Muu päätös 704/2018

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja A, Oulu

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 16.12.2015 nro 15/0439/1

Asian aikaisempi käsittely

Oulun kaupunginvaltuusto on 16.6.2014 tekemällään päätöksellä (§ 48) päättänyt, että Oulun kaupunki/Oulun Energia osallistuu Fennovoima Oy:n (jäljempänä myös Fennovoima) ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta 16–17 miljoonan euron sijoituksella. Päätöksen mukaan sijoitus toteutetaan Oulun Energian pääomalla noin kymmenen vuoden aikana ja edellä mainittu kokonaissumma kerätään vuosina 2014–2024 takapainotteisesti. Oulun kaupungin/Oulun Energian hankkeeseen osallistumisen taloudellisten sitoumusten voimaan tuleminen edellyttää päätöksen mukaan kaikissa tapauksissa Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisvaiheen myönteistä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n vaatimukset, jotka ovat koskeneet sitä, ovatko viranhaltijat asiaa valmistellessaan mahdollisesti syyllistyneet rikokseen tai soveltuuko asiaan virkavallan anastamiseen liittyvä lainsäädäntö ja onko Fennovoima Oy antanut kaupungille riittävät ja oikeat tiedot. Lisäksi hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n vastaselityksessään ensi kertaa esittämät kuntalain (365/1995) 32 §:n ja 43 §:n vastaisuutta koskevat valitusperusteet, koska ne on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen.

Hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian ja hylännyt A:n valituksen sekä täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Valmistelun puutteellisuus ja tietojen salaaminen

Kuntalain (365/1995) 53 §:n (81/2002) 1 momentin mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat.

Kuntalaissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten kaupunginhallituksen on valmisteltava valtuuston päätettäväksi tulevat asiat. Kaupunginhallituksella on siten valmistelun laajuuden ja sisällön suhteen harkintavaltaa. Samalla tavalla on arvioitava asian valmisteluun osallistuneen viranhaltijan toimintaa valtuuston päätettävänä olleen asian valmistelussa. Jotta kaupunginhallituksen ja viranhaltijan suorittama valmistelu voitaisiin katsoa lainvastaiseksi, tietoja olisi tullut tarkoituksellisesti salata valtuustolta tai valtuustolle annettujen tietojen tulisi olla olennaisesti puutteellisia.

Valtuuston valituksenalaista päätöstä koskevasta pöytäkirjanotteesta ilmenee, että valtuutetuilla on ollut päätöstä tehdessään käytettävissään Voimaosakeyhtiö SF:n 20.5.2014 päivätty Oulun kaupunginjohtajalle osoitettu osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, BusinessOulu-liikelaitoksen johtajan 6.6.2014 päivätty ydinvoimahanketta koskeva virkamieslausunto ja Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnan lausunto osallistumisesta Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Kaupunginhallituksen valituksen johdosta antaman lausunnon mukaan BusinessOulu-liikelaitoksen johtajan antama lausunto on pohjautunut ydinvoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA 2014), jonka yhteydessä on muun muassa arvioitu hankkeen vaikutuksia talousalueen kuntien väestörakenteeseen, kuntatalouteen, muuttoliikkeeseen ja asuntomarkkinoihin.

Kuntalain (365/1995) muuttamisesta annettuun lakiin 325/2012 sisältyvät 1.1.2014 lähtien voimassa olleet yleiset säännökset kuntien riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista. Laissa ei edellytetä riskianalyysien tekemistä yksittäisistä asioista päätettäessä, eikä valituksessa mainitun riskianalyysin laatiminen ole mainitun lain perusteella ollut päätöksenteon edellytys.

Koska valtuutetuilla on ollut asiasta päättäessään käytettävissään Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnan lausunto ja heidän on siten katsottava olleen tietoisia lausunnon sisällöstä, asian esittelyssä valtuustossa ei ole ollut välttämätöntä tuoda erikseen esille lausunnossa esitettyjä kriittisiä kannanottoja.

