Muu päätös 6687/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Liikennevirasto

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 14.4.2015 nro 270/15

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on yhdessä Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kanssa ilmoittanut 27.2.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluja koskevasta hankinnasta kolmen vuoden sopimusajalle ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle. Ilmoituksen mukaan hankinta toteutettiin rajoitetulla menettelyllä puitejärjestelynä.

Liikennevirasto on 29.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (dnro 1530/065/2014) valinnut Turvatiimi Oyj:n (sittemmin Turvatiimi Oy, nykyään Avarn Security Oy) tarjouksen.

Liikennevirasto on 1.12.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Securitas Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 8 700 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Securitas Oy on ollut valittajana, Liikennevirasto vastapuolena ja Turvatiimi Oyj kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään Securitas Oy:n valituksesta, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, kumonnut Liikenneviraston 29.9.2014 tekemän hankintapäätöksen (dnro 1530/065/2014) ja kieltänyt Liikennevirastoa asettamansa 500 000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön.

Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut Liikenneviraston korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut 5 000 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, seuraavasti:

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 11 kohdan mukaan rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Unionin tuomioistuin on asiassa C-599/10, SAG ELV Slovensko ym. antamassaan tuomiossa (EU:C:2012:191) todennut muun ohella, että luonteensa vuoksi rajoitettu tarjouspyyntömenettely merkitsee sitä, että kun ehdokkaat on valittu ja kun ne ovat jättäneet tarjouksensa, tarjousta ei voida enää lähtökohtaisesti muuttaa hankintaviranomaisen eikä ehdokkaan aloitteesta. Ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaate ja tästä periaatteesta seuraava avoimuusvelvoite ovat nimittäin kyseisessä menettelyssä esteenä kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja jonkin ehdokkaan väliselle neuvottelulle (tuomion 36 kohta).

Unionin tuomioistuimen mukaan direktiivin 2004/18 2 artikla ei ole kuitenkaan esteenä etenkään sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin poikkeuksellisesti korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä, tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi, kunhan kyseinen muutos ei johda tosiasiallisesti uuden tarjouksen esittämiseen (tuomion 40 kohta).

Lisäksi unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että kun hankintaviranomainen käyttää sillä näin ollen olevaa harkintavaltaa, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (tuomion kohta 41).

Unionin tuomioistuin on vielä todennut, että tarjouksen täsmennyspyyntö saadaan esittää vasta sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tutustunut kaikkiin tarjouksiin (tuomion kohta 42).

Hankintamenettelyn kulku

Liikennevirasto on ilmoittanut 27.2.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluiden hankinnasta.

Hankintayksikkö on 30.4.2014 julkaissut järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalvelujen hankintaa koskevan tarjouspyynnön.

Hankintailmoituksen ja 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdassa 5.2 "Tarjouksen valinta" on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi hinta 60 prosentin ja laatu 40 prosentin painoarvoilla. Lisäksi mainitussa kohdassa on ilmoitettu, että tarjousten laadullisten ominaisuuksien määrittämiseksi tarjoukset arvioidaan ennen tarjousten hintaosien avaamista ja että tarjoukset arvioi tilaajan asiantuntijoiden muodostama arviointiryhmä. Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa rinnakkaistarjouksista. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hintaliite" on ilmoitettu hinnan vertailun ja pisteytyksen osalta muun ohella, että "mikäli tarjoajan tarjoama hinta kyseisessä pisteytettävässä kohdassa on yli 50 prosenttia kalliimpi kuin edullisin hyväksyttävä tarjoushinta, tarjoaja ei saa yhtään pistettä".

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyyntö on lähetetty viidelle tarjoajalle. Hankintayksikkö on saanut menettelyn tässä vaiheessa neljältä tarjoajalta yhteensä 13 tarjousta. Valittaja on antanut 10 tarjousta, ja kolme muuta tarjoajaa on kukin antanut yhden tarjouksen.

Hankintayksikkö on julkaissut 19.8.2014 uuden tarjouspyynnön järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalvelujen hankinnasta. Mainitun 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 1 "Taustatiedot" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Liikennevirasto on 30.4.2014 päivätyllä tarjouspyyntökirjeellään pyytänyt tarjouksia Lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluihin liittyen. Tarjoukset tuli jättää Liikennevirastoon 11.6.2014 klo 14 mennessä. Tarjousten arviointiprosessin yhteydessä todettiin, että tarjouspyyntöaineisto on laadittu siten, ettei tarjouksista saatu vertailukelpoisia. Tämän johdosta Liikennevirasto päätyi pyytämään uudet tarjoukset kyseistä hankintaa koskien siten, että rinnakkaisia tarjouksia ei hyväksytä. Muilta osin tarjouspyyntöaineisto vastaa pääsisällöltään 30.4.2014 tarjoajille toimitettua aineistoa."

