Muu päätös 2348/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (Vihti)

Antopäivä: 17.5.2018
Taltionumero: 2348
Diaarinumero: 1964/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2348

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2017 nro 17/0144/3

Asian aikaisempi käsittely

Vihdin ympäristölautakunta on 24.6.2015 antamallaan päätöksellä (10.6.2015 § 30) myöntänyt A:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikkatoimintaan, louhintaan ja murskaukseen tilalla Hurri RN:o 1:121 Vihdin kunnan Torholan kylässä. Lupa on määräaikainen ja se on voimassa kymmenen vuotta siitä, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Päätös sisältää lupamääräykset 1.1–12.1, joista määräykset 1.1–1.2, 3.1–3.5, 4.1–4.5, 7.1–7.10 ja 7.14–7.15 kuuluvat seuraavasti:

1. Louhinnan, murskauksen ja maankaatopaikan toiminta-ajat

1.1 Kalliokiviaineksen louhintaa saa harjoittaa seuraavasti:

- poraaminen arkisin klo 7–20, pois lukien arkipyhät

- räjäytykset ja rikotukset arkisin klo 8–16, pois lukien arkipyhät

- murskaus arkisin klo 7–22, pois lukien arkipyhät

- kuormaaminen ja kuljetus arkisin klo 6–22, pois lukien arkipyhät

- kalliokiviaineksen louhintaan liittyvistä töistä heinäkuussa saa tehdä vain kuormausta ja kuljetusta arkisin klo 6–22, pois lukien arkipyhät

1.2 Maankaatopaikkatoimintaa saa harjoittaa arkisin klo 7–20, pois lukien arkipyhät.

3. Melu ja tärinä

3.1 Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

3.2 Melun torjunnassa on käytettävä valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 6 §:ssä mainittuja parhaita mahdollisia meluntorjuntatoimia.

3.3 Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että kaikki meluselvityksessä esitetyt melusuojausrakenteet (muun muassa pintamaakasat ja tuotekasat) ovat paikoillaan ja riittävän korkeita meluavien toimintojen ollessa käynnissä. Porauksessa tulee käyttää vaimennettua poravaunua.

3.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta tulee huolehtia.

3.5 Räjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein, kuten räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla ja muita työ- ja toimintatapoja kehittämällä. Tavoitteellisesta räjäytysajasta tulee hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen, tiedottaa lähiseudun asuin- ja lomakiinteistöille (vähintään ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat 800 metrin säteellä ottoalueen reunasta), ja valvontaviranomaiselle.

4. Päästöt vesiin ja maaperään

4.1 Kallionlouhinta-alueen kuivatusvedet on kerättävä ja johdettava pois alueelta oman selkeytysaltaan kautta ennen niiden johtamista hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisiin maankaatopaikan louhesalaojiin ja selkeytysaltaaseen.

Ennen louhintatoiminnan aloittamista kallionlouhinta-alueen kuivatusvesien keräilystä ja johtamisesta tulee esittää yksityiskohtaisempi suunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää, miten vedet kerätään ja miten vesiä käsitellään ja mistä vesien laatua voidaan tarkkailla ennen johtamista maankaatopaikan louhesalaojiin sekä altaan rakenne ja mitoitus. Suunnitelmassa tulee varautua sellaisten kausien varalle, jolloin alueelle kerääntyy poikkeuksellisen paljon pintavesiä.

4.2 Välivarastointialueen kuivatusvesien tulee kulkea selkeytysaltaan kautta ennen niiden johtamista noroon. Ennen louhintatoiminnan aloittamista välivarastointialueen kuivatusvesien keräilystä ja johtamisesta tulee esittää yksityiskohtaisempi suunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää, miten vedet kerätään ja miten vesiä käsitellään ja mistä vesien laatua voidaan tarkkailla ennen niiden johtamista noroon sekä altaan rakenne ja mitoitus.

4.3 Luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vesistöön johtuvan typpikuormituksen minimoimiseksi mm. kiinnittämällä huomiota räjähteen huolelliseen käsittelyyn ja käyttöön ja käyttämällä vähän typpeä sisältäviä räjähdysaineita.

4.4 Alueelle rakennettavat selkeytysaltaat on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein altaiden kiintoaineen erotuskyvyn ylläpitämiseksi.

4.5 Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallio- tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle.

7. Tarkkailu

Vesien tarkkailu

7.1 Toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiolosuhteisiin ja laatuun on tarkkailtava vähintään seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Tarkkailusuunnitelma

7.2 Hakijan esittämä pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma (päivitys 31.12.2013) tulee päivittää ja toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

- tarkkailupisteiden sijainnit kartalla ja koordinaattitiedot,

- tarkkailupisteiden kunto ja soveltuvuus näytteenottoon,

- mittausten ja näytteenoton ajankohdat,

- määritettävät parametrit,

- tietojen raportointi ja toimittaminen

Tarkkailupisteet

7.3 Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vähintään seuraavista paikoista:

- kiinteistöjen RN:o 1:87 (Ruskiamäentie 41) ja RN:o 7:5 (Peräläntie 151) kaivoista, pohjavesiputkista PE2, PE4 ja PE5 sekä seuraavista pintavesipisteistä: louhinta-alueelle rakennettavan selkeytysaltaan alapuolelta, maankaatopaikan selkeytysaltaan yläpuolelta ja alapuolelta (pintav 1), norosta (pintav 2) ja välivarastointialueelle rakennettavan selkeytysaltaan alapuolelta.

Kaivojen tarkkailuun tulee saada kiinteistön omistajan tai haltijan suostumus.

