Muu päätös 6204/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Vapo Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 13.9.2016 n:o 16/0398/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 26.2.2015 n:o 30/2015/1 hylännyt Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen, joka on koskenut turvetuotantoa Keuruulla sijaitsevalla Rummakkonevan 31,8 hehtaarin suuruisella uudella turvetuotantoalueella.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Rummakkonevan turvetuotantoalueen vedet johdetaan suunnitelman mukaan pintavalutuskentältä Myllypuroon, joka laskee Jyrkeejärveen. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan uutta turvetuotantoa ei pääsääntöisesti tulisi ohjata alueille, joiden vesien tila ei saavuta hyvää tilaa tai uhkaa alentua hyvästä tai erinomaisesta tilasta alempaan luokkaan, ellei vesiensuojelutoimina käytetä pintavalutuskenttää tehokkaampia vesiensuojelutoimia. Rummakkonevan alapuolista Myllypuroa ei ole luokiteltu, mutta veden laadun pohjalta sen tila on tyydyttävä ja veden laatua laskee ajoittain alhainen pH. Myllypurolla veden virtausolot ja vesimäärät vaihtelevat ja siten laadulliset vaihtelut voivat olla ajoittain suuria. Jyrkeejärven osalta tavoitteena on puolestaan nykyisen hyvän tilan säilyttäminen.

Myllypuron eteläpuolinen osuus on suurimmaksi osaksi uomaltaan luonnontilainen ja ympäröivien suoalueiden vesitalous on säilynyt luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. Myös pohjoisosaa voidaan suokasvillisuustyyppien osalta pitää suurimmaksi osaksi luonnontilaisen kaltaisena, vaikkakin uomaa on oikaistu ojittamalla. Myllypuron eteläosassa on myös avolähde, joka on mahdollinen vesilain ja metsälain kohde sekä ruoho- ja heinäkorpi, joka on mahdollinen metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Eteläosasta löydettiin lisäksi Suomen kansainvälistä vastuulajia pallopäärahkasammalta.

Rummakkoneva sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Alapuolinen Pihlajaveden reitti kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan tyypillisenä humuspitoisten reittivesien edustajana ja on erittäin uhanalaisen järvitaimenen esiintymisaluetta. Jyrkeejärven kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri ja Jyrkeejärven alapuoliset Kotalankosket ovat suosittua virkistyskalastusaluetta. Myllypurossa ja Jyrkeejärvessä esiintyy myös rapua. Jyrkeejärven rannoilla, myös Karjunlahdessa, jonne Myllypuro laskee, on runsaasti vapaa-ajan asutusta, joten sen virkistyskäyttöarvo on suuri.

Rummakkonevan vedet käsitellään suunnitelman mukaan ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla, kohtalaisesti maatuneella suoalueella ja sen pinta-ala on hakijan esittämän uuden suunnitelman mukaan 5,1 % valuma-alueesta. Ojitetun pintavalutuskentän toimivuutta on vaikea arvioida ennalta luotettavasti.

Myllypuron valuma-alueen pinta-ala on karttatarkastelun perusteella noin 12,5 km², josta Rummakkonevan osuus on noin 2,5 %. Rummakkonevan turvetuotannon vaikutukset näkyisivät erityisesti Myllypurossa, johon tuotantoalueen vedet johdettaisiin koko matkalta, yli 3 km. Hakijan arvion mukaan pitoisuuslisäykset Myllypurossa ovat tuotantovaiheessa noin 0,1 mg/l kiintoainetta, 1,2 µg/l kokonaisfosforia ja 66 µg/l kokonaistyppeä. Rummakkonevan keskivirtaamaksi on arvioitu 0,1 m³/s. Rummakkonevan ja alapuolisen Jyrkeejärven vedenpinnan suuresta korkeuserosta johtuen valunta voi kasvaa ja vaihdella voimakkaasti pienivirtaamaisessa Myllypurossa. Valunnan mukaan vaihteleva ja kasvava kuormitus voi vaikuttaa Myllypuron tilaan merkittävästi samalla, kun valunnan vaihtelut altistavat Myllypuron uomaeroosiolle. Lisäksi toiminta tulee olemaan pitkäaikaista, jolloin liettymien muodostuminen Myllypuroon on todennäköistä. Epävarmuustekijöiden perusteella ei voida luotettavasti osoittaa, ettei Rummakkonevan hanke vaarantaisi vesienhoidon tavoitteita. Turvetuotannon aloittaminen ei esitettyjen selvitysten perusteella ole siten mahdollista aiheuttamatta merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa alapuolisessa vesistössä eikä lupaa näin ollen voida myöntää.