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyyntöä on muutettu rinnakkaisten tarjousten kieltämisen lisäksi poistamalla tarjouspyynnön hintaliitteestä seuraava pisteytykseen liittynyt seikka:

"Edellä esitetystä poiketen, mikäli kuitenkin tarjoajan tarjoama hinta kyseisessä pisteytettävässä kohdassa on yli 50 prosenttia kalliimpi, kuin edullisin hyväksyttävä tarjoushinta, tarjoaja ei saa yhtään pistettä."

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella neljältä tarjoajalta kultakin yhden tarjouksen.

Turvatiimi Oyj:n tarjous on hankintapäätöksessä arvioitu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tarjoukseksi.

Asian arviointi

Hankinnassa on kysymys EU-kynnysarvon ylittävästä hankintalain liitteen B mukaisesta toissijaisesta palveluhankinnasta, jossa kilpailuttamismenettelynä on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Mainituissa hankintamenettelyissä lähtökohtana on sekä tarjouspyynnön että sen perusteella annettujen tarjousten lopullisuus.

Kysymyksessä olevassa rajoitetussa menettelyssä 30.4.2014 päivätty tarjouspyyntö on toimitettu ainoastaan hankintailmoituksessa ilmoitetut soveltuvuusehdot täyttäneille ehdokkaille.

Hankintayksikkö on toimittanut rajoitettuun menettelyyn hyväksytyille ehdokkaille uuden 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön sen jälkeen, kun se on avannut 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella annetut tarjoukset.

Hankintayksikön mukaan päätös julkaista uusi 19.8.2014 päivätty tarjouspyyntö on perustunut siihen, että hankintayksikkö on tulkinnut 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja hintojen vertailumallin olevan sellainen, että tarjouspyyntö ei olisi johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjoajat olisivat ymmärtäneet 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön ehdot eri tavalla, [mikä] ei olisi tästä syystä mahdollistanut tarjousten vertailua. Kaikilla tarjoajilla on ollut periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet ja tiedot tehdä tarjouksensa mainitun tarjouspyynnön perusteella. Kysymys ei ole siitä, että 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella annetut tarjoukset olisi arvioitu tarjouspyynnön vastaisiksi, eikä siitä, ettei tarjoaja olisi voinut tarjouksessaan hinnoitella joitakin tarjoamiaan palveluita nollahintaiseksi.

Uuteen 19.8.2014 päivättyyn tarjouspyyntöön tehdyt muutokset eivät ole koskeneet hankintailmoituksessa ja 30.4.2014 päivätyssä tarjouspyynnössä ilmoitettua hankinnan kohdetta eikä tarjoajien soveltuvuutta kos-kevia vaatimuksia. Muutokset ovat koskeneet tarjousmenettelyn ehtoja ja tarjousten valintaan eli hintavertailuun vaikuttavia seikkoja. Uudessa tarjouspyynnössä on kielletty rinnakkaisten tarjousten antaminen ja poistettu hintavertailussa aiemmin käytettäväksi ilmoitettu niin sanottu 50 prosentin sääntö.

Rajoitetussa menettelyssä ehdokkaat harkitsevat osallistumisensa tarjouskilpailuun hankintailmoituksen perusteella. Vaikka valituksenalaisessa asiassa hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta ei arvioida potentiaalisten tarjoajien näkökulmasta, asiaa on arvioitava kuitenkin siitä näkökulmasta, onko hankintayksikön menettely voinut syrjiä rajoitettuun hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia ja onko kyseessä ollut aikaisempien sitovien tarjousten tinkiminen.

Hankintayksikön on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Kuten unionin tuomioistuimen tuomiosta käy ilmi, hankintaviranomaisen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu.

Tarjouspyyntöä 30.4.2014 ei ole täsmennetty tarjousaikana, vaan hankintayksikkö on tarjousten antamisen ja avaamisen jälkeen julkaissut uuden 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön, jolla se on pyytänyt uusia tarjouksia. Hankintayksikkö ei ole keskeyttänyt hankintamenettelyä havaitessaan tarjouspyynnössä mahdollisesti olleen virheen.

Asiassa ei ole sinänsä poissuljettua se, että 30.4.2014 päivätty tarjouspyyntö hintapisteytysmalleineen ja rinnakkaisine tarjouksineen ei olisi välttämättä ollut omiaan mahdollistamaan hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaa. Hinnan osuus kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa on ollut 60 prosenttia.

