Muu päätös 6633/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Keski-Suomen Ampujat ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 17.11.2016 nro 16/0279/2

Asian aikaisempi käsittely

Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 25.6.2015 antamallaan päätöksellä (16.6.2015 § 85) myöntänyt Keski-Suomen Ampujat ry:n Rajamäen ampumaradan haulikkoradoille 2–5 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan.

Lautakunta on samalla määrännyt, että toiminta saadaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen, kun Rambollin 10.4.2015 toimittaman meluselvityksen liitteessä 1 ehdotetut lisämelusuojaukset on rakennettu ja tarkastettu valvontaviranomaisen toimesta.

Päätökseen sisältyy 17 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1–4 kuuluvat seuraavasti:

Ampumaradat ja niiden toiminta-ajat

1. Toimintaa saa harjoittaa haulikolla olemassa olevilla haulikkoradoilla 2–5. Haulikkorataa 1 ei saa ottaa käyttöön ja sen rakenteet on purettava, tai käyttö muutoin estettävä. Radat 2–5 saa ottaa käyttöön kun meluselvityksen liitteen 1 mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet on saatettu valmiiksi ja valvontaviranomainen on ne tarkastanut. Käytännössä tämä tarkoittaa meluvallin harjan korottamista korkeuteen +165 m–+169 m sekä meluvallin jatkamista idän puoleisesta päästä vähintään 20 m harjakorkeudella +169 m. Vallin jatkaminen voidaan korvata pidentämällä haulikkorata 5:n idän puoleista meluseinää 40 m ampumapaikan taso +4 m korkuisena.

Melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla tulee mitata heti toiminnan käynnistyttyä. Mittaukset on tehtävä radoittain radalla käytettävällä äänekkäimmällä aseella ammuttaessa, jotta meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys voidaan todeta. Mittauksen täytyy tapahtua valvontaviranomaisen tai muun puolueettoman tahon toimesta ja lähialueen asukkaat voivat olla seuraamassa mittausta.

Käytettävät aseet ovat urheilu- ja metsästysammuntaan soveltuvat haulikot. Käytettäviä patruunoita ovat urheiluammuntaan soveltuvat patruunat, joiden maksimihaulikoko on 2,5 mm ja haulimäärä 24–28 g.

2. Haulikkoratojen toiminta-ajat 1.8.–31.5. ovat ma–pe 10–20, la 12–18 ja su 12–16. Kesäaikaan 1.6.–1.8. haulikkoradoilla ei saa ampua sunnuntaisin. Juhlapyhinä ja niiden aattoina (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vappupäivä, helluntai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä sekä uudenvuodenaatto ja uudenvuodenpäivä) ammuntaa kilpailut mukaan lukien ei saa harjoittaa. Haulikkoradan käyttöajoista on ilmoitettava paikoitusalueella sijaitsevalla ilmoitustaululla, haulikkoradalle asetettavalla taululla sekä seuran internet-sivuilla. Näätäsuon etelä- ja pohjoispäähän tulee asettaa taulut, jossa kerrotaan ampumaradan olemassa olosta ja yksittäisten laukausten aiheuttamasta mahdollisesta meluhaitasta.

3. Haulikkoradoilla järjestettävien kilpailujen aikaan toiminta-ajoista voidaan poiketa, ammuntaa ei kuitenkaan saa aloittaa ennen klo 9.00, eikä se saa jatkua yli klo 21.00. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten kilpailuista ja ampumakokeista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle kuukautta ennen tapahtumaa ja siitä tulee tiedottaa ampumaradan paikoitusalueella sijaitsevalla ilmoitustaululla, vähintään yhdessä alueella ilmestyvässä sanomalehdessä sekä seuran internet-sivuilla. Vuoden aikana tiedossa olevat kilpailut tulee ilmoittaa helmikuussa annettavan vuosiraportin yhteydessä.

Melu ja meluntorjunta

4. Haulikkoradoilla suoritettavista ammunnoista aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L_AImax) määritettynä 65 dB:n melutasoa lähimmissä asumiseen käytettävissä kohteissa ja 60 dB:n melutasoa loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli on aihetta olettaa, että raja-arvo ylittyy, tulee melutaso mitata ja ryhtyä meluntorjuntatoimiin melun alentamiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä meluntorjuntatoimista. Mikäli melutasojen havaitaan mittausten perusteella ylittyvän lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä, tulee haulikkoammunnat keskeyttää.