Ennen otto- ja maankaatopaikkatoiminnan aloittamista tehtävät mittaukset ja näytteenotto

7.4 Hyväksytyn tarkkailuohjelman mukainen kattava laadun analysointi ja pinnan korkeuden mittaukset on tehtävä ja tulokset raportoitava valvontaviranomaiselle ennen ottotoiminnan ja maankaatopaikkatoiminnan aloittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Laadun ja pinnankorkeuden tarkkailu

7.5 Vesinäytteet tulee ottaa kaikista edellä mainituista tarkkailupisteistä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vedenpinnan korkeus tulee mitata vähintään 4 krt/v tutkittavista kaivoista ja pohjaveden tarkkailuputkista. Näytteenoton yhteydessä on pintavesipisteistä määritettävä virtaamien suuruus.

7.6 Määritettäviä pohjaveden (kaivot ja pohjavesiputket) ja pintaveden parametreja ovat haju, maku, sameus, väri, lämpötila, pH, kokonaiskovuus, happi, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kiintoaine, rauta, kromi, sinkki, lyijy, mangaani, arseeni, kupari, kadmium, fenoliset yhdisteet, elohopea, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. colibakteerit.

Polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt (öljyhiilivedyt C10-40) tulee tutkia vuosittain.

7.7 Tarkkailuohjelmaa ja analyysivalikoimaa voidaan tarvittaessa muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

7.8 Vesinäytteiden otossa tulee käyttää akkreditoitua näytteenottajaa.

7.9 Jos veden laadun todetaan muuttuneen tai mahdollisen vahingon sattuessa, voi valvontaviranomainen määrätä näytteitä otettavan useammin tai tarkentaa analyysivalikoimaa.

7.10 Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus.

Melun ja pölyn tarkkailu

7.14 Toiminnasta aiheutuvat melutasot tulee selvittää melumittauksilla. Melua tulee mitata lähimmissä melulle alttiissa kohteissa asutukseen käytettävillä alueilla vähintään seuraavissa pisteissä: ottoalueen koillispuolella (1), itäpuolella (1), kaakkoispuolella (2), eteläpuolella (1) ja luoteispuolella (2). Pisteiden valinnassa tulee huomioida tehdyn melumallinnuksen tulokset.

Melumittaus tulee järjestää vähintään seuraavissa tilanteissa:

- vaihe 1 (alun louhinta, murskaus ja maankaatopaikan rakentaminen)

- vaihe 3 (louhinta, murskaus ja maankaatopaikan toiminta käynnissä)

Melumittaus on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset tulee järjestää ensimmäisissä mahdollisissa murskausjaksoissa ja jolloin sekä murskaus että kiven rikotus ovat käynnissä.

7.15 Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen mittauksen suorittamista valvontaviranomaiselle. Suunnitelmassa on esitettävä mittausmenetelmät ja kartta mittauspisteistä. Mittaustulokset on toimitettava välittömästi mittausten suorittamisen jälkeen valvontaviranomaiselle, joka antaa tarvittaessa tehtyjen melumittausten perusteella lisämääräyksiä mahdollisesti tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä. Tehtyjen mittausten tuloksien pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle heti raportin valmistuttua.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, C:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksesta kumonnut Vihdin ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on hylännyt C:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Pääasia

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Mainitun asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 4 §:n mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä 2 tai 3 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

Mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisut

Suomen ympäristökeskuksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristöasioiden hallintaa kiviainestuotannossa koskevan julkaisun (25/2010) mukaan kallioalueella tapahtuvan murskauksen osalta murskaimista, seuloista ja lastauksesta syntyvä melu on osittain impulssimaista. Impulssimaista on kallioalueen räjäytyksestä ja rikotuksesta syntyvä melu. Impulssimaisessa tai iskumaisessa melussa on erotettavissa yksi tai useampia alle sekunnin kestäviä voimakkaita ääniä. Melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden korjauksen tarkoituksena on huomioida melutyypin (jatkuva tasainen melu, ajallisesti vaihteleva melu, melun spektri) ominaisuudet suhteessa sen häiritsevyyteen. Korjaus tehdään, jos melu on impulssimaista tai kapeakaistaista tarkastelupisteessä. Melu voi olla impulssimaista tai kapeakaistaista lähellä melulähdettä, muttei enää tarkastelupisteessä. Suomessa impulssikorjaus on perinteisesti ollut +5 dB. Melumittauksissa melun impulssimaisuuden arviointi tehdään jokaisen mittauksen yhteydessä ja havainnot kirjataan mittausraporttiin. Jos melun impulssimaisuutta ei ole arvioitu aiemmin, on melun mittaaminen ja impulssimaisuuden arviointi hyvä tehdä mahdollisimman pian toiminnan alettua. Melumallit eivät ota huomioon melun ajalliseen käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi iskumaisena tai impulssimaisena äänenä. Näin ollen impulssimaisuuden mahdollista häiritsevyyttä on vaikea mallintaa. Käytännössä toteutetuissa melumallinnuksissa impulssimaisuutta on arvioitu tekemällä haitallisuuskorjaus äänilähteeseen, lisäämällä laskentatulokseen 5 dB lähimmässä häiriölle alttiissa kohteessa tai impulssimaisuuden arviointi on voitu jättää kokonaan pois mallista.

Suomen ympäristökeskuksen kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan julkaisun (27/2012) mukaan melun impulssimaisuus pienenee ja lopulta häviää etäisyyden ja muiden melulähteiden osuuden kasvaessa. Impulssimaisuuden vaikutus ulottuu yleensä noin 300–500 metrin etäisyydelle, mutta se voi ulottua kauemmaksikin.