Uudessa 19.8.2014 päivätyssä tarjouspyynnössä ei ole ollut kysymys hankinnan kohteen tai sisällön muuttamisesta. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että rinnakkaisten tarjousten kieltämistä ja tarjouksen valintaan vaikuttavaa seikkaa eli hintaliitteen muuttamista ei voida pitää tarjouspyynnön vähäisinä muutoksina.

Kun tarjoajat ovat 27.2.2014 aloitetussa rajoitettua menettelyä koskevassa hankintamenettelyssä 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella antaneet sitovat tarjouksensa, hankintayksikkö ei ole voinut tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen pyytää samassa hankintamenettelyssä uudella tarjouspyynnöllä uusia tarjouksia.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjoajat olisivat tienneet uusia tarjouksia antaessaan 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella annetuissa tarjouksissa ilmoitettuja hintoja tai tarjousten muuta sisältöä. Vaikka hankintayksikön menettelyn tarkoituksena ei olisikaan ollut tarjoushintojen tinkiminen, tarjouspyynnön muuttaminen sitovien tarjousten jättämisen jälkeen on tosiasiassa johtanut siihen, että kilpailuttamisen tavoitteet eivät ole enää riittävässä määrin toteutuneet. Uuden 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella annetuissa tarjouksissa on hintojen osalta myös tapahtunut muutoksia.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön perusteella annettujen tarjousten antamisen jälkeen on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Riitta Hämäläinen ja Tomi Rantasaari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

Liikennevirasto on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja velvoittaa Securitas Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 1 849 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 665 eurolla viivästyskorkoineen.

Liikennevirasto on viitannut markkinaoikeudessa lausumaansa ja esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnön 30.4.2014 hintaliitteessä on ollut maininta, että mikäli tarjoajan tarjoama hinta kyseisessä pisteytettävässä kohdassa on yli 50 prosenttia kalliimpi kuin edullisin hyväksyttävä tarjoushinta, tarjoaja ei saa yhtään pistettä. Securitas Oy on 10 erillistä tarjousta antamalla hinnoitellut pisteytettäviä kohtia nollahinnalla.

Koska yhden tarjoajan nollahintojen antaminen erillisissä tarjouksissa on johtanut siihen, etteivät tarjoukset enää ole tosiasiallisesti olleet vertailukelpoisia, Liikennevirasto on lähettänyt soveltuvuusvaatimukset täyttäneille tarjoajille 19.8.2014 tarjouspyynnön, jossa tarjouspyyntöä on täsmennetty siten, että rinnakkaisten tarjousten tekeminen on kielletty ja hintavertailussa käytetty 50 prosentin sääntö on poistettu.

Markkinaoikeuden päätös on virheellinen ja johtaa suhteellisuusperiaatteen vastaiseen lopputulokseen. Uuden tarjouspyynnön toimittamisen tarkoituksena on ollut ainoastaan se, että tarjoajia kohdellaan tasavertaisesti ja tarjouksista saadaan vertailukelpoisia. Tarjouspyynnön 30.4.2014 perusteella vastaanotettuja tarjouksia ei ole ollut mahdollista vertailla tasapuolisesti siten, että tarjouksista olisi pystytty valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tehtyjen täsmennysten laatu huomioon ottaen hankinnan keskeyttäminen ja uudelleen käynnistäminen olisi ollut suhteellisuusperiaatteen ja hankintamenettelyn tehokkuuden näkökulmasta epätarkoituksenmukaista.

Saatujen tarjousten tietoja ei ole toimitettu muille tarjoajille, eikä kenenkään tarjoajan kanssa ole käyty neuvotteluja, joiden tarkoituksena olisi ollut tinkiä hinnoista. Tarjouspyyntöön tehdyt täsmennykset ovat koskeneet kaikkia tarjoajia, ja uusi tarjouspyyntö on ollut kaikille tarjoajille sama. Uuden tarjouspyynnön toimittaminen ei ole siten ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja/tai syrjimätöntä kohtelua.

Ensimmäinen tarjouspyyntö on toimitettu kaikille tarjousehdot täyttäville tarjoajille vasta osallistumishakemusten jälkeen. Tehdyt täsmennykset myöhemmässä tarjouspyynnössä eivät ole koskeneet hankinnan kohteen tai sisällön muuttamista. Täsmennyksillä ei voida katsoa syrjityn myöskään sellaisia toimijoita, jotka eivät ole jättäneet osallistumishakemusta.

Selitykset

Securitas Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Liikenneviraston valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen sekä velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Securitas Oy on viitannut markkinaoikeudelle toimittamaansa valitukseen ja vastaselitykseen sekä esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Koska rinnakkaisia tarjouksia ei ollut kielletty alkuperäisessä tarjouspyynnössä, Securitas Oy on tehnyt useamman tarjouksen huomioidakseen riittävän monipuolisesti erilaiset vaihtoehdot toteuttaa tarjouspyynnön mukaiset palvelut.

