Muu päätös 38/2018

Tekopohjavesikokeen vesitalouslupaa koskeva valitus (Nurmijärvi)

Antopäivä: 8.1.2018
Taltionumero: 38
Diaarinumero: 1826/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T38

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittajat J-V Lammi Oy ja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.4.2017 nro 17/0113/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 12.5.2015 antamallaan päätöksellä nro 91/2015/2 myöntänyt Nurmijärven Vesi -liikelaitokselle vesilain (587/2011) mukaisen luvan imeytyskokeiden tekemiseen Teilinummen pohjavesialueella Nurmijärven kunnan Raalan kylässä. Lupa on määrätty olemaan voimassa 31.12.2017 saakka.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–7, jotka kuuluvat seuraavasti:

1) Suunnitelman mukaisilla imeytysalueilla saadaan imeyttää Päijänne-tunnelista otettavaa vettä tekopohjavedeksi yhteensä enintään 5 700 m3/d.

2) Kaivoalueelta pumpattavien vesien johtamista varten tarvittavat rakenteet on tehtävä ja vedet johdettava hakemuksen ja sen liitteenä olevien 14.1.2015 päivätyn karttapiirustuksen (mk 1:5000) sekä 9.1.2015 päivättyjen asemapiirustuksen (mk 1:1000), leikkauspiirustuksen (mk 1:20) ja Raalantien alitusta koskevan pituus- ja leikkauspiirustuksen (mk 1:50/1:50) mukaisesti. Maan päällinen purkuputki on poistettava kokeiden päätyttyä.

3) Imeytyskokeet ja niihin liittyvät rakennustyöt on tehtävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Purkuputken poistamisen jälkeen työkohde on siistittävä.

4) Luvan saajan on tarkkailtava imeytettävän ja pumpattavan veden määrää sekä imeytyskokeiden vaikutuksia 7.4.2015 päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen päätöksessä tarkoitetun toiminnan aloittamista.

Tarkkailujen tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja talousvesikaivojen omistajille tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla sekä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.

5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan edunmenetyksen.

6) Veden imeyttämisen aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7) Kun päätöksen mukainen toiminta on päättynyt, on siitä ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hanke liittyy Nurmijärven kunnan vedensaannin turvaamiseen. Hakemuksen tarkoittamat toimenpiteet ovat tarpeen tekopohjavesilaitoksen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi, hankkeen toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi ja sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Toimenpiteillä on mahdollisuus selvittää nykyistä tarkemmin alueen pohjavesiolosuhteita ja tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksia käyttämällä Päijänne-tunnelin pintavettä.

Hakijalla on oikeus ottaa kokeita varten vettä Päijänne-tunnelista. Nurmijärven kunta omistaa imeytys- ja kaivoalueita varten tarvittavat maa-alueet. Hakija on sopinut hanketta varten tarvittavien muiden alueiden käytöstä niiden omistajien kanssa. Imeytyskokeet ovat lyhytaikaisia. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Imeyttämisen seurauksena pohjavesi ei vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella käy terveydelle vaaralliseksi eikä pohjaveden laatu eikä pohjavesiesiintymän tila tai käyttökelpoisuus olennaisesti huononnu eikä hanke ole ympäristönsuojelulain 17 §:ssä säädetyn pohjaveden pilaamiskiellon vastainen.

Hanke ei ennalta arvioiden vaaranna Nukarin eikä Veikkolan lehtokorpien suojeluarvoja. Hanke ei ole Uudenmaan maakuntakaavan eikä Nurmijärven kunnan yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen vastainen. Hanke ei vaikeuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt J-V Lammi Oy:n ja A:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavia oikeusohjeita

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Vesilain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset: 1) hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään; 2) maisemoinnista ja muusta työn jälkien poistamisesta; sekä 3) vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista.

Vesilain 3 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luvassa on määrättävä luvanhaltija tarvittaessa tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia.

