Muu päätös 6355/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja VRJ Pohjois-Suomi Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 17.11.2016 nro 16/0595/3

Asian taustaa

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 9.3.2007 myöntänyt Viherrengas Järvenpää Oy:lle toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan puhdistamolietteen kompostoinnille sekä rakentamisesta ja purkamisesta syntyvän jätteen käsittelylle ja hyödyntämiselle. Lupamääräyksen 1 mukaan toiminnassa saa muun muassa vastaanottaa kompostoitavaksi Kemicond-menetelmällä käsiteltyä, kuivattua jätevesilietettä enintään 17 500 t/a ja hevosenlanta-kuivikeseosta enintään 400 t/a.

Vaasan hallinto-oikeus on 30.5.2008 antamallaan päätöksellä numero 08/0164/1 täydentänyt ja muuttanut ympäristökeskuksen päätöksen lupamääräyksiä 10, 20, 23 ja 30 sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevaa kohtaa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristölupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin siten rajoitettuna, että yhdyskuntalietteen aumakompostoinnin ja toiminnassa muodostuvien jätevesien käsittelyn osalta päätös on voimassa 1.8.2011 asti. Lisäksi hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toiminnanharjoittajan tulee esittää uusi ympäristölupahakemus lupaviranomaiselle 31.12.2010 mennessä, mikäli yhdyskuntalietteen kompostointia aiotaan jatkaa 1.8.2011 jälkeen. Hallinto-oikeus on määrännyt, että lupahakemukseen on yhdyskuntalietteen kompostoinnin osalta liitettävä ympäristönsuojelulain ja -asetuksen edellyttämät tiedot, toiminnan tarkkailun tulokset sekä selvitys ja suunnitelmat aikatauluineen yhdyskuntalietteen aumakompostoinnin muuttamiseksi sellaiseksi kompostointijärjestelmäksi, missä päästöjä ympäristöön voidaan vähentää ja käsitellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Suunnitelmasta tulee ilmetä, miten muodostuvat hajukaasut voidaan kerätä ja käsitellä tai miten hajukuormitusta voidaan tarvittaessa vähentää. Suunnitelmasta tulee myös ilmetä, miten kompostoinnista muodostuvien jätevesien määrää ja kuormitusta voidaan vähentää tai käsittelyä tasausaltaan jälkeen tehostaa, mikäli jätevesiä ei johdeta muualle käsiteltäväksi. Mikäli yhdyskuntalietteen kompostoinnin jatkamista koskeva lupahakemus jätetään määräajassa, on tämä lupa yhdyskuntalietteen kompostoinnin osalta voimassa niin kauan, kun uusi ympäristölupapäätös on lainvoimainen, ellei lupaviranomainen toisin määrää.

Korkein hallinto-oikeus on 15.4.2009 antamallaan päätöksellä taltionumero 920 muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä siten, että ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin siten rajoitettuna, että yhdyskuntalietteen aumakompostoinnin ja sen jätevesien käsittelyn osalta päätös on voimassa 1.8.2012 asti. Toiminnalle tulee hakea uutta ympäristölupaa 31.12.2011 mennessä, mikäli yhdyskuntalietteen kompostointia aiotaan jatkaa 1.8.2012 jälkeen. Lupa on voimassa siihen saakka, kun mahdollisesti myönnetty uusi lupa on saanut lainvoiman, ellei tuossa päätöksessä toisin määrätä.

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 12.12.2014 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 139/2014/1 myöntänyt VRJ Pohjois-Suomi Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen Kemicond-käsitellyn jätevesilietteen aumakompostointiin Vasikkajärven kiinteistöllä 564-401-301-1 ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen purkuojan kautta Vitsaojaan.

Muussa kuin lietteenkäsittelytoiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöksen dnro PPO–2006–Y–294–111 määräyksiä.

Lupa on määräaikainen ja voimassa 31.12.2017 asti.

Päätökseen on liitetty lupamääräykset 1–25, joista lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti:

1. Laitokselle saa vastaanottaa ja käsitellä Oulun Vesi Oy:n Taskilan puhdistamon Kemicond-menetelmällä käsiteltyä, kuivattua jätevesilietettä enintään 17 500 tonnia vuodessa. Lietteen vastaanotto on lopetettava viimeistään 30.4.2017.

