Muu päätös 5011/2017

Asia Ranta-asemakaavaa koskeva valitus

Valittaja UPM-Kymmene Oyj

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 20.10.2016 nro 16/0479/2

Asian aikaisempi käsittely

Lopen kunnanvaltuusto on 28.9.2015 tekemällään päätöksellä (§ 53) hyväksynyt pienten vesistöjen ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, A:n valituksesta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Kaava-alueen sijainti ja kaavan tavoitteet

Kaava-alue muodostuu kuuden UPM-Kymmene Oyj:n omistaman tilan ranta-alueesta (Antintalo 433-401-19-51, Salkoperä 433-401-19-52, Metsäpirtti 433-411-1-963, Salmio 433-411-1-1321, Kyminreuna 433-412-1-30 ja Kalamaja 433-413-5-24) sekä Lopen kunnan omistamasta tilan Metsola 433-412-1-33 ranta-alueesta. Kaava-alue sijaitsee Kaartjoen, Kurtlammin, Iso-Lukkarin, Vahteristonlammin, Nummilammin, Kaatian, Kontolammin, Rautajoen, Miehulammin, Luotlammin, Yli-Kalvanan sekä Myllylammin ja siihen liittyvän Alijoen rannalla. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy Punelian järven lounaisrantaa ja Sakarajärven lounais- ja luoteisrantaa, joiden osalta kysymys on ranta-asemakaavan muuttamisesta. Kaava-alueen pinta-ala on 171,8 hehtaaria, josta kaavamuutoksen osuus on noin 30 hehtaaria.

UPM-Kymmene Oyj omistaa Lopen alueella useita tuhansia hehtaareja maita, joiden rannoista pääosa on kaavoitettu aiempina vuosikymmeninä kunnan yleiskaavoissa ja maanomistajan laatimissa ranta-asemakaavoissa. Kaavan tarkoituksena on osoittaa vielä kaavoittamattomille edellä mainituille tiloille kuuluva rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeutta siirtämällä rikkonaisille vesistöalueille pyritään jättämään mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita ja kokonaan rakentamattomia vesistöjä (muun muassa Kaartjoki, Rautajoki ja pienet lammet).

Kaava-alueen suunnittelutilanne

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu osittain Punelian - Kaartjärven kulttuurimaisema-alueelle (ma). Puneliajärven sekä pienempien kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen (Nummilammi, Vahteristonlammi ja Iso-Lukkari) väliin sijoittuu arvokas harjumuodostelma (Luutasuon Pernunummen harju, MYg 58). Kaartjoelle on osoitettu ohjeellinen melontareitti.

Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Kaava-alueella Punelian järven lounaisosassa sekä Sakarajärven lounais- ja luoteisosassa on voimassa ranta-asemakaava, jossa alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M).

Mitoitusperusteet

Kaavaselostuksen mukaan mitoituksessa on noudatettu Lopen kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymiä yleis- ja ranta-asemakaavoituksessa sekä suunnittelutarveratkaisuissa noudatettavia mitoitusperusteita. Ohjeen mukaan rantarakennusoikeus perustuu rantaviivan muunnettuun pituuteen. Rantaviivan pituuden määrittämisestä erilaisten vesistöjen osalta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita. Ohjeessa on vielä todettu, että rakennusoikeutta isojen järvien rannoilla (muun muassa Punelia) on kuusi loma-asuntoa muunnettua rantaviivan kilometriä kohden. Keskikokoisten järvien (muun muassa Sakara) rannalla rakennusoikeutta on viisi loma-asuntoa muunnettua rantaviivan kilometriä kohden. Muiden järvien, lampien ja jokien rannalla rakennusoikeuden mitoitus on neljä loma-asuntoa muunnettua rantaviivan kilometriä kohden.