Liikennevirasto on Securitas Oy:lle 28.8.2014 lähettämällään viestillä selventänyt uutta tarjouspyyntöä toteamalla, ettei alkuperäinen tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia eikä erottamaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Tästä johtuen Liikennevirasto on pyytänyt uusia tarjouksia siten, ettei rinnakkaisia tarjouksia ole hyväksytty. Viestissään Liikennevirasto on todennut, että muilta osin tarjouspyyntö vastaa pääsisällöltään 30.4.2014 tarjoajille toimitettua aineistoa. Liikennevirasto ei ole tehnyt muutoksia hankinnan kohteeseen tai todennut, että yksikään tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen.

Liikenneviraston mainitsemien muutosten lisäksi uuteen tarjouspyyntöön on tehty muitakin muutoksia, joista tarjoajille ei ole kerrottu erikseen uuden tarjouspyynnön taustatiedoissa tai erikseen lähetetyssä sähköpostiviestissä. Uuden tarjouspyynnön hintaliitteestä on esimerkiksi poistettu hintojen pisteytykseen vaikuttanut 50 prosentin sääntö.

Securitas Oy:n tarjous on jäänyt tarjouskilpailussa toiseksi erityisesti alhaisempien hintapisteiden vuoksi eron ollessa kuitenkin pieni tarjouskilpailun voittaneeseen Turvatiimi Oyj:hin nähden. Securitas Oy:n saamat laatupisteet ovat suurelta osin vastanneet Turvatiimi Oyj:n saamia pisteitä.

Liikenneviraston menettely on ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaista ja johtanut siihen, ettei Securitas Oy:n rinnakkaisia tarjouksia ole otettu huomioon, vaikka ne ovat olleet alkuperäisen tarjouspyynnön mukaisia ja mahdollistaneet kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnan. Jos tarjouspyyntöä ei olisi muutettu, Securitas Oy olisi voittanut tarjouskilpailun.

Liikenneviraston väite tarjouspyynnön täsmentämisestä tarjousten vertailukelpoisuuden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on virheellinen ja puutteellisesti perusteltu. Muutokset eivät ole edistäneet tarjousten vertailukelpoisuutta. Uudessa tarjouspyynnössä ei ole esitetty sellaisia hankinnan kohteeseen tai tarjousten arviointiin liittyviä tarkennuksia, jotka olisivat tosiasiallisesti tehneet tarjouksista vertailukelpoisempia. Sen sijaan tarjousten vertailuperusteita ja hankintamenettelyn sääntöjä on muutettu olennaisella tavalla ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaisesti siten, että muutokset ovat vaikuttaneet hankintamenettelyn lopputulokseen.

Hankintamenettelyä ei ole toteutettu niillä säännöillä, joiden perusteella tarjoajat ovat siihen osallistuneet. Securitas Oy:n on tullut muuttaa tar-jouksiaan ottamalla huomioon tarjoamiensa palveluiden laatu ja hinnoittelu eri tavalla kuin alkuperäisen tarjouspyynnön perusteella huolimatta siitä, ettei tarjouspyynnön kohdetta ole muutettu. Securitas Oy:tä on syrjitty tarjouskilpailussa.

Alkuperäinen tarjouspyyntö on mahdollistanut tasavertaisen menettelyn. Kaikilla tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet ja tiedot tehdä tarjouksensa jättämällä esimerkiksi rinnakkaisia tarjouksia ja esittämällä tiettyjen palveluiden hinnaksi nolla euroa. Muutkin tarjoajat ovat esittäneet tarjouksissaan nollahintoja tai muuten erittäin alhaisia hintoja tarkoituksenaan hyötyä Liikenneviraston käyttämästä arviointikriteeristä. Nollahintojen antaminen tarjouksessa on oikeuskäytännössä katsottu sallituksi. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjoukset olisivat olleet tarjouspyynnön vastaisia. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa.

Liikennevirasto on tiedottanut tekemistään muutoksista harhaanjohtavasti. Liikennevirasto on rinnakkaisten tarjousten kieltämisen ohella poistanut olennaisen tarjousten hinnoitteluun liittyvän arviointikriteerin, mutta ei ole tiedottanut siitä tarjoajille lähettämässään viestissä tai uuden tarjouspyynnön yhteydessä.

Menettely on ollut tarkoitushakuista. Liikenneviraston käyttämä kriteeri on ohjannut merkittävästi tarjousten laatimista ja vaikuttanut olennaisesti tarjousten saamiin pisteisiin ja arviointiin. Jos tarjouspyynnöt olisi ollut tarkoitus pitää muilta osin pääsisällöltään toisiaan vastaavina, arviointikriteeriä ei olisi poistettu. Liikenneviraston menettelyssä on ollut kyse kielletystä jälkitinkimisestä.

