Muu päätös 4301/2017

Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset (Nakkila)

Antopäivä: 7.9.2017
Taltionumero: 4301
Diaarinumero: 3925/1/16 ja 4027/1/16

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B

2. Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy

Päätös, jota valitukset koskevat

Turun hallinto-oikeus 24.10.2016 nro 16/0229/1

Asian aikaisempi käsittely

Nakkilan kunnanvaltuusto on 15.6.2015 (§ 35) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Nakkilan taajamaosayleiskaavan 2035 ja osayleiskaavan tarkistuksen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 14.7.2015 tehnyt kaavan hyväksymisestä kunnalle maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen. Oikaisukehotus on koskenut valtatien 2 länsipuolella Tervasmäessä olevia pientalovaltaisia alueita, joiden toteuttamisjärjestys on ensisijainen.

Nakkilan kunnanvaltuusto on 14.12.2015 (§ 63) oikaisukehotuksen johdosta tehnyt uuden hyväksymispäätöksen, jossa Tervasmäen pientalovaltaista aluetta on pienennetty oleellisesti ja toteuttamisjärjestystä on muutettu.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n ja B:n sekä heidän asiakumppaninsa valituksen. Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy:n valituksen käsittely hallinto-oikeudessa on rauennut, koska yhtiö oli peruuttanut valituksensa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään A:n ja B:n valituksen osalta seuraavasti:

Kaava-alueen olosuhteet ja kaavan ratkaisut valituksen tarkoittamin osin

A ja B omistavat kiinteistön Mäntysaari RN:o 3:36. Valituksessa tarkoitettu kiinteistön palsta 3 sillä sijaitsevine asuin- ja talousrakennuksineen sijaitsee rautatien välittömässä läheisyydessä. Kulkuyhteys alueelle on järjestetty rautatien tasoristeyksen kautta kulkevan Ruhadentien kautta.

Voimassaolevassa Nakkilan oikeusvaikutteisessa taajamaosayleiskaavassa (1993) valituksen tarkoittamalle alueelle on osoitettu Ruhaden ja Masian alueet yhdistävä kokoojakatu.

Yleiskaavassa Mäntysaaren kiinteistön palstan 3 ja rautatien väliin on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus (punainen katkoviiva) sekä ohjeellinen kevyenliikenteen yhteystarve. Tielinjaus ja yhteystarve jatkuvat rautatien eteläpuolella Ruhaden ja Masian alueille saakka. Rautatie on osoitettu merkinnällä parannettava rata. Radan varren maankäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on varattava tila mahdolliselle kaksoisraiteelle. Tasoristeykset pyritään tulevassa suunnittelussa eritasoistamaan.

Kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteenä olevassa kaavan laatijan vastineessa on todettu, että lähialueeseen kohdistuu kaksi valtakunnallisen tason liikenteen suunnittelun tarvetta; valtatien korjaaminen sekä rautatien tasoristeyksen poistaminen. Mainitut tavoitteet ovat olleet mukana jo kunnan vuoden 1993 yleiskaavassa. Valtatien korjaaminen on valtion hanke. Tiehankkeesta laaditaan tiesuunnitelmat, jotka asetetaan nähtäville ja joiden yhteydessä ratkaistaan yhteystarpeiden sijainti, tyyppi, tarvittavat tilavaraukset ja lunastukset. Tiehankkeen edellyttämä rinnakkaistieyhteys voi sijaita joko alueen itä- tai länsipuolella kunhan sujuva yhteys ja verkollinen toimivuus varmistetaan. Rautateiden tasoristeysten poistaminen on liikenneviraston asettama valtakunnallinen strateginen tavoite, joiden tavoitteena on estää rautatieliikenteen ja ajoneuvoliikenteen onnettomuudet. A:n ja B:n omistaman asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitsevan tasoristeyksen tai kaksoisraiteen toteuttamiselle ei ole asetettu aikataulua, mutta toteuttamisen tavoitteet on esitetty yleiskaavassa. Muiden ohella A:n ja B:n omistamalle kiinteistölle on osoitettu liittymä muualta kuin rautatien tasoristeyksen kautta. Liittymän sijainti ja sen yhteys ympäröivään liikenneverkkoon suunnitellaan kuitenkin tarkempien tarkastelujen perusteella ottamalla huomioon alueen kokonaisuus, maisema, maanomistus ja kulttuuriympäristön arvot.

