Muu päätös 4710/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Oy Alholmens Kraft Ab

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2016 nro 16/0139/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 16.9.2014 n:o 171/2014/1 tarkistanut Oy Alholmens Kraft Ab:n Kötyskäsaarennevan ja Ison Vehkanevan ympäristöluvan lupamääräykset ja myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan noin 61,5 ha:n suuruiseen lisäalueen turvetuotantoon Kruunupyyn ja Kaustisen kunnissa Perhonjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 216,5 ha.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–17, joista lupamääräyksen 2 kappaleet 1–3 sekä lupamääräys 14 kuuluvat seuraavasti:

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2 olevan tuotantosuunnitelmakartan nro 837-3-05 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 5,9 % sen valuma-alueen pinta-alasta.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Tuotantoalueen ojia, laskeutusaltaita tai muita rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa kivennäismaakerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lietteen poiston yhteydessä. Kuntoonpanon jälkeen tehdyistä kaivutöistä on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

= = =

14. Vesistötarkkailu on toteutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 14.3.2013 hyväksymän Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailuohjelman 2013–2016 mukaisesti. Tarkkailuohjelman päätyttyä hankkeen vaikutuksia on tarkkailtava vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 7.2.2014 hyväksymän Perhonjoen ja Kälviän kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman 2013–2016 mukaisesti. Tarkkailuohjelman päätyttyä hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava vuosittain Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Tarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kruunupyyn ja Kaustisen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Perhonjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Oy Alholmens Kraft Ab:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksen 2 kolmannen kappaleen, minkä jälkeen kappale kuuluu seuraavasti (muutos kursiivilla):

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Lisäalueen ojia, laskeutusaltaita tai muita rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa kivennäismaakerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lietteen poiston yhteydessä. Kuntoonpanon jälkeen tehdyistä kaivutöistä on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksenalaisilta osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa: päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Kötyskäsaarennevan ja Ison Vehkanevan turvetuotantoalueen pinta-ala on 154,8 hehtaaria. Valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty lupa turvetuotantoon yhteensä 61,5 hehtaarin lisäalueilla.

Kötyskäsaarenneva ja Iso Vehkaneva sijaitsevat Perhonjoen vesistöalueen Ullavanjoen alaosan valuma-alueella. Ullavanjoen valuma-alue on noin 413 km² laskussa Isojärveen. Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan kohdalla Ullavanjoen valuma-alue on noin 380 km2 . Ullavanjoen valuma-alueesta on suoalueita arviolta 49 % ja peltoalueita arviolta 5 %. Ullavanjoen keskivirtaama on 3,3 m³/s, alivirtaama 0,1 m³/s ja ylivirtaama 44 m³/s.

Kuivatusvedet käsitellään ennen lasketusaltaaseen johtamista jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojien, virtaamansäätöpatojen ja lasketusaltaiden kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan metsäojien kautta Ullavanjokeen. Pintavalutuskentällä käsitellään lisäksi Vähä Vehkanevan tuotantoalueen vesiä 15 hehtaarin alalta.

Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan ojittamattoman ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän ala on 14,8 hehtaaria. Pintavalutuskentän ala on 4,1 % pintavalutuskentän valuma-alueesta ja 6,2 % tuotantoalueesta.

= = =

Lupamääräys 2

Lupamääräyksen 2 kivennäismaahan kaivamista koskeva määräys koskee koko tuotantoaluetta. Valituksen mukaan tuotannossa olevilla alueilla ojitus on jo pääosin tehty kivennäismaan tasolle. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole ollut kuivatussyvyyttä koskevaa määräystä. Vuoden 2009 tarkkailuraportin mukaan Kötyskäsaarennevalta ja Iso Vehkanevalta lähtevän veden happamuus on ollut hyvällä tasolla. Tuotannossa olevalla alueella ja lisäalueella tehdyt kairaukset osoittivat, että alueella on hienojakoista pohjamaata, joka on luokiteltavissa potentiaalisesti happamiin sulfaattimaihin. Näin ollen lisäalueen osalta on syytä pitää lupamääräys 2 voimassa.

= = =

Johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, ettei aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä ole valituksissa esitetyistä perusteista johtuen syytä enemmälti muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman. Esittelijä Pirjo Pentinmäki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oy Alholmens Kraft Ab on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että lupamääräyksen 2 kolmannesta kappaleesta poistetaan lause: "Lisäalueen ojia, laskeutusaltaita tai muita rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka." ja korvataan se seuraavalla lisäyksellä:

"Jos lisäalueen ojien kaivu aiotaan ulottaa kivennäismaahan asti alueella, joka lupamääräyksessä 14 edellytetyn selvityksen perusteella sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, tulee luvan saajan esittää näitä alueita koskeva yksityiskohtainen suunnitelma happamuudesta tuotanto- ja jälkihoitovaiheiden aikana aiheutuvien haittojen estämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee tarvittaessa sisältää ehdotus kaivun vaikutusten tarkkailemisesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi suunnitelmassa esitettyjen seikkojen perusteella hyväksyä kivennäismaan pintaan asti ulottuvat ojien kaivutyöt happamalla sulfaattimaalla."