Luvan saajan on oltava selvillä vastaanotetun lietteen laadusta ja soveltuvuudesta kompostointiprosessiin. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vastaanotto alueella on kielletty, on jäte viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn.

Laitokselle voidaan lisäksi vastaanottaa ja välivarastoida lietteen käsittelyssä ja tuotteiden valmistuksessa tarvittavia puhtaita seos-, tuki- ja maa-aineita.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt VRJ Pohjois-Suomi Oy:n valituksen. Hallinto-oikeus on kuitenkin pidentänyt lupamääräyksen 1 ensimmäisessä kappaleessa asetetun määräajan päättymään 30.4.2019 ja luvan voimassaoloajan päättymään 31.12.2019.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:ssä säädetään lupamääräyksistä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi.

Ympäristönsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 84/1999) mukaan luvan voimassaolo ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon toiminnan luonne ja vaikutusalueen ominaisuudet kokonaisuudessaan.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, jollei lupapäätöksessä ole toisin määrätty.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 d kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate), 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate), 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) ja 4) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Pykälän 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).

Jätelain 13 §:n 3 momentin mukaan jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Saatu selvitys

VRJ Pohjois-Suomi Oy:n hakemus koskee jätevesilietteen aumakompostointia Vasikkasuon maa- ja kallioainesten ottoalueella Alakyläntien ja valtatien 20 välissä Vasikkajärven kiinteistöllä 564-401-301-1 sekä toiminnassa muodostuvien jätevesien käsittelyä. Kompostointitoiminta on aloitettu vuonna 2009 alueelle rakennetulla noin viiden hehtaarin laajuisella asfaltoidulla kentällä.

Toimintakiinteistö on osoitettu Oulun seudun yleiskaavassa 2020 maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä maa-ainesten ottoalueeksi (eo). Lähiympäristö on maa- ja kallioainesten ottoaluetta, jonka lisäksi alueella on asfaltin hyödyntämis-, maa-ainesten läjitys- sekä rakennusjätteen käsittelytoimintaa. Muu lähialue on metsätalouskäytössä. Alueella ei ole erityisesti huomioitavia luontoarvoja. Kompostointialueen ja Jäälin välissä on pieniä, maa-ainesten oton seurauksena syntyneitä lampia, jotka ovat virkistyskäytössä.

Kompostikenttä sijaitsee toimintakiinteistön keskiosassa. Toimintakiinteistön itä- ja länsiosissa sijaitsee muita toimintoja. Lähimmät asuinrakennukset ovat toimintakiinteistön itäpuolella olevien vedellä täyttyneiden soranottoalueiden rannalla noin 1,3 kilometrin etäisyydellä kompostikentästä. Noin kahden kilometrin etäisyydellä pohjoiseen hakemuksessa tarkoitetulta alueelta Nurmijärven rannalla on loma-asutusta. Etäisyyttä Oulun keskustaan on yli 12 kilometriä.

Kompostointialue sijaitsee Kiiminkijoen ja Kalimeenojan vedenjakaja-alueella. Vasikkasuon pohjoispuolella pintavedet virtaavat pohjoissuuntaisesti metsäojia myöten Nurmijärveen, joka laskee Nurmiojan kautta Kiiminkijokeen. Lähimmät suuremmat järvet ovat Nurmijärvi, Jäälinjärvi sekä Hämeenjärvi. Niihin ei maa-ainesten ottoalueilta tule juuri lainkaan valumavesiä. Kompostointikentän alueelta ei ole virtausta Kiiminkijokeen päin. Lähistöllä sijaitsevan Kalimeenojan kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta sen ekologisen kokonaistilan on arvioitu olevan välttävä. Kompostointialueen eteläpuolella lähimmillään noin 950 metrin etäisyydellä, on Laivakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jossa toimii pohjavedenottamo.