Saatu selvitys

Hakemus tarkoittaa maankaatopaikkatoimintaa sekä kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Vihdissä sijaitsevalla Hurrin tilalla 927-446-1-121. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hakemuksessa tarkoitettu alue sijaitsee Hurrin tilan keskiosassa. Hakemukseen liitetyn yleiskartan mukaan maankaatopaikka sijaitsisi ottoalueen eteläpuolella. Hankealueen ympäristössä sijaitsee useita asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 350 metrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen. Valituskirjelmän mukaan lähimmät piha-alueet sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Hankealue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueella Enäjärven valuma-alueella. Enäjärvi sijaitsee alueesta noin 800 metrin etäisyydellä luoteeseen. Suunniteltu ottoalue on ollut kallioista metsämaastoa. Alueella on tehty päätehakkuita.

Maankaatopaikka sijoittuu kokonaisuudessaan kalliomäkien väliselle suoalueelle. Suo on ojitettu. Suunnittelualue muodostuu kallioista ja Verisuosta. Tervalammen vedenhankintaa varten tärkeä I luokan pohjavesialue sijaitsee 450 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Ottoalueen ympäristössä on myös kaivoja. Verisuo on ojitettu ja se kerää pintavedet ympäröiviltä kallioilta. Vedet virtaavat alueen länsipuolella kallion kohoumien väliin raivattuun avo-ojaan ja edelleen kokoojaojien kautta Enäjärveen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Veskydön kiinteistön 2:4 omistajat ovat 30.9.2010 tehneet sopimuksen kiinteistöllä sijaitsevan noin 5,4 hehtaarin suuruisen alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelulain 25 §:n mukaisesti 30.9.2030 saakka. Sopimuksen mukaan alue on pääosin tuoretta kangasmetsää ja täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet. Koko alueella on kielletty ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen, maa-aineksien ja kalliokiviaineksen ottaminen sekä maa- ja kallioperän muunlainen vahingoittaminen. Kiellettyä on myös metsän hakkaaminen, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen. Kiellettyä on edelleen rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen. Sallittua on yhden joulukuusen kaataminen vuosittain, saunavihtojen tekeminen, olemassa olevien polkujen pitäminen kulkukelpoisina sekä palveluskoirien koulutuksessa käytettävien kevytrakenteisten piilojen rakentaminen.

Kiviainesten ottotoiminta aloitetaan ennen ylijäämämaiden vastaanottamista. Alueelta on suunniteltu otettavaksi kivi- ja maa-aineksia noin 550 000 m3ktr. Tästä maa-aineksen osuuden on arvioitu olevan noin 50 000 m3ktr ja kallion noin 500 000 m3ktr. Vuotuinen kalliokiviaineksen ottomäärä on maksimissaan 120 000 m3ktr. Kaivannaisjätettä alueella arvioidaan muodostuvan noin 12 000 m3ktr. Otto ulotetaan suunnitelman mukaisesti tasoon +72...+73 ja se tehdään kolmessa vaiheessa. Otettavasta kiviainesmäärästä noin 15 000 m3 tullaan käyttämään maankaatopaikan rakenteisiin louheena ja murskeena. Osa välivarastoidaan maankaatopaikan jatkorakenteita varten ja loput tullaan murskaamaan ja myymään. Tulotien varteen tullaan varaamaan läjitysaluetta mahdollisen murskeen ja louheen välivarastointiin. Ottoalueen pinta-ala on noin 5,7 hehtaaria, maankaatopaikan noin 2,5 hehtaaria ja välivarastointialueen noin 1,2 hehtaaria. Suunnitelmakartan mukaan otto aloitetaan alueen eteläosasta ja pääasiallinen ottosuunta on etelästä pohjoiseen. Ottoalue on suunnitelmakartan ja periaateleikkauksen mukaan ylimmältä korkeudeltaan ottovaiheen 3 alueella noin tasossa +90, vaiheen 2 kohdalla noin tasossa +85 ja vaiheen 1 alueella noin tasossa +75...+80. Pintamaata läjitetään ottoalueen itä-, koillis-, pohjois- ja luoteispuolelle.

Kiviainesta murskataan noin viiden kuukauden ajan vuodessa keskimäärin 250 000 tonnia. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauslaitoksella ja alueelle voidaan pystyttää tilapäisiä laitteita tai rakenteita. Murskauslaitos on tavallisesti kolmivaiheinen ja koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Eri vaiheet on yhdistetty toisiinsa hihnakuljettimilla. Murskaimen käyttöenergia tuotetaan laitteessa kiinteästi olevalla dieselmoottorilla tai erillisellä aggregaatilla.

Alueelle tuotava maa-aines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata kuten savea ja silttiä, moreenimaata, pintamaita sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueelle ei vastaanoteta pilaantuneita maa-aineksia. Tuotavan maa-aineksen määrä vaihtelee vuosittain. Maankaatopaikka perustetaan kuivatetun suon päälle. Täyttö aloitetaan tulotien läheisyydestä ja täyttö tapahtuu louhepenkereiden väliin jääviin altaisiin. Louhepenkereet rakennetaan maankaatopaikan liikennöinnin ja vesien hallinnan järjestämiseksi. Maankaatopaikan luiskan kaltevuus on jyrkimmillään 1:3. Täyttöalueen lakikorkeus on +75.