Tähän muutokseen liittyen tarkkailua koskevaan lupamääräykseen 14 on lisättävä seuraava kappale:

"Luvan saajan tulee esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys happamien sulfaattimaiden esiintymisestä niillä alueilla, jolla turvetuotanto tai ojitus on tarkoitus ulottaa kivennäismaahan saakka."

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lisäalueelle määrätty kivennäismaahan kaivukielto on perusteeton. Lisäalue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan sellaisen maalajin (moreeni) alueella, joka ei ole hapanta sulfaattimaata. Lisäalueella hienojakoisten kivennäismaasedimenttien esiintyminen rajoittuu muutamalle pisteelle/rajatuille alueille. Mahdolliset happaman sulfaattimaan alueet sijaitsevat suoaltaan alimmissa osissa ja ovat tutkimuksin rajattavissa.

Kivennäismaahan kaivukielto on korvattava määräyksellä selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen niillä alueilla, millä turvetuotanto tai ojitus on tarkoitus ulottaa kivennäismaahan saakka ja velvoitteella laatia haittojen estosta suunnitelma, mikäli kaivu ulottuu happamaan pohjamaahan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on voitava hyväksyä esitetyn suunnitelman perusteella kaivun ulottaminen happamaan sulfaattimaahan.

Geologian tutkimuskeskuksen raporttien mukaan Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan ja Kivinevan (lisäalue) suoaltaat rajautuvat mäkiseen moreenimaastoon. Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan ja Kivinevan (lisäalue) suoaltaiden rajautuminen moreenialueisiin on todettavissa myös Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartoitustiedoista.

Geologian tutkimuskeskuksen tekemän alustavan suotutkimuksen mukaan lisäalueen (Kivineva) yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni (87 %) ja hiekka (12 %). Lisäalueen kuntoonpanosuunnitelmaan tehdyssä tarkassa suotutkimuksessa havaittiin vain muutamalla tutkimuspisteellä/rajatulla alueella suon pohjalla hienojakoisia sedimenttejä (siltti).

Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että lisäalueen ympäristössä maalajina on mannerjäätikön kerrostama moreeni. Moreeni ei sisällä rikkipitoista orgaanista ainesta eikä moreeni siten ole hapanta sulfaattimaata. Mannerjäätikön sulamisen jälkeen Litorinameren vaiheessa lisäalueen suoaltaan alavimpiin osiin kerrostui hienojakoisia sedimenttejä (siltti), jotka voivat olla happamia sulfaattimaita. Lisäalueella hienojakoisten sedimenttien esiintyminen on pienialaista ja rajattua. Lisäalueen ympäristössä kivennäismaa on moreenia. Lisäalueella turpeen alainen kivennäismaa on suurimmilla osalla aluetta moreenia.

Lisäalueen vedet on tuotantosuunnitelmassa johdettu painovoimaisesti (ilman pumppausta) pintavalutuskentälle. Lisäalueen lohkojen 18–24 vedet on johdettu moreenialueen halki kaivettavan laskuojan kautta pintavalutuskentälle. Lisäalueiden lohkojen kuivatus edellyttää laskuojan kaivamista moreenikivennäismaahan.

Lisäalueiden tuotantoalueen lohkojen ojasto (kokoojaoja-, reuna- ja sarkaojat sekä eristysojat) sijoittuvat suurelta osin moreenipohjamaan alueelle. Hienojakoisten sedimenttien (siltti ja savi) pohjamaa-alueet ovat pienialaisia ja sijoittuvat suoaltaan syvimpiin kohtiin.

