten ole loukattu sillä perusteella, että Köörtilän osayleiskaavan kaavamääräykset ovat osittain sisällöltään erilaiset tai etäisyys RKY-alueeseen pienempi kuin aikaisemmin hyväksytyssä Korpi-Matin kaavassa.

ELY-keskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt seurantaohjelman laatimista. Kaavaselostuksessa on arvioitu seurantatarvetta linnuston, eläimistön, melun, välkkeen/varjon vilkunnan, asumisviihtyvyyden ja alueen virkistyskäytön kannalta. Kaavaselostuksessa on todettu, että seuranta tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä tuulivoimapuistoa koskeviin lupamenettelyihin.

Kaava on maankäytön suunnitelma, jonka lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että yleiskaavassa olisi annettava määräyksiä kaavan vaikutusten seurannasta. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien myöntämistä ja rakennuslupamenettelyssä voidaan antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia lupamääräyksiä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo näiden määräysten noudattamista. Tuulivoimaloiden toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista haitallisesta vaikutuksista sekä niiden estämisestä ja rajoittamisesta säädetään lisäksi eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa, terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa.

Valituksissa on myös väitetty kaavan olevan maaomistajille kohtuuton, koska tuulivoimaloiden rakentaminen alentaa lähialueen kiinteistöjen taloudellista arvoa, rajoittaa jokamiehen oikeuden toteuttamista sekä muun muassa vaikeuttaa tuulivoimalan lähelle sijoittuvan metsäpalstan hoitoa voimaloista aiheutuvan jäävaaran vuoksi.

Osayleiskaava-alue on tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Tuulivoimarakentaminen ei suoraan sulje pois muuta maankäyttöä kuin asuin- ja lomarakentamisen voimaloiden välittömässä läheisyydessä, mikäli tarkemmassa suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa turvallisuuteen liittyvät seikat. Osayleiskaava-aluetta on siten edelleen mahdollista käyttää nykykäyttöä vastaavasti virkistysalueena sekä maa- ja metsätalousalueena. Tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuva jäävaara on mahdollista ottaa huomioon teknisin järjestelyin, joista määrätään tarkemmin voimaloiden rakennusluvissa.

Yleiskaavan kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Tuulivoimapuistojen laajimmalle ulottuvat vaikutukset ovat maisemallisia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvassa ja tämän seikan mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole kuitenkaan sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Kuten edellä on todettu, osayleiskaava ei myöskään merkittävällä tavalla rajoita kaava-alueen nykyistä maankäyttöä. Kaava ei muillakaan valituksissa esitetyillä perusteilla ole maanomistajille kohtuuton.

Hallinto-oikeus voi tutkia osayleiskaavapäätöstä koskevien valitusten perusteella ainoastaan tehdyn kaavapäätöksen lainmukaisuuden. Hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä valituksissa esitetyllä perusteella, ettei kysymyksessä oleva tuulivoimahanke olisi tarpeen Satakunnan tuulivoimatuotannon kannalta tai että rakentaminen ei olisi tarkoituksenmukaista ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta.

Tuulivoimapuiston ympäristöluvan tarve arvioidaan erikseen ympäristösuojelulain säännösten mukaan. Ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Yhteenveto

Köörtilän osayleiskaavan käsittelyyn ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä eikä päätös ole muutenkaan syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Osayleiskaavan laatimisessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säätelemää kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta. Osayleiskaava on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaava täyttää sitä koskevat yleiskaavan ja tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Yleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole lainvastainen.