Hakemuksessa tarkoitetulla alueella kompostoidaan Oulun Vesi Oy:n Taskilan jätevedenpuhdistamolla muodostuvia Kemicond-käsiteltyjä lietteitä. Kemira Oyj on rakentanut Taskilan jätevedenpuhdistamolle Kemicond-käsittelyn vaatimat laitteistot ja se vastaa lietteen kemiallisesta käsittelystä. Kemicond-menetelmässä liete desinfioituu ja sen solurakenne rikkoutuu. Tämän johdosta lietteen kuivaus on helpompaa ja sen kompostoitumisprosessi aktiivisempaa tavanomaiseen lietteeseen nähden. Kemicond-käsittelyn ansiosta liete pysyy hajuttomana noin kaksi vuorokautta kuivauksen jälkeen. Kemicond-käsitelty liete siirretään aumasta jälkikypsytykseen noin kolmen kuukauden kuluessa ja lopputuote valmistuu noin 8–12 kuukaudessa. Vuosina 2009–2012 lietettä on käsitelty alueella 6 500–14 200 tonnia vuodessa. Kompostointikentällä lietteeseen lisätään kompostin tukiaineet ja liete kompostoidaan normaalisti aumoissa. Kompostoinnin jälkeen aumoihin lisätään hiekkaa ja lopputuote seulotaan. Valmis tuote käytetään Oulun talousalueella viher- ja ympäristörakentamisen kasvualustana. Kompostointikentälle muodostuvat vedet menevät sen pohjoislaidalla olevaan kokoojaojaan. Ojasta vedet virtaavat siivilän läpi kemialliseen saostuksen, selkeytyksen ja biologisen reaktorin kautta purkuojaan. Alueelle vastaanotetaan myös hevosenlantaa. Se kompostoidaan jätevesilietteestä erillään eikä siihen lisätä tukiaineita. Kompostoinnin jälkeen hevosenlanta sekoitetaan seulottavan jätevesilietekompostin joukkoon.

Lietteen kuiva-ainepitoisuus on 22–35 prosenttia. Kompostointikentällä liete laitetaan noin 20 senttimetrin paksuisen turvekerroksen päälle ja sen joukkoon lisätään tukiaineet. Liete sekoitetaan tukiaineisiin yleensä kahden vuorokauden kuluessa. Ensimmäisen aumankäännön jälkeen se peitellään turpeella hajupäästöjen ehkäisemiseksi. Kompostoinnin alkuvaiheessa turvepeitto tehdään aina aumankäännön jälkeen. Turve ehkäisee hajuhaittojen syntymistä ja suojaa aumoja sateelta. Kompostoitavan lietteen sekaan lisätään haketta. Tukiainetta lisätään lietteeseen 40–60 prosenttia kompostin kokonaismäärästä lietteen kuiva-ainepitoisuudesta riippuen. Ensimmäinen varsinainen kompostin kääntö tehdään yleensä 1,5–3 viikon kuluessa auman rakentamisesta. Tämän jälkeen aumoja tulisi käännellä noin kuukauden välein. Kääntökaluston kapasiteetin salliessa aumoja voidaan käännellä kerran viikossa tai tiheämmin. Kun auman lämpötila alkaa laskea, aumoihin voidaan lisätä lopputuotteen ominaisuuksia parantavia seosaineita. Toiminnanharjoittaja hyödyntää tuulensuuntamittaria ja sääennusteita hajuhaittojen estämiseksi.

Oikeudellinen arviointi

Asiakirjojen mukaan hakijan on tarkoitus käsitellä Oulun Vesi liikelaitoksen Taskilan yhdyskuntajäteveden puhdistamolla syntynyttä lietettä enintään 17 500 tonnia vuodessa kompostoimalla sitä aumoissa. Liete on Kemicond-menetelmällä käsiteltyä, kuivattua jätevesilietettä.

Aluehallintovirasto on 12.12.2014 antamallaan päätöksellä myöntänyt ympäristöluvan haettuun toimintaan määräaikaisena 31.12.2017 saakka. Luvan saaja VRJ Pohjois-Suomi Oy on hallinto-oikeudessa vaatinut, että ympäristöluvan voimassaoloaikaa on muutettava siten, että lupa on voimassa vähintään 31.12.2024 asti.

