Muu päätös 4934/2017

Kirkollisasia, irtisanominen

Antopäivä: 6.10.2017
Taltionumero: 4934
Diaarinumero: 2997/3/15

Asia Kirkollisasiaa koskeva valitus

Valittaja A:n seurakunnan kirkkoneuvosto

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 17.8.2015 nro 15/0613/3

Asian aikaisempi käsittely

A:n seurakunnan kirkkoneuvosto on 1.10.2014 (§ 116) päättänyt irtisanoa B:n toimistosihteerin virasta.

Kirkkoneuvosto on 2.12.2014 (§ 152) hylännyt B:n oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään B:n valituksesta, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut A:n seurakunnan kirkkoneuvoston päätökset 1.10.2014 ja 2.12.2014 sekä hylännyt seurakunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Keskeiset sovellettavat säännökset ja niiden tulkintaperiaatteet

Kirkkolain 6 luvun 50 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä ilman asiallista ja painavaa syytä. Tällaisena syynä irtisanomiselle voidaan pitää virkasuhteeseen liittyvien velvoitteiden vakavaa rikkomista sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Saman pykälän 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Kirkkolain 6 luvun 51 §:n mukaan irtisanominen on tehtävä 50 §:ssä säädetyllä perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon.

Kirkkolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 41/2012 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kirkkolain 6 luvun 51 §:ssä ei määriteltäisi aikaa täsmällisesti, vaan säännös ehdotetaan jätettäväksi joustavaksi, koska kohtuullinen aika voi vaihdella olosuhteista riippuen. Työnantajalla tulisi kuitenkin olla vähintään muutaman viikon harkinta-aika arvioida sitä, onko irtisanomiselle riittävät perusteet. Toisaalta viranhaltijan kannalta ei olisi kohtuullista, että työnantaja voi vedota useita kuukausia aikaisemmin työnantajan tietoon tulleisiin seikkoihin. Työnantajan harkinta-aika alkaisi kulua yleensä siitä, kun irtisanomisesta päättävä työnantajan edustaja, yksittäinen viranhaltija tai monijäseninen toimielin on riittävällä varmuudella saanut tiedon niistä tosiseikoista, joihin viranhaltijan irtisanominen perustuu, ja jos syy on jatkuva, siitä kun syy on lakannut. Viranhaltijan esimiehen tai monijäsenisen toimielimen esittelijän olisi kohtuullisessa ajassa saatettava tietoonsa tulleet irtisanomiseen mahdollisesti vaikuttavat seikat toimivaltaisen päättävän viranomaisen tietoon.

Kirkkoneuvoston päätöksessä 1.10.2014 selostetut irtisanomisperusteet

1. B harhautti esimiestä työnantajan kustantamaan oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa.

B järjesti esimiehen pois näyttönsä arviointitilaisuudesta ja antoi virheellistä tietoa esimiehelle ja oppilaitokselle. B ei useista pyynnöistä huolimatta näyttänyt esimiehelle oppisopimuskoulutuksen portfoliokansi- ota/työnäytteitä, joiden perusteella B:n näyttöjä oli arvioitu. Toistaiseksi ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että B on esittänyt omina opinnäytetöinään toisten viranhaltijoiden laatimia selvityksiä ja esityksiä.

2. B:n vastuulla olevista puhelinasioista löytyi runsaasti epäselvyyksiä ja ohjeiden vastaista toimintaa. Uudet, ehjät ja rikkinäiset matkapuhelimet olivat keskenään sekaisin ja säilytys oli epäasiallista. B:n luoma taulukko seurakunnan omistamista puhelimista ja niiden käyttäjistä ei ollut ajan tasalla ja tiedot olivat epäloogisia ja ristiriitaisia.

Keväällä 2013 C:n kirkon hälytysliittymä lakkasi yllättäen toimimasta. Myöhemmin kävi ilmi, että B oli antanut kirkon hälytysliittymän hautausmaan kausityöntekijän käyttöön ja hälytysjärjestelmä oli siitä syystä lakannut toimimasta.