Köörtilän osayleiskaavaa ei ole määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaavapäätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei siten ole aihetta.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä johtuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

D:n, A:n ym., E:n ym. sekä E ja F:n ym. valitukset on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että he joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 17 § 2 momentti ja 19 § 3 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 32 § 1 momentti, 39 §, 41 §, 62 §, 63 §, 65 §, 77 a §, 77 b § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 §, 30 § ja 32 §

Kuntalaki (365/95) 15 §, 15 a §, 59 § 1 momentti ja 90 §

Hallintolaki 27 §, 28 § ja 51 §

Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tuire Nurmio ja Kari Hartzell, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Merikarvian kunta on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimaloiden suojaetäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on liian lyhyt. Tuulivoimalamelu aiheuttaa terveysongelmia lähialueen asukkaille. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan etäisyyden lähimpiin asuntoihin tulisi olla kaksi kilometriä. Lisäksi vaikutusarvioinnin tulisi olla huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Kaavahankkeen meluvaikutusten arviointi ei ole uskottava ja se on monin osin puutteellinen. Selvitystyössä ja vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu riittävästi olemassa olevaa rakennuskantaa, melumallinnuksen puutteellisuuksia ja tuulivoimaloiden tuomia terveysriskejä. Vesa Viljasen asiantuntijalausunto NC/2015/12-L tuo esille useita puutteellisuuksia ja epävarmuustekijöitä, joita Pöyry Finland Oy:n melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon. Melumallinnukseen tulee lisätä 5 dB johtuen muun muassa amplitudimodulaatiosta ja tuulivoimamelun kapeakaistaisuudesta.

Kaavamääräys maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukaisesta rakentamisrajoituksesta on lisätty ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen. Kaavaa hyväksyttäessä on muun ohella tältä osin tapahtunut menettelytapavirhe, kun kaavaluonnosta ja myöhemmin kaavaehdotusta ei ole siihen tehtyjen muutosten jälkeen asetettu uudelleen yleisesti nähtäville. Lisäksi on otettava huomioon, että rakentamisrajoitukset koskevat koko melunhaitta-aluetta, joka on huomattavasti kaava-aluetta laajempi.

Tuulivoimalat ovat sopimattomia maisemaan ja ympäristöön. Noin 1–2 kilomerin etäisyydellä voimalat näyttävät todella kookkailta ja hallitsevat maisemakuvaa.

Alueella esiintyvien suurpetojen kuten ahman, karhun, ilveksen ja suden esiintymisestä ei ole tehty riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimusten mukaisesti.

Alueen virkistyskäyttö estyy koska monelle tuulivoimapuistoalueelle on pääsy kielletty ja voimalavalmistajat neuvovat ihmisiä pysymään 400 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista.

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen on ilmennyt, että kunnanhallituksen puheenjohtaja on ollut esteellinen osallistumaan 8.9.2014 ja 24.11.2014 päätöksentekoon, joka on liittynyt tuulivoimaa koskeviin valtuustoaloitteisiin. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee ottaa asia käsittelyyn ja palauttaa asia hallinto-oikeudelle.

B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi B on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä sekä lausunut muun ohella seuraavaa:

Vaikutukset Köörtilän kulttuurimaisemaan ovat merkittäviä. Muutoksen merkitystä ei ole suhteutettu alueen luonteeseen, ominaispiirteisiin ja arvoihin. Maisemallisten yhteisvaikutusten arviointi yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa on ollut puutteellista.

Kaavavalmistelun vuorovaikutus on ollut puutteellista. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä 6.2.–14.3.2014 ovat aineistoista puuttuneet Lammelan ja Peipun kyliä koskevat maisemaselvitykset, jotka ovat valmistuneet vasta myöhemmin. Lisäksi Köörtilän kylän suunnalta julkaistiin paremmat realistisemmat kuvasovitteet vasta 15.10.2014. Kaavan selvitysaineistosta puuttuu kokonaan näkemäalueanalyysi, joten maisemavaikutusten arviointia ei ole voitu tehdä riittävän luotettavasti.

Tuulivoimaloista aiheutuva jäävaara tulee olla huomioitu jo osayleiskaavassa.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Kaavoituspäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä johtuen tiedottamisvirheistä, valmistelun vajavaisuudesta, valtuustokokouksen virheellisistä pöytäkirjamerkinnöistä ja esteellisyyksistä. Lisäksi maakuntakaava ei ole ollut riittävästi ohjeena kaavaa laadittaessa.