Ottoalue sijoittuu kalliokohoumien väliselle painannealueelle. Melua tuottavat kallion poraus ja räjäytys, ylisuurten lohkareiden rikotus sekä louheen murskaus. Laitteet sijoitetaan siten, että melun leviäminen on mahdollisimman pientä. Toiminnan alkuvaiheessa meluhaitat ovat suurimpia. Myöhemmin murskausta ja rikotusta voidaan tehdä kallioleikkausten suojassa. Maankaatopaikkatoiminnassa melua aiheuttavat työmaaliikenne ja kuorman purku. Maamassojen käsittelyn meluhaittoja vähennetään kone- ja laitevalinnoilla. Maankaatopaikkaa hoidetaan pusku- ja kaivinkonetyönä. Meluhaittoja aiheuttaa myös valtatien liikenne. Maankaatopaikalle kuljetetaan maamassoja noin 15 kuormaa vuorokaudessa ja ottoalueen liikennemäärä on arviolta keskimäärin 40 kuorma-autoyhdistelmää vuorokaudessa. Maankaatopaikan paluukuormiin voidaan ottaa ottoalueelta peräisin olevaa louhetta.

Ramboll Finland Oy:n 27.2.2015 laatimassa meluselvityksessä on huomioitu louhinta- ja murskaustoiminnan sekä maankaatopaikan toiminnan aiheuttamat melutasot melumallilaskelmien avulla. Hankealueen luoteispuolella ja eteläpuolella on vakituista asutusta ja loma-asuntoja. Vakituista asutusta on myös hankealueen itäpuolella. Etelässä on vakituisen asutuksen lisäksi myös muutama loma-asunto. Laskennan tulokset ovat päiväajan keskiäänitasoja, joissa ei ole huomioitu mahdollista impulssimaisuuskorjausta. Meluselvityksessä on arvioitu, että lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla laskentaepävarmuus on 3 dB. Louhinnan pääasiallisina melulähteinä huomioitiin poravaunu, rikotus, murskain, työkone murskalla ja lastaava työkone. Mallinnukset tehtiin käyttäen vaimennettua poravaunua. Maankaatopaikalle mallinnettiin yksi työkone, joka kuvaa vaiheessa 1 rakentamisen aikaista toimintaa sekä vaiheissa 2 ja 3 läjitystoimintaa. Kiviainestoiminnan kuljetusmääränä käytettiin 80 kuorma-autoa eli 40 käyntiä vuorokaudessa. Maankaatopaikan kuljetusmääräksi arvioitiin 15 kuormaa vuorokaudessa. Vaiheessa 1 ei ole otettu huomioon maankaatopaikkaan liittyviä kuljetuksia. Vaiheessa 1 ja 2 päiväajan keskiäänitaso on luoteispuolen asuin- ja lomarakennuksilla voimakkaimmillaan 42 dB. Louhinnan edetessä melutasot kasvavat hieman luoteen suuntaan ja ne ovat vaiheessa 3 noin 44 dB. Kyseisen loma-asuinkeskittymän pohjoisosassa päiväajan keskiäänitasot ovat vaiheesta riippuen 37...40 dB. Itäpuolen lähimmän asuintalon kohdalla päiväajan keskiäänitaso on vaiheesta riippuen 45...49 dB. Voimakkaimmillaan melutasot ovat vaiheen 2 aikana. Eteläpuolen lähimmän asuintalon luona päiväajan keskiäänitasot ovat luokkaa 45...52 dB. Noin 1 100 metriä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan yksittäisen loma-asunnon päiväajan keskiäänitasot ovat vaiheissa 1 ja 2 hieman alle 45 dB. Vaiheessa 3 päiväajan keskiäänitaso on luokkaa 40 dB.

Meluselvityksen yhteenvedon ja johtopäätösten mukaan raja-arvovertailussa tulee huomioida laskentaepävarmuus, joka on lähimpien häiriintyvien kohteiden kohdalla +/- 3 dB. Mallinnuksessa käytetyt toiminta-ajat perustuvat ympäristölupahakemukseen. Porauksen aikaa supistettiin klo 7–22 toiminta-ajasta kahdella tunnilla, jotta kaikkien ympäristön lomarakennusten kohdalla mallinnuksen mukaiset päiväajan keskiäänitasot jäivät alle 45 desibelin. Vaiheen 1 louhinnan ja murskauksen aikana päiväajan keskiäänitasot ovat asuintalojen kohdalla laskentaepävarmuus huomioiden alle raja-arvon 55 dB. Luoteispuolen loma-asuntojen kohdalla melutasot alittavat laskentaepävarmuus huomioiden päiväajan raja-arvon 45 dB. Mallinnuksen mukainen lukuarvo on eteläpuolen yksittäisen lähimmän loma-asunnon kohdalla alle 45 dB ja laskentaepävarmuus huomioiden raja-arvon 45 dB tasalla. Vaiheessa 2 päiväajan keskiäänitasot vakituisella asutuksella ovat alle raja-arvon 55 dB. Luoteispuolen loma-asuntojen kohdalla melutasot alittavat laskentaepävarmuus huomioiden päiväajan raja-arvon 45 dB. Eteläpuoleisen yksittäisen lähimmän loma-asunnon kohdalla mallinnuksen mukainen melutason lukuarvo on alle 45 dB. Se on laskentaepävarmuus huomioon ottaen raja-arvon 45 dB tasalla. Vaiheessa 3 päiväajan keskiäänitasot alittavat raja-arvon 55 dB asuintalojen kohdalla. Luoteispuolen loma-asunnoilla melutason lukuarvo on alle 45 dB. Luoteispuolella melutaso on siis laskentaepävarmuus huomioiden raja-arvon 45 dB tasalla muutaman lähimmän loma-asunnon kohdalla ja suurimman osan kohdalla raja-arvon alle. Eteläpuolen lähimmän loma-asunnon kohdalla alitetaan raja-arvo 45 dB.