Valtuuston päätöksen esittelytekstiin sisältyvät arviot hankkeen työllisyysvaikutuksista perustuvat BusinessOulu-liikelaitoksen johtajan lausuntoon ja sitä laadittaessa huomioon otettuihin ydinvoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtyihin arviointeihin. Asiassa ei ole tullut esille, että valtuustolle olisi esitetty asiassa tarkoituksellisesti virheellisiä tietoja tai että valtuutetuilta olisi tahallisesti salattu asian ratkaisemisen kannalta olennaisia tietoja.

Valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko kaupunginhallituksen suorittama valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Mikäli valtuusto katsoo, ettei sille ole toimitettu asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä tai että se tarvitsee lisäaikaa asiaan perehtymiseen, valtuusto voi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tai lykätä asian käsittelyä myöhemmäksi jättämällä asian pöydälle. Kun otetaan huomioon, että valtuusto on äänestyksen jälkeen ottanut asian kaupunginhallituksen suorittaman valmistelun pohjalta päätettäväkseen siirtämättä sitä kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi valituksessa mainittujen selvitysten hankkimiseksi tai riskien arvioimiseksi, valtuuston enemmistö on pitänyt asiaa sisällöllisesti riittävästi valmisteltuna. Valtuuston enemmistö ei ole myöskään katsonut tarpeelliseksi lykätä asian käsittelyä siihen tarkemmin perehtymiseksi. Valtuutettujen harkinnassa on ollut, ovatko he olleet valmiita päättämään asiasta saamillaan tiedoilla valtuuston kokouksessa 16.6.2014.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat, valtuuston päätöstä ei voida pitää valittajan valmistelun puutteellisuuden ja tietojen salaamisen osalta esittämillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Kunnan toimiala

Kunnan on toiminnallaan pyrittävä edistämään asukkaiden hyvinvointia sekä kunnan ja kuntalaisten yhteistä etua. Kunnan toimialaan kuuluu elinkeinotoiminnan yleisten edellytysten tukeminen ja kunnan yleisen elinvoimaisuuden edistäminen. Kunnan on pyrittävä toimillaan myös työllisyyden turvaamiseen alueellaan. Kunta voi yleisen toimialansa perusteella omistaa osakkeita. Myös energiahuolto on kunnan toimialaan kuuluvaa toimintaa.

Kaupunginhallituksen valituksen johdosta antaman lausunnon mukaan ydinvoimahankkeeseen osallistumisella Oulun kaupunki pyrkii osaltaan edistämään yleistä taloudellisen toiminnan vilkastumista ja saamaan sitä kautta positiivisia työllisyysvaikutuksia. Oulun kaupungissa työllisyystilanne on huonontunut merkittävästi pitkään jatkuneen yleisen taloudellisen taantuman vuoksi. Työllisyystilanne on edelleen heikentymässä viime aikoina tapahtuneiden mittavien ict-alan irtisanomisten johdosta. BusinessOulu-liikelaitoksen kokoaman selvityksen mukaan ydinvoimalahankkeella tulisi olemaan merkittäviä välittömiä ja välillisiä positiivisia vaikutuksia alueen ja Oulun kaupungin elinkeinoelämään rakennusaikana ja sen jälkeen. Hankkeen työllisyysvaikutukseksi Oulun kaupungin alueella on arvioitu noin tuhat uutta työpaikkaa. Lausunnosta ilmenee lisäksi, että sijoituksen vastineeksi Oulun Energia saa omakustannushintaista sähköenergiaa.

Päätökseen liittyy Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnan lausunnossa mainittuja riskejä, joista keskeisimpiä ovat sähkön markkinahintaan ja jälleenrahoitukseen liittyvät riskit. Näiden ja muiden valituksessa mainittujen riskien toteutumisen todennäköisyyttä on pidettävä sellaisena, että valtuutetut niistä riippumatta ovat voineet päättää Oulun kaupungin/Oulun Energian osallistumisesta ydinvoimalahankkeeseen.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu kunnan toimialasta, hankkeeseen liittyvistä riskeistä, kaupungin päätöksellään tavoittelemista päämääristä sekä hankkeen arvioiduista positiivisista vaikutuksista Oulun kaupungin alueelle, ydinvoimalahankkeeseen osallistuminen osakeomistuksen kautta kuuluu kaupungin toimialaan. Valtuusto ei ole asiasta päättäessään ylittänyt toimivaltaansa.