Liikenneviraston menettely on vaikuttanut heikentävästi Securitas Oy:n asemaan, koska yhtiö on joutunut esittämään uuden tarjouksen uusilla hinnoilla ja palvelukuvauksilla tietämättä tarkalleen, miksi uusi tarjouspyyntö on julkaistu. Liikennevirasto on lisäksi huomauttanut Securitas Oy:lle sähköpostiviestissään 28.8.2014 rinnakkaisten tarjousten vaikutuksesta hintavertailuun. Tätä mainintaa ei ole sisällytetty kaikille tarjoajille lähetettyyn uuteen tarjouspyyntöön. Muutkin tarjoajat ovat muuttaneet hinnoitteluaan.

Turvatiimi Oy (aiemmin Turvatiimi Oyj) on valituksen ja Securitas Oy:n selityksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Alkuperäinen tarjouspyyntö on mahdollistanut tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumisen. Alkuperäiseen tarjouspyyntöön sisältyneen 50 prosentin ehdon yhdistäminen sallittuun nollahintojen käyttöön on johtanut siihen, että johtavassa markkina-asemassa olevan yrityksen erilliset tarjoukset olisivat jättäneet yhteisvaikutuksellaan pienemmät kilpailijat taakseen pisteytyksessä.

Lisäksi tilanne, jossa päädyttäisiin yhden palveluntarjoajan massatarjoustaktiikan seurauksena muiden tarjoajien nollapisteisiin ja sitä kautta kyseisen tarjoajan voittoon, ei täytä lain tarkoitusta kilpailuolosuhteiden hyväksi käyttämisestä.

Turvatiimi Oy:n selitys on lähetetty tiedoksi Securitas Oy:lle.

Vastaselitys

Liikennevirasto on selitysten johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnössä voi ilmetä epätarkoituksenmukaisuutta ja täsmentämisen tarvetta myös tarjousajan päättymisen jälkeen. Kun tarjoajat eivät ole saaneet tietoonsa toistensa tarjouksia, on tarjouspyynnön täsmentäminen ja uusien tarjousten pyytäminen ollut mahdollista vaarantamatta tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnön muuttamisesta ei ole tiedotettu harhaanjohtavasti. Tiedolla rinnakkaistarjousten kieltämisestä on tarjoajalle keskeinen merkitys tarjouksen tekemisessä, joten muutos on nostettu tarjouspyynnössä esille nimenomaisesti. Sen sijaan kokonaistaloudellisen edullisuuden yhden vertailukriteerin pisteytykseen tehty muutos ei ole tarjousten tekemisen kannalta niin merkittävä, että tarjouspyynnön ei olisi voitu todeta vastaavan pääsisällöltään aikaisempaa. Täsmennetyn tarjouspyynnön täydellinen sisältö on ollut Securitas Oy:n luettavissa.

Sähköpostiviestissä 28.8.2014 ei ole ollut kysymys hankintayksikön aloitteesta tapahtuneesta yhteydenotosta, vaan vastauksesta Securitas Oy:n viestiin.

Muut lausumat, selvitykset, ilmoitukset ja merkinnät

Turvatiimi Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausua Liikenneviraston vastaselityksen johdosta.

Securitas Oy on antanut Liikenneviraston vastaselityksen johdosta lausuman, joka on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle ja Turvatiimi Oy:lle.

Securitas Oy on toimittanut arvonlisäverottomalta määrältään 3 952,50 euron oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle.

Avarn Security Oy on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut Turvatiimi Oy:n liiketoiminnan siirtämistä koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle ja Securitas Oy:lle.

Liikennevirasto on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä ilmoittanut, mille tahoille 19.8.2014 päivätty tarjouspyyntö on lähetetty.

Liikenneviraston ilmoitus on lähetetty tiedoksi Securitas Oy:lle ja Avarn Security Oy:lle.

Liikennevirasto on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut lisäselvityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa:

Valituksen kohteena oleva hankinta järjestettiin väliaikaisesti Securitas Oy:n valituksen tultua vireille markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen Liikennevirasto käynnisti uuden kilpailutuksen lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluista (korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleva asia diaarinumero 4762/3/16), joka korvasi ensimmäisen kilpailutuksen.

Liikennevirasto on 6.10.2017 tekemällään päätöksellä päättänyt keskeyttää hankinnan asiassa diaarinumero 4762/3/16 ja käynnistää kilpailutuksen uudelleen. Lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonnan ja vartioinnin toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka eivät ole olleet ennakoitavissa hankintamenettelyä aloitettaessa.