Päätöksensä perusteluissa lautakunta on lupaharkinnan perusteista ja luvan myöntämisen edellytyksistä todennut seuraavaa:

Keski-Suomen ympäristökeskus on ratkaissut Rajamäen ampumaradan ympäristöluvan 22.12.2008. Tämän päätöksen mukaan haulikkoratojen käyttö tuli keskeyttää, kunnes voidaan osoittaa, että haulikkoammuntojen ammuntamelu ei ylitä melulle altistuvissa kohteissa valtioneuvoston päätöksen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melun ohjearvoja. Meluntorjuntatoimena tulee päätöksen mukaan rakentaa meluvalli kokonaan valmiiksi. Vaasan hallinto-oikeus pysytti 12.9.2011 antamassaan päätöksessä haulikkoradoille asetetun käyttökiellon, kuten teki myös korkein hallinto-oikeus, joka myös totesi päätöksessään, ettei päätös estä Keski-Suomen Ampujat ry:tä panemasta vireille ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 3 momentin nojalla uutta hakemusta, mikäli yhdistys aikoo ottaa käyttöön jonkun niistä radoista, joiden osalta ympäristölupa on evätty.

Haulikkoratojen meluntorjuntaa on vuosien saatossa parannettu muun muassa meluvallia korottamalla ja rakentamalla meluseinää. Meluvalli on tällä hetkellä korkeudessa +165 m–+169 m. Tämä on ollut meluselvityksen lähtötietona nykyistä melutasoa radan ympärillä määritettäessä. Ympäristömeluselvityksessä on esitetty lisämelusuojaus, joka tarkoittaa meluvallin korottamista ja jatkamista tai vaihtoehtoisesti meluseinän jatkamista. Kun nämä lisämelusuojaukset on tehty, ei asumiseen käytettäviä kiinteistöjä asumiseen käytettävällä alueella jää 65 dB:n ylittävälle alueelle, ja ympäristölupa voidaan myöntää.

Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Toimittaessa ympäristölupapäätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Lautakunta on perustellut lupamääräyksiä 1–4 seuraavasti:

Lupamääräys 1: Koska haulikkorataa 1 ei ole tarkoitus käyttää sen ollessa meluntorjunnan kannalta vaikea toteuttaa, tulee sen käyttö estää.

Rajamäen ampumaradasta 10.4.2015 toimitettu meluselvitys on tehty käyttäen nykytilannetta kuvaavana aineistona vallin korkeutta helmikuussa 2015. Melumallinnuksen melukarttoja tarkastelemalla voidaan nähdä, että nykyisellä melusuojauksella jokaisella haulikkoradalla ammuttaessa 65–70 dB:n alueelle jää asumiseen käytettäviä alueita (kiinteistöjä). Sillä, onko kiinteistöllä oleva asuinrakennus kyseessä olevalla melualueella, ei ole merkitystä; sisämelulle on omat raja-arvonsa. Melu koetaan häiritsevänä piha-alueella, ja käytännössä koko kiinteistön tulisi sijaita raja-arvon alittavalla alueella. Valtioneuvoston asetuksessa eri käyttöön tarkoitetuille alueille asetetuilla raja-arvoilla on asia ilmaistu termillä ”asumiseen käytettävät alueet”.

Melutason toteaminen mittauksin lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä meluvallin valmistumisen jälkeen on perusteltua, jotta voidaan nähdä, että meluntorjuntarakennelmien vaikutus melun leviämiseen on riittävä.

Meluselvityksen kartta-aineiston ja kirjallisten johtopäätösten välillä on ristiriitaista tietoa ja tulokset on esitetty sekavasti; siinä myös käytetään ohjearvojen kohteena asuinrakennuksia. Melumallinnuksen liitteenä 1 esitetyn lisämelusuojauksen toteuttamisen jälkeen ei karttaliitteiden mukaan asumiseen käytettäviä alueita jää enää 65 dB ylittäville alueille.

Lupamääräys 2: Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä 12.2.2013 kieltänyt haulikkoammunnan lisäksi kesäaikaisen ampumisen kivääri- ja luodikkoradoilla lukuun ottamatta neljää etukäteen ilmoitettavaa päivää. Kielto on voimassa 15.6.–31.7. Perusteena on ollut, että ampumamelutasot ylittävät ainakin joltakin osin valtioneuvoston päätöksen (53/1997) raja-arvot. Kesäaikaisella ampumatauolla on varmistettu, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista kohtuutonta haittaa tai terveyshaittaa. Melusuojausta riistahoitoyhdistysten radoilla on tämän jälkeen parannettu.