Hakija ei ole varmuudella voinut pois sulkea kirjojokikorennon esiintymistä Myllypurossa eikä viitasammakon esiintymistä Jyrkeejärven pohjoisosassa Karjunlahdessa. Turvetuotannolla saattaa olla heikentävä vaikutus näiden luontodirektiivin liitteen IV a lajien elinympäristöön. Koska hakemus on hylätty vesistön pilaantumisvaaran vuoksi, ei täydentävien selvitysten tekeminen ole ollut tarpeen luparatkaisun tekemiseksi.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41–43 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Vapo Oy:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lainkohdan 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Asiassa saatu selvitys

Vapo Oy on hakenut lupaa 31,8 hehtaarin suuruiselle uudelle turvetuotantoalueelle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt hakemuksen kokonaan pääosin ympäristönsuojelulain 42 §:n nojalla.

Kyseessä oleva Rummakkonevan turvetuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungissa noin 33 kilometriä keskustasta länsiluoteeseen, noin 3 kilometriä Jyrkeejärvestä pohjoiseen. Hankealue on metsäojitettu, lähes kokonaan turvekankaaksi muuttunut suoalue. Hankealueen ympäristö on suurelta osin ojitettua suota ja talousmetsää.

Alueelta tulevat kuivatusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi ympärivuotisesti pumppaamalla vedet pinta-alaltaan 1,8 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle, joka olisi 5,1 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä on metsäojitettua aluetta ja suurelta osin puolukkaturvekangasta, jonka keskiosassa on rahkasammalpohjaista tupasvillarämeen muuttumaa. Pintavalutuskentän turvepaksuus on 100–350 cm ja sen pintaosan maatuneisuusaste on 3–5. Pintavalutuskentän jälkeen vedet on suunniteltu johdettavaksi laskuojaa myöten Myllypuroon ja edelleen Jyrkeejärveen.

Hakemuksen mukaan Rummakkoneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Pihlajaveden reitin ja Toisveden alueen valuma-alueilla ja tarkemmin Kitusjärven alueen osavaluma-alueella. Hankkeen kuormitusvaikutukset kohdistuisivat Myllypuroon. Hakemuksen mukaan Myllypuron vesi on hapanta, humuspitoista ja lievästi rehevää. Ennakkotarkkailussa Myllypurosta ennen laskua Jyrkeejärveen otetun vesinäytteen pH oli 5,5, kiintoainepitoisuus 4,0 mg/l, kokonaisfosfori 26 µg/l, kokonaistyppi 540 µg/l ja COD_Mn-arvo 29 mg O₂/l. Hakijan arvion mukaan Myllypuron pitoisuuslisäykset tuotantovaiheessa ovat 0,1 mg/l kiintoainetta, 1,2 µg/l kokonaisfosforia ja 66 µg/l kokonaistyppeä.

Pöyry Finland Oy:n laatimasta Myllypuron kasvillisuusselvityksestä 11.8.2013 ilmenee, että selvitysalueen eteläosassa on avolähde, joka saattaa olla mahdollinen vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen suojeltu pienvesi. Lähteen vesitalous on selvityksen mukaan ilmeisesti luonnontilainen. Selvityksen mukaan Riitamäentien eteläpuolinen osuus Myllypurosta on suurimmaksi osaksi uomaltaan luonnontilainen ja ympäröivien suoalueiden vesitalous on säilynyt luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. Myllypuron selvitysalueen keskiosassa olevan tien eteläpuolinen osa on mahdollinen vesilain 3 luvun 2 §:n mukainen kohde, jonka luonnontilaisuuden muuttaminen on luvanvaraista. Eteläosassa on lisäksi ruoho- ja heinäkorpi, joka on mahdollinen metsälain 10 §:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.

Johtopäätös

Aluehallintovirasto on hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen vesistön pilaantumisvaaran vuoksi. Hallinto-oikeus toteaa, että Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2021 Pihlajaveden reitin tila on luokiteltu pääosin hyväksi. Jyrkeejärven, johon Rummakkonevan turvetuotannon vaikutukset lähinnä kohdistuisivat, tila on veden laadun perusteella luokiteltu hyväksi, mutta kasviplanktonin määrän perusteella tyydyttäväksi. Jyrkeejärven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi ahvenen kohonneen elohopeapitoisuuden perusteella. Vesienhoidon tavoitteena on kuormituksen vähentäminen. Jyrkeejärven osalta vähennystavoite on toimenpideohjelman mukaan 10 % fosforipitoisuudesta ja 10-30 % kasviplanktonmäärästä.