Edelleen hakijan esittämän meluselvityksen yhteenvedon ja johtopäätösten mukaan kalliokiviaineksen ottamisen melulähteet eivät vastaavissa kohteissa tehtyjen mittausten perusteella aiheuta merkittävästi kapeakaistaista melua. Impulssimaista melua aiheuttavat rikotus ja kiviaineksen syöttö murskaimeen. Hakijan mukaan murskausmelu on impulssimaista vain murskauslaitoksen läheisyydessä. Melun impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa ja riippuu melunlähteiden sijoittumisesta. Koska impulssimaista melua tuottavat lähteet sijaitsevat Verisuolla luoteispuolen lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin nähden rintauksen takana, ei toiminnan melu ole hakijan mukaan impulssimaista sillä suunnalla. Itäpuolen lähimmän asuinrakennuksen suuntaan murskauksen edessä on joko pintamaavalli ja kalliorintaus tai tuotekasoja. Näin ollen murskauksen ei arvioida tuottavan impulssimaista melua. Rikotuksen melun leviäminen riippuu sen sijoittumisesta louhinta-alueelle ja sen kuuleminen saattaa vaihdella päivän aikana. Mallinnustulosten perusteella ei voida hakijan mukaan suoraan sanoa, onko melu impulssimaista tietyssä tarkastelupisteessä.

Oikeudellinen arviointi

Melumallinnuksessa huomioon otettu kiviainestoiminnan kuljetusmäärä 40 käyntiä eli 80 kuorma-autoa vuorokaudessa on vastannut hakemusta. Maankaatopaikan osalta melumallinnuksessa on otettu huomioon hakemuksen mukainen määrä 15 kuormaa vuorokaudessa ainoastaan vaiheiden 2 ja 3 osalta. Maankaatopaikan osalta on myös otettu huomioon yksi työkone kuvaamaan vaiheita 1–3. Vaiheen 1 työkone kuvaa rakentamisen aikaista toimintaa ja vaiheiden 2–3 kone läjitystoimintaa. Kun otetaan huomioon maankaatopaikalla harjoitettavan toiminnan laadun ja vaikutusten lisäksi se, että alueelta otettavasta kiviainesmäärästä noin 15 000 m3 tullaan käyttämään maankaatopaikan rakenteisiin, sekä hakemuksessa ilmoitetut tiedot maankaatopaikalla käytettävistä koneista, ei melumallinnuksessa käytettyjä tietoja ole pidettävä maankaatopaikan liikennemäärien ja työkoneiden osalta puutteellisina. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei myöskään ole todennäköistä, että kalliokiviaineksen ottamisen melulähteet aiheuttaisivat merkittävästi kapeakaistaista melua.

Asiassa on vielä valituksen johdosta arvioitava meluselvityksen asianmukaisuus melun impulssimaisuuden osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että louhinnassa ja murskauksessa on useita työvaiheita, joista voi aiheutua impulssimaista melua. Impulssimaista on kallioalueen räjäytyksestä ja rikotuksesta syntyvä melu. Murskauksen osalta murskaimista, seuloista ja lastauksesta syntyvä melu on osittain impulssimaista, kuten myös työkoneiden hälytysäänet. Impulssimaisuus pienenee etäisyyden kasvaessa melun lähteeseen. Meluselvityksessä ainoastaan rikotuksen ja kiviaineksen syötön on todettu aiheuttavan impulssimaista melua. Edelleen meluselvityksen mukaan impulssimaista melua ei ole arvioitu aiheutuvan ainakaan idän ja luoteen suuntaan rintausten, pintamaavallien tai tuotekasojen vuoksi. Impulssimaisuuskorjausta ei ole tehty.

Edellä lausutun perusteella asiassa ei voida varmistua siitä, etteikö melu ajoittain olisi impulssimaista tarkastelupisteissä. Ympäristölupahakemuksen liitteenä ollut meluselvitys on siten ollut puutteellinen. Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain mukainen varovaisuusperiaate, suunnitellun toiminta-alueen sijainti suhteessa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja tehdyn meluselvityksen mukaiset melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ei asiassa ole varmistettavissa, että asetuksen (800/2010) 7 §:n mukaiset ohjearvot alittuvat. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että valituskirjelmässä tarkoitetun koirahoitolan ja sen ulkoilualueen tarkka sijainti on jäänyt epäselväksi.

Näin ollen lautakunnan päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Ennen kuin lautakunta ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi luvan hakijalle tulee, mikäli se haluaa jatkaa hakemustaan, varata tilaisuus täydentää sitä puuttuvilla selvityksillä. Sen jälkeen kun hakemusta on täydennetty riittävillä selvityksillä, hakemus on käsiteltävä uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisessa järjestyksessä ja lupaharkinta on suoritettava kaikilta osin uudelleen.

Asian näin päättyessä lausuminen muista valitusperusteista raukeaa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä 74 §:ssä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian laatu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakijat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Varpu Kujanpää ja Hanna Nieminen-Finne, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Vihdin ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan. Vastapuolen on korvattava A:n oikeudenkäyntikulut Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vihdin ympäristölautakunnan päätös on hyvin perusteltu ja siinä on otettu huomioon kaikki lain vaatimukset ympäristö- ja muiden vaikutusten kannalta. Lautakunta on vaatinut luvan hakijalta lukuisia seikkaperäisiä tutkimuksia ja selvityksiä toiminnan ympäristövaikutuksista. Meluselvityksen laatineilla asiantuntijoilla on laaja kokemus kiviaineksen ottamisesta aiheutuvasta melusta. Vaasan hallinto-oikeuden arvio meluselvityksen puutteista ja impulssimaisuuskorjauksista on ristiriidassa asiantuntijoiden ja lainvalmistelijoiden tulkintoihin sekä selvityksiin nähden.