Haulikkoammunnan kieltäminen keskeisten kesälomakuukausien sunnuntaina on perusteltua, koska loman aikaan oleskellaan paljon piha-alueilla. Sunnuntaipäivä on perinteisesti ollut päivä, jolloin meluavaa toimintaa on rajoitettu omaehtoisestikin yksityishenkilöiden toimesta. Muistutuksessa ja lausunnossa on myös vedottu sunnuntain rauhoittamiseen. Kesällä ampuminen on pitkän valoisan ajan ansiosta mahdollista iltaisin, joten sen suhteen rajoitus ei ole kohtuuton.

Juhlapyhät ja niiden aatot ovat perinteisesti olleet päiviä, jolloin melua aiheuttavaa toimintaa ei saa harjoittaa.

Jos toiminta-ajoista halutaan kilpailuiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden takia poiketa, tulee asiasta tiedottaa ajoissa julkaisemalla tapahtumasta ilmoitus lehdessä, josta käyvät ilmi tapahtuman ajankohta, luonne, kesto ja yhteyshenkilö. Koska seuralla on olemassa kattavat internet-sivut, tulee ilmoitus julkaista myös siellä. Kilpailut tulee myös ilmoittaa ennakolta vuosiraportin yhteydessä, tämä on mahdollista, koska kilpailuista suurin osa on vuosittain toistuvia.

Lupamääräys 3: Kilpailupäivinä toiminta-aikoja on jatkettu. Tästä aiheutuva häiriö on kertaluonteista, ja kun se on etukäteen lähialueen asukkaiden tiedossa, ei haitan voi olettaa olevan kohtuuton. Tiedotusvelvollisuus niin toiminta-ajoista kuin poikkeuksellisista tilanteista on määrätty, jotta kaikki radan käyttäjät sekä lähialueen asukkaat olisivat tietoisia sallituista toiminta-ajoista ja odotettavissa olevista poikkeamisista radan normaalitoiminnasta.

Lupamääräys 4: Valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttamista melutason ohjearvoista (53/1997) on toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi määritetty melutasot, joita ei saa ylittää. Asumiseen tarkoitetuilla alueilla on tämä A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiona (L_AImax) määritettynä 65 dB, virkistysalueilla taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä 60 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 60 dB. Näillä rajoituksilla varmistutaan, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, elinympäristön viihtyisyyden vähenemistä eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, eikä muuta ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua haittaa.

Lautakunta on perustellut päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta seuraavasti:

Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on myöntänyt Keski-Suomen Ampujat ry:lle luvan aloittaa toiminta sen jälkeen, kun Rambollin 10.4.2015 toimittamassa meluselvityksessä liitteessä 1 ehdotetut lisämelusuojaukset on tehty ja valvontaviranomainen on ne tarkistanut. Tehtyjen lisämelusuojausten jälkeen melutasot eivät tehdyn selvityksen mukaan ylitä lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä, eikä myöskään muutoksen alaisena olevalla kaava-alueella VNp 53/1997 esitettyjä ohjearvoja (65 dB). = = =

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Keski-Suomen Ampujat ry:n valituksen. Hallinto-oikeus on A:n sekä B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista muuttanut lupamääräyksiä 1 ja 2 sekä täsmentänyt lupamääräystä 3.

Muutosten jälkeen lupamääräykset 1, 2 ja 3 kuuluvat seuraavasti (muutokset on merkitty kursiivilla):

Haulikkoammunnan aiheuttamat melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla tulee mitata heti toiminnan käynnistyttyä. Mittaukset on tehtävä radoittain radalla käytettävällä äänekkäimmällä aseella ammuttaessa jotta meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys voidaan todeta. Koko ampumarata-alueen yhteismelutaso on lisäksi selvitettävä mittauksin kertaluonteisesti lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ampumarata-alueen tyypillisenä aktiivisena ammuntapäivänä. Mittauksen täytyy tapahtua valvontaviranomaisen tai muun puolueettoman tahon toimesta ja lähialueen asukkaat voivat olla seuraamassa mittausta.