Vesilain 11 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksessa on esitettävä: 1) asian ratkaisemisen kannalta riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta ja hankkeen vaikutuksista yleisiin etuihin, yksityisiin etuihin ja ympäristöön; 2) suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 3) arvio hankkeen tuottamista hyödyistä ja edunmenetyksistä maa- ja vesialueen rekisteriyksiköille ja niiden omistajille sekä muille asianosaisille; 4) selvitys toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Asiassa saatu selvitys

Nyt kysymyksessä olevan Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen hankkeen tarkoituksena on tehdä imeytyskoe suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Teilinummen pohjavesialueella. Nurmijärven Vesi -liikelaitos ottaa tällä hetkellä Teilinummen vedenottamolta pohjavettä 500–1 000 m­3/d. Raakavesi imeytyshankkeeseen otetaan Päijänne-tunnelista. Imeytys toteutetaan erikseen kahdella imeytysalueella joko pintaimeytyksenä altaisiin tai imeytyskaivoilla. Imeytysalueella 1 imeytys toteutetaan vähitellen täysimääräisenä (5 700 m3­/d) ja imeytysalueella 2 vesimäärä on tästä enintään noin puolet. Imeytysalueen 1 osalta kokeen kesto on alustavasti 6–8 kuukautta ja sen jälkeen imeytysalueen 2 osalta kesto on alustavasti noin kolme kuukautta. Luvan hakija omistaa imeytysalueet ja kaivojen sijoittamisalueet. Hankealue on pääosin entistä maa-ainesten ottoaluetta, joka on metsittynyt.

Karttatarkastelun perusteella muutoksenhakijoiden kiinteistöt, J-V Lammi Oy:n kiinteistö Sorala 543-412-1-396 ja A:n kiinteistö Keskitalo 543-412-1-829 sijaitsevat imeytysalueiden 1 ja 2 välissä. A:n kiinteistöllä on harjoitettu soranottotoimintaa ja sitä koskeva lupahakemus on ollut aluehallintoviraston päätöstä tehtäessä vireillä. Muutoksenhakijoiden kiinteistöillä ei sijaitse kaivoja.

Valituksessa tarkoitettu luonnonsuojelualue sijaitsee noin 400 metriä imeytysalueen 2 länsipuolella. Kyseessä olevilla Nukarin lehtokorven luonnonsuojelualueella ja Veikkolan lehtokorven luonnonsuojelualueella on luonnontilaisen kaltaista lähdevesivaikutteista rehevää korpea. Luontoselvityksen (Pöyry 1.9.2014) mukaan valituksessa esitettyjä uhanalaisia lintulajeja ei ole havaittu 19.4., 23.5. ja 5.6.2014 tehdyillä maastokäynneillä. Luontoselvityksestä ilmenee, että todennäköisesti lehtokorpiin on eniten vaikutusta, jos pohjaveden purkautuminen vähenee niin, että ne pääsevät kuivamaan. Selvityksen mukaan lähteiset korvet eivät todennäköisesti ole erityisen herkkiä pohjaveden laadun tai määrän vaihteluille. Jos tekopohjavettä muodostetaan enemmän kuin sitä otetaan on mahdollista, että vettä purkautuu luonnonsuojelualueelle nykyistä enemmän, mutta todennäköisesti vesi virtaa ojaan. Luontoselvityksessä on esitetty kasvillisuuden seurantaa.

Hakemukseen on liitetty alueella tehdyt pohjavesiselvitykset.