Liikennevirasto on ilmoittanut pitävänsä korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen voimassa nyt esillä olevassa asiassa diaarinumero 1497/3/15.

Avarn Security Oy ja Securitas Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausua Liikenneviraston lisäselvityksen johdosta.

Merkintä Korkein hallinto-oikeus on tänään toisella päätöksellä antanut ratkaisun Avarn Security Oy:n valituksen johdosta asiassa diaarinumero 4762/3/16.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Liikenneviraston valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta.

2. Markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin Liikenneviraston vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta markkinaoikeudessa on hylätty ja Liikennevirasto on velvoitettu korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Securitas Oy määrätään vaatimus enemmälti hyläten korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 1 840 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Liikennevirasto vapautetaan velvollisuudesta korvata Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

3. Liikenneviraston ja Securitas Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Asiassa selvitetyn mukaan kysymyksessä oleva hankintamenettely on markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen antamisen jälkeen järjestetyn uuden kilpailutuksen johdosta korvautunut myöhemmällä hankintamenettelyllä, jonka Liikennevirasto on sittemmin ilmoittanut keskeyttäneensä.

Vaikka kysymyksessä olevaa hankintaa ei toteuteta kummassakaan edellä mainitussa hankintamenettelyssä tehdyn hankintapäätöksen perusteella, korkein hallinto-oikeus katsoo, että Liikennevirastolla on oikeudellinen tarve siihen, että korkein hallinto-oikeus lausuu siitä, onko Liikennevirasto menetellyt markkinaoikeuden päätöksessä todetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Liikenneviraston 29.9.2014 tekemän hankintapäätöksen katsottuaan, että hankintayksikön menettely 30.4.2014 päivätyn järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön perusteella annettujen tarjousten antamisen jälkeen on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintayksikkö on toimittanut 30.4.2014 päivätyn tarjouspyynnön rajoitettuun menettelyyn hyväksytyille viidelle ehdokkaalle, joista neljä on antanut kyseisen tarjouspyynnön perusteella tarjouksia. Saatujen tarjousten avaamisen jälkeen hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöä ja toimittanut edellä mainituille viidelle ehdokkaalle uuden 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön keskeyttämättä hankintamenettelyä. Palvelun toteuttaja on valittu 19.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön johdosta annettujen tarjousten perusteella.

Tarjoajan on tullut antaa alkuperäisen tarjouspyynnön hintaliitteellä hintatiedot kymmenen eri tehtävän osalta yhdeksään eri sarakkeeseen. Sarakkeiden hintatietojen perusteella on laskettu vertailussa vaikuttava keskiarvohinta kullekin tehtävälle. Hintaliitteen mukaan tarjousten vertailussa kunkin tehtävän osalta pisteitä on alenevasti saanut kolme edullisimman tarjouksen tehnyttä tarjoajaa ja loput tarjoajat nolla pistettä. Alkuperäisen tarjouspyynnön hintaliitteen mukaan, mikäli kuitenkin tarjoajan tarjoama hinta kyseisessä pisteytystehtävässä on yli 50 prosenttia kalliimpi kuin edullisin hyväksyttävä tarjoushinta, tarjoaja ei saa yhtään pistettä.

Alkuperäisessä tarjouspyynnössä ei ollut kielletty rinnakkaisia tarjouksia. Uudessa tarjouspyynnössä rinnakkaiset tarjoukset on kielletty ja edellä tarkoitettu 50 prosentin sääntö poistettu.

Hankintayksikkö on vastaanottanut alkuperäisen tarjouspyynnön perusteella Securitas Oy:ltä 10 tarjousta ja kolmelta muulta tarjoajalta kultakin yhden tarjouksen. Securitas Oy on lähes kaikissa tarjouksissaan antanut jonkin tehtävän kaikkiin sarakkeisiin hinnaksi nollan. Nollahinnoiteltu tehtävä on vaihdellut yhtiön eri tarjouksissa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä olevassa järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluiden hankinnassa on ollut kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) liitteen B toissijaisten palveluiden ryhmään 23 kuuluvasta hankinnasta, joka on toteutettu rajoitetulla menettelyllä.