2. Haulikkoratojen toiminta-ajat ovat ma–pe 10–20, la 12–18 ja su 12–16. Kesäaikaan 1.6.–1.8. haulikkoradoilla ei saa ampua sunnuntaisin. Heinäkuussa on pidettävä yksi kahden viikon (sisältäen 2 viikonloppua) jakso, jolloin haulikkoradoilla ei ammuta. Jakson sijoittumisesta on ilmoitettava huhtikuun alkuun mennessä samoin kuten jäljempänä käyttöajoista ilmoitetaan. Juhlapyhinä ja niiden aattoina (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vappupäivä, helluntai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä sekä uudenvuodenaatto ja uudenvuodenpäivä) ammuntaa kilpailut mukaan lukien ei saa harjoittaa. Haulikkoradan käyttöajoista on ilmoitettava paikoitusalueella sijaitsevalla ilmoitustaululla, haulikkoradalle asetettavalla taululla sekä seuran internet-sivuilla. Näätäsuon etelä- ja pohjoispäähän tulee asettaa taulut, jossa kerrotaan ampumaradan olemassa olosta ja yksittäisten laukausten aiheuttamasta mahdollisesta meluhaitasta.

3. Haulikkoradoilla järjestettävien kilpailujen aikaan päivittäisistä toiminta-ajoista voidaan poiketa, ammuntaa ei kuitenkaan saa aloittaa ennen klo 9.00, eikä se saa jatkua yli klo 21.00. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten kilpailuista ja ampumakokeista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle kuukautta ennen tapahtumaa ja siitä tulee tiedottaa ampumaradan paikoitusalueella sijaitsevalla ilmoitustaululla, vähintään yhdessä alueella ilmestyvässä sanomalehdessä sekä seuran internet-sivuilla. Vuoden aikana tiedossa olevat kilpailut tulee ilmoittaa helmikuussa annettavan vuosiraportin yhteydessä.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt heidän valituksensa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;

3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;

6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 13 a kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen ratkaisemaan ulkona sijaitsevan ampumaradan ympäristölupahakemuksen.

Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) 2 §:n mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L_AImax) määritettynä asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB:n melutasoa.

Päätöksen 3 §:n mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä 2 §:ssä tarkoitetun alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys.

Valituksissa esitetyt vaatimukset

Luvan hakija eli Keski-Suomen Ampujat ry on vaatinut muutosta toiminnan aloittamista koskevaan kohtaan lupapäätöksessä siten, että haulikkoammunnan aloittamisen edellytyksenä on joko hakemuksen liitteenä olevassa ympäristömeluselvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet tai se, että hakemusta käsitellessä vireillä ollut Näätämäen ja Pieleslehdon teollisuusalueen asemakaavamuutos ja laajennus tulee lainvoimaiseksi. Vaatimus tarkoittaa asiallisesti sekä sitä, että lupapäätöksen lupamääräystä 1 ja että päätöksen täytäntöönpanomääräystä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta on muutettava siten, että hakemuksen meluselvityksen liitteen 1 mukaisten meluntorjuntatoimenpiteiden valmistuminen ei olisi ehdoton edellytys toiminnan aloittamiselle enää sen jälkeen, kun mainittu asemakaavan muutos on tullut lainvoimaiseksi.

A:n valitukseensa liittämässä muistutuksessa on vaadittu lupahakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti hänen on katsottava vaatineen kuten B asiakumppaneineen, että toiminta on keskeytettävä, kunnes meluntorjuntatoimenpiteet ja asianmukaiset melumittaukset on suoritettu. B asiakumppaneineen on vaatinut lisäksi toiminnan merkittävää ajallista rajoittamista. A:n valituksesta on arvioitava, voidaanko ympäristölupa haulikkoradoille myöntää. Valituksista on lisäksi arvioitava, ovatko melun ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset riittävät.

Asiassa saatu selvitys

Keski-Suomen Ampujat ry on hakenut lupaa olemassa olevien haulikkoratojen toiminnalle Rajamäen ampumaradalla Laukaan kunnan Leppäveden kylässä. Rajamäen ampumaradalla on yhteensä kymmenen rataa, joista yhdeksän on käytössä. Lupahakemus koskee haulikkoratoja 2–5, haulikkorata 1 on poistettu käytöstä. Ampumarata-alueen muille radoille, joita ovat liikkuvamaalirata, pienoiskiväärirata, pistoolirata ja pistooliradan practical-alue sekä riistanhoitoyhdistysten hallinnoimat luodikkorata ja hirvirata (kiväärirata), on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa 22.12.2008, joka on tullut lainvoimaiseksi 12.2.2013. Haulikkoammunta on keskeytetty edellä mainitulla päätöksellä.

Ampumarata-alue on 14.12.2009 ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu ampumarata-alueeksi e/a. Merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaisempaa oikeusvaikutteista kaavaa.