Aluehallintovirasto on niin ikään 12.12.2014 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan VRJ Pohjois-Suomi Oy:lle biokaasulaitoksen toimintaan. Laitos sijoittuisi samalle kiinteistölle nyt kysymyksessä olevan aumakompostointitoiminnan kanssa ja käyttäisi mädätteen käsittelyssä nykyisin aumakompostoinnin käytössä olevaa aluetta. Hakemusasiakirjojen mukaan laitoksessa käsiteltäisiin puhdistamolietteitä, biojätettä, eläinlantaa ja kasvibiomassaa yhteensä noin 60 000 tonnia vuodessa.

Puhdistamolietteiden aumakompostointi voi aiheuttaa toteutetuista kehittämistoimista huolimatta lähimmälle asutukselle ajoittain hajuhaittaa, jota on pidettävä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana rasituksena ja ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin d kohdan tarkoittamana ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisenä. Jätteen käsittely ei hakemuksen mukaisesti toteutettuna tapahdu hallituissa olosuhteissa eikä toiminnassa syntyviä hajukaasuja kyetä keräämään asianmukaista käsittelyä varten. Näin ollen toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi ei voida antaa ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin tarkoittamia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia lupamääräyksiä.

Aumakompostointitekniikkaa käytettäessä ei voida kaikissa olosuhteissa toimia ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa noudatettavien periaatteiden, kuten ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen mukaisesti. Toiminta ei myöskään kaikilta osin täytä jätelaissa olevaa vaatimusta, jonka mukaan jätehuollossa tulisi käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja siinä olisi noudatettava ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Biokaasulaitoksesta ja ulkona tapahtuvasta mädätteen jatkokäsittelystä aiheutuu samantyyppistä hajuhaittaa kuin lietteiden aumakompostoinnista. Näiden samalle kiinteistölle suunniteltujen toimintojen yhteisvaikutus voi tietyissä sääolosuhteissa aiheuttaa merkittävää hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mikä on otettava lupaharkinnassa huomioon.

Hallinto-oikeus on merkintäkohdasta ilmenevästi käsitellyt ja ratkaissut samanaikaisesti myös biokaasulaitosta koskevat haitankärsijöiden valitukset. Aluehallintoviraston biokaasulaitoksen toiminnalle myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on pysytetty voimassa.

Kun lisäksi otetaan huomioon edellä selostetut Vaasan hallinto-oikeuden 30.5.2008 antama päätös numero 08/0164/1 ja korkeimman hallinto-oikeuden 15.4.2009 antama päätös taltionumero 920, toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja niiden hallinta sekä sijoituspaikan etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin, hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on voinut määrätä luvan voimassaoloajan päättymään 31.12.2017 eli noin kolmen vuoden kuluttua päätöksen antamisesta. Näin ollen yhtiön valitus on hylättävä.

Hallinto-oikeus on tätä asiaa sekä Vasikkasuon biokaasulaitosta koskeneiden valitusten vireillä olosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi pidentänyt lupamääräyksen 1 ensimmäisessä kappaleessa asetettua määräaikaa ja luvan voimassaoloaikaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Sauli Viitasaari ja Hanna Nieminen-Finne, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

VRJ Pohjois-Suomi Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja ympäristöluvan voimassaoloaikaa pidennetään vähintään 31.12.2024 asti.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on virhe siltä osin kuin niissä on viitattu suunnitellun biokaasulaitoksen ja lietteiden aumakompostoinnin yhteisvaikutuksiin.

VRJ Pohjois-Suomi Oy on hakenut ympäristölupaa Vasikkasuon kompostointilaitoksen viereen biokaasulaitokselle. Aluehallintovirasto myönsi sille luvan 12.12.2014. Tuosta lupapäätöksestä on valitettu.

