Muu päätös 1260/2018

Asia Valtionavustuksen takaisinperintää koskeva valitus

Valittaja Riihimäen kaupunki

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.3.2017 nro 17/0109/1

Asian aikaisempi käsittely

Innovaatiorahoituskeskus Tekes (jäljempänä Tekes) on 6.10.2015 tekemällään päätöksellä päättänyt periä Riihimäen kaupungilta takaisin 117 216,75 euron avustusosuuden ja sille korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä kohtuullistettuna siten, että korko lasketaan enintään kolmen kuukauden päähän siitä, kun Tekesillä on ollut riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Päätöksen perustelujen mukaan rahoitus perittiin takaisin siltä osin kuin rahoituksen kustannukset eivät olleet rahoituspäätöksen ja sen yleisten ehtojen mukaisia. Takaisin perittävät kustannukset koostuivat kahden henkilön palkkakustannuksista sivukuluineen ja yleiskustannuksineen. Kustannukset eivät perustuneet yleisten ehtojen mukaiseen tuntitasoiseen työajan seurantaan.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on 26.2.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt Riihimäen kaupungin oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perustelujen mukaan Riihimäen kaupunki ei ollut menetellyt kahden henkilön palkkakustannusten kohdalla rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti, vaan heidän osaltaan tietty prosenttiosuus kuukausipalkasta oli kohdennettu projektille. Osuus ei perustunut toteutuneeseen teholliseen työaikaan, vaan palkka oli kohdennettu projektille kaavamaisesti etukäteen sovittujen prosenttiosuuksien mukaan. Korkoa oli jo kohtuullistettu takaisinperintäpäätöksessä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt Riihimäen kaupungin valituksen edellä mainitusta oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Valtionavustuslain 13 §:n 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia.

Saman lain 22 §:n 1 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos:

1) valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 §:n 4 momentin taikka 13 tai 1 §:n vastaisesti

(---)

Saman lain 24 §:n mukaan valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Saman lain 26 §:n 1 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi 20–22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää, että osa palautettavasta tai takaisin perittävästä määrästä, sille laskettavasta korosta tai viivästyskorosta jätetään perimättä, jos täysimääräinen palauttaminen tai takaisinperintä on kohtuuton valtionavustuksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin tai valtionavustuksella hankitun omaisuuden laatuun nähden taikka palauttamisen tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden.

Saman pykälän 2 momentin mukaan erityisen painavasta syystä valtionapuviranomainen voi päättää, että palautettava tai takaisin perittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä.

Asiassa saatu selvitys ja sen arviointi

Tekes myönsi 8.3.2010 avustusta enintään 303 000 euroa Riihimäen kaupungin Kestävä Yhdyskunta 2007–2012 -ohjelmaan kuuluvalle Kaupunginosan uusi elämä -projektille. Tuen myöntämistä koskevassa tuen saajan hyväksymässä päätöksessä määrätään, että rahoitukseen sovelletaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen yleisiä ehtoja. Päätöksen liitteeksi otettujen kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisten kehittämishankkeiden rahoituksesta 10.3.2009 annettujen yleisten rahoitusehtojen mukaan rahoituksen saaja saa tilittää henkilön kokonaispalkasta ainoastaan hankkeelle kohdistuvan työajan palkan. Tilitettävien palkkojen tulee perustua tuntitasoiseen työajan seurantaan. Tunnit tulee kirjata vähintään viikoittain päiväkohtaisesti ja varmentaa systemaattisella tavalla vähintään kerran kuukaudessa, ellei Tekes ole hyväksynyt muuta vastaavaa työajanseurantatapaa.

Hankkeen Tekes-tarkastuksen suorittaneiden tilintarkastajien 30.1.2015 allekirjoittaman lausunnon mukaan hankkeen projektipäällikön ja projektikoordinaattorin osalta oli tietty prosenttiosuus kuukausipalkasta kohdennettu projektille. Prosenttiosuus ei perustunut toteutuneeseen teholliseen työaikaan, vaan palkkaa oli kohdennettu projektille kaavamaisesti sovittujen prosenttiosuuksien mukaan. Tilintarkastuskertomus osoittaa, että Riihimäen kaupunki on laiminlyönyt seurata kyseisten henkilöiden työaikaa siten, kuin rahoituksen saamisen ehdoksi on asetettu. Laiminlyöntiä ei poista jälkikäteen tuntilistoilta ja kalentereista Riihimäen kaupungin keräämien tietojen perusteella tehty selvitys. Sanottu selvitys kuitenkin osoittaa, että alun perin kaavamaisen prosenttiosuuden perusteella tilitetty summa on joka tapauksessa ollut virheellinen.

Asiakirjoissa ei ole selvitystä, josta ilmenee, että Tekes on hyväksynyt hankkeelle yleisistä ehdoista poikkeavan työajan seurantatavan. Riihimäen kaupunki on toimittamissaan kustannustilityksissä vakuuttanut, että kustannukset ovat todennettavissa työajan seurannasta. Se, miten työaikaa seurattiin, ei ilmene tilityksistä. Riihimäen kaupungin Tekesille toimittamasta 21.6.2012 allekirjoitetusta kustannuksia koskevasta tilintarkastusyhteisön kertomuksessa ei kuvata projektin työajan seurantaa. Kertomuksesta voidaan päätellä vain, että tilintarkastaja ei ole havainnut virhettä. Tekes ei ole tukea myöntäessään eikä myöhemminkään hyväksynyt yleisistä ehdoista poikkeavaa työajan seurantatapaa nyt puheena olevien kahden hanketyöntekijän palkkakustannusten osalta, eikä Riihimäen kaupungilla ole ollut perustetta sellaista olettaa.