Lupamääräysten 2 ja 3 mukaisesti ammunta haulikkoradoilla on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 10–20, lauantaisin klo 12–18 ja sunnuntaisin klo 12–16 kuitenkin siten, että ammunta on kiellettyä sunnuntaisin 1.6.–31.8. välisenä aikana sekä lupamääräyksessä 2 eriteltyinä juhlapyhinä ja niiden aattoina. Kilpailupäiviä, jolloin normaalitoiminnan toiminta-ajoista voidaan poiketa on vuosittain noin 20. Suomen ampumaurheiluliiton leirejä ja haulikkojaoston omia koulutustapahtumia on vuosittain 3–5. Hakemuksen mukaan vuosittaiset ammuntamäärät haulikkoradoilla ovat noin 165 000 laukausta vuodessa. Koko ampumarata-alueella ammuttiin vuoden 2006 tietojen perusteella yhteensä noin 460 000 laukausta, keskimääräiseksi vuosittaiseksi laukausmääräksi on ilmoitettu noin 323 000 laukausta.

Ampumarata-alueen lähiympäristössä, sen itäpuolella on lautakunnan päätöksentekoajankohtana voimassa olleessa 20.3.2006 hyväksytyssä Näätämäki II asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO) ja teollisuusrakennusten korttelialueita, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), ja jolle kiinteistöjen toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Kaavamääräyksen mukaan AO-kortteleita 530–537, TY-1-kortteleitten 538–540 asunto-osia ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ampumaradan aiheuttama melutaso kyseessä olevalla alueella rajoittuu enimmäistasoon 65 dB (L_Almax). Kyseessä olevaa asemakaavaa koskeva muutos, Näätämäen ja Pieleslehdon teollisuusalueen asemakaavamuutos ja laajennus, on ollut vireillä lupahakemuksen käsittelyn ajan. Mainittu asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksytty 25.5.2015 ja tullut lainvoimaiseksi 30.6 2015. Kaavamuutoksella asuntorakentamiseen osoitetut erillispientalojen korttelialueet (AO) 530–537 on poistettu asemakaavasta.

Ampumarata-alueen ympäristössä, sen koillispuolella voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueita (TY). Kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa myös erillisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 200 m².

Asiakirjojen ja karttatarkastelun perusteella muutoksenhakijana olevan A:n asuinkiinteistö on ampumarata-alueesta koilliseen/itään noin 700 metrin etäisyydellä. Muutoksenhakijoista B:n ja C:n sekä D:n asuinkiinteistöt sijaitsevat rata-alueesta pohjoiseen/koilliseen noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ja E:n ja F:n asuinkiinteistö noin yhden kilometrin etäisyydellä.

Ympäristömeluselvitys

Lupahakemukseen on liitetty Ramboll Oy:n 10.4.2015 laatima ympäristömeluselvitys. Selvityksen mukaan ampumamelun leviäminen ympäristöön on mallinnettu sen mukaisesti, että rata-alueella oleva meluntorjuntavalli on helmikuun 2015 tasolla. Melumallinnuksessa on todettu yleisesti, että malli laskee melun leviämisen myötätuuliolosuhteissa. Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivu- ja vastatuulessa. Melun leviämisvyöhykkeet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen. Melumallinnuksessa on pyritty tuottamaan melutasojen arviointi lähes pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Melumallin epävarmuus on 3–5 dB:n tasolla, koska maasto sisältää merkittävää korkeusvaihtelua. Selvityksessä on tarkasteltu kaikkia ampumarata-alueen ratoja.

Haulikkoratojen 2–4 osalta melumallinnuksen tuloksissa nykytilanteessa on todettu, että melun ohjearvon 65 dB sisäpuolelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Ampumapaikalta 2 ammuttaessa Mestarintien kortteleille 208 ja 209, asemakaavassa TY-alue jossa sallitaan asuinrakentamista, muodostuu pieniä laskennallisia 65 dB:n melutason ylittäviä melualueita. Haulikkoampumaradan 5 osalta 65 dB:n melualueelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Mestarintien kortteli 208 jää 65 dB:n alueen sisäpuolelle. Melumallinnuksen mukaan myös Näätämäen asemakaavassa II AO-kortteleita jää 65 dB:n melualueen sisäpuolelle.