Ohjeen mukaan saman maanomistajan eri tiloja käsitellään rakennusoikeuden määrityksessä ja sijoittelussa yhtenä tilana. Lisäksi mitoituksessa noudatetaan niin sanottua kantatilaperiaatetta, oikeastaan emätilaperiaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että emätilan alueella 31.12.1969 jälkeen erotetut rakennuspaikat, rakennetut asunnot ja loma-asunnot sekä myönnetyt rakennus- ja poikkeamisluvat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi, joka kohdistuu nykyisiin tiloihin sen mukaan, mitkä ovat saaneet hyödyn rakennuspaikoista. Rasitus kohdistuu siten siihen tilaan, josta rakennuspaikat on muodostettu ja kyseisestä tilasta myöhemmin muodostettuihin tiloihin. Muodostetut rakennuspaikat eivät pienennä emätilasta aiemmin muodostettujen tilojen rakennusoikeutta. Emätilan käyttämäksi rakennusoikeudeksi luetaan emätilan alueella sijaitsevat 31.12.1969 mennessä rakennetut maatilat, asunnot ja loma-asunnot.

Rakennusoikeuden määrä

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueella on luonnollista rantaviivaa 10,503 kilometriä ja Lopen kunnanvaltuuston ohjeiden mukaista muunnettua rantaviivaa 4,727 kilometriä. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 19 omarantaista rantarakennuspaikkaa, joista yksi on osoitettu Lopen kunnan omistamalle tilalle. Rakennustiheydeksi on muodostunut 4,02 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantaviivan kilometriä kohden. Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueeseen kuuluvat tilat ovat emätiloja.

Kaavaselostukseen on oheistettu Lopen kunnan kaavoitusohjeen perusteella laadittu selvitys kaava-alueeseen sisältyvien vesistöjen rakennusoikeudesta. Selvityksen mukaan rakennuspaikkoja on tilan Metsäpirtti alueella sijaitsevalla Kaartjoella (2), tilan Kalamaja alueella sijaitsevilla Iso-Lukkarilla (1) ja Vahteristonlammilla (2), tilan Salmio alueella sijaitsevilla Kaatialla (2), Kontolammilla (5), Myllylammilla (1) ja Rautajoella (1), tilan Antintalo alueella sijaitsevilla Luotlammilla (3) ja Yli-Kalvanalla (1) sekä Lopen kunnan omistaman tilaan Metsola kuuluvalla Sakarajärvellä (1).

Rakennuspaikkoja ei mitoitusperusteiden mukaan synny lainkaan Kurtlammille, Nummilammille, Alijoelle ja Miehulammille.

Kaavassa osoitettu rakennusoikeus

Korttelialue numero yksi sijaitsee Kontolammin koillisosassa tilan Salmio alueella. Korttelialue muodostuu kolmesta omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Korttelialue numero kaksi sijaitsee Puneliajärven lounaisosassa tilan Antintalo alueella. Korttelialue muodostuu neljästä omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Korttelialue numero kolme sijaitsee Puneliajärven lounaisosassa tilan Antintalo alueella. Korttelialue muodostuu kolmesta omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Korttelialue numero neljä sijaitsee Sakarajärven luoteisosassa Ruotsinkylänlahden pohjoisrannalla tilan Antintalo alueella. Korttelialue muodostuu kahdesta omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Korttelialue numero viisi sijaitsee Sakarajärven lounaisosassa Katajahuhdanlahden kaakkoispuolella tilan Antintalo ja Lopen kunnan omistaman tilan Metsola alueilla. Korttelialue muodostuu kolmesta omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Korttelialue numero kuusi sijaitsee Luotlammin koillisrannalla tilan Antintalo alueella. Korttelialue muodostuu neljästä omarantaisesta lomarakennuspaikasta (RA).

Kaava-alueeseen kuuluvat ranta-alueet, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille sekä geologisille kohteille on osoitettu merkintä ma, luo tai ge. Lisäksi Rautajoella sijaitseva muinaismuisto on osoitettu merkinnällä sm.