Lisäalueella suon pohja on epätasainen, sillä suon pohjalla on moreenikumpareita ja -selänteitä. Turvepaksuus vaihtelee epätasaisen pohjan vuoksi lisäalueella 1,3–3,3 metrin välillä. Lisäalueen kuivatus edellyttää moreenikumpareiden kohdalla ojan kaivua kivennäismaahan. Jos ojia ei kaiveta kivennäismaahan, tuotantoalueen turvevaroista jää hyödyntämättä perusteettomasti suuri osa. Hyödyntämättömyys lisää tarvetta avata uusi alue turvetuotantoon ennenaikaisesti. Lisäalueella kivennäismaahan kaivukielto merkitsee myös tarvetta rakentaa alueelle pumppaamo kuivatusvesien johtamiseksi pintavalutuskentälle. Investointitarve pumppaamoon, samalla kun suurta osaa lisäalueen hyödyntämiskelpoisista turvevaroista ei pystytä kivennäismaahan kaivukiellon vuoksi hyödyntämään, merkitsee lisäalueen osalta hankkeen taloudellisen kannattavuuden menetystä ja mahdollisesti estää hankkeen toteutuksen.

Yhtiö on havainnut, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei uusimmissa turvetuotantoa koskevissa lupapäätöksissään ole määrännyt ehdotonta kaivukieltoa kivennäismaahan. Lupapäätöksissä on määrätty selvittämään tarvittaessa happamien kivennäismaiden esiintyminen ja laatimaan suunnitelma happamuushaittojen estämisestä. Yhtiö on esittänyt tässä valituksessaan vastaavaa menettelyä lisäaluetta koskevissa lupamääräyksissä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:

Valituksessa on esitetty sellaista uutta tietoa, jonka mukaisesti happamia sulfaattimaita koskevien lupapäätösten lupamääräykset ovat valituksenalaisen päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että valitus on osittain hyväksyttävissä. Aluehallintovirasto on lisäksi todennut, että happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden happamien vesien torjuntakeinot eivät ole vielä vakiintuneet ja tietämyksen lisääntyessä happamuushaittoja estävien toimenpiteiden kehittyminen on aiheuttanut muutoksia lupamääräysten sisältöön ja lupaharkintaan. Hakijan selvitys tuotantoalueen pohjamaan kumpuilevuudesta ja pohjamaan laadusta tukee osaltaan valitusta.

Aluehallintovirasto on katsonut, että lupamääräystä voidaan muuttaa siten, että niille alueille, joilla kaivu aiotaan ulottaa kivennäismaahan, on laadittava happamien sulfaattimaiden esiintymisestä selvitys viimeistään siinä vaiheessa, kun turvekerroksen paksuus on 40 cm. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hyväksyä kivennäismaahan saakka ulottuvan kaivun, mikäli selvityksellä voidaan osoittaa, että kaivualueilla ja niiden kuivatusvaikutusalueilla ei sijaitse happamia sulfaattimaita.

Edellä mainitulla tavalla lupamääräystä muuttamalla voidaan varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu tuotanto- tai jälkihoitovaiheessa alapuolista vesistöä happamoittavia kuivatusvesiä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskus on kysymyksessä olevan lupapäätöksen käsittelyssä tuonut esille näkemyksensä Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan lisäalueen (Kivinevan) ottamisesta turvetuotantoon sekä valituksen kohteena olevasta kivennäismaahan ulottuvasta kaivusta lisäalueella. ELY-keskus on viitannut asiassa aiemmin antamiinsa lausuntoihin ja katsonut, että hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Kaustisten kunnanhallitus on antanut yhtiön valituksen johdosta vastineen. Kunta on viitannut asiassa aiemmin antamiinsa lausuntoihin. Aihetta lupamääräysten väljentämiseen valituksessa esitetyllä tavalla ei ole.

Kruunupyyn ympäristölautakunta on antanut yhtiön valituksen johdosta vastineen. Luvansaaja tulee velvoittaa selvittämään lisäalueella happamat sulfaattimaat ainakin alueilla, joilla toimenpiteitä aiotaan ulottaa pohjamaahan. Lupamääräys 2 tulee muotoilla siten, että lisäalueen ojia, laskeutusaltaita tai muita rakenteita ei saa kaivaa pohjamaahan asti happamiksi sulfaattimaiksi luokiteltavilla alueilla. Pohjamaahan kaivu edellyttää selvitystä haittojen estämisestä ja tarkkailusta, mikäli pohjamaahan kaivu sallitaan.

Emmes Retreat avoin yhtiö on ilmoittanut, ettei se anna yhtiön valituksen sekä annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta vastinetta.

Oy Alholmens Kraft Ab on antanut annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen. Yhtiö on lausunut muun ohella, että aluehallintoviraston lausunnossa hyväksytään yhtiön valituksen vaatimus lupamääräysten muuttamisesta siten, että niillä alueilla, joilla kaivu aiotaan ulottaa pohjamaahan, on laadittava happamien sulfaattimaiden esiintymisestä selvitys. Yhtiön käsityksen mukaan lupamääräystä olisi sovellettava myös laskeutusaltaisiin, jolloin lupamääräyksen 2 kolmannessa kappaleessa tarkoitettuja laskeutusaltaiden kivennäismaakaivumassoja ei tarpeettomasti tulisi määrätä kalkittavaksi eikä altaiden vesipintaa määrätä tarpeettomasti pidettäväksi kivennäismaakerroksen yläpuolisella tasolla silloin, kun kyseessä ei ole sulfaattimaiden alueella oleva laskeu³tusallas.