Melun impulssimaisuutta ei voi arvioida pelkästään etäisyyden perusteella. Lupahakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä on todettu, että murskain ja rikotus sijaitsevat luoteen suuntaan nähden rintauksen takana, eikä niiden melu siten ole hallitsevaa luoteen suunnalla sijaitsevien lähimpien loma-asuntojen ja vakituisen asunnon kohdalla. Toiminnan melun ei arvioida olevan impulssimaista luoteen suunnalla. Merkittävin melulähde luoteen suunnalla on räjäytysreikien porauksessa käytettävä poravaunu, joka sijaitsee kallion päällä. Poravaunun melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista.

Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain mukainen varovaisuusperiaate, toiminta-alueen sijainti suhteessa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja tehdyt meluselvitykset, Vihdin ympäristölautakunta on lupapäätöstä antaessaan kyennyt aukottomasti varmistumaan siitä, että kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaiset ohjearvot alittuvat. Lupamääräykset ovat riittävät hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Toiminta ei, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheuta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitettuja haittoja tai ympäristön pilaantumista.

Lähimmät rakennukset sijaitsevat kalliorintauksien takana minimissään 350 metrin etäisyydellä alueen rajalta. Etäisyydet varsinaisiin häiriölähteisiin, kuten murskaukseen ja rikotukseen, olisivat vähintään noin 400–500 metriä. Lupahakemuksen liitteenä olevat suunnitelmat meluesteistä ja pintamaakasoista tulee ottaa huomioon kokonaisarviossa, vaikka jo alueen maastonmuotoihin perustuvat suojavaikutukset ovat huomattavia. Toiminta tapahtuu Verisuon laakson pohjalla ja toiminta-alueen rajat noudattelevat laakson laitoja muodostaen luontaisen esteen. Luvan hakija on sitoutunut toimimaan alueella meluselvityksessä esitetyllä tavalla siten, että rikotus ja murskain sijoittuvat kaikissa vaiheissa etelän suunnasta katsottuna pintamaa- tai murskekasojen taakse.

Tietäjä Oy:n koirahoitola sijaitsee kiinteistöllä Veskytö (927-423-2-4). Vaasan hallinto-oikeudelle toimitettujen selvitysten perusteella tilan rakennusten pihapiiri ja elinkeinonharjoittajien vakituinen asunto sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajalta. Kiinteistön kaivolle on toiminta-alueen rajalta vähintään 500 metriä. Tietäjä Oy:n toimitilat sijaitsevat kiinteistön vastakkaisessa päässä suhteessa suunniteltuun toiminta-alueeseen. Myös toiminnan liikenne suuntautuu poispäin kiinteistöstä. On mahdotonta olettaa, että koirahoitolan ulkoilutoiminnot sijoittuisivat kiinteistön toiseen päähän Tietäjä Oy:n pihapiiriin nähden, vaikeakulkuiseen maastoon ja useiden avo-ojien taakse. Pihapiirin käsitteen laajentaminen koskemaan koko kiinteistöä olisi poikkeuksellista. Teetettyjen meluselvitysten mukaan melutason ohjearvot eivät varmuudella ylity kiinteistöllä.

Vihdin ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa on viitattu Vaasan hallinto-oikeudelle 16.12.2015 annettuun vastineeseen ja todettu, että asiaa on selvitetty riittävästi ja annettu riittävät lupamääräykset.

Lohjan ympäristöterveyspalveluille Vihdin kunnan terveydensuojeluviranomaisena on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon. Käytäntö on osoittanut, että laskennat ja mittaukset pitävät yleisesti ottaen hyvin paikkaansa ja usein niin, että laskennat antavat jonkin verran mittauksia korkeammat arvot. Mittausten tulokset vaihtelevat herkästi sääolosuhteiden ynnä muiden seikkojen vaikutuksesta. Melun iskumaisuuden leviämistä ei voida varmuudella arvioida etukäteen, vaan todentaminen tulee tehdä mittauksin toiminnan aikana. Laskennoilla voidaan selvittää onko riskiä, ettei raja-arvoihin päästä, jos melu on iskumaista vielä häiriintyvässä kohteessa. Iskumaisuus tulee lisäksi ottaa huomioon lupamääräyksissä, jolloin vastuu riittävistä meluntorjuntatoimista jää toiminnanharjoittajalle. Lupamääräyksiin onkin kirjattu, että kaikki esitetyt melusuojausrakenteet tulee olla paikoillaan ja riittävän korkeita meluavien toimintojen ollessa käynnissä. Määräyksiin on myös kirjattu vaatimus vaimennetun poravaunun käytöstä.

Räjäytysten impulssimaisuuden tai niiden aiheuttaman melun huomioimatta jättäminen ei todennäköisesti ole melutasojen kannalta merkittävää räjäytysten lukumäärän (yksi päivässä – muutamia viikossa) vähäisyyden takia. Lupamääräyksiin on kirjattu, että räjäytyksiä saa tehdä arkisin vain klo 8–16 välisenä aikana. Lisäksi on määrätty, että melua on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein (esimerkiksi räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla) ja että tavoitteellisesta räjäytysajasta tulee hyvissä ajoin (vähintään viikkoa ennen) tiedottaa lähiseudun asuin- ja lomakiinteistöille (vähintään 800 metrin säteellä ottoalueen reunasta) ja valvontaviranomaiselle. Räjäytysten sallittu toiminta-aika kattaa suurimman osan päiväajasta ja yleisesti ihmisten virkistäytymisen kannalta tärkeimmät ajat ovat tämän jälkeen sekä viikonloppuisin. Mikäli alueella on runsaasti loma-asutusta, voisi yksi meluntorjuntakeino olla räjäytys ja murskaustoiminnan rajoittaminen esimerkiksi lomakauden ulkopuolelle. Valituskirjelmässä esitetty impulssimaisuuskorjaus on perusteltu, kun räjäytys- ja rikotustoiminta on rajattu klo 8–16 väliselle ajalle.