Puhelinlaskujen tarkastuksen yhteydessä selvisi, että B oli tehnyt puhelinten hankinnan yhteydessä määräaikaisia liittymäsopimuksia, vaikka talousjohtaja oli nimenomaan kieltänyt kaikkien niin sanottujen kytkykauppojen tekemisen. B oli kirjannut hankkimansa puhelimet Soneran järjestelmässä sattumanvaraisesti jollekulle työntekijälle. Puhelinlaskuissa olevat puhelin- ja liittymätiedot olivat ristiriitaisia.

Muun muassa edellä mainituista syistä seurakunnan puhelinasiat, -liittymät ja -laskut olivat B:n jäljiltä sekaisin. Puhelimien numerot, nimet ja käyttöpaikat olivat eri asiakirjoissa ristiriitaisia. B:n aiheuttamat epäselvyydet ja sekaannukset puhelinasioissa ovat aiheuttaneet seurakunnalle ylimääräisiä kustannuksia.

3. B:n vastuulla olevat atk-asiat.

B oli useiden vuosien ajan hankkinut atk-pientarvikkeet eri liikkeistä, vaikka kyseiset tarvikkeet kuuluivat Tampereen IT-keskuksen kanssa solmitun sopimuksen piiriin. B:n menettelystä on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia seurakunnalle.

B on toiminut vastoin sovittua työnjakoa ja yhteistyötä Tampereen IT-keskuksen kanssa. B:lle on esimerkiksi toistuvasti jouduttu muistuttamaan, että seurakunnan henkilökunta ottaa ongelmissaan yhteyttä suoraan Tampereen IT-keskuksen Helpdeskiin. B on siitä huolimatta ohjeistanut henkilökuntaa hoitamaan asiat hänen kauttaan.

B on laiminlyönyt huolehtia henkilökunnan käyttäjäoikeuksien dokumentoinnista esimiehen useista pyynnöistä huolimatta.

B on kesäkuussa 2014 lähettänyt atk-asioita koskevaa, mutta sekavaa ja kysyttyihin asioihin kuulumatonta sähköpostia esimiehelleen. B oli myös yhteydessä joihinkin seurakunnan työntekijöihin paljastaen heille luottamuksellisia tietoja kolmansista osapuolista.

Kaiken ilmenneen perusteella on syytä epäillä, onko B kykenevä huolehtimaan organisaation atk-asioista tehtävänkuvauksensa mukaisesti itsenäisesti.

Kirkkoneuvoston päätöksessä on lisäksi selostettu esimiehen B:lle 13.6.2011, 8.11.2011, 27.1.2012 ja 7.11.2012 antamat huomautukset.

Irtisanomisperusteisiin vetoaminen

B on valituksessaan esittänyt, että työnantaja ei ole vedonnut irtisanomisperusteisiin kohtuullisessa ajassa, koska B on ennen irtisanomista ollut yli vuoden ajan virkavapaalla. Kirkkoneuvoston päätöksen 1.10.2014 § 116 mukaan B on ollut virkavapaalla 28.8.2013– 7.9.2014. Hänelle on 8.9.2014 annettu tiedoksi irtisanomismenettelyn aloittamista koskeva selvityspyyntö ja irtisanomisesta on päätetty 1.10.2014.

Kirkkolain muutoksen esitöiden mukaan lain 6 luvun 51 §:ssä tarkoitetun työnantajan harkinta-ajan katsottaisiin yleensä alkavan kulua siitä, kun irtisanomisesta päättävä taho on riittävällä varmuudella saanut tiedon irtisanomisen perusteena olevista tosiseikoista. Esillä olevassa asiassa toimivalta irtisanomiseen on ollut kirkkoneuvostolla. Monijäseninen toimielin saa tietonsa asioista viime kädessä omalta esittelijältään. Edellä selostetussa hallituksen esityksessä onkin katsottu, että myös viranhaltijan esimiehen tai monijäsenisen toimielimen esittelijän olisi kohtuullisessa ajassa saatettava tietoonsa tulleet mahdolliseen irtisanomiseen johtavat seikat päättävän viranomaisen tietoon. B:n esimies on ollut talousjohtaja D, joka myös on toiminut kirkkoneuvoston esittelijänä. Irtisanomisperusteen tulemisella hänen tietoonsa on näin ollen olennainen merkitys arvioitaessa sitä, onko perusteeseen vedottu kohtuullisessa ajassa.