Aluehallintoviraston lausunnossa mainittu "kuivatusvaikutusalue" on yhtiön mielestä liian laaja käsite todentamaan mahdollista sulfaattimaan happamoitumisaluetta. Yhtiö on katsonut, että lausunnossa mainitun "kuivatusvaikutusalueen" sijasta tulisi hyväksyä kivennäismaahan ulottuva kaivu, kun kaivualueella ja kaivun paljastamilla kivennäismaa-alueilla ei ole sulfaattimaita. Sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntakeinoiksihan on esitetty kaivumassojen peittäminen turpeella tai muulla maa-aineksella, jossa ei ole sulfaattimaata.

Yhtiö on katsonut, että sulfaattimaihin ulottuvalle kaivulle on voitava saada lupa siten, että sen edellytykseksi asetetaan sulfaattimaan sijainnin selvitys ja luvan saajan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi esittämä suunnitelma toimenpiteistä, joilla estetään kaivusta aiheutuvat happamuushaitat.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Oy Alholmens Kraft Ab:n valituksesta muutetaan lupamääräyksen 2 kolmatta kappaletta ja lisätään lupamääräykseen 14 uusi viides kappale. Muutettu lupamääräyksen 2 kolmas kappale ja lupamääräyksen 14 uusi viides kappale kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Lisäalueella kivennäismaahan ulottuva kaivu on laskeutusaltaita lukuun ottamatta sallittu vain, mikäli Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lupamääräyksen 14 viidennessä kappaleessa tarkoitetun selvityksen tarkastettuaan todennut, että kaivualueella ja sen välittömällä kuivatusvaikutusalueella ei sijaitse happamia sulfaattimaita. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa kivennäismaakerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lietteen poiston yhteydessä. Kuntoonpanon jälkeen tehdyistä kaivutöistä on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

14. = = =

Luvan saajan tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun turvekerroksen paksuus on 40 cm, esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys happamien sulfaattimaiden esiintymisestä lisäalueella ja kaivualueiden välittömillä kuivatusvaikutusalueilla, mikäli muu kaivu kuin laskeutusaltaiden kaivu on tarkoitus ulottaa kivennäismaahan saakka.

Valitus hylätään enemmälti. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon yhtiön valituksessa esitetty selvitys tuotantoalueen pohjamaan kumpuilevuudesta ja pohjamaan laadusta, lupamääräyksen 2 kolmannen kappaleen mukaista kivennäismaahan ulottuvaa kaivukieltoa on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla sekä lisättävä lupamääräykseen 14 uusi viides kappale. Näin muutettuna luvassa on mahdollistettu lisäalueella kaivu kivennäismaahan asti, mikäli luvansaaja edellä muutettujen lupamääräysten mukaisesti luotettavasti osoittaa, että kaivualueilla ja niiden välittömillä kuivatusvaikutusalueilla ei sijaitse potentiaalisesti happamia sulfaattimaita ja ELY-keskus mainittu selvitys huomioon ottaen katsoo kaivun mahdolliseksi. Tarkempi selvitys on tarpeen erityisesti sen vuoksi, että sulfaattimaat voivat esiintyä suhteellisen pienialaisina ja laikuttain. Lupamääräyksen 2 kolmanteen kappaleeseen sisältyy jo ennestään määräys siitä, miten on meneteltävä, mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan asti potentiaalisten happamien sulfaattimaiden alueella. Siten luvansaajan valituksesta tehty nyt kysymyksessä olevien lupamääräysten muutos ei koske laskeutusaltaiden kaivua potentiaalisten happamien sulfaattimaiden alueella. Selvityksessä on myös otettava huomioon kuivatusvaikutusalueet, jotka sijaitsevat lähellä kaivun kohdetta ja joilla kuivatus voi aiheuttaa happamoittavan kuormituksen syntyä. Muutetun luvan mukaan toimittaessa turvetuotannosta lisäalueella ei ennalta arvioiden myöskään aiheudu luvan esteenä olevaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista.

Saadun selvityksen mukaan potentiaalisesti happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden happamien vesien torjuntakeinot eivät ole vielä vakiintuneet. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen lupamääräyksen 2 lisäaluetta koskevat perustelut sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen yhtiön valituksesta enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Irene Mäenpää.