Muu päätös 4636/2017

Venesataman laajentamista koskeva vesitalouslupa-asia (Kustavi)

Antopäivä: 22.9.2017
Taltionumero: 4636
Diaarinumero: 3369/1/16 ja 3374/1/16

Asia Vesitalousasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B ja C
2. Kustavin Matkailu Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 9.9.2016 n:o 16/0177/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 22.4.2015 n:o 71/2015/2 myöntänyt Kustavin Matkailu Oy:lle luvan Lootholman vierasvenesataman laitureiden osittaiseen pysyttämiseen, pidentämiseen ja uusien laitureiden rakentamiseen hakemuksen ja sen täydennyksen sekä 1.10.2014 päivätyn asemapiirustuksen ”Satama SX12-2,4 Lootholma Kustavi” (mittakaava 1:500) mukaisesti Kustavin kunnassa. Päätöksen mukaisten uusien venepaikkojen yhteismäärä on enintään 101.

Kiinteistöjen Riskelä ja Tuiskula omistajille on määrätty korvaukset lupamääräyksessä 4. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.

Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Laitureiden pysyttäminen ja rakentaminen

1. Pysytettävät ja rakennettavat laiturit nrot 1–4 ovat betoniponttonilaitureita ja rannanmyötäinen laituri nro 5 on kalliokiinnitys- ja paalulaituri. Kaikkien laitureiden leveys on enintään 3,0 m.

Laituria nro 1 pidennetään 50 m:stä 12 m:llä ja sen päähän lisätään poikittainen 24 m pitkä osa.

Laituria nro 2 pidennetään 40 m:stä 24 m:llä ja sen päähän lisätään poikittainen 24 m pitkä osa.

Laiturin nro 3 rannan puoleinen noin 20 m:n pituinen alkuosa ja sen päässä jo oleva noin 10 m:n pituinen poikittainen osa pysytetään sekä laituria pidennetään 42 m pitkällä osalla, joka taittuu noin 35 m:n etäisyydellä rannasta 127 asteen kulmassa pohjoiseen päin, ja laiturin päähän lisätään poikittainen 24 m pitkä osa.

Polttoainelaituria nro 4 pidennetään sen kummastakin päästä 25 m:n pituisella rannasta ulospäin suuntautuvalla osalla, joista itäisemmän osan osittain jo olemassa oleva rakenne pysytetään.

Rannanmyötäisen laiturin nro 5 kokonaispituus on 200 m, josta rakennettavan laituriosan pituus on 162,5 m ja pysytettävän jo rakennetun laituriosan pituus on 37,5 m.

Töiden suorittaminen

2. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä vesiympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ponttonilaitureiden ankkurointivälineet ja ankkuripainot eivät saa mataloittaa tai haitata käytössä olevia vesireittejä tai turvalaitteita.

3. Rakennustöiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä sekä alueet muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

Korvaukset

4. Luvan saajan on ennen rakennustöihin ryhtymistä maksettava kiinteistöjen Riskelä 304-426-1-12 ja Tuiskula 304-426-1-1 omistajille korvauksena kiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta 2 000 euroa kummankin kiinteistön osalta.

Maksun viivästyessä viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

5. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava asianomaiselle edunmenettäjälle.

Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän päätöksen estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa.

Kunnossapito, käyttö ja jätehuolto

6. Luvan saajan on huolehdittava venesataman ja sen rakenteiden pitämisestä asianmukaisessa kunnossa.

7. Luvan saajan on laadittava venesataman käyttöä koskevat säännöt mukaan lukien määräys ajasta, jolloin satamassa tulisi vallita hiljaisuus, ja nimettävä henkilö, joka vastaa näiden sääntöjen noudattamista koskevasta valvonnasta. Säännöt sekä vastuullisen henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niiden on myös oltava nähtävillä venesatamassa.

8. Venesatama-aluetta on hoidettava asianmukaisesti ympäristön roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Venesatama-alueen jätehuolto on järjestettävä siten, kuin merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Töiden aloittaminen ja toteuttaminen

9. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

Ilmoitukset

10. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille vesialueiden ja maanomistajille.

11. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Liikenneviraston Meriväyläyksikölle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hankkeen tarkoitus

Laitureiden pidentäminen, rakentaminen ja jo rakennettujen laitureiden pysyttäminen ovat tarpeen Lootholman vierasvenesataman veneiden kiinnitystä, polttoaineen jakelua ja muuta venesataman palveluiden käyttöä varten. Venesatama on kesäaikaan vilkkaassa käytössä ja sen nykyiset laiturit ovat usein täynnä. Venepaikkojen tarve alueella on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään, kun voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti alueelle rakennetaan runsaasti uusia lomahuoneistoja.

Kaavoitus ja vesienhoitosuunnitelma

Hanke on alueella voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen eikä se vaikuta haitallisesti Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Hankkeesta saatava hyöty

Ranta-asemakaavassa hankkeen vesialue on merkitty yleiseksi venevalkama-alueeksi LV, jolle saa rakentaa muun muassa laitureita veneiden kiinnityspoijuineen, ja maa-alue on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi RM1. Lisäksi lähistölle on kaavoitettu alueita loma-asuntoja, matkailua ja hotellia varten. Venepaikkojen tarve alueella kasvaa olennaisesti. Nämä toiminnot muodostavat kokonaisuuden, jonka toteutumisesta on luvan saajalle huomattava taloudellinen hyöty.

Hankkeesta aiheutuvat menetykset

Hankealueella on jo toiminnassa oleva Lootholman vierasvenesatama. Hankkeen mukaisesta venesataman laajentamisesta ja siihen sisältyvistä laitureiden rakentamistöistä ei aiheudu sanottavaa haittaa veden laatuun, virtausoloihin, maisemaan, kalakantoihin tai kalastukseen, vesiliikenteeseen, yleiseen virkistyskäyttöön tai muuhun vesialueen käyttöön.

Hanke ja laajennetun vierasvenesataman käyttö aiheuttaa jonkin verran lisähaittaa salmen vastapäisellä puolella sijaitsevien kiinteistöjen Riskelä ja Tuiskula virkistyskäytölle, koska uusi laituri nro 3 sekä laitureiden nrot 1 ja 2 pidennysosat sijaitsevat lähempänä kyseisiä kiinteistöjä, kuin aiemmassa Lootholman vierasvenesatamaa koskevassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 70/1990/4 olevat laiturit nrot 1 ja 2. Tämä lisähaitta määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 4. Arvioidessaan virkistyskäytön lisähaitan korvausmääriä aluehallintovirasto on ottanut huomioon korvauksia alentavana tekijänä, että vuonna 1990 hankealueella voimassa olleessa rantakaavassa venesataman vesialueella ei ollut nykyisen ranta-asemakaavan yleisen venevalkama-alueen merkintää LV eikä mitään muutakaan merkintää. Lisäksi venesataman käytön aikaisia haittoja pyritään vähentämään lupamääräyksellä 7. Muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä ei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu.

Alueiden käyttöoikeus

Kustavin kunta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen n:o 70/1990/4 luvan haltijana on antanut hankkeelle suostumuksen. Siusluodon kylän yhteisen vesialueen 304-426-876-1 osakaskunta on antanut hankkeelle suostumuksen ja luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden laitureita ja niihin kuuluvia venepaikkoja varten tarvittavaan vesialueeseen. Luvan saaja on vuokrannut Ammattiliitto Pro ry:ltä venesataman maa-alueen toistaiseksi.

Intressivertailu

Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämiselle on siten edellytykset.

Sovelletut säännökset

Vesilaki 3 luku 4 § 1 momentti 2 kohta, 5, 6, 7, 8, 10 ja 18 §, 11 luku 21 § sekä 13 luku 1, 7, 9, 11, 16 ja 17 §

Valmistelulupa

Aluehallintovirasto on oikeuttanut Kustavin Matkailu Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin betoniponttonilaitureiden nrot 1–4 rakentamisen osalta jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä asetettava Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle 3 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Lupamääräyksen 4 mukaiset korvaukset on suoritettava ennen valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Päätöksen perustelujen mukaan alueella on lisääntynyttä venepaikkojen tarvetta ja rakennustyöt on myös niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tarpeen tehdä ennen veneilykauden alkua. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa haittaa ja edunmenetystä.

Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan.

Sovelletut säännökset

Vesilaki 3 luku 16 ja 17 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, toimitettuaan asiassa 2.9.2016 katselmuksen, hyläten A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen aluehallintoviraston päätöksestä muutoin, muuttanut lupamääräystä 1 laitureiden numero 2 ja 3 osalta. Lupamääräys 1 kuuluu muutetussa muodossaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Pysytettävät ja rakennettavat laiturit nrot 1–4 ovat betoniponttonilaitureita ja rannanmyötäinen laituri nro 5 on kalliokiinnitys- ja paalulaituri. Kaikkien laitureiden leveys on enintään 3,0 m.

Laituria nro 1 pidennetään 50 m:stä 12 m:llä ja sen päähän lisätään poikittainen 24 m pitkä osa.

Laituria nro 2 pidennetään 40 m:stä 24 m:llä.

Laiturin nro 3 rannan puoleinen noin 20 m:n pituinen alkuosa pysytetään sekä laituria pidennetään 15 m pitkällä osalla siten, että laiturin kokonaispituus on 35 m.

Polttoainelaituria nro 4 pidennetään sen kummastakin päästä 25 m:n pituisella rannasta ulospäin suuntautuvalla osalla, joista itäisemmän osan osittain jo olemassa oleva rakenne pysytetään.

Rannanmyötäisen laiturin nro 5 kokonaispituus on 200 m, josta rakennettavan laituriosan pituus on 162,5 m ja pysytettävän jo rakennetun laituriosan pituus on 37,5 m.

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesilain 2 luvun 7 §:n mukaan vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna.

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Vesilain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava.

Vesilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa.

Vesilain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankkeesta aiheutuvana yksityisenä menetyksenä otetaan huomioon: 1) hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet; 2) kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset; sekä 3) muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja tässä laissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset.

Vesilain 3 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään.

Vesilain 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankkeesta vastaava on velvollinen korvaamaan tämän lain tai siihen perustuvan luvan nojalla suoritetusta tai suoritettavasta toimenpiteestä aiheutuvan edunmenetyksen siten kuin tässä luvussa säädetään, jos edunmenetys aiheutuu luvan mukaisesta vesitaloushankkeesta.

Vesilain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan jollei muualla tässä laissa toisin säädetä, 1 §:ssä tarkoitettuna edunmenetyksenä korvataan: 1) edunmenetys, joka aiheutuu tämän lain nojalla myönnetystä käyttöoikeudesta tai oikeudesta lunastaa omaksi kiinteää tai irtainta omaisuutta; 2) kiinteän tai irtaimen omaisuuden tai sen osan muusta kuin 1 kohdassa mainitusta syystä aiheutuva menettäminen, vahingoittuminen tai huononeminen, omaisuuden käytön estyminen tai vaikeutuminen, sen tuoton vähentyminen, edellä mainituista seikoista aiheutuva arvon aleneminen sekä omistusoikeuteen perustuvan muunkin varallisuusarvoisen edun menettäminen mukaan lukien omaisuuden siirtämisestä ja toisenlaiseksi muuttamisesta koituvat kustannukset; 3) 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta edunmenetyksestä johtuva, samalle omistajalle kuuluvan muun kiinteän tai irtaimen omaisuuden käyttöarvon väheneminen tai arvon alentuminen tai rakennuksen tai muun omaisuuden siirtämisestä tai uudelleen rakentamisesta koituvat kustannukset; 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin verrattavan muun erityisen oikeuden menettäminen, sen käyttämisen estyminen tai vaikeutuminen samoin kuin sellaiseen oikeuteen perustuvan muunkin varallisuusarvoisen edun menettäminen; vuokraan perustuvan oikeuden osalta kuitenkin vain siltä osin, kuin vuokralaisella ei ole oikeutta 21 §:ssä säädettyyn vuokramaksun alennukseen; 5) rakennuksen tai muun rakennelman, laitteen tai kaluston käyminen osittain tai kokonaan hyödyttömäksi 4 kohdassa tarkoitetun edunmenetyksen takia; 6) muuhun kuin omistusoikeuteen tai 4 kohdassa tarkoitettuun erityiseen oikeuteen perustuvan, edun käyttäjälle tarpeellisen veden saannin tai vesialueen tai sen rannan muun tärkeän käyttämismahdollisuuden estyminen tai huomattava vaikeutuminen; 7) porotalouden tai ammattimaisen kalastuksen estyminen tai vaikeutuminen muissakin kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa; ja 8) liikkeen harjoittamisen keskeytyminen toimenpiteen kohteeksi joutuneella kiinteistöllä sekä sellaiselta kiinteistöltä muuttamisesta johtuvat kustannukset.