Hankintayksikkö on valinnut osallistumishakemusten perusteella rajoitettuun menettelyyn ehdokkaat, joille on toimitettu tarjouspyyntö. Asiassa selvitetyn mukaan 50 prosentin säännöstä on ilmoitettu alkuperäisessä tarjouspyynnössä ja uusi tarjouspyyntö on toimitettu kaikille rajoitettuun menettelyyn hyväksytyille ehdokkaille, vaikka ehdokas ei olisikaan jättänyt tarjousta alkuperäisen tarjouspyynnön perusteella.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että nollahintojen käyttötapa Securitas Oy:n tarjouksissa olisi tarjouspyynnössä ilmoitettu 50 prosentin sääntö, rinnakkaiset tarjoukset ja muiden tarjoajien hinnoittelu huomioon ottaen ollut omiaan johtamaan muiden tarjoajien tarjousten mahdolliseen pisteittä jäämiseen ja siihen, ettei tarjouksia olisi voitu alkuperäiseen tarjouspyyntöön perustuvassa tarjousten vertailussa vertailla todellisen kilpailun olosuhteissa.

Kun kyse on ollut rajoitetusta menettelystä, hankintamenettelyn kaikki mahdolliset osallistujat ovat olleet tiedossa hankintayksikön muuttaessa tarjouspyyntöä. Niille kaikille on myös tiedotettu muutetusta tarjouspyynnöstä ja varattu tilaisuus uuden tarjouksen tekemällä mukauttaa aiempia tarjouksiaan vastaamaan muutettua tarjouspyyntöä tai tilaisuus harkita tarjouksen jättämistä ylipäänsä. Lisäksi hankintayksikkö on palannut hankintamenettelyssä taaksepäin aina siihen vaiheeseen saakka, johon edellä kuvattu ongelmallisuus on sisältynyt, ja suorittanut korjaavan toimenpiteen alkuperäistä tarjouspyyntöä muuttamalla.

Edellä esitetyn huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo toisin kuin markkinaoikeus, ettei Liikenneviraston esillä olevassa hankintalain liitteen B mukaisen toissijaisen palvelun rajoitettuna menettelynä toteutetussa hankinnassa ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tarjouspyynnön muuttaminen vasta tarjousten avaamisen jälkeen on lähtökohtaisesti omiaan vaarantamaan tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen. Nyt esillä olevassa asiassa on kuitenkin ollut kysymys rajoitetusta menettelystä ja hankintalain liitteen B toissijaisesta palveluhankinnasta, johon hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentin perusteella sovelletaan pääasiallisesti hankintalain luvun III kansallisia menettelyjä koskevia säännöksiä ja jossa menettely on lähtökohtaisesti joustavampaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä avoimuusvelvollisuus käyvät ilmi hankintalain 2 §:n 1 momentista ja toteutuvat paremmin Liikenneviraston valitsemassa, todellisen kilpailun olosuhteisiin johtavassa menettelytavassa kuin markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen mukaisessa ratkaisussa.

Koska Liikennevirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, olisi markkinaoikeuden valituksenalainen päätös lähtökohtaisesti kumottava. Asiassa selvitetyn mukaan kysymyksessä oleva hankintamenettely on kuitenkin uuden kilpailutuksen vuoksi korvautunut myöhemmällä hankintamenettelyllä. Tämän vuoksi lausuminen Liikenneviraston valituksesta raukeaa pääasian osalta.

2. Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä mainitussa pykälässä ja lain 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden edellä ilmenevät perustelut huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikennevirasto joutuisi pitämään asian käsittelystä markkinaoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi markkinaoikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin Liikenneviraston oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylätty. Securitas Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla sillä määrällä, jonka Liikennevirasto on markkinaoikeudessa ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksekseen.

Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden edellä ilmenevät perustelut, ei ole kohtuutonta, että Securitas Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa vahinkonaan. Markkinaoikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin Liikennevirasto on velvoitettu korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa ja Liikennevirasto vapautettava velvollisuudesta korvata Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Liikennevirastolle ja Securitas Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Outi Suviranta, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.

Äänestyslausunto ja eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Maarit Lindroosin äänestyslausunto:

"Katson, että Liikenneviraston valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta.

Hylkään Liikenneviraston valituksen siltä osin kuin se koskee markkinaoikeuden päätöstä hylätä Liikenneviraston vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta markkinaoikeudessa ja velvoittaa Liikennevirasto korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Velvoitan Liikenneviraston vaatimuksen enemmälti hyläten korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen ja hylkään Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perustelut

Pääasia

Liikennevirasto on 29.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Turvatiimi Oyj:n (sittemmin Turvatiimi Oy, nykyään Avarn Security Oy) tarjouksen.

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään Securitas Oy:n valituksesta kumonnut Liikenneviraston 29.9.2014 tekemän hankintapäätöksen ja kieltänyt Liikennevirastoa asettamansa 500 000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut Liikenneviraston korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkituilla 5 000 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Liikennevirasto on 15.5.2015 valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaatinut muun ohella, että markkinaoikeuden päätös kumotaan. Liikennevirasto ei ole vaatinut markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

Liikennevirasto on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmoittanut kilpailuttaneensa hankinnan markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen jälkeen uudelleen, jolloin tässä asiassa kysymyksessä oleva hankintame-nettely on korvattu uudella hankintamenettelyllä. Kyseisessä uudessa, 5.9.2015 aloitetussa hankintamenettelyssä Liikennevirasto on 15.3.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Securitas Oy:n tarjouksen.