Biokaasulaitoksessa käsiteltäisiin Oulun veden jätevedenpuhdistamolla syntyvää jätevesilietettä, eli samaa lietettä, jota nykyisin käsitellään kyseisellä kiinteistöllä kompostoimalla. Biokaasulaitos toteutuessaan lakkauttaa kompostointilaitoksen, jolloin kyseisellä alueella ei harjoiteta yhtä aikaa mädätteiden jälkikäsittelyä ja jätevesilietteen aumakompostointia. Biokaasulaitoksessa syntyy korkeintaan 52 800 tonnia käsiteltävää mädätysjäännöstä vuodessa. Nykyisessä kompostointilaitoksessa käsitellään kompostikentällä korkeintaan 17 500 tonnia vuodessa kemiallisesti kunnostettua jätevesilietettä. Hallinto-oikeuden virheellinen ajatus, että kyseiset toiminnot olisivat molemmat yhtäaikaisesti toiminnassa, on vaikuttanut sen päätökseen, ja kyseisellä oletuksella toiminnan laajuus olisi moninkertainen nykyiseen tai esitettyyn kompostointitoimintaan nähden.

Vasikkasuon biokaasulaitoksen rakentamisesta ei ole päätetty. Sen taloudelliset toimintaedellytykset ovat heikentyneet selvästi vuodesta 2012, jolloin biokaasulaitoksen lupahakemus on jätetty. Biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelmat päivitetään sen ympäristöluvan saadessa lainvoiman, jolloin aloitetaan myös neuvottelut biokaasulaitoksen raaka-aineiden tuottajien kanssa.

Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupaviranomaiselle ympäristölupahakemuksen täydennyksessä raportin, jossa on verrattu erilaisia lietteenkäsittelymenetelmiä sekä kuvattu hajukaasujen käsittelyä Vasikkasuon kompostointilaitoksella. Raportin mukaisesti Vasikkasuon kompostointilaitoksen toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Raportissa ja sen liitteenä olevassa opinnäytetyössä on kuvattu turvepeittelyn vaikutusta ilmaan johtuvien hajukaasujen käsittelyssä. Turvepeittely pidättää ammoniakin yli 60-prosenttisesti ja rikkivedyn lähes 100-prosenttisesti. Tehdyissä kokeissa on todettu, että hajupäästöjä aiheuttavat rikkiyhdisteet, joita turvepeittely poistaa tehokkaasti. Tutkimustuloksissa on verrattu kompostiaumasta käännön jälkeisinä päivinä vapautuvia ammoniakki ja rikkivetypitoisuuksia sekä peittämättömissä että turpeella peitetyissä aumoissa. Mittauksia on tehty kolmella eri menetelmällä. Tuloksista havaitaan peittelemättömästä aumasta vapautuvan ammoniakkia 0–200 ppm (tavallisesti 2–20 ppm), kun peitellystä aumasta sitä vapautuu 0–5 ppm. Rikkivedyistä turvepeittely pidättää lähes kaiken mittaustulosten ollessa pääosin 0 ppm.

Aluehallintovirasto on Vasikkasuon biokaasulaitoksen lupapäätöksessä asettanut biokaasulaitoksen ulkoilmaan johdettavan poistoilman pitoisuudelle rajat ammoniakkipitoisuudelle enintään 5 ppm ja rikkivetypitoisuudelle enintään 0,1 ppm. Vasikkasuon kompostointilaitoksella tehtävä turvepeittely poistaa hajukaasut riittävällä tehokkuudella. Mittaustulosten perusteella kompostiaumoista vapautuvien ammoniakki- ja rikkivetypitoisuuksien osalta päästään aluehallintoviraston biokaasulaitokselle asettamiin raja-arvoihin.

VRJ Pohjois-Suomi Oy käsittelee Oulun kaupungin 200 000 ihmisen jätevesilietteistä puolet kompostoimalla Vasikkasuon kompostointilaitoksella. Viimeisinä kolmena vuotena yritys on saanut toiminnastaan yhden hajuhuomautuksen. Tämä kuvaa toiminnan aiheuttaman haitan vähyyttä. Aikaisempien vuosien havaintojen perusteella hajupäästöistä on tullut heti useita ilmoituksia. Huomautusten määrän väheneminen on seurausta siitä työstä, jota yritys on tehnyt kehittääkseen toimintaa hajuttomaksi.