Melumallinnuksen tuloksissa, mallinnuksen liitteen 1 meluntorjuntaehdotusten mukaisessa tilanteessa, melutasoa Näätämäen II asemakaavan AO-alueella on esitetty alennettavan ampumaradan päämeluvallia korottamalla, vallin korottamisen tarve on +0,8...12 metriä. Haulikkoammuntapaikan 5 melun leviämistä Mestarintien TY-alueen omakotitaloille on mallinnuksen mukaan rajoitettavissa jatkamalla päämeluvallia idän puoleisesta päästä vähintään 20 metriä harjakorkeudella +169 tai pidentäminen itään voidaan korvata idän puoleisen meluseinän pidentämisellä.

Melumallinnuksen kuvaliitteessä 11 on esitetty ampumaradan L_AImax-yhdistelmäalue, nykyisellä melusuojauksella. Mallinnuksen mukaan tarkasteltaessa kaikkien ratojen yhteismelua 65–70 dB:n ja myös 70–75 dB:n melualueille jää korttelit 208 ja 209 (Mestarintie) ja osittain kortteli 212 (Kisällintie). Korttelit on osoitettu kaavassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi TY, jossa sallitaan myös erillinen asuinrakennus. Ampumarata-alueesta pohjoiseen sijaitsevalla Näätämäen asuntoalueella yhteismelu on pääosin tasolla 55–60 dB, osin myös tasolla 60–65 dB.

Mallinnuksen kuvaliitteessä 19 on esitetty ampumaradan L_AImax-yhdistelmä-alue, kun toteutetaan mallinnuksessa esitetyt lisämelusuojaukset. Mallinnuksen mukaan tarkasteltaessa kaikkien ratojen yhteismelua, yhteismelu on pääosin tasolla 55–60 dB tai alle 55 dB edellä mainituissa TY-alueen kortteleissa, joiltain osin tasolla 60–65 dB. Näätämäen asuntoalueella melutaso on pääosin tasolla 55–60 dB, vähäiseltä osin tasolla 60–65 dB.

Oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä Rajamäen ampumaradan haulikkoammunnoille, on ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisesti otettava huomioon myös alueella harjoitettava muu ampumatoiminta. Valituksenalaisesta lautakunnan päätöksestä ei ilmene, että lupaharkinnassa olisi otettu huomioon yhteisvaikutuksia. Lautakunnan päätöksessä on esitetty yleiset tiedot muusta alueen ampumatoiminnasta. Muun alueella harjoitettavan ampumatoiminnan yksityiskohtaisemmat tiedot on saatavilla osin hakemuksesta ja osin vuoden 2008 ympäristölupapäätöksestä ja sitä koskevista muutoksenhakuasteiden päätöksistä, jotka hallinto-oikeudella on ollut käytettävissä. Kyseessä olevaan haulikkoammuntaa koskevaan lupahakemukseen liitetyssä meluselvityksessä on lisäksi arvioitu ampumarata-alueen toiminnoista aiheutuva yhteismelu. Tähän nähden lautakunnalla on ollut päätöstä tehdessään käytettävissä selvitystä ampumarata-alueen toiminnoista aiheutuvasta yhteismelusta, eikä lautakunnan päätöstä ole ampumatoiminnan yhteisvaikutusten huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kumottava ja asiaa palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus toteaa edelleen, että valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaiset melutason ohjearvot eivät ole ympäristölupamenettelyssä oikeudellisesti sitovia. Ohjearvot osoittavat kuitenkin sen tason, jolla ympäristön viihtyisyys yleisesti ottaen voidaan turvata. Ohjearvon alittava melutaso ei kuitenkaan aina ole hyväksyttävissä, eikä toisaalta ohjearvon ylittyminen aina osoita melutasoa, josta aiheutuisi kohtuutonta viihtyisyyden alentumista tai terveyshaittaa. Asetuksen mukaisesti ohjearvoa sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä melun kohteena olevan alueen todellinen ja suunniteltu käyttö.

Hakijan valitus

Hakijan valituksessaan tarkoittama asemakaavamuutos ampumarata-alueen lähiympäristöön kaavoitetun uuden asuntoalueen poistamisesta kaavasta on hyväksytty ennen lautakunnan ympäristölupapäätöstä, ja kaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi lautakunnan päätöksen antamisen jälkeen. Tuon kaavamuutoksen myötä alueen lähiympäristössä ei ole enää asemakaavassa osoitettua uutta asuntorakentamiseen tarkoitettua Näätämäki II -aluetta. Radan lähiympäristössä on kuitenkin edelleen asuinrakennuksia kaavan TY-alueella sekä Näätämäen asuntoalueella.