Luontoselvitykset

Kaava-alueesta laaditun luontoselvityksen 10.8.2013 mukaan Sakarajärven luoteisosan niemessä sijaitsevassa korttelissa 4 on löytynyt huomioon otettavia luontoarvoja. Niemen eteläosassa sijaitseva kalliojyrkänne ja sen alusmetsä on metsälain 10 §:ssä tarkoitettu elinympäristö. Niemi jatkuu pengertietä pitkin Isosaareen. Niemen ja Isosaaren välinen salmi on kasvamassa yhteen. Isosaaren pohjoisosassa on monimuotoista puustoa ja vesirajassa esiintyy tervaleppävyö. Monimuotoisin puusto sijaitsee Isosaaren itäisimmässä osassa, joka ei kuulu suunnittelualueeseen. Isosaaren eteläosan rantavyöhyke on erittäin monimuotoinen ja rehevä, ja siellä on eri-ikäistä ja monikerroksellista puustoa. Rannassa on rytivyöhyke ja idempänä niemen ja Isosaaren välisessä salmessa on rantaluhtaa.

Kohteita on arvioitu neliportaisella luokituksella. Arvoluokkaan kaksi kuuluu huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) ja arvoluokkaan kolme jokseenkin merkittäviä tai merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen taso-seututaso). Luontoselvityksessä kalliojyrkänteen alue on sijoitettu arvoluokkaan kolme ja Isosaaren pohjois- ja etelärannat arvoluokkaan kaksi. Luontoselvityksen mukaan alueelle ei tulisi osoittaa rakentamista ja sinne tulisi harkita jopa luonnonsuojelualueen perustamista.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

(= = =)

Rakennusoikeuden siirtäminen (A:n valitus)

Hallinto-oikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko rakennusoikeutta voitu siirtää Punelian, Sakarajärven ja Luotlammin rannoille kaavalla muodostuviin kortteleihin 2, 3, 4, 5 ja 6.

Karttatarkastelun perusteella korttelialueet 2 ja 3 katkaisisivat pitkähkön vapaa-alueen Punelian itärannalla. Korttelialue 4 sijoittuisi Sakarajärven kapeaan niemeen. Korttelialue 5 sijoittuisi Sakarajärven lounaisrannalle olemassa olevan tiiviisti rakennetun ranta-alueen jatkeeksi. Luotlammilla on mitoituslaskelman perusteella oikeus kolmeen rakennuspaikkaan. Kaavassa Luotlammin koillisosassa sijaitsevaan kortteliin on osoitettu neljä rakennuspaikkaa.

Rakennusoikeuden siirtämisellä Kaartjoen, Iso-Lukkarin, Vahteristonlammien, Kaatian, Myllylammin, Rautajoen ja Yli-Kalvolan rannoilta on mahdollistettu laajojen ranta-alueiden jääminen rakentamisesta vapaaksi. Rakennusoikeuden siirtämiselle ja keskittämiselle on tältä osin olemassa hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

UPM-Kymmene omistaa suuren osan Kontolammin ranta-alueesta, ja rannalla sijaitsee jo useita rantarakennuspaikkoja. Mitoituslaskelman perusteella maanomistajalla on oikeus viiteen rakennuspaikkaan. Kaavassa Kontolammille on osoitettu vain kolme rakennuspaikkaa ja loput kaksi on siirretty. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että kysymys on jo rakennetusta ranta-alueesta, rakennuspaikkojen siirrolle ei voi katsoa olevan vastaavaa edellisessä kappaleessa selostettua perustetta. Lopen kunnan kaavoitusta koskevassa ohjeessa on kuitenkin todettu, että saman maanomistajan eri tiloja käsitellään rakennusoikeuden määrityksessä ja sijoittelussa yhtenä tilana. Tähän nähden valtuusto on harkintavaltansa puitteissa voinut hyväksyä rakennusoikeuden siirtämisen myös Kontolammilta.