Asiassa ei ole tullut esille selvitystä, jonka perusteella voidaan katsoa olevan jokin erityisen painava syy jättää takaisin perittävä määrä korkoineen kokonaan takaisin perimättä.

Se, että hanke on saatettu onnistuneesti loppuun ja suuri osa projektipäällikön ja projektikoordinaattorin palkkakustannuksista todennäköisesti on tosiasiallisesti kohdistunut projektille, ei osoita, että Tekes on takaisinperinnän kohtuullisuutta arvioidessaan käyttänyt harkintavaltaansa väärin taikka muuhun kuin se on ollut käytettävissä.

Johtopäätökset

Riihimäen kaupungin on järkevänä taloudellisena toimijana tullut ymmärtää, että projektin työajan seuranta on järjestettävä rahoituspäätöksessä ja rahoituksen yleisissä ehdoissa määrätyllä tavalla ja että asianmukaisen työaikakirjanpidon laiminlyöminen saattaa johtaa tuen menettämiseen.

Koska Riihimäen kaupunki on laiminlyönyt noudattaa avustettavassa hankkeessa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja, Tekes on voinut määrätä avustuksen kokonaan takaisin perittäväksi siltä osin kuin tilitykset eivät ole perustuneet asianmukaiseen työajan seurantaan.

Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Minna Koskinen, Vesa Sirkesalo, joka on myös esitellyt asian ja Jukka Anttila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Riihimäen kaupunki on valituksessaanvaatinut, että hallinto-oikeuden ja Tekesin päätökset kumotaan ja asia palautetaan Tekesille uudelleen käsiteltäväksi, jolloin Tekesin tulee ensisijaisesti hyväksyä kaupungin oikaisuvaatimus takaisinperinnän peruuttamisesta kokonaan tai toissijaisesti kohtuullistaa takaisinperintää oikeaksi harkittavilta osin. Lisäksi Riihimäen kaupunki on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa.

Vaatimustensa tueksi Riihimäen kaupunki on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asiassa tulee kuulla suullisesti kaupungin tuolloista Peltosaari-projektin vastuullista projektipäällikkö A:ta sekä Tekesin päätöksen yhteyshenkilöitä eli hankevastaava B:tä, kustannustilitysten C:tä ja projektisihteeri D:ta. Kuulemisella osoitetaan Tekesin hyväksyneen kaupungin käyttämän työajanseurannan.

Projektipäällikkö A:n 19.11.2015 antamasta lausunnosta selviää, ettei Tekesin taholta missään vaiheessa arvosteltu projektissa työskentelevien työtuntien ilmoittamista päiväkohtaisesti.

Projektisuunnitelman kohdassa 6.1 "sisäiset resurssit" on esitetty projektipäällikön ajankäytöksi projektissa 80 prosenttia. Projektipäällikön laskutettu ajankäyttö on hyväksytyn projektisuunnitelman mukainen. Projektin toteutus perustui pääosin projektipäällikön työpanokseen ja ilman sitä suunnitelman mukaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.

Tilintarkastajienkin käsityksen mukaan kirjanpito ja kustannusten seuranta on vastannut Tekesin vaatimuksia. Kaupunki on Tekesin edustajien menettelyn vuoksi perustellusti tullut siihen käsitykseen, että työajan seuranta on ollut Tekesin hyväksymällä tavalla järjestetty. Tätä luottamuksensuojaa ei saa loukata.

Kaupungin vilpittömässä mielessä tehty menettely ei mitenkään täytä rahoituksen yleisten ehtojen lakimääräisen tai harkinnanvaraisen takaisinperinnän mukaisia kriteerejä.

Hanke on toteutunut tavoitteiden mukaisesti ja myös Tekesin mielestä erinomaisesti. Ei ole oikeudenmukaista ja kohtuullista, että projektihenkilöiden kustannukset, jotka kiistatta on kulutettu hyödyllisesti projektissa, jäisivät kokonaan kaupungin kustannuksiksi. Takaisinperintää tulee vähintäänkin kohtuullistaa. Kohtuullistamiseen ei vedota hakijan taloudelliseen asemaan nähden, vaan takaisinperintä katsotaan kohtuuttomaksi sen perusteena olevaan kaupungin menettelyyn nähden sekä asiaa ja olosuhteita kokonaisuudessaan tarkastellen.

Tekes on antanut asiassa lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä perusteettomana sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asiassa ei ole tarvetta järjestää suullista kuulemista, koska kaikki tarvittava relevantti tieto käy ilmi asiakirjoista.

Valittajan tekemistä tilityksistä ja niiden liitteistä ei käy mitenkään ilmi, miten työaikaa on seurattu ja miten palkkasummaan ja tehtyjen tuntien määrään on päädytty.

Valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista uutta perustetta, joka antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Riihimäen kaupunki on antanut vastaselityksen.

Tekes tai Hämeenlinnan hallinto-oikeus eivät kumpikaan ole maininneet, kummalla rahoituksen yleisten ehtojen mukaisella takaisinperintäperusteella takaisinperintä on tehty: lakisääteisellä vai harkinnanvaraisella perusteella. Lakisääteisen takaisinperinnän perusteet eivät tässä asiassa mitenkään täyty. Harkinnanvaraisen takaisinperinnän perusteista ainoastaan yleisten ehtojen 13.2 1 kohta voi olla perusteena tässä takaisinperinnässä. Kaupunki ei kuitenkaan ole antanut virheellisiä tietoja, vaan ne on annettu muodossa, jota Tekes ei myönnä hyväksyneensä. Tämä ei oikeuta takaisinperintään.

Asiakirjaselvitys ei vastaa jutussa ratkaisevassa osassa olleiden henkilöiden kuulemista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Riihimäen kaupunki on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota se on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Pääasia

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Timo Räbinä, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.