Kunnan kaavoituskatsausta ei ole tehty ennen tuulivoimakaavoitushankkeiden käynnistymistä. Kunta ei ole myöskään tiedottanut kuntalain 29 §:n mukaisesti hankkeesta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja I on esteellisenä edesauttanut kunnan tuulivoimahankkeiden edistymistä. Myös muita kunnanhallituksen jäseniä on ollut asiaa käsiteltäessä esteellisiä. Muun muassa Q on saanut huomattavaa hyötyä tuulivoimaloiden huomiovaloasennuksista.

Osayleiskaavassa on kaavoitettu vastoin maakuntakaavan ohjeistusta (29 %) suuremmalle alueelle asutusten keskelle ja voimaloiden määrä on nostettu yhdeksään.

Tuulivoimalat aiheuttavat terveysongelmia alueen asukkaille. Kaava on kohtuuton, koska kaavamääräyksen mukaan asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Meluselvityksen puutteellisuudesta johtuen meluvyöhykkeet muodostuvat arvioitua laajemmiksi. Melu- ja välkevaikutukset kohdistuvat terveyteen, viihtyvyyteen ja kiinteistöjen arvoon. Myös maisemavaikutukset laskevat alueen kiinteistöjen arvoa. Voimalat aiheuttavat terveysvaikutuksia myös maaperän tärinän kautta.

Yli kymmenen kilometrin päähän näkyvät tuulivoimalat eivät sovi maa- ja metsätalous ja loma-asutusalueelle.

Konsulttiyhtiö Pöyry Finland Oy:n tekemässä melumallinnuksessa on virheitä. Takuuarvoa on käytetty virheellisesti, äänen kapeakaistaisuutta, merkityksellistä sykintää ja laskennan epävarmuutta ei ole huomioitu.

Osayleiskaavan yleismääräyksiä tarkistettaessa määräyksistä on poistettu tuulivoimaloiden säädettävyyttä koskeva määräys. Tämän osayleiskaavaan tehdyn merkittävän heikentävän muutoksen johdosta kaava olisi tullut asettaa uudelleen nähtäväksi.

Tuulivoimaloiden rakentaminen heikentää alueen kaivojen vedenlaatua ja riittävyyttä. Myös pintavedet likaantuvat. Voimalat aiheuttavat haitallisia vaikutuksia luonnon eläimistölle kuten lepakoille.

D on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Lisäksi oikeudenkäyntikulut on korvattava.

Vaatimuksensa tueksi D on uudistanut asiassa aikaisemmin hallinto-oikeudessa esittämänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Useat kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat olleet esteellisiä päättämään Köörtilän tuulivoimakaavasta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja I on maanomistaja ja -vuokraaja Korpi-Matin tuulivoima-alueella. Myös N:n poika omistaa kiinteistön Korpi-Matin alueelta. Q on toiminut yhteistyössä tuulivoimayhtiöiden kanssa tornivalojen suunnittelussa. Lisäksi useat muut jäsenet sekä kunnanjohtaja ovat esteellisiä yritystoimijoina, metsäalan elinkeinoharjoittajina tai työsuhteensa kuntaan perusteella.

Tuulivoimakaavaan liittyvää tiedottamista ei ole hoidettu asianmukaisesti. Vuoden 2014 kaavoituskatsaus on tehty jälkikäteen eli liian myöhään, jotta sillä olisi ollut merkitystä tiedottamisen kannalta.

Laaditut meluselvitykset ovat virheellisiä. Tuulivoimaloiden melu-, välke- ja maisemahaitat aiheuttavat useita terveydellisiä ongelmia. FM Vesa Viljasen asiantuntijalausunto on otettava huomioon. Melumallinnuksessa on otettava huomioon myös matalataajuiset äänet ja infraäänet. Tuulivoimaloiden melupäästöt melualueineen aiheuttavat rakennuskiellon laajalle alueelle. Tämä ja terveysongelmat ovat kohtuuton haitta maanomistajille ja asukkaille.

