Muu päätös 140/2018

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 12.12.2016 nro 16/0645/3

Asian aikaisempi käsittely

Lestijärven kunnanvaltuusto on 30.6.2015 (§ 29) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan tuulivoimaosayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valitukset.

Hallinto-oikeus on osayleiskaavan lainmukaisuuden osalta perustellut päätöstään seuraavasti:

Yleistä

Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Lestijärven keskustaajaman ja Lestijärven vesistön lounaispuolella, oikeastaan etelä-kaakkoispuolella, lähimmillään noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta ja runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä Lestijärvestä. Osayleiskaava mahdollistaa 42 tuulivoimalan rakentamisen. Kaava-alue on osa kolmen osa-alueen muodostamaa Lestijärven tuulipuistoa, jota koskevat kolme osayleiskaavaa, Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaavat, mahdollistavat rakennuslupien myöntämisen yhteensä 98 tuulivoimalan rakentamiseen. Hittisennevan ja Iso Kortenevan osayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa 28.5.2015 ja nyt kysymyksessä oleva Kosolankankaan osayleiskaava 30.6.2015.

Tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavamääräyksen mukaan osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena osayleiskaavassa merkityillä tuulivoimaloiden alueilla (tv-osa-alueilla).

Osayleiskaavan suunnittelualue on valtaosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1, joka on kaavamääräysten mukaan varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueella saa harjoittaa maa-ainesten ottoa maa-aineslain ja kunnan lupakäytännön mukaisen luvan perusteella. Kaava-alueelle on osoitettu myös maa- ja metsätalousvaltainen alue M-2, maatalousalueita MT-2, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita luo-1, luo-2 ja luo-3 sekä vesialue W ja muita kohteita ja merkintöjä.

Tuulivoimaloiden osa-alueet on osoitettu aluerajausmerkinnällä tv. Osa-alueita koskevan määräyksen mukaan tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Luku tv-merkinnän perässä osoittaa tuulivoimaloiden enimmäismäärän osa-alueella. Osa-alueille on osoitettu tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti ja numero.

Suunnittelutilanne

Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Osayleiskaavan suunnittelualue kuuluu pääosin Lestijärven vuonna 1999 hyväksyttyyn osayleiskaavaan. Tässä osayleiskaavassa suunnittelualue on varattu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.

Keski-Pohjanmaan liiton valtuusto on 23.4.2015 hyväksynyt Keski-Pohjanmaan tuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöä käsittelevän 4. vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihekaavan 22.6.2016. Kosolankankaan tuulivoimapuiston alue on vaihekaavassa pääosin osoitettu tuulivoimaloiden osa-alueeksi (421_703).

Tuulivoimayleiskaavoituksessa sovellettavia säännöksiä ja ohjeita

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Osayleiskaavan maisemavaikutuksista

A:n ja asiakumppaneiden valituksessa tarkoitettu Lestijärven vesistön ja ranta-alueiden muodostama Lestijärven maisema-alue on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (421_141). Lestijärven maisema-alueen etäisyys osayleiskaavassa osoitetuista lähimmästä tuulivoimalan ohjeellisesta sijainnista on noin 3,5 kilometriä.

Keski-Pohjanmaan tuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöä käsittelevässä 4. vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alueita koskevien yleisten suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset maisemaan ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen.

Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 408,50 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja niiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on määrätty toteutettavaksi maakaapeleilla. Huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille ja tärkeille alueille. Lisäksi ne on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava samaan maastokäytävään.

Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa tuulivoimapuiston maisemaan kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan Lestijärveltä käsin merkittäviä kaikissa tuulivoimapuiston toteuttamista tarkoittavissa vaihtoehdoissa.

Osayleiskaavaselostuksessa on arvioitu, että kaavan maisemavaikutukset Lestijärveltä käsin ovat lähialueella eli 0–5 kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna merkittäviä. Vielä kolmen kilometrin etäisyydellä voimalat näyttävät kookkailta ja hallitsevat maisemakuvaa Lestijärveltä katsottuna, koska voimaloita näkyy samanaikaisesti suuri määrä. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu hyvin paljon voimaloiden johdosta. Maisemavaikutuksista välialueella eli 5–12 kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna on arvioitu, että yleisesti ottaen voimalat näkyvät Lestijärvelle tältä etäisyydellä hyvin, mutta niiden kokoa ja etäisyyttä on vaikea hahmottaa. Voimalat eivät hallitse maisemakuvaa, vaikka niitä näkyykin suuri määrä. Osa jää piiloon saarien taakse. Vaikutusten on tällä etäisyysvyöhykkeellä arvioitu jäävän kohtalaiseksi. Osayleiskaavan vaikutuksista kaukoalueella eli 12–25 kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna on arvioitu, että tuulivoimalat näkyvät aukeilta paikoilta. Maiseman muut elementit vähentävät hallitsevuutta etäisyyden kasvaessa. Sää ja valo vaikuttavat merkittävästi voimaloiden havaittavuuteen. Tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa.

Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaavan suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu pääosin tuulivoimaloiden osa-alueeksi. Maakuntakaavassa on ratkaistu tuulivoiman sijoittamiseen soveltuvien alueiden sijainti suhteessa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntakaavoitus tarkentuu yleiskaavoituksessa. Osayleiskaavan mahdollistamat voimalat eivät sijoitu maisemallisesti arvokkaille alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Maisemallisesti arvokkaat alueet ja niiden ympäristö ovat osa ennestään rakennettua maisemaa. Voimaloiden maisemavaikutusten ei, kun otetaan huomioon osayleiskaavassa niiden maisemaan sopeuttamiseksi annetut määräykset, voida arvioida olevan maiseman sietokyvyn ylittäviä, vaikka ne tulevatkin muuttamaan maisemaa ja tuovat siihen uudenlaisia elementtejä. Ranta-asemakaava-alue ei kuulu Kosolankankaan osayleiskaavan suunnittelualueeseen eikä osayleiskaava vaikeuta ranta-asemakaavan järvimaiseman vaalimista koskevien kaavamääräysten toteuttamista.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

(---)

Tuulivoimaosayleiskaavan edellytyksenä ei myöskään ole, että kaavan toteuttamisesta ei aiheutuisi ollenkaan haitallisia seuraamuksia, vaan että maankäytön eri tavoitteet ja kaavalle asetetut vaatimukset otetaan huomioon siinä määrin kuin laadittavan kaavan tavoite ja tarkkuus sekä kaavan sisällölle säädetyt vaatimukset sitä edellyttävät. Kaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita ja kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. (---)

Muilta osin hallinto-oikeus katsoo osayleiskaavan vaikutuksista tehtyjen selvitysten sekä niiden arviointien osoittavan, että osayleiskaava on mahdollista toteuttaa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset sekä 77 b §:ssä tarkoitetut tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset voidaan täyttää tässä asiassa käsitellyiltä osin. (---)

Kunnanvaltuuston päätöksen kumoamiseen ei yllä lausutun perusteella ole muilta osin syytä, joten valitukset on tältä osin hylätty.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Petri Forma, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lestijärven kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan kunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Osayleiskaavasta on toissijaisesti poistettava ne tuulivoima-alueiden osat, jotka jäävät alle seitsemän kilometrin etäisyydelle Lestijärven rantaviivasta.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Maisemavaikutuksia ei ole otettu riittävästi huomioon aluerajauksia tehtäessä. Kaava-alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteisvaikutuksiin, jotka syntyvät, kun tuulivoima-alueet sijoittuvat lähelle toisiaan.

Osa tuulivoima-alueista on ristiriidassa ympäristöministeriön tuulivoimarakentamiselle antamien ohjeiden kanssa, kun vaikutuksia arvioidaan maiseman näkökulmasta. Ympäristöministeriön ohjeen Tuulivoimalat ja maisema (YM 5/2006) mukaan tyydyttävä maisemavaikutus asutuksen ja maiseman arvoalueiden suhteen suuren kokoluokan voimaloilla saavutetaan 5–7 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Tällä etäisyydellä niiden hallitsevuus maisemaan pienenee. Lähialue, jossa voimala on kaiken tyyppisissä maisemissa hallitseva elementti, on noin 0–3 kilometriä. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0–5 kilometrin säteellä kaavailluista voimaloista ja ne kohdistuvat lähinnä avotiloihin, kuten vesistöihin ja peltoihin.

Lestijärven alueesta laadittu visualisointi osoittaa, että kaavaehdotuksessa rajatuille tuulivoima-alueille sijoitetut voimalat tulisivat muuttamaan järvimaisemaa merkittävästi. Tuulivoimalat tulisivat hallitsemaan maisemaa hyvin laajalla alueella peittäen lähes koko näkökentän joka suuntaan katsottaessa. Tuulivoimaloiden siipien liikkeestä ja välkevaikutuksesta aiheutuu maisemaan voimakas häiriö. Pimeänä aikana häiriön aiheuttavat voimaloiden lentoestevalot.

Myös voimaloiden meluvaikutus korostuu kuulaan järven alueella, jossa on inversio-olosuhteet hyvin usein kesäiltaisin ja -öisin. Tätä ei kuitenkaan ole otettu melumallinnuksessa huomioon.

Osayleiskaava on hyväksytty ennen tuulivoimarakentamista ohjaavan Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistamista ympäristöministeriössä 22.6.2016. Vaihemaakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset maisemaan ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen.

Lestijärven kunnanhallitus on antanut selityksen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on A:n valituksesta ratkaistavana erityisesti kysymys siitä, aiheutuuko Kosolankankaan osayleiskaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden rakentamisesta Lestijärven maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sellaisia haitallisia maisemavaikutuksia, joiden johdosta osayleiskaavaa olisi pidettävä maiseman huomioon ottamista koskevien yleiskaavan sisältövaatimuksien vastaisena.

Yleiskaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisenä sisältövaatimuksena on mainitun lain 77 b §:n mukaan edelleen, että yleiskaavaa laadittaessa on huolehdittava suunnitellun tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta maisemaan ja ympäristöön.