Se, että rakennusoikeuden siirtämiselle on esitetty asianmukaiset perusteet, ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan siirtojen lainmukaisuutta. Rakennusoikeutta ollaan siirtämässä tiiviisti rakennettujen Punelian ja Sakaran rannoille alueille, jotka voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi (M). Nyt kysymyksessä olevien rakennusoikeuden siirtojen lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti myös se, että rakennusoikeuden tasapuolinen jakaminen ja riittävien vapaa-alueiden osoittaminen on määritelty voimassa olevissa kaavoissa ja että tiheän rakentamisen seurauksena rakentamiselle osoitettavissa olevat alueet ovat vähentyneet. Rakennusoikeuksien siirrolla voi siten olla vaikutusta myös muiden maanomistajien rakentamismahdollisuuksiin.

Kaava-aineistoon ei sisälly selvitystä siitä, kuinka paljon Punelian ja Sakarajärven rannoille on osoitettu rakennusoikeutta ja vastaavasti rakentamisesta vapaita alueita. Pelkkään silmämääräiseen karttatarkasteluun perustuvaa arviota ei jo toteutuneen rakentamisen määrän vuoksi voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että kaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n edellyttämällä tavalla jätetty riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaa Punelian ja Sakarajärven rannoille. Kaava-aineistosta ei myöskään selviä, onko kyseisten järvien rannoilla vielä maanomistajia, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kaavaselvitysten perusteella ei voida varmistua, onko alueen maanomistajia kohdeltu tasapuolisesti.

Kaavapäätös on perustunut puutteellisiin selvityksiin, joten se on lainvastaisena kumottava. Koska vesistöalueita ja rakennusoikeuden siirtämistä on arvioitu kokonaisuutena, kaavapäätös on kumottava kaikilta osin.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § 4 momentti ja 74 § 1 ja 2 momentti

Suomen perustuslaki 6 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen (eri mieltä) ja Ville Härmä. Esittelijä Ria Savolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

UPM-Kymmene Oyj kaavan laatimisesta huolehtineena maanomistajana on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kunnanvaltuuston päätöksestä tehty valitus hylätään.

Vaatimustensa tueksi UPM-Kymmene Oyj on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lopen kunnan mitoitusperusteita on noudatettu kaavatyössä siten, että niin sanottuja mitoituskertoimia on hieman alennettu alkuperäisestä. Lopputuloksena on hyvin maltillinen mitoitus, jonka mukainen rakennusoikeus on sijoitettu kokonaisuuden kannalta ympäristöön parhaiten soveltuville paikoille.

Kaavaselostuksen yhteydessä on yksityiskohtainen mitoitustaulukko. Tekstiosasta ilmenee, miksi kaikki pienet vesistöt on otettu mukaan kyseessä olevaan ranta-asemakaavaan ja myös se, onko rakennuspaikkoja siirretty pienempien vesistöjen rannalta Punelian, Sakaran ja Luotlammin rannoille. Kaavaselostuksessa on tarkemmin perusteltu myös, miksi rakennuspaikat on sijoitettu kullekin rannalle.

Punelialla kyse on kaavamuutoksesta, jossa käsitellään noin 800 metriä rantaviivaa. Rakennuspaikkojen merkittävistä siirroista huolimatta kyseiselle rantaviivan osuudelle jää edelleen puolet vapaata rantaviivaa. Kyseiset 7 rakennuspaikkaa kortteleissa 2 ja 3 on sijoitettu siten, etteivät ne aiheuta haittaa paikallisille luontoarvoille, vastarannan loma-asutukselle tai yleiselle virkistyskäytölle. UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen jää edellä mainitun alueen kaakkoispuolelle vapaaksi rannaksi yli kilometrin mittainen Salkoperän lahden ympäristö ja maisemallisesti arvokas Punelialle työntyvä niemi Pikku Salkoperän eteläpuolella. Edellä mainittujen ranta-asemakaavan M-alueiden lisäksi yleiskaava-alueelle jää järven pohjoisosaan merkittävästi vapaita rantoja myös UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen, kuten Punelian ainoat pienet saaret sekä yli kahden kilometrin pituisen vapaan yhtenäisen rantaviivan omaava harjujakso Pikku-Punelian ja Punelian välisellä alueella. UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen jäisivät kaavamuutoksen jälkeen edelleen Punelian merkittävimmät vapaan rannan jaksot, joilla on mahdollista liikkua jokamiehenoikeuksin.

Ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi laajemmin Punelian ja Sakaran vesistöillä ei perustu pelkkään silmämääräiseen tarkasteluun, kuten hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan. Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon lähialueen lainvoimaiset kaavat. Niiden sisällön ja taustaselvitysten tarkkaa sisällyttämistä uuden kaavan selvityksiin ei ole aiemmin vaadittu, eikä se olisi perusteltua. Punelian maankäyttö on ratkaistu ja muiden tilojen rakennuspaikkojen siirtomahdollisuudet tutkittu järven yleiskaavassa sekä UPM-Kymmene Oyj:n järven eteläosaan laadituttamassa ranta-asemakaavassa. Kaavoittamatta on ainoastaan noin 600 metrin matka nyt kaavoitetun alueen pohjoispuolella.

Sakaralla on UPM-Kymmene Oyj:n osalta kyse kaavamuutoksesta, joka käsittää noin 1 800 metriä rantaviivaa. Rakennuspaikkojen merkittävistä siirroista huolimatta kyseisille rantaviivan osuuksille muun muassa Vanhankylänlahdelle, Isosaareen ja Katajahuhdanlahdelle jää vapaata rantaa yli 85 prosenttia. Sakaran rantojen maankäyttö on ratkaistu ja muidenkin tilojen rakennuspaikkojen siirtomahdollisuudet tutkittu pääosin UPM-Kymmene Oyj:n järven länsiosaan laadituttamassa ranta-asemakaavassa sekä neljässä muussa yksityisen maanomistajan teettämässä laajassa ranta-asemakaavassa.

Ranta-asemakaavassa esitetyt rakennusoikeuksien siirrot eivät voi uhata muiden kyseisten vesistöjen maanomistajien mahdollisuutta käsitellä omia maitaan kunnan yhteisillä mitoitusperiaatteilla. Punelia ja Sakara ovat vesistöalueen kookkaimpia järviä, joiden sietokyky on huomattavasti pienvesiä korkeampi.

Kun otetaan huomioon, että keskittämällä pienten vesistöjen rakennusoikeutta viiteen kortteliin kaava-alueelle on voitu jättää hyvin pitkiä rakentamisesta kokonaan vapaita rantaviivaosuuksia, ranta-asemakaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla otettu riittävästi huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesienhuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Lisäksi ranta-alueille on jäänyt mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Hallinto-oikeuden vaatimat selvitykset Punelian ja Sakaran osalta on jo tehty olemassa olevissa kaavoissa ja ne sisältyvät ranta-asemakaavan perusselvityksiin. Lisäselvitykset naapureiden alueilla nyt käsiteltävillä vesistöillä eivät toisi lisäarvoa vaikutusten arviointiin. Hallinto-oikeuden päätöksen noudattaminen johtaisi helposti siihen, että ranta-asemakaavoja voitaisiin laatia ainoastaan alueille, joilla on jo yleiskaava. Hallinto-oikeuden päätöksessä on liioiteltu rakennuspaikkojen siirtojen vaikutusta ja merkitystä kaavaratkaisussa. Siirroilla ei ole vaikutusta muiden maanomistajien rakentamismahdollisuuksiin.

Ranta-asemakaavojen laatimisen yhteydessä ei voida selvittää koko järvien luonnonolosuhteita tai tehdä laajemmalla alueella ranta-asemakaavojen tasoisia selvityksiä. Selvitykset eivät voisi olla tulevia muiden maanomistajien kaavaratkaisuja sitovia.

Hallinto-oikeuden päätös poistaa maanomistajalta maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n mukaisen oikeuden ranta-asemakaavan laatimiseen. Valituksen kohteena olevalla kaavalla ei ole vaikutusta kaava-alueen ulkopuolisiin maanomistajiin, eikä heitä siten ole voitu tällä kaavalla asettaa eriarvoiseen asemaan.

Lopen kunnanhallitus on antanut selityksen.

A on antanut selityksen.

UPM-Kymmene Oyj on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.