Oppisopimuskoulutukseen liittyvä irtisanomisperuste

B on toimistosihteerin virassa ollessaan osallistunut datanomi-tutkinnon oppisopimuskoulutukseen. Kirkkoneuvoston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan talousjohtaja D on pyytänyt tietoja B:n koulutuksen taustoista, sisällöstä, tarpeesta ja muiden vastaavaa koulutusta suorittavien henkilöiden töiden järjestelyistä sekä liiketoimintaosion näytön arvioijan vaihtumisesta tai vaihtamisesta. Lausunnon liitteinä 18–20 on talousjohtaja D:n ja koulutuksen järjestäjätahojen välisiä sähköpostiviestejä ajalta 7.6.–19.8.2013. Sähköpostiviesteistä ilmenee, että kirkkoneuvoston päätöksessä mainittu näytön arviointitilaisuus on ollut 11.12.2012 ja D:lle on 19.8.2013 lähetetty hänen pyytämänsä näyttömateriaali. B:n esimies on siten tullut tietoiseksi irtisanomisen perusteena mainituista oppisopimuskoulutukseen liittyvistä seikoista viimeistään elokuussa 2013.

Puhelinasioihin liittyvä irtisanomisperuste

Kirkkoneuvoston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan B:n sijaisena toiminut E on lokakuussa 2013 ohjeistanut koko henkilökuntaa puhelinten palautuksista. Kun myös voidaan todeta, että puhelinten säilytystapa on ollut taloustoimistossa nähtävissä, puhelinten palautukseen ja säilytykseen liittyneiden seikkojen on katsottava olleen B:n esimiehen tiedossa jo syksyllä 2013.

Irtisanomisperusteena on yleisesti mainittu puhelinasioiden, puhelinliittymien ja puhelinlaskujen olleen B:n jäljiltä sekaisin. Kirkkoneuvoston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteenä 7 olevasta, työsuojeluilmoitukseen 17.6.2013 annetusta vastineesta ilmenee, että puhelinjärjestelmä ja operaattori ovat vaihtuneet 7.3.2012. Tätä edeltävällä viikolla B on ollut lomalla ja E on joutunut selvittämään asioita. Vastineessa todetaan myös, että puhelinkeskuskansiossa on kesäkuussa 2013 edelleen kopioita/eri versioita eri taulukoista ja asiat ovat sekaisin. Vastineen ovat allekirjoittaneet muun muassa talousjohtaja D ja henkilöstöpäällikkö E. Saman lausunnon mukaan E on ryhtynyt hoitamaan puhelinasioita B:n sijaisena tämän jäätyä sairauslomalle ja tällöin on käynyt ilmi, että B:n huolimattomuuden vuoksi C:n kirkon hälytysliittymä oli lakannut toimimasta. Puhelinliittymiä ja muutoinkin puhelinasioita koskevien epäselvyyksien on siten katsottava tulleen B:n esimiehen tietoon viimeistään syksyn 2013 aikana.

Kirkkoneuvoston lausunnon mukaan B:n väärinkäytösten ja puutteiden vakavuutta kuvaa se, että tilintarkastaja on joutunut toteamaan niistä raporteissaan. Tilintarkastajan mukaan tarkastuksen aikana on käynyt yhden työntekijän toimintatavoissa ilmi ristiriitaisuuksia annettuihin ohjeisiin verrattuna. Seurakunnalle on aiheutunut ylimääräisiä kuluja seurakunnan normaaleista toimintaperiaatteista poiketen tehdyistä sopimuksista ja hankinnoista koskien matkapuhelimia ja niiden liittymiä. Kirkkoneuvoston lausunnossa on tältä osin viitattu lausunnon liitteenä olevaan tilintarkastajan yhteenvetoon tilikauden aikaisesta tarkastuksesta 9.–10.9. ja 18.11.2013. A:n seurakunnan internet-sivuilla olevan kirkkoneuvoston pöytäkirjan mukaan tilintarkastusmuistio on todettu vastaanotetuksi kirkkoneuvoston kokouksessa 29.1.2014. Normaaleista hankintaperiaatteista poikenneet puhelinhankinnat ovat siten tulleet kirkkoneuvoston tietoon viimeistään vuoden 2014 alussa.