Maisemaan liittyvien seikkojen ohella yleiskaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon muun muassa mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kunnalla on päättäessään maankäytöstä alueillaan maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n nojalla oikeus painottaa edellä mainittuja yleiskaavan sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset otetaan harkinnassa riittävällä tavalla huomioon.

Yleiskaavahanke ja kaava-alue

Kosolankankaan osayleiskaava on osa kolmen osa-alueen muodostamaa Lestijärven tuulipuistoa, jota koskevat kolme osayleiskaavaa, Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaavat, mahdollistavat yhteensä yli 90 tuulivoimalan rakentamisen.

Kosolankankaan osayleiskaava mahdollistaa, hallinto-oikeuden kumottua kunnanvaltuuston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on hyväksytty osayleiskaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden 1, 2 ja 3 ohjeelliset sijoituspaikat, kaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille (tv) yhteensä 39 tuulivoimalan rakentamisen. Kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä, eikä voimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta saa ylittää tasoa 408,50 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja niiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on määrätty toteutettavaksi maakaapeleilla.

Kosolankankaan kaava-alue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella. Kaavan tv-alueille sijainniltaan ohjeellisina merkityt voimalat sijaitsevat lähimmillään noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Lestijärven kirkonkylästä ja 3,5 kilometrin etäisyydellä Lestijärvestä.

Lestijärvi ja sen ranta-alueet on osoitettu osayleiskaavaa hyväksyttäessä voimassa olleessa Keski-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeäksi alueeksi.

Ympäristöministeriö on 22.6.2016 tekemällään päätöksellä vahvistanut Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan, joka käsittää tuulivoimaloiden alueet sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät aihealueet. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä siitä tehdyn valituksen 7.9.2017 antamallaan päätöksellä taltionumero 4300.

Lestijärvi ja sen ranta-alueet on 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu edelleen maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimarakentaminen sijoittuu pääosin 4. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi osoitetulle alueelle.

Maisemaselvitykset

Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvia maisemavaikutuksia on arvioitu osayleiskaavan kaavaselostuksessa sekä Lestijärven tuulivoimapuistoa koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arviointia on havainnollistettu valokuvasovitteilla, joissa tuulivoimaloiden näkyvyyttä ja hallitsevuutta maisemassa on tarkasteltu eri etäisyyksiltä.

Laadittujen selvitysten perusteella osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat Lestijärveltä käsin merkittäviä 0–5 kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna, ja tällä etäisyydellä tuulivoimalat muodostavat hallitsevan elementin avoimessa maisemassa. Voimalat näkyvät edelleen hyvin 5–12 kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna, mutta niiden kokoa ja etäisyyttä on vaikea hahmottaa, eivätkä voimalat yleisesti ottaen enää hallitse maisemakuvaa.

Oikeudellinen arviointi maisemavaikutusten osalta

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osayleiskaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden toteuttaminen muuttaisi merkittävästi järvimaiseman luonnetta erityisesti voimaloiden lähialueella eli alle viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista. Maisemavaikutukset olisivat merkittäviä erityisesti järveltä tarkasteltaessa. Voimalat näkyisivät järvimaisemassa erityisesti järven pohjoisen puoleisilta rannoilta, mutta näiltä alueilta etäisyys voimaloihin on yli viisi kilometriä. Kaava-alueen sijoittuessa Lestijärven kirkonkylän etelä-kaakkoispuolelle voimalat eivät näkyisi järvimaisemassa kirkonkylältä järvelle katsottaessa.

Lestijärvi on luokiteltu maakunnallisesti, mutta ei kuitenkaan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Arvioitaessa sitä, millaista maisemallista muutosta alueella voidaan pitää hyväksyttävänä, on otettava huomioon, että osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimarakentaminen sijoittuu pääosin alueella nykyisin voimassa olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi osoitetulle alueelle.

Kokoluokaltaan maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueen sijoittaminen maakunnallisesti arvokkaan Lestijärven maisema-alueen läheisyyteen on arvioitu lainvoimaisessa 4. vaihemaakuntakaavassa mahdolliseksi. Näin ollen osayleiskaavaa ei voida pitää maiseman huomioon ottamista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisena yksinomaan sillä perusteella, että osayleiskaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden rakentaminen osin merkittävästikin muuttaisi alueen maisemakuvaa ja että voimalat tulisivat näkymään Lestijärven maisema-alueelle.

Osayleiskaavaa laadittaessa on kattavasti arvioitu tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvia maisemavaikutuksia ja maisemavaikutukset on huomioitu voimaloiden sijoituspaikkoja määriteltäessä. Haitallisia maisemavaikutuksia on lisäksi pyritty ehkäisemään voimaloiden maisemaan sopivuutta koskevilla kaavamääräyksillä. Maiseman vaalimista sekä tuulivoimaloiden maisemaan sopivuutta koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset on siten otettu kaavaa laadittaessa riittävässä määrin huomioon. Kun lisäksi otetaan huomioon kunnan harkintavalta yleiskaavalle asetettujen eri suuntaisten sisältövaatimusten yhteensovittamisessa, kunnanvaltuuston päätöstä osayleiskaavan hyväksymisestä ei ole pidettävä valituksessa esitetyillä perusteilla kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.