Vesilain 13 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan edellä 9 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetusta edunmenetyksestä on määrättävä täysi korvaus, jollei 4 momentista tai 12 §:stä muuta johdu.

Asiassa saatu selvitys

Hankkeessa on kyse toiminnassa olevan Lootholman vierasvenesataman laitureiden pysyttämisestä, pidentämisestä ja uuden laiturin rakentamisesta. Hakemukseen sisältyy neljä betoniponttonilaituria ja rannan myötäinen laituri. Ponttonilaiturit on hakemuksessa numeroitu lännestä itään siten, että läntisin laituri on numero 4, joka on polttoainelaituri, ja sen itäpuolella ovat laiturit 1, 2 ja 3. Ponttonilaitureiden 1–3 päähän on tarkoitus toteuttaa poikittainen laituri. Hakemuksen mukaiset ponttonilaiturit ovat voimassa olevan luvan mukaisten olemassa olevien laitureiden jatkoja lukuun ottamatta laituria 3, joka on uusi laituri.

Vierasvenesatamalle laitureineen on myönnetty vesilain mukainen lupa vuonna 1990, jota on vesiylioikeuden päätöksellä muutettu ponttonilaiturin 2 osalta, laituri oli määrätty lyhennettäväksi ja käännettäväksi länteen päin, nyt muutoksenhakijoina olevien A:n, B:n ja C:n kiinteistöille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen tarkoituksena on Lootholman vierasvenesataman laajentaminen. Voimassa olevan luvan mukainen vierasvenepaikkojen kokonaismäärä on 60. Hakemusten mukaisten uusien venepaikkojen yhteismäärä on 101.

Hanke kohdistuu alueeseen, joka on 30.5.2011 hyväksytyllä ranta-asemakaavan muutoksella kaavoitettu venevalkama-alueeksi (LV). Venevalkama-alueelle saa rakentaa laitureita venesäilytyspaikkoineen ja vesibussien laiturin sekä asettaa veneiden kiinnityspoijuja. Sataman maa-alue on ranta-asemakaavassa osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi RM1. Ranta-asemakaavan muutoksella vuonna 2011 sataman läheisyyteen on kaavoitettu alueita loma-asuntoja, matkailua palvelevia rakennuksia ja hotellia varten.

Muutoksenhakijoina olevien A:n ja C:n kiinteistö Riskelä RN:o 1:12 ja B:n kiinteistö Tuiskula RN:o 1:1 sijaitsevat Lootholman satama-alueesta katsottuna salmen vastakkaisella rannalla. Sataman ja kiinteistöjen välissä on julkinen veneväylä.

Karttatarkastelun perusteella laituri 2 on nykytilanteessa noin 115 metrin etäisyydellä kiinteistön Riskelä RN:o 1:12 rannasta, mikä hakemuksen mukaisen hankkeen toteutuessa tulisi pienenemään noin 90 metriin. Laituri 3 on nykytilanteessa noin 120 metrin päässä kiinteistön Tuiskula RN:o 1:1 rannasta, mikä hankkeen toteutuessa tulisi pienenemään noin 75 metriin.