Perusteluksi sille, että jätevesilietteiden käsittely biokaasulaitoksessa olisi parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mutta kompostointi ei, on esitetty pelkästään hajupäästöt ja hajukaasujen käsittely. Kemiallisesti kunnostetun jätevesilietteen kompostointilaitos aiheuttaa vähemmän hajupäästöjä kuin Oulussa toiminnassa olevat nykyaikaiset biokaasulaitokset. Lisäksi toiminnanharjoittaja pääsee kompostoinnissa aluehallintoviraston biokaasulaitoksille esittämien rikkivety- ja ammoniakkipitoisuuksien alle.

Oulun kaupunki on suunnittelemassa Oulun alueelle uutta jätteidenkäsittelyyn varattua aluetta. Välimaan alue on noin 30 kilometrin etäisyydellä Oulun keskustasta syrjässä asutuksesta. Alueelle ollaan kaavoittamassa jätteidenkäsittelijöille varattua materiaalikeskusta. Jos Vasikkasuon kompostoinnin ympäristölupa saa lainvoiman nykyisessä muodossaan, toiminnanharjoittajan tulee hakea uutta ympäristölupaa lietteidenkäsittelylle. Todennäköinen vaihtoehto on luvittaa kompostikenttä juuri Välimaan alueelle.

Uuden jätteenkäsittelylaitoksen lupaprosesseja ei ole mahdollista viedä läpi nykyisillä käsittelyajoilla alle kolmeen vuoteen. Valituskierrokset huomioiden siihen menee 6–7 vuotta. Jotta uusi korvaava lietteidenkäsittelylaitos saadaan toimintaan, tulee nykyisen luvan olla voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksenantopäivästä vähintään 7 vuotta. Jos päätös tulee vuoden 2017 lopulla, tulee kompostointilaitoksen luvan olla voimassa vuoden 2024 loppuun. Tällöin varmistetaan se, että lietteenkäsittelylle on lainvoimainen käsittelyalue ennen kuin toiminta nykyisellä alueella lakkaa.

Aluehallintovirasto ei myöntänyt Vasikkasuon kompostointilaitokselle ympäristölupaa sillä perusteella, että kompostointi ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Aluehallintovirasto ja kunnalliset lupaviranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet jopa enemmän hajuhaittoja aiheuttavalle tavanomaisen jätevesilietteen aumakompostoinnille ympäristölupia aivan viime vuosiin saakka.

Kemiallisesti kunnostetun jätevesilietteen kompostointi on huomattavasti tavanomaisesti käsitellyn jätevesilietteen kompostointia haitattomampaa. Kemiallisesti kunnostetun jätevesilietteen kompostointi on 2–3 kertaa nopeampaa verrattuna tavanomaisen lietteen kompostointiin. Tällöin kompostikentällä olevan kompostoitavan materiaalin määrä on 2–3 kertaa pienempi verrattuna tavanomaisen lietteen kompostointilaitoksiin. Sen lisäksi lupia saaneilta kompostointilaitoksilta ei ole edellytetty turvepeittelyä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se ei anna valituksen johdosta lausuntoa.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Mikäli VRJ Pohjois-Suomi Oy:n valituksessa mainittu biokaasulaitoshanke toteutuu, jätevesilietteen nykyisenkaltainen aumakompostointi alueella loppuu, mikä tulee ottaa toimintojen ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja lupa-asian käsittelyssä huomioon. ELY-keskukselle ei ole tullut VRJ Pohjois-Suomi Oy:n laitoksen toiminnasta hajuvalituksia vuoden 2012 jälkeen.

Toiminnanharjoittaja ei ole päässyt ympäristöluvan vesienkäsittelyn tavoitearvoihin BOD_7ATU:n ja kiintoaineen osalta vuosien 2015–2016 aikana. ELY-keskus on edellyttänyt toiminnanharjoittajaa laatimaan kirjallisen suunnitelman parannustoimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Toiminnanharjoittaja on tehnyt parannuksia vesienkäsittelyprosessiin ja ennakkotilanteisiin varautumiseen muun muassa hankkimalla varageneraattorin, varaosia logiikkaan ja vara-annostelupumput, kierrättämällä vettä kemikaaliannostelun kautta ja hankkimalla pumpun sitä varten, tehostamalla selkeytysaltaan kiintoaineen poistoa, parantamalla kemikaalin sekoitusta tulevaan veteen, optimoimalla kemikaalien syöttöä, puhdistamalla säännöllisesti kentän valumaojia, ottamalla käyttöön toisen MBBR-reaktorin keväällä 2017, vaihtamalla Vitsakankaantien alittavan rummun suurempaan ja vähentämällä lietteenajoa Vasikkasuolle kesäaikaan. ELY-keskus on myös edellyttänyt syksystä 2016 lähtien tehostettua näytteenottoa. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurataan vuoden 2017 aikana.