Avarn Security Oy on valittanut 15.3.2016 tehdystä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on ollut vireillä diaarinumerolla 4762/3/16.

Liikennevirasto on 6.10.2017 tekemällään päätöksellä päättänyt keskeyttää hankinnan asiassa diaarinumero 4762/3/16 ja käynnistää kilpailutuksen uudelleen, koska lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonnan ja vartioinnin toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka eivät ole olleet ennakoitavissa hankintamenettelyä aloitettaessa. Hankinnan keskeyttämistä koskevan päätöksen perustelujen mukaan näillä merkittävillä muutoksilla on vaikutusta hankittavien palvelujen laajuuteen sekä niitä tarvitsevien yhteishankinnan osapuolina olevien hankintayksiköiden määrään.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä ratkaissut valituksen asiassa diaarinumero 4762/3/16.

Totean, että Liikennevirasto on tässä asiassa kysymyksessä olevan valituksensa ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa aloittanut 5.9.2015 julkaistulla hankintailmoituksella uuden hankintamenettelyn, joka Liikenneviraston ilmoituksen mukaan on korvannut tässä asiassa kysymyksessä olevan hankintamenettelyn.

Katson, että näin menetellessään Liikennevirasto on tosiasiallisesti keskeyttänyt tässä asiassa kysymyksessä olevan hankintamenettelyn ja poistanut siinä 29.9.2014 tekemänsä hankintapäätöksen, jonka markkinaoikeus oli tässä asiassa valituksenalaisella päätöksellään 14.4.2015 kumonnut.

Liikennevirasto on lisäksi 6.10.2017 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt 5.9.2015 aloittamansa uuden hankintamenettelyn ja päättänyt kilpailuttaa hankinnan kokonaan uudelleen sekä tosiasiallisesti poistanut mainitussa hankintamenettelyssä 15.3.2016 tekemänsä hankintapäätöksen. Hankinnan keskeyttämistä koskevasta päätöksestä ilmenee, ettei hankintaa kilpailuteta uudelleen samanlaisena, vaan sekä hankittavien palvelujen laajuus että yhteishankintaan osallistuvien hankintayksiköiden määrä tulevat muuttumaan.

Kysymyksessä olevaa hankintaa ei edellä todetun perusteella Liikenneviraston hankintamenettelyjä koskevien ratkaisujen johdosta enää toteuteta kummassakaan edellä mainitussa hankintamenettelyssä, vaan han-kinta kilpailutetaan sekä laajuudeltaan että siihen liittyvien hankintayksiköiden osalta kokonaan uudelleen.

Katson, ettei Liikennevirastolla edellä mainituissa olosuhteissa enää ole oikeudellista tarvetta saada asiassa korkeimman hallinto-oikeuden aineellista ratkaisua siitä, oliko se menetellyt 29.9.2014 tehdyn hankintapäätöksen osalta markkinaoikeuden katsomin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Edellä esitetyn johdosta 29.9.2014 tehty hankintapäätös on menettänyt oikeudellisen merkityksensä Liikenneviraston kannalta. Näin ollen katson, että lausuminen Liikenneviraston valituksesta raukeaa pääasian osalta.

Asiassa on tämän jälkeen enää kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

Oikeudenkäyntikulut

Kun otan huomioon, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei enää ole Liikenneviraston valituksesta kysymys 29.9.2014 tehdyn hankintapäätöksen lainmukaisuudesta, mikä on ollut markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen ja siten myös oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun perustana, ei ole kohtuutonta, että Liikennevirasto on joutunut markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja että Liikennevirasto on velvoitettu korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa. Katson, että markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta ei ole perusteita.

Liikennevirasto on keskeyttänyt nyt arvioitavana olevan hankintamenettelyn korvanneen hankintamenettelyn vasta sen jälkeen, kun Securitas Oy on jo lausunut Liikenneviraston valituksen johdosta. Näin ollen olisi kohtuutonta, jos Securitas Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi velvoitan Liikenneviraston hankintalain 89 §:n ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 nojalla korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitsemallani 2 000 eurolla viivästyskorkoineen.

Asian laatuun nähden ja kun otan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin, Liikennevirastolle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa."

Asian esittelijän oikeussihteeri Hannamaria Nurmisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Maarit Lindroosin äänestyslausunto.