Pohjavesialueet on selvitettävä ja varmistettava kiinteistöjen kaivovesien puhtaana pysyminen. Suot ja nevat sekä pohja- ja pintavedet on suojeltava. Osayleiskaavassa ei ole otettu huomioon liito-oravien pesimäpaikkojen vaarantumista. Tuulivoimaloita ei saa myöskään sijoittaa luonnonsuojelualueille eikä niiden läheisyyteen. Alueelta on havaintoja merikotkista. Merikotkaselvitys on tehtävä eikä tuulivoimaloita saa sijoittaa merikotkan esiintymisalueille törmäysvaaran vuoksi. Köörtilän alue on osa arvokasta lintualuetta.

Kaavan M-1-aluetta koskevaa kaavamääräystä on muutettu. Kaavaehdotus olisi tämän vuoksi ollut asetettava uudelleen nähtäville.

Köörtilän tuulivoimahankkeen ympärillä olevien kylien maisema-arvot ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon.

Tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien tutkiin ja muihin toimintoihin tulee selvittää.

E ja hänen 36 asiakumppaniansa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Merikarvian kunnan on korvattava valittajien oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi he ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja I on ollut esteellinen Köörtilän tuulivoimakaavaa käsiteltäessä Korpi-Matin alueella olevan maanomistuksensa ja siihen liittyvän tuulivoimayhtiön kanssa tehdyn maanvuokrasopimuksen johdosta.

Hallinto-oikeudessa valittajien vaatimusten perusteluja ei ole otettu huomioon. Erityisesti Vesa Viljasen asiantuntijalausunnolle ei ole annettu merkitystä.

Kunnanhallituksen (20.10.2014) ja kunnanvaltuuston (15.12.2014) kokouksista laaditut pöytäkirjat ovat puutteellisia.

Kaavaehdotuksen kuulemismenettely ei ole ollut riittävää. M-1-alueen rakentamisrajoituksen lisäyksen ja voimaloiden säädettävyyttä koskevien kaavamääräysten osalta muutokset ovat olleet niin merkittäviä, että kaava olisi tullut asettaa uudelleen nähtäväksi.

E, F, G ja H ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Merikarvian kunnan on korvattava valittajien oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi he ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole huomioitu asianosaisten lausuntoja. Muun muassa Vesa Viljasen asiantuntijalausuntoa ei ole huomioitu. Kaavan lainmukaisuus tulee selvittää infraääneen liittyen. Tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni aiheuttaa kohtuutonta haittaa suurelle joukolle ihmisiä.

Merikarvian kunnanhallitus on antanut valitusten johdosta selityksen, jossa se on esittänyt, että valitukset hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

B on antanut vastaselityksen.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

D on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.

E ja hänen 36 asiakumppaniansa ovat antaneet vastaselityksen.

E, F, G ja H ovat vastaselityksessään viitanneet aiemmin lausumaansa.

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumerot 1123/1/16, 1134/1/16 ja 1182/1/16) ratkaissut valitukset Turun hallinto-oikeuden päätöksestä 18.3.2016 nro 16/0063/1, joka koskee Merikarvian kunnassa olevaa Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan siltä osin kuin ne koskevat seuraavaa osayleiskaavan yleisiin määräyksiin sisältyvää yleiskaavamääräystä:

"Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä."

Kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan myös siltä osin kuin ne koskevat seuraavaa osayleiskaavan M-1-merkintään liittyvää yleiskaavamääräystä:

"Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen rakentamisrajoitus."

2. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

3. A:n ja hänen asiakumppaninsa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

D:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

E:n ja hänen 36 asiakumppaninsa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

E:n, F:n, G:n ja H:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

4. Lausuminen A:n ja hänen asiakumppaninsa, D:n, E:n ja hänen 36 asiakumppaninsa ja E:n, F:n, G:n ja H:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Kaavamääräysten kumoaminen