Ouluun, Ruskon jätekeskuksen alueelle ollaan rakentamassa laajennusta nykyisen biokaasulaitoksen kapasiteetin nostamiseksi 19 000 tonnista 60 000 tonniin. ELY-keskus on antanut laajennuksen YVA-selostuksesta lausunnon loppuvuodesta 2016 ja laajennukselle haetaan ympäristölupaa alkuvuodesta 2017. Lupakäsittelyn kestosta riippuen Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteille olisi saatavilla vaihtoehtoinen käsittelymenetelmä aikaisintaan vuoden 2018 alusta lähtien, mikä tulisi ottaa huomioon luvan voimassaoloajasta päätettäessä. On ensisijaisen tärkeää, että Oulun Veden jätevedenpuhdistamon lietteille on osoittaa keskeytyksettä luvallinen käsittelytapa, jotta vältytään lainvastaiselta tilanteelta.

Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä. Aluehallintoviraston 12.12.2014 tekemän päätöksen jälkeen ympäristötoimessa ei ole kirjattu yhtään hajuilmoitusta kompostointitoimintaa koskien.

Jäälin asukasyhdistys ry on antanut valituksen, ELY-keskuksen lausunnon ja ympäristötoimen vastineen johdosta vastineen, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on todennut, että aumakompostointi voi aiheuttaa naapuruussuhdelaissa kiellettyä kohtuutonta rasitusta ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia lupamääräyksiä ei voida antaa, koska toiminta ei tapahdu hallituissa olosuhteissa. Nämä aumakompostointia koskevat seikat eivät riipu siitä, ovatko samalle alueelle suunnitellut uudet toiminnat käynnissä samanaikaisesti.

Kompostiaumoista vapautuvat ammoniakki- ja rikkivetypäästöt ovat luonteeltaan hajapäästöjä eikä niiden pitoisuuksia voida mitata. Päästöt tulevat lisäksi pulsseina aumojen kääntämisen yhteydessä. Siksi niiden valvonta on mahdotonta.

Hajuilmoitusten määrä ei ole olennainen hajuhaittojen arviointiperuste. Asukkaiden aiemmin tekemät hajuilmoitukset eivät ole johtaneet havaittaviin muutoksiin toiminnassa. Yhdyskuntalietteen aumakompostoinnin oli määrä päättyä 1.8.2012. Toiminnanharjoittajan käynnistettyä uuden lupaprosessin alueella on pidetty selvänä, että lainvastainen toiminta määrätään lopetettavaksi. Hajuilmoitusten tekeminen on koettu hyödyttömäksi ja turhauttavaksi. Hajuhaitat ovat kuitenkin asukkaiden keskuudessa toistuva puheenaihe. Tämä käy hyvin ilmi aluehallintovirastolle tehdyistä muistutuksista, joissa hajuhaittaa kuvataan sietämättömäksi.

Luvanhakijan toiminta liittyy Oulun kaupungin jätehuoltoon monipolvisen sopimusketjun kautta. Sopimus ei tee Oulun kaupungista osallista tässä asiassa. Hakijan intressi ei ole Oulun jätehuollon turvaaminen, vaan oman liiketoimintansa edistäminen. Oulun Ruskon jätekeskuksen alueella on toiminnassa yksi biokaasulaitos. Oulun Vesi liikelaitos on jo käynnistänyt toimet puhdistamolietteen käsittelemiseksi nykyisen toiminnan päättyessä.