Tarkkailuohjelman (Pöyry 7.4.2015) mukaan ennen toiminnan aloittamista tarkkaillaan pohjaveden pintaa ja laatua, Päijänne-tunnelin veden laatua, virtaamia sekä luonnonsuojelualueen avovesipintoja. Kokeen aikana edellä mainittujen seikkojen tarkkailua jatketaan, lisäksi mitataan sademääriä, koepumppausmääriä, imeytysvesimääriä ja vedenottamon verkostoon pumpattavaa vesimäärää sekä tarkkaillaan kasvillisuutta luonnonsuojelualueilla. Lisäksi seurataan muun muassa poistoputken kuntoa ja eroosiovaurioita. Kokeen jälkeen tarkkaillaan vielä pohjaveden pintoja ja virtaamia sekä kasvillisuutta.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kyse lyhytaikaisesta koetoiminnasta, ei pysyvästä vedenotto- tai tekopohjavedenottohankkeesta. Hallinto-oikeus toteaa, että luvan myöntäminen tällaiselle toiminnalle ei ole riippuvuussuhteessa Teilinummen pysyvän vedenottamon lupatilanteeseen siten kuin muutoksenhakijat ovat esittäneet eikä Teilinummen vedenottamon lupatilanteella siten ole oikeudellista merkitystä nyt kyseessä olevassa lupaharkinnassa. Lupahakemuksessa esitettyjä selvityksiä alueen pohjavesiolosuhteista sekä luontoselvitystä ja siihen sisältyvää linnustoselvitystä on suunnitellun toiminnan laatu, laajuus ja lyhytaikaisuus huomioon ottaen pidettävä riittävänä lupaharkinnan suorittamiseksi. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole syytä epäillä, että nyt kysymyksessä oleva lyhytaikainen koetoiminta voisi aiheuttaa vedenjakajan murtumisen tai muutoinkaan aiheuttaa valituksessa esitettyjä muutoksia alueen pohjavesiolosuhteissa. Esitetty vedenpinnan tarkkailu on yhdessä tarkkailusuunnitelman muiden osien kanssa riittävän laajamittaista luonnonsuojelualueen vesiolosuhteiden kannalta sekä muutoinkin mahdollisten koeimeytyksen aikaisten vedenotosta aiheutuvien muutosten tarkkailemiseksi.

Johtopäätökset

Hankkeesta ei edellä esitetyillä perusteilla voida katsoa aiheutuvan vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua sanottavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta eikä muutakaan vesilain 3 luvussa säädettyä estettä luvan myöntämiselle. Hankkeen ei voi katsoa vaarantavan pohjaveden laatua ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaisesti. Hankkeen ei myöskään voida katsoa vaarantavan yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan f-kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, että toiminnasta aiheutuisi sellaisia vaikutuksia Keskitalon tilalla, jotka edellyttäisivät suojakerroksen paksuutta ja imeytyskaivon minimietäisyyttä tilasta koskevien määräysten sisällyttämistä lupamääräyksiin vaaditulla tavalla. Suoja-alueesta määrätään erikseen mahdollisen suoja-aluehakemuksen käsittelyn yhteydessä. Aluehallintoviraston päätöstä ei siten ole syytä kumota tai muuttaa vaaditulla tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Juha Väisänen ja Kirsi Stark. Esittelijä Patrick Sahlström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

J-V Lammi Oy ja A ovat valituksessaan vaatineet, että ensisijaisesti Vaasan hallinto-oikeuden päätös ja aluehallintoviraston päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Toissijaisesti lupapäätöstä on muutettava siten, että imeytyskaivot on sijoitettava riittävän etäälle tilasta Keskitalo. Pohjaveden pinta ei saa tilalla ylittää tasoa +65,50.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Luvan myöntäminen imeytyskokeille on riippuvuussuhteessa Teilinummen pysyvän vedenottamon lupatilanteeseen, jolla on oikeudellista merkitystä imeytyskokeiden lupaharkinnassa. Koeimeytysten aikana vedenottamo ottaa käyttöönsä myös tekopohjavettä ja vedenotolla on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) 11 artiklan e kohdan vaatimusten mukainen ennalta haettava vedenottolupa.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Teilinummen vedenottamo olisi pitänyt ottaa käyttöön ennen luvan raukeamista vuonna 1989. Ottamo on otettu käyttöön vuonna 1999. ELY-keskus on katsonut, että siiviläputkikaivon rakentaminen vuonna 1989 ilman käyttöönottoa on katkaissut luvan raukeamisen ja että se täyttää vaatimukset. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteella on epäselvää, onko Teilinummen vedenottamolla lupaa vedenottoon. Hallinto-oikeuden olisi tullut päätöksessään selvittää ja perustella edellä mainitut seikat. Korkein hallinto-oikeus on velvollinen ottamaan kantaa Teilinummen vedenottamon lupatilanteeseen ja sen vaikutukseen koeimeytysten lupaharkintaan.