Hallinto-oikeus katsoo, että vesienhoidollisten tavoitteiden takia uutta turvetuotantoa voidaan sallia vain, mikäli osoitetaan, ettei lisäkuormitus lisää vesistön ravinnepitoisuuksia tai muuten vaikeuta tavoitteiden saavuttamista. Näin ollen aluehallintoviraston on tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä hakemus ja valitus on hylättävä.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 § 2 momentti, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 46 § 1 momentti ja 50 § 2 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Jan Eklund ja Jorma Niemitalo. Esittelijä Anneli Järvenpää.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vapo Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden sekä Länsi- ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun muassa seuraavaa:

Rummakkonevan kuivatusvedet johdettaisiin Myllypuroon Kitusjärven valuma-alueella. Puro laskee neljä kilometriä alempana Jyrkeejärven Karjunlahteen. Puron arvioitu valuma-alue on noin 12,5 km² ja Rummakkonevan osuus siitä noin 2,5 %. Rummakkoneva sijoittuu puron valuma-alueen keskiosalle.

Kitusjärven 99,93 km²:n suuruisen valuma-alueen alaraja on noin 8,5 km alempana Rummakkonevan purkureitissä Myllypuro-Jyrkeejärvi-Vironjoki-Vehmasjärvi-Kitusjärven luusua (Kituskosket). Rummakkoneva muodostaa siitä noin 0,3 %:n osuuden.

Jyrkeejärven, Vironjoen, Vehmasjärven ja Kitusjärven kautta johtuu ja purkautuu vesiä yhteensä 546,39 km²:n alalta, josta Rummakkoneva muodostaa noin 0,06 %:n eli hyvin vähäisen osuuden. Välittömän yläpuolisen, Pihlajaveden reittiin kuuluvan järviketjun muodostavat suurimpina Hankajärvi, Kuusijärvi ja Pihlajavesi.

Rummakkonevan vedet sekoittuvat jokseenkin hyvin Myllypuron vesiin ja Myllypuron vedet sekoittuvat hyvin Jyrkeejärveen tuleviin vesiin. Rummakonevan pitoisuusvaikutus Jyrkeejärven veteen jää vain lähinnä laskennalliseksi eli hyvin pieneksi. Rummakkonevan kuivatusvedet eivät aiheuta vedenlaadun muutosta Jyrkeejärvessä saati sen alapuolisissa vesistöissä, eivätkä myöskään haittaa rantakiinteistöjen käytölle tai kalataloudelle.

Vesienhoidon tavoitteena on Jyrkeejärven hyvän ekologisen tilan säilyttäminen, ei siihen nostaminen. Rummakkonevan vaikutukset eivät vaaranna järven ekologista tilaa ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Jyrkeejärvessä (vähennystarve 10 % kokonaisfosforipitoisuudessa ja 10– 30 % kasviplanktonmäärässä). Jyrkeejärven kalojen elohopeapitoisuudet eivät saata nousta Rummakkonevan kuivatusvesistä johtuen.

Rummakkonevan vedenlaadulliset vaikutukset rajautuvat Myllypuroon. Koska tuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin Myllypuron keskiosalle, vedet sekoittuisivat valuma-alueen muihin vesiin etäällä ensimmäisestä merkittävästä vesistöstä Jyrkeejärvestä.

Ennakkotarkkailun tulosten mukaan Myllypuron vesi on hyvin hapanta, humuspitoista, mutta lievästi rehevää. Puron luusuasta otettujen näytteiden mukaan pH oli 5,5, kiintoainepitoisuus 4,0 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 26 µg/1, kokonaistyppipitoisuus 540 µg/1 ja COD_mn-arvo 29 mg O₂/l. Myllypurolla on siten Rummakkonevan vedet vastaanottavaa sieto- ja vastaanottokykyä, erityisesti kun hankeala on vain noin 32 hehtaaria.

Vuositasolla keskimääräisesti arvioituna Rummakkonevan kuivatusvesien aiheuttamat nettopitoisuudet kuntoonpanovaiheessa ovat Myllypurossa 0,2 mg/l kiintoainetta, 3,5 μg/1 fosforia ja 135 μg/1 typpeä ja merkitsevässä tuotantovaiheessa 0,1 mg/l kiintoainetta, 1,2 μg/1 fosforia ja 66 μg/1 typpeä. Vaikutukset Myllypuron veden laatuun ovat kuitenkin kohtalaisen lieviä jo kuntoonpanon ensimmäisenä vuotenakin ja lievenevät tästä tuotantovaiheessa.