Luparatkaisuissa keskeinen arviointiperuste on toiminnan sijaintipaikka ja sen olosuhteet. Hakijan luettelemilla lupapäätöksillä ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevassa asiassa.

Hakija on omilla toimillaan ja valituksillaan viivästyttänyt toiminnan päättymiselle asetettua määräaikaa jo kahdeksalla vuodella siitä, mitä alkuperäinen lupa edellytti. Asukkaiden kannalta tilanne on kohtuuton. Toiminnan päättymiselle asetettua määräaikaa ei tule enää jatkaa.

A on antanut valituksen, ELY-keskuksen lausunnon ja ympäristötoimen vastineen johdosta vastineen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

VRJ Pohjois-Suomi Oy:n toiminta ja asutus eivät sovi samalle alueelle. Vaikka hajuhaittailmoituksia ei VRJ Pohjois-Suomi Oy:n ja ELY-keskuksen mukaan ole tullut, on hajuhaittoja esiintynyt Jäälin alueella jatkuvasti. Viimeisin paha hajuhaitta kulkeutui vuonna 2016 jopa Kiimingin kirkonkylälle asti. Suotuisissa tuuliolosuhteissa hajut leviävät Kiiminkiin, Välikylään ja kaupunkialueelle saakka.

Hajuhaittoja on saatu osittain vähenemään peittämällä kompostikasoja turpeella ja maa-aineksella, mutta peittelemisestä on seurannut uusia ongelmia eli pölyhaittoja. Tuuli kuljettaa turvetta ja pölyä ilmanvaihto- ja tuuletuskanaviin, jotka ovat täynnä moskaa. Pölyhaittoja tulee myös siitä, että yhtiön rekat kulkevat jatkuvasti Kuusamontien kautta kompostointialueelle.

Lisäksi VRJ Pohjois-Suomi Oy:n lietteen käsittelylaitos on vain noin 200 metrin etäisyydellä pohjavesialuetta osoittavasta kyltistä. Jäälinlammet ovat entisiä soranottokuoppia ja niiden vesi on puhdasta pohjavettä. Lammet ovat ihanteellinen virkistysalue koko kyläyhteisölle.

B:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

VRJ Pohjois-Suomi Oy on antanut lausunnon ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Oulun alueella toimii kaksi märkätekniikkaan perustuvaa biokaasulaitosta. Molemmat joutuvat ajamaan mädätteen pelloille märkänä, jotta ne saavat hävitettyä prosessissa syntyvät valtavat jätevesimäärät. Oulun Vesi liikelaitoksen jätevedenpuhdistamolta syntyy kuivattua jätevesilietettä noin 37 000 tonnia vuodessa. Jos kaikki tuo määrä käsitellään märkätekniikkaan perustuvassa biokaasulaitoksessa, tarvitaan mädätteen hävittämiseen yli 6 000 hehtaaria peltoa eli tarvittava lisäpinta-ala nykyiseen käsittelyyn verrattuna on yli 5 000 hehtaaria. Jo nykyisin Oulun alueella kuljetetaan lietteitä ja mädätteitä yli 100 kilometrin etäisyydelle. Mädätteiden peltolevityksestä on havaittu aiheutuvan voimakkaita ravinnepäästöjä.

Yhtiön tapa jalostaa jätevesiliete mullaksi viherrakentamiseen on kokonaisuudessaan edullisin, vähäpäästöisin ja ekologisin vaihtoehto.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan erillisellä päätöksellä ratkaissut Jäälin asukasyhdistys ry:n valituksen (diaarinumero 4486/1/16) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 17.11.2016 numero 16/0594/3, joka on koskenut VRJ Pohjois-Suomi Oy:lle myönnettyä ympäristölupaa biokaasulaitoksen toimintaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että lupamääräyksen 1 ensimmäisessä kappaleessa asetettu määräaika päättyy 30.4.2020 ja luvan voimassaoloaika 31.12.2020.

Valitus hylätään muilta osin. Muilta kuin edellä mainituilta osin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Ajan kulumisen vuoksi lupamääräyksessä 1 asetettua määräaikaa ja luvan voimassaoloaikaa on pidennettävä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Olli Malve. Asian esittelijä Tuire Taina.