ELY-keskus on lausunnossaan aluehallintovirastolle ilmoittanut, että Teilinummen pohjavesialueen pohjavesimuodostuman määrällinen tila on hyvä. Määrällinen hyvä tila tarkoittaa sitä, että vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää. Mittausten perusteella Teilinummen pohjaveden pinta on laskenut kolmella metrillä, joten määrällinen tila ei ole hyvä.

Nurmijärven Veden lupahakemuksen suunnitelmaselostuksessa todetaan, että nykyinen kaivo toimii kokeen ajan tuotantokaivona syöttäen vettä verkostoon normaaliin tapaan. Imeytyskokeiden aikainen 1 000 m3/d vedenotto tarkoittaa, että imeytyskokeiden aikaisesta verkostoon johdettavasta vesimäärästä puolet on tekopohjavettä, jolloin Teilinummen vedenottamon lupatilanteella on oikeudellista merkitystä imeytyskokeiden lupaharkinnassa.

Vaasan hallinto-oikeuden olisi pitänyt päätöksessään perustella asia voimassa olevalla luvalla tai rauenneella luvalla. Teilinummen pysyvän vedenottamon lupatilanteella ja Teilinummen pohjavesimuodostuman määrällisellä tilalla on ollut merkitystä aluehallintoviraston lupaharkintaan ja siihen, ottaako Teilinummen pohjavesialue vastaan imeytettävän vesimäärän ilman haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön. Korkein hallinto-oikeus on velvollinen ottamaan kantaa Teilinummen vedenottamon lupatilanteeseen ja lupatilanteen oikeudelliseen vaikutukseen koeimeytyksen lupaharkinnassa.

Pellon reunan ja kallion välissä olevan huoltoaseman ja imeytysalue 2:n välistä yhteyttä ei ole selvitetty riittävän laajasti. Kallion päällä huoltoaseman ja imeytysalue 2:n välissä pohjavesi on havaintoputkessa PF 46 tasossa +71,80. Aluehallintovirastolla ei ole ollut koeimeytyspäätöstä tehdessään tietoa MTBE-aineen olemassaolosta Teilinummen pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden virtaussuunta huoltoaseman kohdalla on vedenottamolle päin. Jos MTBE:tä on varastoitunut lähelle imeytyskoealuetta, pohjaveden pinnan noustessa takaisin luonnolliselle tasolle liikutellaan vettä raskaampaa ja veden virtausnopeudella liikkuvaa MTBE:tä pohjaveden muodostumisalueella ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaisesti.

Kangaskiurun ja kehrääjän pesimäympäristö metsittyneillä koeimeytysalueilla olisi pitänyt ottaa huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä. Imeytyskaivojen sekä putkistojen rakentamista olisi pitänyt rajoittaa lupaehdolla lintujen pesimisen ajaksi.

Luonnonsuojelualueen kasvillisuudelle, puustolle ja eläimistölle aiheutuu haitallisia vaikutuksia, jos pohjaveden pinnankorkeuden taso nousee luonnonsuojelualueella yli maanpinnan ja lähteiden purkautumisen tason +64,5.