Johtopäätös

Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Kun otetaan lisäksi huomioon, ettei päätökseen voida kunnallisvalituksin hakea muutosta sen tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla, päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ei ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 1 § 3 momentti, 2 §, 90 § (1375/2007) ja 93 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Kaisa Hagman. Esittelijä Renne Pulkkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja Oulun kaupunginvaltuuston päätös 16.6.2014 § 48 kumotaan ja hankkeeseen sijoitetut varat peritään takaisin. Lisäksi A on vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano kielletään tai vaihtoehtoisesti investointi muutoin estetään tai kielletään ja selvitetään, onko päätöksenteossa tapahtunut jokin virhe tai rikkomus, minkä vuoksi päätös tulee kumota. A on vielä vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta selvittämään, tuleeko myös muiden kuntien ja kunnallisten sähköyhtiöiden sekä valtionyhtiöiden Fennovoima-päätökset ilman hakemusta purkaa ja kyseiset sijoitukset määrätä takaisinperittäviksi ja toimenpidekieltoon.

Vaatimustensa tueksi valittaja on asiassa aiemmin esittämänsä uudistaen lausunut muun ohella seuraavaa:

Valittajan tietoon tullut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2015:180, joka vastaa nyt kysymyksessä olevaa tilannetta, oikeuttaa uutena tietona ja olosuhteena valittajan muotoilemaan aiemmin esittämänsä vaatimukset uudelleen. Valittajalla on hallintolainkäyttölain 27 §:n perusteella oikeus esittää uusia perusteita, koska peruste ei muuta asiaa toiseksi. Valittaja on pyytänyt jo hallinto-oikeutta selvittämään, onko päätöksenteossa tapahtunut jokin muu virhe tai rikkomus, jonka vuoksi päätös tulee kumota.

Valittaja vetoaa asiassa unionin valtiontukisääntöihin. Kaupunginvaltuuston ei olisi tullut tehdä päätöstä toimenpiteen hyväksymisestä ennen valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuuden tarkempaa selvittämistä.

Oulun kaupungin selvityksissä on arvioitu hankkeen kannattavuutta ja riskejä sekä hankkeesta mahdollisesti saatavia tuottoja tai todennäköisempiä tappioita puutteellisesti. Tuotto-odotukset ovat jopa Fennovoiman omien laskelmien perusteella olleet hankkeen riskeihin suhteutettuina huonot, mikä käy ilmi kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä.

Asiassa on otettava huomioon, että kuntakonsernin yhtiössä tehdyillä päätöksillä on kunnassa budjettivaikutus. Todennäköiset tappiot tulevat vähentämään tuloutettavia voittoja. Kunta voi myös joutua pääomittamaan sähköyhtiötään.

Fennovoiman omistustilanne osoittaa, että kysymyksessä ei ole ollut kaupallinen hanke. Markkinaehtoiset toimijat eivät ole sitoutuneet Fennovoimaan vuoden 2013 jälkeen, vaan käytännössä kaikki kaupallisin periaattein toimivat sijoittajat ovat poistuneet hankkeesta.

Oulun kaupunginvaltuuston päättämä pääomasijoitus on ollut omiaan vahvistamaan Fennovoiman hankkeen kilpailuasemaa verrattuna muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja vääristämään kilpailua.

Oulun kaupunki ja hallinto-oikeus eivät ole ymmärtäneet selvitettyjä riskejä ja työpaikkavaikutusta oikein.

Oulun kaupungin sijoituksella ei ole ollut merkitystä hankkeen toteutumiselle ja työpaikkojen saamiselle. Kaupungin esittämä sijoitus on alle yhden prosentin luokkaa. Suomalainen omistus on Fennovoiman selvitysten perusteella useita prosenttiyksikköjä yli tarvittavan 60 prosentin, joten Oulun kaupungin tekemä sijoitus on ollut hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeeton. Tämän olisi pitänyt olla hallinto-oikeuden tiedossa. Työllisyysvaikutus on voimalan rakennusvaiheen jälkeen vain noin 400 henkilöä.