Hakemukseen liitetyn melumallinnusten tulosten perusteella ampumarata-alueella harjoitettavista ammunnoista aiheutuva yhteismelu ylittää melumallinnuksessa tarkoitetulla nykyisillä meluntorjuntarakenteilla 65 dB:n tason muutamissa TY-alueen kortteleissa.

Melumallinnuksen karttojen perusteella lisämelusuojauksella sekä haulikkoammunnasta (skeet-rata 4) aiheutuva että kaikkien ratojen aiheuttama yhteismelu on 65 dB:n melualueen reunamilla TY-alueen kortteleissa 208, 209 ja 212. Ottaen huomioon ampumaratamallin epävarmuus 3–5 dB, ei ole varmaa, alittuvatko vai ylittyvätkö haulikkoammunnasta tai yhteismelusta aiheutuvat melutasot edellä mainituissa kortteleissa sijaitsevissa asuinrakennuskohteissa. Haulikkoammunnalle on myönnetty laajat päivittäiset ja vuosittaiset toiminta-ajat. Vuosittain ammuttavien laukausten määrä on myös suuri. Näin ollen lupapäätöksessä edellytetty lisämelusuojaus on tarpeen olemassa olevan asutuksen viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Edellytyksiä toiminnan aloittamiselle ympäristönsuojelulain 199 §:n nojalla ennen lupamääräyksen 1 meluntorjuntarakenteiden valmistumista ei siten ole, vaikka valituksessa tarkoitetussa Näätämäki II lainvoimaisessa asemakaavassa ei ole enää osoitettu uutta asuntorakentamista.

Haitankärsijöiden valitukset

Haitankärsijöiden vaatimusten johdosta hallinto-oikeus on edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla lisännyt lupamääräykseen 1 koko ampumarata-alueen yhteismelutason mittaamista koskevan määräyksen, muuttanut lupamääräyksen 2 ammuntojen aikarajoitusta koskevaa kohtaa ja selventänyt lupamääräystä 3.

Valituksissa on viitattu haulikkoammunnan lisäksi Rajamäen ampumarata-alueen yhteismelusta aiheutuvaan kohtuuttomaan melurasitukseen. Yhteismelua on selvitetty melumallinnuksella. Ottaen huomioon toimintojen laajuus, haulikkoratojen sijainti ampumarata-alueen luodikko- ja kivääriratojen välittömässä läheisyydessä ja ratojen melualueiden osittainen päällekkäisyys, on tarpeen lupamääräykseen 1 tehdyn lisäyksen mukaisesti todentaa meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys selvittämällä kertaluonteisesti myös toimintojen yhteismelusta aiheutuvat melutasot lähiympäristössä. Melumittaukset voidaan suorittaa yhteistyössä kivääri- ja luodikkoratojen toiminnanharjoittajien kanssa.

Lupamääräykseen 2 tehdyn muutoksen myötä heinäkuussa on kahden viikon hiljainen jakso, joka on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi, kun otetaan huomioon radan vuosittainen suuri laukausmäärä ja se, että ennalta arvioiden lupamääräyksessä 1 tarkoitettujen meluntorjuntatoimien jälkeenkin haulikkoammunnan aiheuttama enimmäismelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on lähes 65 dB.

Lupamääräyksen 3 sanamuotoa on täsmennetty lautakunnan päätöksen perustelujen mukaiseksi.

Yllä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminnasta, kun sitä harjoitetaan siten kuin hakemuksessa on esitetty ja lupamääräykset nyt tehtyine muutoksineen edellyttävät, voida katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaista kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta.

Hallinto-oikeus toteaa vielä, että sikäli kuin valituksissa on tuotu esiin ampumatoiminnan valvontaa koskevia seikkoja, vaatimuksia ei voida tutkia tämän ympäristölupa-asian yhteydessä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Pirjo-Liisa Saloranta ja Kirsi Stark. Esittelijä Matti Suontausta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Keski-Suomen Ampujat ry on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden tekemän muutoksen lupamääräykseen 2. Näätämäkeä koskevan kaavamuutoksen lainvoimaistuminen tulee lisäksi ottaa huomioon ympäristöluvassa ja haulikkoradat 2–5 tulee voida ottaa käyttöön. Ympäristöluvasta tulee poistaa ympäristöministeriön ohjeista poikkeava vaatimus päämeluvallin korkeudesta. Niiden haulikkoratojen käyttäminen tulee sallia, joiden osalta on maastomelumittauksin todettu ja vahvistettu, että Ramboll Oy:n ympäristömeluselvitys 10.4.2015 on oikein laadittu, eikä niiden melun vaikutusalueelle jää olemassa olevia asuinrakennuksia.