Keskitalon tilalta (543-412-1-829) on otettu soraa 1950-luvulta lähtien ja alueella on vieläkin jäljellä huomattavat maa-ainesmäärät. Imeytysalue 1:n rajauksella Keskitalon tilan rajalle on haitallisia vaikutuksia maa-ainesten otolle. Imeytyskaivot on sijoitettava riittävän etäälle Keskitalon tilasta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon, jonka mukaan Teilinummen vedenottamolta pumpatut vesimäärät ovat luvan mukaisia. Pohjavesipinnoissa on havaittavissa vaihtelua ja laskeva suuntaus. Virtausyhteyttä huoltoasemalta imeytysalueille ei ole.

Nurmijärven Vesi -liikelaitos on antanut vastineen, jossa on esitetty, että valitukset hylätään ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös pysytetään voimassa. Lisäksi vastineessa on pyydetty, että luvan voimassaoloa pidennetään 30.6.2020 saakka tai päätösajankohdasta riippuen 30 kuukautta päätöksen voimaantulosta.

Hankkeessa on kysymys lyhytaikaisesta koetoiminnasta, jolla selvitetään, onko Teilinummen alue sopiva tekopohjaveden tuotantoon. Hankkeen vaikutukset on riittävällä tavalla selvitetty. Imeytyskokeiden aikana ei synny virtausyhteyttä imeytysalueelta huoltoasemalle. Imeytyskokeella ei ole vaikutusta maaperässä mahdollisesti olevien haitta-aineiden leviämiseen alueella.

Kehrääjän ja kangaskiurun esiintymistä hankealueella on selvitetty, eikä kyseisiä lajeja havaittu. Vaikka lajit esiintyisivät alueella, hankkeella ei ole niihin vaikutusta, koska rakentamistyöt ovat vähäisiä ja ne voidaan ajoittaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Alueella on toimintoja, joiden haittavaikutukset ovat olennaisesti suurempia kuin tutkimushankkeen mukaisten toimenpiteiden vaikutus.

Pohjaveden pinnankorkeudelle ei ole perusteltua asettaa raja-arvoa lupamääräyksellä. Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueelle tai soranottotoiminnan kannalta.

Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen. Lupaviranomaisella ei ole lupaharkinnan yhteydessä ollut tietoa MTBE:n olemassaolosta eikä viranomainen ole siten voinut ottaa asiaa huomioon lupaharkinnassa. J-V Lammi Oy:lle on myönnetty vesilain mukainen lupa maa-ainesten ottoon kiinteistöllä Keskitalo (543-412-1-829). Lupapäätöksessä määrätään, että maa-ainesten otto saa ulottua alimmillaan tasolle +71,50, jolloin pohjaveden suojakerroksen paksuudeksi jää kuusi metriä. Vaatimus, jonka mukaan pohjaveden pinnan taso ei saa ylittää Keskitalon tilalla tasoa +65,50, on perusteltu. Raakavesijohdon rakentamiseen ei ole saatu Fingrid Oyj:n lupaa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on täydentänyt lausuntoaan. Täydennykseen on liitetty 29.3.1989 päivätty Nurmijärven kunnan teknisen osaston ilmoitus Helsingin vesi- ja ympäristöpiirille. Ilmoituksen mukaan Teilinummen vedenottamoa koskeva rakennustyö on valmistunut 1.3.1989. ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennustyöt on olennaisilta osiltaan suoritettu kymmenen vuoden kuluessa luvan voimaantulosta, ja väite vedenottamon luvan raukeamisesta on aiheeton.

Nurmijärven Vesi -liikelaitos on lisäselvityksenä toimittanut 29.3.1989 päivätyn Nurmijärven kunnan teknisen osaston Helsingin vesi- ja ympäristöpiirille toimittaman ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Teilinummen vedenottamoa koskeva rakennustyö on valmistunut 1.3.1989.

Viimeksi mainitut kirjelmät on lähetetty tiedoksi muutoksenhakijoille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi aluehallintoviraston päätöksen voimassaoloaika pidennetään päättymään 31.12.2019, jotta luvan saajalle jää riittävä aika luvassa tarkoitettujen imeytyskokeiden suorittamiseen.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 8.1.2018