Oikeudellinen arviointi

Kaavamuutoksen edellytysten arviointi on laillisuusharkintaa. Hallinto-oikeus voi siten arvioida ainoastaan valitun kaavaratkaisun lainmukaisuuden. Hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen ratkaisu olisi ollut valittajan kannalta tarkoituksenmukaisempi tai parempi.

Valituksessa tarkoitetulla ohjeellisella ja vaihtoehtoisella tielinjauksella on pyritty joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen niin, että samalla turvataan terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Kaava on tältä osin yleiskaavalta edellytettyjen sisältövaatimusten mukainen. Kysymyksessä on yleispiirteinen yleiskaava ja tien linjaus on osoitettu ohjeellisena ja vaihtoehtoisena. Tien tarkempi sijainti ja muut ominaisuudet ratkaistaan vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa voidaan muun ohella ottaa huomioon liikenneturvallisuuteen liittyvät seikat, maanomistus ja kulttuuriympäristön arvot. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että tämä ohjeellinen tielinjaus on jo voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu kokoojakatuna, kaavaratkaisun ei voi katsoa aiheuttavan maanomistajalle kohtuutonta haittaa.

Kaavaratkaisu on myös tältä osin lainmukainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 § 1 ja 2 momentti ja 39 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Toivanen, Kari Hartzell ja Veronica Storträsk, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan siltä osin kuin A:n ja B:n omistaman asuinkiinteistön ja junaradan väliin on osoitettu kulkemaan Masia–Säkkimäki tielinjaus. Osayleiskaava on vaihtoehtoisesti palautettava kunnanvaltuustoon uudelleen käsiteltäväksi ja tielinjaus on siirrettävä kulkemaan pääosin kunnan omistamien maa-alueiden kautta A:n ja B:n hallinto-oikeudelle toimittamassa kartassa esitetyllä tavalla.

Vaatimustensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavassa osoitettu tielinjaus Masia–Säkkimäki kulkee yksityisten omistamien maiden kautta. Kunta ei ole kaavaa laatiessaan ottanut huomioon kuntalaisten vaatimusta käyttää tielinjauksessa kunnan omistamia maita. Suunniteltu tielinjaus hankaloittaa lisäksi maanviljelystoimintaa lohkoen yhtenäisiä peltoja.

Tielinjaus on suunniteltu kulkemaan rautatien ja yksityisten asuinkiinteistöjen välistä siten, että tien etäisyys A:n hallinnoimasta asuinrakennuksesta tulisi olemaan noin 50 metriä. Tielinjaus hankaloittaa kiinteistön käyttöä lastensuojelutoiminnassa, ja liikenteen aiheuttama tärinä vaurioittaisi vuonna 1922 rakennettua asuinrakennusta.

Nakkilan kunnanvaltuuston 15.6.2015 tekemän päätöksen tiedoksianto muistutuksen tehneille asianosaisille on tapahtunut puutteellisesti, koska päätösotteet saapuivat asianosaisille kirjeitse vasta 30.6.2015, eikä valituksen valmisteluun jäänyt riittävästi aikaa. Asia on myös tällä perusteella palautettava kunnanvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy on valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tai että asia vaihtoehtoisesti palautetaan kunnanvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy on 25.1.2017 tänne saapuneella kirjelmällä peruuttanut valituksensa.

Nakkilan kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on muun ohella viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt A:n ja B:n valituksen hylkäämistä.

A:lle ja B:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja B:n valitusta kunnanvaltuuston päätöksen tiedoksiantoa koskevan valitusperusteen osalta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Lausuminen Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy:n valituksesta raukeaa.

3. A:n ja B:n valitus hylätään. Turun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin (1375/2007) mukaan valittajan tulee esittää pykälän 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja B eivät ole hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatineet kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista tai palauttamista sillä perusteella, että kunnanvaltuuston päätöksen tiedoksianto on tapahtunut puutteellisesti. Vaatimus valtuuston päätöksen palauttamisesta uudelleen käsiteltäväksi tällä perusteella on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy on 25.1.2017 tänne saapuneessa kirjoituksessa peruuttanut valituksensa. Tämän vuoksi lausuminen valituksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa.

3. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 7.9.2017