Kysymyksenasettelu

B sekä E, F, G ja H ovat valituksissaan hallinto-oikeudelle perustelleet vaatimuksiaan osayleiskaavan kumoamisesta muun ohella sillä, että kaavan rakentamisrajoitus, joka estää uusien asuin- ja lomarakennusten sijoittamisen alueelle, aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa. He ovat valituksissaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä. Myös muissa valituksissa on sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiinnitetty huomiota kaavamääräyksiin, jotka estävät rakentamisen alueelle. Asiassa on tästä syystä otettava kantaa muun ohella siihen, onko puheena olevia kaavamääräyksiä pidettävä lainvastaisina.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan mainitussa pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n 1 momentin mukaan, jos maa asemakaavassa tai 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen nojalla yleiskaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen. Kohtuullista hyötyä arvioitaessa otetaan huomioon yleiskaavasta tai ranta-asemakaavasta maanomistajalle johtuva hyöty. Lunastus- tai korvausvelvollisuus ei koske 75 §:ssä tarkoitettua yhteiskäyttöaluetta, 91 §:ssä tarkoitettua aluetta, 93 §:ssä tarkoitettua yleisen tien tiealuetta eikä 94 §:ssä tarkoitettua katualuetta. Mainitussa momentissa tarkoitettu lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia.

Yleiskaavamääräykset

Osayleiskaava-alue on varattu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) lukuun ottamatta pinta-alaltaan vähäistä luonnonsuojelualueeksi (SL) varattua aluetta.

Pääkäyttötarkoitukseltaan M-1-alueeksi varatulle alueelle on osoitettu viivamerkinnöin yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta (tv).

M-1-aluetta koskeva yleiskaavamääräys kuuluu: ”Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen rakentamisrajoitus.”

Yleiskaavan yleisissä määräyksissä on lisäksi määrätty: ”Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä.”

Kaavaselostuksessa (s. 32–33) todetaan seuraavaa: ”Maa- ja metsätalousvaltainen alue määräykseen on lisätty, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 §:n mukainen rakentamisrajoitus”. Kaavaselostuksen mukaan yleisiin määräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä.

Kaavaehdotuksessa M-1-alueita koskeva kaavamääräys on ollut muodossa: ”Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity.”

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on kaavaehdotuksesta 16.5.2014 antamassaan lausunnossa esittänyt, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei M-1-alueelle sijoiteta lainkaan melulle herkkiä toimintoja. ELY-keskus on katsonut, että kaavamääräys tulee muotoilla siten, ettei alueella sallita asuinrakentamista. ELY-keskuksen mukaan M-1-aluetta koskevaan määräykseen tulee näin ollen sisällyttää ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.2 §).

Asiakirjoista ilmenee, että M-1-alueita koskeva kaavamääräys on muutettu kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksyttyyn muotoonsa ELY-keskuksen lausunnon johdosta.

Kaavan yleismääräyksissä on määrätty myös seuraavaa: ”Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (Vnp 993/1992 & Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle.”

Oikeudellinen arviointi

Harkinnan lähtökohdat

Yleiskaavassa on sinänsä mahdollista rajoittaa rakentamista melualueille ja käyttää ohjauskeinona maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä ehdotonta rakentamisrajoitusta. Tällaisista määräyksistä on esitetty esimerkkejä ympäristöministeriön julkaisemassa oikeudelli- sesti sitomattomassa maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarjan oppaassa n:o 11 ”Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset”. Mainitun oppaan mukaan melualueet osoitetaan joko rajaus- tai rasterimerkinnällä, jonka yhteyteen tehdään merkintä ”me”.

Oikeudellisesti sitomattomassa julkaisussa ”Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 ja ohjeen päivitys 5/2016) todetaan muun ohella seuraavaa: ”Kohtuuttomuuden arviointi kaavoituksessa on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana ovat yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajien asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden merkitykseen, alueen sijaintiin ja maanomistajien mahdollisesti kaavasta saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yrityksen harjoittaman ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistussuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille.”

Kunnanvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä on hallintopäätös, josta tulee riittävän selkeästi käydä ilmi, miten sitä on pidettävä ohjeena toteutettaessa kaavaa rakennus- ja toimenpidelupamenettelyissä sekä mahdollisessa maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n mukaisessa menettelyssä.

Yleismääräyksiin sisältyvä määräys

Yleismääräyksiin sisältyvällä rakentamismääräyksellä rajoitetaan uutta rakentamista, joten määräys sisältää rakentamisrajoituksen. Määräyksellä on määritelty ennalta, millainen rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista, joten määräys sisältää maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun ehdottoman rakentamisrajoituksen.