Atk-asioihin liittyvä irtisanomisperuste

Kirkkoneuvoston lausunnon mukaan B ei tarkistanut, mitkä hankinnat kuuluvat IT-keskuksen palvelupakettiin, vaan hankki ulkopuolisilta tavarantoimittajilta atk-pientarvikkeita, jotka olisivat kuuluneet IT-keskuksen palvelupakettiin ja IT-keskus olisi toimittanut kyseiset tarvikkeet seurakunnalle veloituksetta. B ylitti hankinnoissa valtuutensa muun muassa harjoittamalla hyväntekeväisyyttä toimistotarvikehankintojen yhteydessä. Vastauksena B:n valituksen liitteen hankintoja koskevaan 6-kohtaan kirkkoneuvosto on viitannut vuoden 2011 tapahtumiin. B:n menettely hankinnoissa on siten ollut työnantajan tiedossa jo vuonna 2011 ja B:lle on tuolloin myös annettu huomautus asiaan liittyen. Työnantaja ei ole yksilöinyt tämän jälkeen tapahtuneita hankintaepäselvyyksiä. Kirkkoneuvoston lausunnossa on viitattu IT-keskuksen tietohallintopäällikön sähköpostiviestissään esittämään näkemykseen.

Tämä on lausunnon mukaan kuitenkin esitetty vasta helmikuussa 2015, joten tällöin mahdollisesti ilmi tulleet seikat eivät ole voineet olla irtisanomisen perusteena. B:n tekemien hankintojen on katsottava tulleen esimiehen tietoon muun muassa laskutuksesta johtuen suhteellisen pian hankinnan jälkeen. B on ollut virkavapaalla 28.8.2013 alkaen, eikä hänen ole esitetty tehneen tämän jälkeen hankintoja seurakunnalle, joten hallinto-oikeus katsoo atk-hankintoihin liittyneiden seikkojen tulleen B:n esimiehen tietoon viimeistään syksyn 2013 aikana.

B:n ei ole esitetty ohjeistaneen henkilökuntaa atk-asioissa virkavapautensa aikana ja kirkkoneuvosto on lausunnossaan viitannut tältä osin ainoastaan vuoden 2011 tapahtumiin. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, että irtisanomisperusteissa mainittu IT-keskuksen kanssa sovitun työnjaon ja yhteistyön vastainen toiminta on ollut työnantajan tiedossa viimeistään syksyllä 2013.

Kirkkoneuvoston lausunnon mukaan esimies on pyytänyt useita kertoja B:tä laatimaan B:n vastuulle kuuluvan dokumentoinnin henkilökunnan käyttäjäoikeuksista. Asia on ollut B:llä hoitamatta ainakin vuodesta 2009 lähtien. B:n jäätyä pitkälle sairauslomalle vuoden 2013 syksyllä esimies on antanut tehtävän B:n sijaisena atk-asioissa toimivalle E:lle. Tämä on kirkkoneuvoston lausunnon mukaan selvittänyt ja hoitanut dokumentoinnin henkilökunnan käyttäjäoikeuksista. Näin ollen se seikka, että B ei ollut dokumentoinut henkilökunnan käyttäjäoikeuksia, on myös tullut esimiehen tietoon viimeistään syksyllä 2013.