Vaikutukset Myllypurossa kohdistuvat vedenlaatuun, eivätkä muuta puron luonnontilaa.

Myllypuron itäpuolella noin 850 metriä Riitamäentiestä alavirtaan on Pöyry Finland Oy:n 11.8.2013 päivätyssä selvityksessä ilmoittama lähde, joka 6.10.2016 suoritetun mittauksen mukaan sijaitsee 6,5 metrin etäisyydessä purosta ja pinnantasossa noin metrin sitä ylempänä molemmin puolin puroa syntyneiden penkereiden takana. Lähde on soistunut umpeen. Se ei ole avolähde. Lähteen ja puron varrella olevan ruoho- ja heinäkorven luonnontila ei voi vaarantua.

Hakemusasiakirjoja ei ole tarpeen täydentää uusilla selvityksillä kirjojokikorennon (Myllypuro) ja viitasammakon (Jyrkeejärven pohjoisosa) osalta.

Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät.

Vapo Oy on vielä täydentänyt valitustaan 12.12.2016 päivätyllä selvityksellä "Rummakkonevalta Myllyjokeen ja Jyrkeejärveen kohdistuvan kuormituksen laskennan päivitys ja täydennys". Yhtiön mukaan vaikutusarviointi on laajennettu koskemaan myös Jyrkeejärveä aiemman arvioinnin rajautuessa Myllypuron luusuaan. Vapo Oy on katsonut, että valitus tulee hyväksyä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Valituksessa ja sen täydennyksessä ei ole esitetty sellaisia asiaan vaikuttavia uusia seikkoja, jotka antaisivat aiheen arvioida uudelleen annettujen päätösten sisältöä ja perusteita.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon.

ELY-keskus on esittänyt Vapo Oy:n valituksesta ja sen täydennyksenä esitetystä selvityksestä seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa Vapo Oy on arvioinut Rummakkonevalta lähteväksi nettokuormitukseksi tuotantovaiheessa noin 380 kg kiintoainetta, noin 5 kg fosforia ja noin 210 kg typpeä vuodessa. Vastaavat luvut ovat yhtiön valituksen perusteena esitetyssä kuormitusselvityksessä kiintoaineen osalta 546 kg/a, fosforin 5,2 kg/a ja typen 139 kg/a. Selvitys ei tuo asiaan mitään uutta. Selvitys päinvastoin vahvistaa arviota siitä, että tuotantoalueella voi olla etenkin kiintoaineen osalta kuormittavaa vaikutusta Myllypuroon ja siten myös edelleen Jyrkeejärven lahtialueeseen, mihin Myllypuro laskee. Hakija itsekin toteaa edellä mainitussa selvityksessä, että Myllypuron mahdolliset vaikutukset kohdistuvat järven luoteisosaan Myllypuron ja Jyrkeejärven luusuan väliselle alueelle. Selvityksellä ei ole voitu sulkea pois mahdollisia haitallisia vesistövaikutuksia Myllypuroon. Lisäksi Myllypuron kuormituksen lisääntyminen voi vaikuttaa edelleen Myllypuron suualueen ja Jyrkeejärven lahtialueen liettymiseen.

Kuormitusselvityksessä ei ole esitetty kuormituksen laskentaperusteita, vaan siinä on pelkästään viitattu viimeisimpään ominaiskuormitusselvitykseen. Laskelmien epävarmuutta osoittaa myös riittävien lähtötietojen puuttuminen. Näin ollen ominaiskuormitusluvuilla laskettujen tulosten oikeellisuutta ei voida verrata todettuihin pitoisuuksiin kyseisellä alueella. Hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksen yhteydessä ainoastaan yhdet analyysitulokset Myllypurosta (11.5.2011). Näitä tuloksia ELY-keskus on pitänyt määrällisesti riittämättöminä.

Vapo Oy:n esittämän kuormitusselvityksen mukaan ravinteiden, kiintoaineen ja liuenneen orgaanisen aineen pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä ovat pienet. Kuormitusvaikutusten arvioinnissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon toiminnan pitkäaikaisuus, samoin kuin tuotantoalueelta tulevien virtaamien vaihtelut, jotka kokonaisuutena voivat vaikuttaa tuotantoalueelta tulevan kuormituksen määrään ja siten myös alapuolisen vesistön tilaan. Nämä hetkelliset muutokset voivat olla merkittäviä ja lisäksi ne ovat sidoksissa vesiensuojelurakenteiden riittävyyteen ja toimivuuteen.