Investoinnin suuruus ei ole 16–17 miljoonaa euroa, sillä kyseisen sijoituksen lisäksi hankkeessa on noin kolminkertainen vieraan pääoman osuus, josta osakkaat vastaavat Mankala-periaatteen mukaan. Oulun Energia, jolla on merkittävä määrä Oulun kaupungin omaisuutta, on sitoutunut hankkeeseen perustettavan Huoltovoima Oy:n lukuun. Mankala-vastuu tarkoittaa paitsi oikeutta ostaa omakustannushintaista sähköä, myös velvollisuutta maksaa omistusosuuden mukainen sähkönhinta sen ollessa tappiolla. Tässä sähkönhinnassa on myös vieraan pääoman lainojen korot ja kuoletukset.

Voimalan rakennuskuluissa voi Oulun Energian johtokunnan selvityksen mukaan tulla kiinteän omakustannus-/takuuhinnan päälle "eräitä laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä". Tämä tarkoittaa esimerkiksi ydinturvallisuussääntöjen tiukentumista. Hankkeessa on kysymys miljardien riskistä. Jokainen miljardi maksaa noin 9 miljoonaa euroa noin 0,9 prosentin osuuden omistavalle Oulun kaupungille. Edellä mainittu riski ei ole ollut riittävästi kuvattuna päätöksessä. Ydinjätteen loppusijoitusta koskee samanlainen riski. Lisäksi asiassa on muitakin riskejä, joita ei ole ennen Oulun kaupunginvaltuuston päätöstä riittävästi selvitetty. Näitä ovat sopimus- ja aikatauluriskit, turvallisuuskulujen kasvua koskevat riskit sekä valuuttariskit ja ydinvoimalaonnettomuuden riski.

Oulun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä väärien ja/tai puutteellisten tietojen perusteella. Tiedot eivät ole olleet riittäviä vastuullisen sijoituspäätöksen tekemiseen. Hallinto-oikeus ja Oulun kaupunki eivät ole selvittäneet, miten valtuutetut olisivat voineet arvioida niiden päätöstietojen tarpeellisuuden, joita ei ole heille toimitettu. Osa valtuutetuista vaati saada sopimuksia nähtäväksi, sillä niitä koskeva selvitys oli erittäin puutteellinen.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi selvittää, rikkoiko tietojen puutteellisuus ja antamatta jättäminen kuntalain (365/1995) 43 §:ää luottamushenkilön tietojensaantioikeudesta. Fennovoiman kannattavuus-, riski- ja sopimustiedot ovat normaalissa liiketoiminnassa sijoituspäätöksissä välttämättömiä tietoja. Vastuullinen päättäjä ei sijoita ilman näitä tietoja. Salassapitoa koskevat säännökset eivät voi estää olennaisten tietojen saantia. Fennovoimaa puutteellisin tiedoin kannattaneiden valtuutettujen toiminta on voinut olla ristiriidassa kuntalain (365/1995) 32 §:n kanssa, jonka mukaan kunnan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Oulun kaupungin ja Oulun kaupunkikonsernin sisäiset ohjeet ovat edellyttäneet riskien selvittämistä. On ilmeistä, että tarkasteltaessa vastuullisen ydinvoimasijoittajan toimintaa äärimmäisen suurten riskien kanssa, kaikki olennaiset riskit tulee selvittää ja arvioida.

Korkeimmalla hallinto-oikeudella on hallintolainkäyttölain 63 §:n mukaan ja EU-lainsäädännön perusteella oikeus purkaa ilman hakemusta vastaavin perusteluin myös muut kuntien tai kunnallisten sähköyhtiöiden sekä valtionyhtiöiden Fennovoima-päätökset ja määrätä sijoitukset perittäviksi takaisin ja toimenpidekieltoon. On ilmeistä, että Fennovoima-hanketta koskevia päätöksiä on tehty myös muissa kunnissa ja kunnallisissa yhtiöissä sekä valtionyhtiöissä vastaavissa olosuhteissa kuin Oulussa siten, että kaupallinen sijoittaja ei olisi sijoittanut hankkeeseen. Päätökset olisi aiheellista purkaa.