Hallinto-oikeuden johtopäätös

Edellä selostetuilla perusteilla pääosan B:n irtisanomisen perusteiksi ilmoitetuista oppisopimuskoulutukseen sekä B:n vastuulla olleisiin puhelin- ja atk-asioihin liittyneistä tosiseikoista on katsottava tulleen B:n esimiehen tietoon syksyllä 2013. Tilikauden aikaisessa tarkastuksessa ilmi tulleet seikat ovat tulleet kirkkoneuvoston tietoon viimeistään tammikuussa 2014. Näin ollen on katsottava, että työnantajalla on jo loppuvuonna 2013 ja viimeistään tammikuussa 2014 ollut tiedossaan tosiseikat, joiden perusteella se on voinut harkita irtisanomiskynnyksen ylittymistä.

Kirkkoneuvosto on irtisanonut B:n 1.10.2014 eli noin kahdeksan kuukauden kuluttua siitä, kun edellä selostettujen irtisanomisen perusteena käytettyjen seikkojen on katsottava viimeistään tulleen työnantajan tietoon. Irtisanomisperusteeseen ei ole vedottu kohtuullisessa ajassa. Kirkkoneuvosto on näin ollen menettänyt oikeutensa irtisanoa B:n virkasuhteen edellä selostetuilla perusteilla.

Kesäkuun 2014 tapahtumat

Sähköpostiviestit

Kirkkoneuvoston päätöksessä 1.10.2014 § 116 on atk-asioita koskevan irtisanomisperusteen kohdalla myös todettu B:n lähettäneen esimiehelleen sekavaa ja kysyttyihin asioihin liittymätöntä sähköpostia.

Kirkkoneuvoston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteenä 22 on kolme B:n 3.6.2014 muun muassa D:lle lähettämää sähköpostiviestiä. Niistä ensimmäisessä B on kertonut saaneensa E:ltä tekstiviestillä kysymyksen B:n käytössä olleesta nettitikusta. B on ilmoittanut käyneensä 3.6.2014 seurakuntakeskuksessa nettitikkuun liittyen. Tällöin hän on huomannut aikaisemmin lukittuna olleen laatikostonsa olevan auki. B:n sähköpostiviesti on muutoin sisältänyt pohdintaa lukitun laatikoston ja kaapin avaamisesta ja huolta muun muassa tietoturvasta, koska B oli säilyttänyt käyttäjätunnuksiaan lukollisessa kaapissa. Kaksi muuta B:n sähköpostiviestiä samalta päivältä ovat myös käsitelleet lukittujen laatikostojen ja kaappien avaamista työntekijän sairausloman aikana.

Edellä selostettujen sähköpostiviestien lähettäminen esimiehelle ei ole ollut sellainen teko, jota voitaisiin pitää asiallisena ja painavana syynä B:n virkasuhteen irtisanomiseen.

Luottamukselliset tiedot

Kirkkoneuvoston irtisanomispäätöksessä on myös vedottu siihen, että B on ollut yhteydessä joihinkin seurakunnan työntekijöihin paljastaen heille luottamuksellisia tietoja kolmansista osapuolista. Kirkkoneuvoston lausunnon mukaan B soitti seurakuntapuutarhuri F:lle 5.6.2014 ja tämän alaiselle 4.6.2014 ja puheluiden aikana puhui seurakunnan henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden arkaluontoisista henkilötiedoista sekoittaen eri henkilöt toisiinsa. Selvityksenä tästä kirkkoneuvosto on esittänyt lausunnon liitteenä 28 talousjohtaja D:n muistiinpanot 3.–11.6.2014 ja liitteenä 29 F:n muistiinpanot 5.6.2014. D on muistiinpanojensa mukaan keskustellut seurakuntapuutarhuri F:n kanssa 5.6.2014. Tällöin F on kertonut B:n soittaneen hänelle 4.6.2014 ja muun muassa kysyneen, mitä mieltä F on luottamusmies G:stä sekä kritisoineen G:tä ja paljastaneen G:tä koskevia luottamuksellisia tietoja. F:n muistiinpanojen mukaan B on soittanut hänelle ja kertonut kolmannen osapuolen kertoneen, että F suunnittelee toimenpiteitä neljättä osapuolta kohtaan sekä halunnut tietää, mitä on tekeillä. F on todennut B:lle, ettei hän ymmärrä, mistä on kyse. F:llä ei ole mitään tekemistä kyseisen henkilön (neljäs osapuoli) kanssa, eikä hän edes muista, milloin olisi tämän viimeksi nähnyt. F on myös todennut B:lle, että tämän tietolähde tai B itse sekoittaa F:n johonkin toiseen henkilöön.