Vaatimustensa tueksi Keski-Suomen Ampujat ry on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Haulikkoratoja 2–5 koskevaa ympäristölupaa harkittaessa ja meluntorjuntavelvoitteita asetettaessa ei ole otettu huomioon Näätämäki II -asemakaavamuutosta, jolla asuinrakentamiseen tarkoitetut tontit on muutettu teollisuusrakentamiseen tarkoitetuiksi kortteleiksi. Meluvallin korottaminen on tältä osin tarpeetonta. Korottamisen vaatiminen on lisäksi vastoin ympäristöministeriön ohjetta, jonka mukaisesti syntyvä melu häiriintyvissä kohteissa tulee mitata ennen meluvallin korkeuden määräämistä.

Päätös perustuu Ramboll Oy:n ympäristömeluselvityksen virheelliseen tulkintaan. Selvityksen päätelmien mukaan ampumaradan L_AImax 65 dB:n meluvyöhykkeelle ei nykyisellään jää asuinrakennuksia, jotka sijaitsisivat asuinrakentamiseen varatulla alueella. Hallinto-oikeuden käsitys mallinnuksen epävarmuudesta on myös virheellinen. Malli antaa todellisuudessa 3–5 dB liian suuria meluarvoja myös Mestarintien kortteleihin 208, 209 ja 212. Sepänrinteen, Lekakadun ja Laakerikujan rakentamattomat AO-korttelit sijaitsevat osittain ampumaradan nykyisellä 65–75 dB:n meluvyöhykkeellä, mutta nämä korttelit on kaavamuutoksella 2015 muutettu teollisuuskortteleiksi.

Vaatimus kokonaismelun mittaamisesta on virheellinen, koska ampumaradan melu ei kumuloidu, vaan mittauksen tulos on sama kuin mittauspaikalle kovimman äänen tuottavan yksittäisen laukauksen mittaustulos.

Laukaan ympäristönsuojelusihteeri on antanut kaavoitus- ja rakennuslautakunnan puolesta lausunnon, jonka mukaan useiden meluselvitysten perusteella ongelmana on kaavamuutosalueen lisäksi jo olemassa olevien TY-1-alueella Mestarintiellä ja Kisällitiellä sijaitsevien kiinteistöjen alueelle muodostuvat tason 65 dB ylittävät melualueet. Lupaharkinnassa ja meluntorjunnan suunnittelussa myös naapuruussuhdelain 17 §:n mukainen kohtuuton rasitus toiminnan vaikutusalueella on täytynyt ottaa huomioon. Pelkällä kaavanmuutoksella ei meluongelmaa ole pystytty ratkaisemaan. Keski-Suomen Ampujat ry on lisäksi hakemuksessaan ilmoittanut, että meluntorjuntatoimena meluvalli korotetaan korkoon +165–+170 mpy.

Laukaan kunnanhallitukselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Laukaan ympäristöterveyslautakunta on antamassaan selityksessä esittänyt valituksen hylkäämistä.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Vaikka ampumamelun melutasot alittaisivatkin valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) tarkoitetut ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot, ampumamelun saatetaan kokea aiheuttavan melulle altistuvissa kohteissa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta rasitusta, varsinkin kun otetaan huomioon haulikkoammunnan volyymi (160 000 laukausta vuodessa). Melun häiritsevyyttä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös koko ampumarata-alueen yhteinen ampumamelu 449 400–464 400 laukausta vuodessa. Ampumamelun häiritsevyyttä arvioitaessa ratkaiseva seikka on, mikä on yhden laukauksen voimakkuuden vaihtelun vaikutus häiritsevyyteen ja mikä on laukausten lukumäärän vaikutus. Kokonaisuutena tarvitaan lukumäärän vaikutus yhden laukauksen vakiona pysyvään voimakkuuteen verrattuna ja toisaalta laukausten voimakkuuden vaihteluun verrattuna.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen, jossa he ovat vaatineet valituksen hylkäämistä.

Keski-Suomen Ampujat ry on antanut vastaselityksen.

Laukaan ympäristönsuojelusihteeri on 23.3.2017 toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle tiedoksi Keski-Suomen Ampujat ry:n 20.3.2017 päivätyn ilmoituksen melumittauksen toteuttamisesta ja ympäristönsuojelusihteerin 22.3.2017 päivätyn vastauksen ilmoitukseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.