Oulun kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään.

Kaupunginhallitus on perusteluina vaatimukselleen uudistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös on ollut luonteeltaan valmistelua, johon ei ole voinut hakea muutosta kunnallisvalituksella. Kaupunginvaltuuston päätöksen jossakin määrin epäselvästä sanamuodosta huolimatta on ollut selvää, että sijoitus Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeisiin on ollut tarkoitus toteuttaa tuolloin perustamisvaiheessa olleen Oulun Energia Oy:n varoista. Valtuuston päätöksessä on siten ollut kysymys periaateluonteisesta kannanotosta koskien Oulun Energia Oy:n osallistumista ydinvoimahankkeeseen. Valtuuston päätöksellä ei ole oikeudellisesti sitovasti ratkaistu ydinvoimahankkeeseen osallistumista.

Oulun kaupunki tai sen liikelaitokset eivät ole hankkineet taikka sitoutuneet hankkimaan tai rahoittamaan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeita. Näin ei ole myöskään vastaisuudessa tarkoitus tehdä. Tämä käy ilmi Oulun kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 8.12.2014 § 510, jossa kaupunginhallitus on antanut yhtiökokousedustajalleen toimiohjeen Yli-Iin Sähkö Oy:n (Oulun Energia Oy:n) osallistumisesta kaupunginvaltuuston päätöksen 16.6.2014 § 48 mukaisesti Oulun kaupungin sijasta Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Yli-Iin Sähkö Oy on ylimääräisessä yhtiökokouksessa 9.12.2014 päättänyt osallistumisestaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Yli-Iin Sähkö Oy:n toiminimi on muutettu samassa yhtiökokouksessa Oulun Energia Oy:ksi.

Unionin valtiontukisäännöksiä koskevat valittajan vaatimukset on jätettävä tutkimatta. Valittaja on esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa näiltä osin sellaisia uusia vaatimuksia ja vedonnut uusiin seikkoihin tavalla, että asia laajentuu ja muuttuu toiseksi. Valittaja ei ole valituskirjelmässään hallinto-oikeudelle eikä missään muussakaan aikaisemmassa vaiheessa vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että valtuuston päätös osallistumisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen olisi rikkonut unionin valtiontukisäännöksiä. Valittajan vaatimukset perustuivat hallinto-oikeudessa kunnan toimialaa ja tehtäviä sekä päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskeviin valitusperusteisiin ja siihen, perustuiko kaupunginvaltuuston päätös oikeisiin tietoihin. Valittaja ei ole esittänyt asiassa sellaista estettä, ettei hän olisi voinut valitusperusteena vedota unionin valtiontukisäännöksiin jo hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöstä KHO 2015:180 ei voida ottaa huomioon sellaisena uutena valittajan tietoon tulleena seikkana, joka perustaisi valittajalle oikeuden vedota unionin valtiontukisäädöksiin muutoksenhakuinstanssissa. Tapauksen ennakkopäätösluonteella ei ole myöskään tähän asiaan vaikutusta, sillä mainitussa tapauksessa valittaja oli vedonnut valtiontukisäädöksiin jo hallinto-oikeudessa. Lisäksi edellä mainittu vuosikirjapäätös poikkeaa käsiteltävänä olevasta asiasta asiallisesti.

Oulun kaupungilla on ollut yleisen toimialansa perusteella oikeus tehdä päätös, jossa se omistamansa energiayhtiön kautta osallistuu alueellisesti merkittävään rakennushankkeeseen ja samalla edesauttaa tulevaisuudessa riittävää energiantuotantoa.