Valituksensa lisäyksessä B on kiistänyt paljastaneensa kolmansia osapuolia koskevia luottamuksellisia asioita ulkopuolisille.

Edellä selostetuista F:n muistiinpanoista ilmenee, että B, joka tuolloin on ollut virkavapaalla jo yli yhdeksän kuukauden ajan, on kertonut F:lle toiselta henkilöltä kuulemastaan asiasta. F:n muistiinpanoista ei ilmene, mitä tietoja B on hänelle kertonut keskustelun kohteena olleesta henkilöstä. D, joka on kuullut asiasta F:ltä, on muistiinpanoissaan todennut B:n paljastaneen luottamusmies G:tä koskevia luottamuksellisia tietoja. Näistäkään muistiinpanoista ei ilmene, mistä tiedoista on ollut kyse. Kirkkoneuvoston päätöksen perusteena olleista selvityksistä ei näin ollen ilmene, mitä tietoja B:n kertomaan asiaan on sisältynyt, eikä tietojen mahdollista luottamuksellisuutta ole tästä syystä voitu arvioida. Asiassa ei näin ollen ole selvitetty B:n rikkoneen virkasuhteeseensa kuuluvaa salassapitovelvollisuutta siten, että työnantajalla olisi tällä perusteella ollut oikeus irtisanomiseen.

Yhteenveto

Pääosa B:n virkasuhteen irtisanomisperusteena esitetyistä seikoista on ennen irtisanomista ollut työnantajan tiedossa niin pitkään, ettei irtisanomista näillä perusteilla voida katsoa tehdyn kirkkolain 6 luvun 51 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuullisessa ajassa. Irtisanomisperusteena on vedottu myös kesäkuussa 2014 sattuneisiin tapahtumiin. Näistä tapahtumista esitettyjen selvitysten perusteella työnantajalla ei kuitenkaan voida katsoa olleen asiallisia ja painavia syitä B:n virkasuhteen irtisanomiseen. Kirkkoneuvoston päätökset ovat näin ollen lainvastaisia ja ne on siksi kumottava.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen A:n seurakunnan oikeudenkäyntikuluja ei määrätä korvattavaksi.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

Kirkkolaki 24 luku 4 § ja 16 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Marja Tuominen, joka on myös esitellyt asian, ja Anneli Aura.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n seurakunnan kirkkoneuvosto on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja irtisanomispäätös saatetaan voimaan. Lisäksi kirkkoneuvosto on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan seurakunnan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen sekä hallinto-oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden osalta.

Kirkkoneuvosto on esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden perustelut ovat virheellisiä siltä osin kuin ne koskevat B:n laiminlyöntien työnantajan tietoon tulemisen ajankohtaa ja kesällä 2014 ilmenneiden tietoturvan laiminlyöntien vakavuutta.

Tilanne selvisi kokonaisuudessaan seurakunnalle B:n virkavapauden aikana. B oli saanut aikanaan huomautuksen toimistotarvikehankinnoista, mutta nyt kysymys oli niihin liittymättömistä IT-keskuksen ja seurakunnan työnjaon mukaisista tarvikkeista. B:n sopimuksenvastainen menettely selvisi A:n seurakunnalle vasta keväällä 2014. Tietohallintopäällikkö antoi tarkentavan kirjallisen selvityksen keväällä 2015, jotta se voitiin toimittaa hallinto-oikeudelle kirjallisena selvityksenä.