Oikeudellinen arviointi

Hankealue on ranta-asemakaavan muutoksella vuonna 2011 osoitettu venevalkama-alueeksi ja samalla vierasvenesataman läheisyyteen on kaavassa osoitettu loma-asuntoalueita ja muita matkailua palvelevia alueita. Lootholmaan on suunniteltu loma-asunnoista koostuvaa saaristolaiskylää. Hallinto-oikeuden katselmuksessa saatujen havaintojen mukaan loma-asuntorakentaminen on läheisyydessä jo aloitettu. Vierasvenesataman venepaikkojen tarve on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Kuten aluehallintovirasto on todennut, nämä maankäytölliset muutokset huomioon ottaen, sataman ja sen läheisyyden toiminnot muodostavat kokonaisuuden, jonka toteutumisesta on luvansaajalle huomattava taloudellinen hyöty.

Asiakirjojen ja hallinto-oikeuden katselmuksessa tehtyjen havaintojen mukaan erityisesti vierasvenesataman ponttonilaiturin 2 pidentäminen ja uuden ponttonilaiturin 3 rakentaminen hakemuksessa tarkoitetulla tavalla aiheuttavat lisähaittaa muutoksenhakijoiden kiinteistön virkistyskäytölle.

Salmi on suhteellisen kapea ja laiturin 2 poikittaisen osan venepaikat poijuineen olisivat osittain suoraan kiinteistön Riskelä RN:o 1:12 rantaa vastapäätä. Laiturin 3 pysyttäminen ja uuden jatko-osan rakentaminen hakemuksen mukaisesti johtaisi siihen, että venepaikat poijuineen olisivat suoraan kiinteistön Tuiskula RN:o 1:1 rantaa vastapäätä ja huomattavan lähellä.

Asiakirjojen ja katselmuksessa saatujen havaintojen perusteella hallinto-oikeus arvioi, että hankkeen tarkoitus voidaan toteuttaa muutoksenhakijoiden kiinteistöjen virkistyskäyttöä vähemmän haitaten siten, että laituri 2 toteutetaan niin sanottuna pistolaiturina ilman suunniteltua poikittaista osaa ja vastaavasti myös laituri 3 toteutetaan pistolaiturina ilman poikittaista osaa ja enintään 35 metrin pituisena.

Ponttonilaiturin 1 pidennys hankesuunnitelman mukaisesti ei laiturin suunnasta johtuen johda siihen, että ankkuroidut veneet tulisivat juurikaan lähemmäksi muutoksenhakijoiden rantoja nykytilanteeseen verrattuna.

Polttoainelaituri 4 sijaitsee muutoksenhakijoiden kiinteistöiltä katsottuna laiturin 1 takana, eikä sen pidennyksestä siten voida katsoa aiheutuvan muutoksenhakijoille sanottavaa lisähaittaa. Rantaviivaa myötäilevästä laiturista 5 ei myöskään voida katsoa aiheutuvan muutoksenhakijoille merkittävää menetystä.

Hallinto-oikeus on edellä esitetyn perusteella muuttanut lupamääräystä 1 ratkaisuosiosta ilmenevällä tavalla.

Näin ollen hallinto-oikeus katsoo kuten aluehallintovirasto, että hankkeesta saatava hyöty on katsottavissa vesilain 3 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavaksi siitä aiheutuviin haittoihin nähden.

Kun otetaan huomioon kyseessä olevan laiturihankkeen mittasuhteet ja vesialueen olosuhteet, aluehallintoviraston päätöksessä määrättyjä korvauksia ei hallinto-oikeuden lupamääräyksiin tekemät muutokset huomioon ottaen, ole syytä korottaa.

Valmistelulupa

Asiassa ei ole ilmennyt syytä valmistelulupaa koskevan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle. Aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla valmisteluluvan myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa.

Sovellettu oikeusohje

Vesilaki 3 luku 17 § 3 momentti

Perustelut oikeudenkäyntikuluratkaisun osalta

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakijat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Kirsi Stark ja Susanna Airiola. Esittelijä Patrick Sahlström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että lupa kumotaan laitureiden 2 ja 3 jatkeiden osalta mukaan lukien laiturin 3 vanha luvaton rannanpuoleinen osa sekä mainittujen laitureiden välisen rannansuuntaisen laiturin osalta. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että aluehallintoviraston päätöstä muutetaan siten, että korvaus valittajien kiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta korotetaan 90 000 euroon kummankin kiinteistön osalta. Korvausvaatimusta alennetaan 30 prosentilla, mikäli päätöstä muutetaan vesiylioikeuden päätöksen sisältämän rajauksen mukaisesti.

Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että aluehallintoviraston päätöksen täytäntöönpano valmisteluluvan osalta kielletään. Erityisesti vaatimus koskee laitureiden 2 ja 3 lisärakentamista ja laiturin 3 aikaisemman, luvattoman rannanpuoleisen osan sekä niiden välisen rannanmyötäisen laiturin osalta. Vielä he ovat vaatineet, että Kustavin Matkailu Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat uudistaneet aikaisemmin esittämänsä ja ovat lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on päätöksessään oikeansuuntaisesti vähentänyt itäisimpien laitureiden (n:ot 2 ja 3) uusien osien etäisyyttä valittajien kiinteistöistä. Kysymys ei ole pelkästään laitureista vaan myös niihin kiinnittyvistä veneistä, jotka lisäävät laiturien ulottuvuutta erittäin huomattavasti ja joiden liikkuminen pitkälle ulottuviin laitureihin vastaavasti työntyy yhä lähemmäksi valittajien rannan edustalle. Hallinto-oikeuden päätös on laitureiden n:ot 2 ja 3 osalta edelleen vesiylioikeuden 21.2.1991 antaman lainvoimaisen päätöksen vastainen. Olosuhteet alueella eivät ole muuttuneet, mutta veneiden määrä on lisääntynyt. Vaikka alueella voimassa olevassa ranta-asemakaavassa hankkeen vesialue on merkitty yleiseksi venevalkama-alueeksi LV, se ei merkitse sitä, että laiturihankkeesta ei aiheutuisi vesioikeudellisia haittoja.

Myös rannanmyötäinen, ELY-keskuksen laskelmien mukaan erittäin pitkä (300 m) laituri n:o 5 on vesiylioikeuden päätöksen hengen vastainen. Se lisää huomattavasti venekapasiteettia, joka on syynä valittajien muistutuksiin ja muutoksenhakemuksiin.

Myös sataman kokonaiskapasiteetilla on valittajille suuri merkitys, vaikka etäämpänä olevista kahdesta laiturista ei näihin lähimpiin verrattuna ole vastaavaa haittaa. Kapasiteetti kuitenkin tuo runsaasti liikennettä, joka kiertää pitkälle ulottuvat laiturit valittajien rannan edustalta ja ajautuu näin kulkemaan hyvin lähelle valittajien omia pieniä yksityislaitureita.

Vesiylioikeuden päätös muodostaa edelleen ranta-asemakaavasta riippumattomat kriteerit, joilla venesataman toiminnan ulottuvuus tulee vesitaloudelliselta kannalta arvioida. Myös ranta-asemakaavaa laadittaessa on tuota päätöstä tullut noudattaa.

Venesataman kokonaiskapasiteetin lisääntyminen lisää haitan määrää ja kumuloituu laiturien ulottuvuushaitan kanssa, minkä vuoksi toissijaisesti vaaditun korvauksen määräämiseen on perusteita.

2. Kustavin Matkailu Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Aluehallintoviraston tietoon ei ole tullut päätöksen antamisen jälkeen mitään sellaista uutta, mikä antaisi aihetta aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen miltään osin. Hallinto-
oikeuden ratkaisussa ei ole sanottu, mikä olisi uusien venepaikkojen
yhteismäärä lupamääräykseen 1 tehtyjen muutosten jälkeen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valitusten johdosta vastineen. ELY-keskus on todennut A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen johdosta, että ELY-keskuksen Vaasan hallinto-oikeudelle vastineessaan esittämät mittatiedot on annettu osoittamaan hakemuksen mukaisten laitureiden sijaintia ja etäisyyttä valittajien kiinteistöihin nähden. ELY-keskus ei vastineessaan ole ottanut kantaa laitureiden pidennyksistä aiheutuvan muutoksen suuruuteen, eikä myöskään valittajien väittämiin asemapiirroksen puutteellisuuksiin.