Kiinteistöllä Veskytö sijaitseva koirahoitola ei todennäköisesti ole valtioneuvoston asetuksen 800/2010 3 §:n 2 momentin mukainen muu häiriöille altis kohde (poikastuotantolaitokset).

Veskydön rauhoitusalueen MRA205784 rauhoitus on voimassa 30.9.2030 saakka. Alue käsittää Veskydön tilan peltojen ympärillä ole van metsäisen alueen kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta talojen taakse jäävää pohjoisosaa tilasta. Alue on pääosin tuoretta kangasmetsää, jonka pääpuulaji on kuusi ja sekapuuna kasvaa hieman koivua ja haapaa. Alueella on pysty- ja maalahopuuta ja alue täyttää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet. Koko alueella on kielletty muun muassa metsän hakkaaminen, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen. Rauhoitusmääräysten vuoksi tilan alueella oleva melulta suojaava puusto on paikoillaan ainakin 30.9.2030 asti. Ympäristölupa on myönnetty 10 vuodeksi sen lainvoimaisuudesta alkaen.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat hallinto-oikeuteen valituksen tehneiden puolesta antaneet vastineen. Valitus on hylättävä ja A on velvoitettava korvaamaan valituksesta aiheutuneet vastineen antajien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Mikäli Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan, asia on palautettava hallinto-oikeuden tutkittavaksi niiden valitusperusteiden osalta, joihin hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut kantaa.

Ympäristölautakunnan päätöksessä ei käsitellä melun impulssimaisuutta lainkaan. Valituksessa vedotaan meluselvitykseen, jonka mukaan melu ei ole impulssimaista luoteen suunnalla. Valituksessa ei oteta kantaa melun impulssimaisuuteen muilla suunnilla. Valituksen liitteenä olevassa meluselvityksen laatijan vastineessa todetaan, että muilla suunnilla melu saattaa olla ajoittain impulssimaista, jolloin impulssimaisuuskorjauksen lisääminen voi olla perusteltua.

Meluselvityksen laatijan vastineessa on sovellettu väärin melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 §:ää. Pykälän sanamuodon mukaan, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista asetuksen 2 tai 3 §:ssä mainittuun ohjearvoon. Vastineessa impulssimaisuuskorjaus on säännöksen sanamuodon vastaisesti esitetty osana laskelmaa muiden melulähteiden tavoin ja arvioitu impulssimaisuuden vaikutus ainoastaan rikotuksen aikana jättäen huomiotta muut impulssimaista melua aiheuttavat lähteet. Melumallinnuksen tuloksiin tulee lisätä +5 dB eikä meluselvityksen laatijan laskelman mukaista +3,9 dB. Impulssimaisuuskorjauksen myötä melutason raja-arvot ylittyvät monin paikoin etenkin toiminta-alueen etelä- ja luoteispuolella sijaitsevilla kiinteistöillä. Melutasot ylittyvät myös toiminta-alueen itä-/koillispuolella Veskytö-kiinteistöllä sijaitsevalla suojeltavalla alueella jo ilman impulssimaisuuskorjaustakin.

Melumallinnuksella ei pystytä luotettavasti mallintamaan melun impulssimaisuutta. Impulssimaisuuskorjauksen tarkoituksena on ottaa huomioon impulssimaisen melun häiritsevyys. Impulssimaisuuskorjaus tulee tehdä, jos melu on luonteeltaan iskumaista. Tällaista melua aiheuttavia työvaiheita on louhinnassa ja murskauksessa useita. Varovaisuusperiaate huomioon ottaen melumallinnuksen tuloksiin on lisättävä impulssimaisuuskorjaus.

Louhintarintaus ei suojaa melulta toiminnan alkuvaiheessa ja myöhemminkin se antaa suojaa vain yhteen suuntaan. Toiminnan alkuvaiheessa alueella ei ole myöskään murskekasoja tai korkeita pintamaavalleja, jotka ehkäisevät impulssimaisen melun etenemistä. Toiminta-alueesta alle 500 metrin etäisyydellä on noin 20 asuinrakennusta, joista lähimmät noin 350 metrin etäisyydellä ja niiden piha-alueita noin 300 metrin etäisyydellä. Toiminta-alueen itä-/koillispuolella sijaitseva luonnonsuojelualue on vain noin 100 metrin päässä louhoksesta.

Impulssimaisuuskorjauksen puuttumisen lisäksi vastineen antajat ovat huolissaan alueen hiljaisuuden rikkoutumisesta.