A on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa:

Oulun kaupunginvaltuusto on päätöksessään yksikäsitteisesti ottanut vastuun Oulun kaupungille joko suoraan tai Oulun Energian kautta. Päätöksessä ei ole ollut kysymys asian delegoimisesta yhtiön päätettäväksi. Oulun Energian yhtiöittämisestä liikelaitoksesta Oulun Energia Oy:ksi on päätetty kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2014 vasta valtuuston tekemän sijoituspäätöksen jälkeen. Oulun Energia Oy:n hallituksella ei ole ollut mahdollisuutta päättää asiasta, koska Oulun kaupunginhallitus on lähettänyt edustajansa päättämään asiasta perustavassa yhtiökokouksessa yksiselitteisellä päätösehdotuksella. Asia oli siten kaupungin toimesta päätetty jo ennen kuin yhtiön hallitus on kokoontunut.

Valittaja on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeutta selvittämään muut mahdolliset rikkomukset, ja valituksessa on tuotu selvästi esille, että hankkeen kannattavuus vaikutti kaupungin kannalta jo tuolloin kyseenalaiselta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valittaja on täsmentänyt kannattavuuskysymyksen ja rikkomuksen kilpailun vääristämiseksi. Tämä on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi sallittava. Mikäli kilpailuargumenttia ei käsitellä, päätös on kumottava sillä perusteella, että Oulun kaupunginvaltuuston tekemä päätös ei ole kuulunut kunnan tehtäviin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n vaatimusta muiden kuntien ja kunnallisten sähköyhtiöiden sekä valtionyhtiöiden Fennovoima-päätösten purkamisesta.

2. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valituksessa esitettyä valtiontukea koskevaa valitusperustetta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

3. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

4. Lausuminen Oulun kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Muiden Fennovoima-päätösten purkamista koskevan vaatimuksen tutkimatta jättäminen

Tässä asiassa on kysymys Oulun kaupunginvaltuuston päätöksestä 16.6.2014 § 48, johon A on hakenut kunnallisvalituksin muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta.

A:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämä vaatimus muiden kuntien ja kunnallisten sähköyhtiöiden sekä valtionyhtiöiden Fennovoima-päätösten purkamisesta on yksilöimätön, eikä valituksesta myöskään ilmene tältä osin perustetta A:n oikeudelle hakea muutosta kysymyksessä oleviin päätöksiin tai käyttää puhevaltaa niitä koskien. Vaatimus on jätettävä tästä syystä tutkimatta.

2. Valtiontukea koskevan valitusperusteen tutkimatta jättäminen

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Koska valtiontukea koskeva valitusperuste on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, se on myöhässä esitettynä jätettävä tutkimatta. Unionin oikeudesta ei johdu perustetta tutkia tällaista myöhässä esitettyä valitusperustetta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltion tuomioistuimet noudattavat valtiontukiasioiden tutkimisessa jäsenvaltion sisäisen oikeusjärjestyksen mukaisia menettelysääntöjä (asia C-368/04, Transalpine Ölleitung, tuomio 5.10.2006, 45 kohta). Myöskään unionin oikeudesta ei seuraa yleistä velvollisuutta tutkia asiaa laajemmin kuin mitä valituksessa on esitetty, mikäli se ei kansallisen oikeuden mukaan ole mahdollista (asia C-2/06, Kempter, tuomio 12.2.2008, 45 kohta).

3. Pääasia

Oulun kaupunginvaltuusto on 16.6.2014 tekemällään päätöksellä (§ 48) päättänyt, että Oulun kaupunki/Oulun Energia osallistuu Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta 16–17 miljoonan euron sijoituksella ja että sijoitus toteutetaan Oulun Energian pääomalla noin kymmenen vuoden aikana.

Edellä mainittu Oulun kaupunginvaltuuston päätös on tehty tilanteessa, jolloin Oulun Energia oli vielä Oulun kaupungin liikelaitos eikä sitä ollut yhtiöitetty Oulun Energia Oy:ksi. Tähän nähden mainittua Oulun kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole pidettävä kuntalain (365/1995) 91 §:ssä tarkoitettuna valmistelua koskevana päätöksenä, josta ei ole saanut tehdä kunnallisvalitusta. A on näin ollen voinut tehdä kaupunginvaltuuston päätöksestä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.

Kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeim-massa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta A:n vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.