Kustavin Matkailu Oy:n valituksen johdosta ELY-keskuksella ei ole lisättävää asiassa jo esittämäänsä.

Kustavin Matkailu Oy on antanut A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen sekä annetun lausunnon ja vastineen johdosta vastineen. Yhtiö on vaatinut valituksen ja siinä esitettyjen vaatimusten hylkäämistä perusteettomina. Lupapäätöksessä on myönnetty lupa 200 metrin, ei 300 metrin, pituisen rannan myötäisen laiturin rakentamiseen. Lisäksi kyseinen rannan myötäinen laituri on pikemminkin rantabulevardi, joka lisää rannassa kulkevien turvallisuutta, kuin veneiden kiinnittymiseen tarkoitettu laituri. Rannan myötäiseen laituriin on luvassa merkitty 12 kylkikiinnityspaikkaa. Myös kaikki muut venepaikat on määritelty luvassa, ja karttaliitteistä selviää, ettei valittajiin nähden lähimpään kulmaan ole asetettu poijuja, vaan kylkipaikka, jottei valittajien esittämää tunkeutumista syntyisi. Toissijaisen korvausvaatimuksen määrä on täysin perusteeton. Koska kyseessä on olemassa olevan satama-alueen laajennus, mahdollinen lisähaitta on vähäinen. Luvassa määrätty korvaus on riittävä mahdollisesta haitasta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet Kustavin Matkailu Oy:n sekä annetun lausunnon ja vastineen johdosta vastineen, jossa he ovat esittäneet Kustavin Matkailu Oy:n valituksen hylkäämistä. Aluehallintoviraston päätöksen mukaiset laiturit veneiden kiinnittymis- ja tukeutumismanöövereineen toisivat myös salmen muun vesiliikenteen entistä lähemmäksi valittajien rantoja, jolloin laitureiden käytöstä ja vesiliikenteestä aiheutuvasta pakkautumisesta valittajien rantojen tuntumaan aiheutuu liikenne-, melu- ja maisemahaitan lisääntymistä. Toimenpiteisiin sisältyy myös rannansuuntaisen laiturin n:o 5 rakentaminen. Kysymys on kokonaisuudessaan noin 300 metrin pituisesta rakennelmasta. Siihen kuuluu myös hakijan vanha pistolaituri (asemapiirroksessa vanha laituri). Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisena venepaikkojen yhteismäärän poistuma ei ole hakijalle kohtuuton. Hakija voisi vaivatta sijoittaa sataman läntisimpään päähän lisää venepaikkoja tarpeensa mukaan.

Kustavin Matkailu Oy on antanut vastaselityksen A:n ja hänen asiakumppaniensa vastineen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen Kustavin Matkailu Oy:n vastineen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

3. Lausuminen A:n ja hänen asiakumppaniensa valmisteluluvan täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta ei ole perusteita.

Kustavin Matkailu Oy:n valitus

Hallinto-oikeus, joka on toimittanut asiassa katselmuksen, on päätöksessään arvioinut, että hankkeen tarkoitus voidaan toteuttaa hallinto-oikeudessa muutoksenhakijoina olleiden kiinteistöjen Riskelä RN:o 1:12 ja Tuiskula RN:o 1:1 virkistyskäyttöä vähemmän haitaten siten, että laituri 2 toteutetaan pistolaiturina ilman suunniteltua poikittaista osaa ja että vastaavasti myös laituri 3 toteutetaan pistolaiturina ilman poikittaista osaa ja enintään 35 metrin pituisena.

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut vastapäisen rannan tiloille Riskelä RN:o 1:12 ja Tuiskula RN:o 1:1 hankkeesta hakemuksen mukaisesti rakennettuna aiheutuvista virkistyskäyttöhaitoista, ei vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 luvun 7 § huomioon ottaen ole edellytyksiä hakemuksen hyväksymiseen hakemuksen mukaisessa laajuudessa.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen yhtiön valituksesta ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 22.9.2017