Kiinteistöllä Veskytö toimii koirahoitola ja kiinteistöllä harjoitetaan aktiivista palveluskoiratoimintaa. Kiinteistön eri osia käytetään palveluskoirien viestikokeisiin ja -harjoituksiin, henkilöetsintäharjoituksiin sekä erikoisjälki- ja metsäjälkiharjoituksiin. Koko kiinteistö on asukkaiden ja koirahoitolan päivittäisessä käytössä. Louhinta- ja murskaustoiminnan sijoittaminen viereiselle kiinteistölle rajoittaa kiinteistön käyttöä. Haittaa ei voi ehkäistä tiukemmilla lupamääräyksillä, koska toiminta on ympärivuorokautista. Lisäksi louhinta- ja murskaustoiminta vaarantavat kiinteistöllä olevan METSO-ohjelmaan kuuluvan luonnonsuojelualueen suojelun tavoitteiden toteutumisen.

A on antanut vastaselityksen. Meluselvitysten mukaan toiminta voidaan toteuttaa siten, etteivät melun ohjearvot ylity. Melusta ja sen torjunnasta on annettu lupamääräykset ja lupamääräysten mukaan mittausten perusteella voidaan antaa lisämääräyksiä mahdollisesti tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä esimerkiksi rikotuksen toiminta-aikaa rajoittaen.

Meluselvityksen laatija ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat yksimielisiä siitä, että vakiintuneen käytännön mukaisesti impulssimaisuuskorjaus lisätään sille ajalle, jolloin melussa havaitaan impulsseja, tässä tapauksessa rikotuksen toiminta-ajalle. Toimintojen sijoittumisella on ratkaiseva merkitys iskumaisen melun suuntautumiseen.

Nummelan eteläosien osayleiskaavan liikenneselvityksen mukaisten liikennemäärien perusteella Huhmarin aluetta ja Torholan kylää ei voida pitää hiljaisena alueena.

Kiinteistöllä Veskytö sijaitsevan asuinrakennuksen ja koirahoitolan aktiivinen pihapiiri sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Ympäristöluvan mukainen toiminta ei estä koirahoitolan toimintaa.

Vihdin kunta on uuden maankaatopaikan sijaintipaikkaa etsiessään kiinnittänyt erityistä huomiota alueelliseen sijaintiin sekä topografiseen soveltuvuuteen. Ympäristöluvan alaiset toiminnot sijoittuvat mahdollisesti häiriintyvistä kohteista katsottuna jo valmiiksi korkeiden maarintausten takaiselle alueelle.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut myös samalle hankkeelle myönnettyä maa-aineslupaa koskevan valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 27.10.2016 nro 16/0914/5 (dnro 4159/1/16).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Valituksen hylkääminen

A on hakenut ympäristölupaa maankaatopaikkatoimintaan sekä kallion louhintaan ja murskaukseen. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan louhinnasta ja murskauksesta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Viimeksi mainitun päätöksen 4 §:n mukaan mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista asetuksen 2 §:ssä mainittuun ohjearvoon, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista.

Lupahakemukseen on liitetty meluselvitys, jossa impulssimaisuuskorjauksen tekemisen tarvetta on arvioitu. Impulssimaisuuskorjausta ei ole katsottu tarpeelliseksi. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetun lisäselvityksen mukaan impulssimaisuuskorjauksen lisääminen mallinnuksen tuloksiin olisi kuitenkin voinut olla perusteltua muualla kuin luoteen suunnassa. Asiassa sovellettavan ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Hallinto-oikeus on voinut esittämillään perusteilla kumota Vihdin ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja meluselvityksen täydentämistä varten. Meluselvityksen täydennyksen yhteydessä luvan hakijan tulee esittää sellaiset melunhallintatoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa melutasolle säädettyjen raja-arvojen saavuttaminen myös niissä kohteissa, joiden osalta impulssimaisuuskorjauksen tekeminen on tarpeen.

Hakemusasiakirjojen mukaan louhintaa ei ole tarkoitus ulottaa pohjaveden pinnan alapuolelle. Varsinaiselta louhinta-alueelta ei kuitenkaan ole esitetty tietoja pohjaveden pinnankorkeudesta. Louhinta-alueen ympäristöön sijoitettujen pohjavesiputkien perusteella pohjaveden pinta on alimman louhintatason yläpuolella. Asiakirjojen perusteella hankkeen vaikutusalueella sijaitsee useita talousvesikaivoja, joista ei kuitenkaan ole kattavaa selvitystä. Etenkin pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuva kallion louhinta voi vaikuttaa lähialueen kaivoihin, jolloin laajempi selvitys alueen kaivoista ja louhinta-alueen pohjaveden pinnan tasosta olisi ollut tarpeen riittävien lupamääräysten ja tarvittavan tarkkailun laajuuden arvioimiseksi. Hakemusta tulee täydentää louhinta-alueen pohjaveden pinnan korkeutta koskevalla selvityksellä ja kattavalla selvityksellä lähialueen kaivoista.

Asiakirjoista ilmenee, että maankaatopaikan toiminnasta voi aiheutua erityisesti haitallista kiintoaineskuormitusta Enäjärveen. Lupaharkinnassa on varmistuttava siitä, että ympäristöluvassa annetaan riittävät määräykset kiintoaineskuormituksen hallinnasta esimerkiksi edellyttämällä laskeutusaltaan riittävän tiheää tyhjentämistä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ei ole perusteita muuttaa lopputulokseltaan hallinto-oikeuden päätöstä, jolla asia on palautettu Vihdin ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä hylännyt B:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen A:lle myönnettyä maa-aineslupaa koskevasta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Tuossa päätöksessä on katsottu, että edellytykset maa-ainesten ottamiseen alueelta ovat olemassa, kun otetaan huomioon ympäristölupa-asiassa aikanaan annettava päätös lupamääräyksineen.

2. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien vaatimusten hylkääminen

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 § B:lle ja hänen asiakumppaneilleen sekä asian lopputulokseen nähden A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 17.5.2018