C:n kirkon hälytysliittymän tilanne selvisi vasta keväällä 2014, kun seurakuntapuutarhuri kysyi B:n tehtäviä hoitaneelta sijaiselta, annetaanko hautausmaan kesätyöntekijän käyttöön kesäksi 2014 sama liittymä kuin kesällä 2013. Vasta tällöin havaittiin sen olevan C:n kirkon hälytysjärjestelmään tarkoitettu liittymä. Puhelinasioiden sekavuuden laajuus selvisi vähitellen syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana sijaisen selvitellessä asioita oman työnsä ohella.

Sähköpostiviestien lähettäminen kesäkuussa 2014 ei sinänsä ollut irtisanomisperuste, vaan viestistä ilmennyt vakava tietoturvaohjeiden vastainen toiminta. Mokkulan antaminen lainaksi on vakava tietoturvaohjetta rikkova menettely. Lisäksi B kertoo sähköpostissaan säilyttäneensä pankkikortin ja sen tunnusluvun sekä ohjelmien käyttäjätunnukset ja salasanat samassa paikassa, vaikka B:n tehtäviin ATK:sta ja tietoturvasta vastaavana on kuulunut ohjeiden antaminen ja ohjeiden noudattamisen valvonta koko työyhteisössä.

Puhelinasioihin, ATK-asioihin ja tietoturva-asioihin liittyvät seikat ja oppisopimuskoulutukseen liittyvä harhauttaminen ovat tulleet työnantajalle tietoon vähitellen sijaisen hoitaessa B:n työtehtäviä tämän virkavapauksien aikana.

B haki tavallisesti virkavapautta välittömästi vakavan laiminlyönnin tai valheen tultua ilmi. B oli virkavapailla lääkärintodistusten nojalla 19.–30.6.2013 sekä 22.–26.7.2013. Vuosilomalla hän oli 1.–21.7.2013. Pitkä yhdenjaksoinen virkavapaus alkoi 28.8.2013 lääkärien antamien asiantuntijalausuntojen nojalla jatkuen aina 7.9.2014 saakka. Yhdenjaksoisen virkavapauden syynä on ollut B:n keskivaikea tai vaikea masennus. Työsuorituksen vakavien laiminlyöntien ja puutteiden vuoksi työnantaja käynnisti menettelyn B:n työkyvyn arvioimiseksi syyskuussa 2013.

Kun sairauden mahdollisuus työsuorituksen vakaviin laiminlyönteihin oli saatu poissuljetuksi, työnantaja on aloittanut irtisanomismenettelyn B:n palattua 8.9.2014 työhön.

Keskeinen kysymys asiassa on oikeudellinen, eli onko irtisanomismenettely katsottava aloitetuksi kohtuullisessa ajassa, kun sen aloittamista on viivästyttänyt viranhaltijan sairauden aikainen työkykyarvioprosessi. Seurakunta ei ole käynnistänyt irtisanomisprosessia ennen kuin on selvinnyt, että viranhaltijan terveydentila ei ole ollut laiminlyöntien ja virheiden syynä.

B on antanut valituksen johdosta selityksen. B on muun ohella todennut, että irtisanominen on tapahtunut seurakunnan päätöksellä 1.10.2014. Tämän irtisanomisasian yhteydessä ei voida ottaa huomioon asioita, jotka eivät ole olleet irtisanomisen perusteina. Irtisanomisen perusteiksi ei voida esittää jälkikäteen uusia asioita.

Työnantajalla on ollut tieto työkykyarviosta käytössään syksyllä 2013. B:n oikeusturvan kannalta ei voida hyväksyä menettelyä, että lääkäri jatkaa sairauslomaa ja tätä kautta seurakunta saa lisää aikaa valmistella irtisanomista siten, että irtisanomisen perusteina käytettävät perusteet pysyvät merkitystään menettämättä voimassa.

Kirkkoneuvostolle on toimitettu selitys tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Kirkkoneuvoston oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen osalta.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, kirkkoneuvostolle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Antti Pekkala, Maarit Lindroos, Taina Pyysaari ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

 
Julkaistu 6.10.2017