Edellä mainitut arvioinnin epävarmuustekijät huomioon ottaen Vapo Oy:n esittämällä selvityksellä ei voida luotettavasti osoittaa sitä, että Rummakkonevan turvetuotantohanke ei aiheuttaisi ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä vaarantaisi vesienhoidon tavoitteiden toteutumista kyseessä olevalla valuma-alueella.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle on varattu tilaisuus antaa valituksen johdosta vastine. Vastinetta ei ole annettu.

Virtain ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus antaa valituksen johdosta vastine. Vastinetta ei ole annettu.

Ähtärin tekninen lautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antanut valituksen johdosta vastineen. Lautakunta on uudistanut kaupunginhallituksen ympäristönsuojeluviranomaisen puolesta hallinto-oikeudelle antaman vastineen. Lisäksi lautakunta on todennut, että Vapo Oy:n valituksen perusteluina esitetyt väitteet Myllypuron luonnontilan vähäisistä muutoksista ovat perusteettomia. Lähteen sijainti ja luonnontilaisuus on hakijan puolesta kuvin osoitettu, mutta sen hydrologiaa ei ole selvitetty. Turvetuotantoalueen vesistövaikutukset alapuoliseen ruoho- ja heinäkorven ekologiaan ovat selvittämättä. Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmat ja niiden tavoitteet on otettava huomioon koko vesistöalueen toiminnoissa. Rummakkonevan turvetuotannosta johtuvaa ympäristön pilaantumisen vaaraa ei voida sulkea pois.

Keuruun ympäristönsuojeluviranomainen on antanut valituksen johdosta vastineen.

Keuruun kalastusalue ja Pihlajaveden osakaskunta ovat antaneet valituksen johdosta vastineen.

Uurasten, Uurasten-Taipaleen ja Mantilon-Taipaleen, Ihalanmäen ja Kangasniemen osakaskunnat ovat antaneet valituksen johdosta vastineen.

Virtain kalastusalue on antanut valituksen johdosta vastineen.

Vapo Oy on antanut vastaselityksen annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Vesienhoidon tavoitteena on hyvässä tilassa olevien vesistöjen osalta hyvän tilan säilyttäminen.

Jyrkeejärven kalastuksellinen merkitys on suuri ja järven virkistyskäytöllinen arvo on merkittävä. Järven pohjoisrannalle, johon Myllypuro laskee, on voimassa olevassa Pihlajaveden osayleiskaavassa osoitettu alueita ympärivuotista ja loma-asumista varten. Suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsee kohtalaisesti maatuneella (asteikolla 3–5) ojitetulla suoja-alueella, joten pintavalutuskentän toimintaan saattaa liittyä epävarmuuksia. Uuden tuotantoalueen kuntoonpano lisää muun muassa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Tuotannon arvioitu kesto on 30 vuotta. Toiminnasta saattaa aiheutua muun muassa liettymistä Myllynpuron suualueella. Kiintoaineiden kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön varsinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa saattaa osaltaan heikentää muun muassa kalatalouden edellytyksiä laajemmalla alueella. Alapuolinen Pihlajaveden reitti kuuluu Project Aqua -ohjelmaan tyypillisten humuspitoisten reittivesien edustajana ja on uhanalaisen järvitaimenen esiintymisaluetta.

Kun otetaan huomioon suunnitellun turvetuotantotoiminnan pitkäaikaisuus samoin kuin tuotantoalueelta tulevien virtaamien vaihtelut sekä uuden turvetuotantoalueen vesistökuormituksen vaikutusten arvioimiseen tässä tapauksessa liittyvät epävarmuudet sekä vesienhoitosuunnitelmassa Jyrkeejärven osalta asetettu nykyisen hyvän ekologisen tilan säilyttämistavoite, suunnitellusta turvetuotannosta saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan esteenä olevaa merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa, jota ei voida lupamääräyksin estää.

Kun otetaan huomioon, että hakemus on hylätty hankkeen vesistövaikutukset huomioon ottaen merkittävän ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi, ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, mikä merkitys hankkeen vaikutuksilla on Myllypuroon ja valituksessa mainittuun lähteeseen vesilain 2 luvun 11 §:n ja 3 luvun 2 §:n 8 kohdan soveltamisen kannalta.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut sekä perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.