Yleiskaavassa on sinänsä mahdollista rajoittaa rakentamista melualueille ja käyttää ohjauskeinona maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä ehdotonta rakentamisrajoitusta.

Yleisen määräyksen osalta kaavassa ei ole kaavakartalla osoitettu niitä alueita, joita rakentamisrajoitus koskee, vaan rajoituksen kiinteistöllinen ulottuvuus ratkaistaan sen perusteella, voiko alueelle aiheutua määräyksessä mainitut ohjearvot ylittävää melua. Tällaisesta kaavamääräyksestä ei käy riittävän yksiselitteisesti ilmi, miten kaavaa on pidettävä sitä toteutettaessa ohjeena ja minkä kiinteistöjen alueilla rakentamista on rajoi- tettu. Tähän nähden ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida, miten rajoitus vaikuttaa maanomistajien oikeuteen rakentaa maalleen ja miten maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä rajoitusta on sovellettava yksittäistapauksissa. Niin ikään puuttuvat edellytykset arvioida maanomistajakohtaisesti, täyttääkö yleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa säädetyn kohtuullisuuden vaatimuksen.

M-1-alueita koskeva määräys

M-1-alueita koskevalla rakentamismääräyksellä kielletään uusien asuin- ja lomarakennusten tai muun melusta häiriintyvän toiminnan sijoittaminen alueelle. Määräyksen antoperusteeksi ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentti, joten määräys sisältää ehdottoman rakentamisrajoituksen.

Rakentamisrajoitus koskee yleiskaavan M-1-aluetta kokonaisuudessaan. Kaavaselostuksen mukaan M-1-alueen pinta-ala on noin 490 hehtaaria.

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Kaavaselostuksesta ilmenee edelleen, että toiminnanharjoittajat ovat tehneet vuokrasopimuksen niiden maanomistajien kanssa, joiden alueille voimalat sijoittuvat.

Kaava-asiakirjoista ei ilmene, millä perusteella M-1-alueita koskeva rakentamisrajoitus on lisätty kaavaan. On kuitenkin ilmeistä, että rajoituksen tarkoituksena on estää tuulivoimaloiden toimintaa rajoittavan asutuksen muodostuminen voimaloiden melualueelle.

M-1-alue on pinta-alaltaan huomattavan laaja eikä asiakirjoista ilmene, onko alue kaikilta osin tuulivoimaloiden melualuetta. Siten asiakirjojen perusteella ei voida arvioida, onko koko M-1-alueen kattava rakentamisrajoitus tarpeen.

Rakentamisrajoitus koskee suurta määrää kiinteistöjä alueella, jolla kiinteistöjaotus on pirstaleinen. Ennen rakentamisrajoituksen lisäämistä kaavaan ei ole selvitetty rajoituksen kohteena olevien kiinteistöjen omistajien kaavasta mahdollisesti saamaa hyötyä ja kaavan kohtuullisuutta heidän osaltaan.

Tähän nähden kaavan perustana olevat selvitykset eivät täytä tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä asetettuja vaatimuksia ja asiassa puuttuvat edellytykset arvioida, täyttääkö kaava kaikkien maanomistajien osalta maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa säädetyn kohtuullisuuden vaatimuksen ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset.

Määräysten kumoaminen

M-1-alueita kokonaisuudessaan koskeva kaavamääräys on ristiriidassa yleismääräyksiin sisältyvän vain melualueita koskevan määräyksen kanssa. Tämän vuoksi ja muutoin edellä lausutuin perustein kaavan yleismääräyksiin ja M-1-aluetta koskevaan määräykseen sisältyvät ehdottomat rakentamisrajoitukset on kumottava oikeudellisesti epäselvinä, keskenään ristiriitaisina ja osin puutteellisiin selvityksiin perustuvina.

Määräykset eivät kuitenkaan ole niin keskeinen osa kaavaratkaisua, että kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös olisi tällä perusteella kumottava kokonaan.

2. Valitusten hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muutoin kuin edellä mainittujen kaavamääräysten osalta ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneillensa ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, D:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, E:lle ja hänen 36 asiakumppanille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.