Muu päätös 2329/2018

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 12.4.2017 nro 17/0119/2

Asian aikaisempi käsittely

Karstulan kaupunginvaltuusto on 4.4.2016 (§ 8) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet, esityöt ja viranomaisohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 141/2010 vp) mukaan edellytyksenä 77 a §:ssä tarkoitetun määräyksen sisällyttämiselle yleiskaavaan olisi, että yleiskaavan voidaan arvioida olevan riittävä suunnitteluväline ohjaamaan rakentamista alueella. Riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Tästä seuraa, että yleiskaava tulisi ehdotetulla tavoin kyseeseen tilanteissa, joissa yleiskaava on mittakaavaltaan ja esitystavaltaan soveltuva kaavamuoto tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Edellytyksenä olisi myös, ettei alueella ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siten esimerkiksi taajamien läheisyydessä tai alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita, ei yleiskaavan käyttäminen esityksessä tarkoitetulla tavalla tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisperusteena olisi yleensä mahdollista. Keskeistä on myös, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset on ylipäänsä mahdollista arvioida yleiskaavoituksen yhteydessä lain 9 §:n edellyttämällä tavalla.

Yleiskaavan ohjaavuuden riittävyydellä viitataan säännöksessä yleiskaavan sisältöön, esitystapaan ja mittakaavaan. Yleiskaavan tulisi yksilöidä riittävällä tarkkuudella voimaloiden sijainti, jotta kaavamääräys voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyyn.

Tuulivoimarakentamisen sijoittumista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulisi ottaa erityisesti huomioon tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön sekä maiseman mahdolliset erityispiirteet. Lainkohdassa tarkoitettua mainintaa tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ympäristöönsä tulisi tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin.

Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäksi, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuuteen, alueen sijaintiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7−22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22−7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on 2 §:n 2 momentin mukaan ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Valtioneuvoston päätös ei ole oikeudellisesti sitova.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" todennut, ettei edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7−22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22−7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

Ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista antaman, 15.5.2015 voimaan tulleen asetuksen 545/2015 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22−7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeg, 1 h (klo 22−7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 4 momentin mukaan teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22−7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 2 taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat ovat asuinhuoneistossa (asuinhuoneet ja oleskelutilat) päiväajalla (klo 7−22) 35 dB ja yöajalla (klo 22−7) 30 dB.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston kaava-alue sijaitsee noin 14 kilometrin etäisyydellä Karstulan keskustasta luoteeseen ja noin 13 kilometrin etäisyydellä Kyyjärven keskustasta. Kaava-alueen koko on noin 1 200 hehtaaria. Alueelle suunnitellaan enintään yhdeksän tuulivoimalaitoksen rakentamista. Voimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella Kortejärven ja Vahanka-järven rannoilla noin 3,5−5 kilometrin etäisyydellä sekä Soinintien että Rantakyläntien risteysalueen lähiympäristössä (Haapalahti), noin 4 kilometrin etäisyydellä, alueen kaakkoispuolella. Lähimmät yksittäiset lomarakennukset sijaitsevat Teerijärvellä 1,7 kilometrin päässä suunnitellusta voimalapaikasta.

Keski-Suomen 14.4.2009 vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu moottorikelkkailureitti. Alueen länsipuolelle sijoittuu ulkoilureitti. Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu muinaismuistokohde. Keski-Suomen 5.12.2014 vahvistetussa 3. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuva alue (tu1) sekä luonnonsuojelualuetta (SL).

Karstulassa laaditaan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosa-yleiskaava. Lähimmät ranta-asemakaavat sijaitsevat alueen länsi- ja eteläpuolella, lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laadittu ns. Vahangan ranta-asemakaava, jonka lähin osa-alue sijoittuu Vanhanka-järven pohjoisrannalle.

Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on osoitettu suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Alueelle on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitettu alue (SL) sekä vesialue (W). Alueelle on osoitettu kahdeksan tuulivoimalan aluetta (tv) yhteensä yhdeksän tuulivoimalan sijoittamiseksi. Voimaloiden rakenteiden ja roottorin lapojen pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä. Kaavassa on merkinnällä energiahuollon alue (EN) osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. Kaavassa on lisäksi osoitettu muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (luo), muinaismuistokohde (sm), muu kulttuuriperintökohde (/s) sekä alue, jota tutkitaan mahdollisena turpeen hyödyntämisalueena (SE/EO). Kaavan yleismääräyksen mukaan yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv). Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun sekä muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä (VNp 993/1992) melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja.

Kaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset:

- Melumallinnus/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 21.11.2014

- Matalataajuinen melu/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.11.2014

- Varjostusmallinnus/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 21.11.2014

- Näkemäanalyysi/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.11.2014

- Havainnekuvat/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.11.2014

- Korkeakangas, kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014/ Metsähallitus, 9.10.2014

- Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 26.11.2014

Ehdotusvaiheessa osayleiskaavaa on täydennetty seuraavin selvityksin:

- Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 9.1.2015

- Melu- ja varjostusmallinnusten selvitys/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 21.4.2015

- Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 23.4.2015

- Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 12.5.2015

- Lisähavainnekuvat 4−8/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 15.12.2015

- Vihisuon tuulivoimapuisto: maakotkan soidinselvitys, vain viranomaiskäyttöön/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 8.3.2016.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy on laatinut Vihisuon tuulivoimahankkeesta melu- ja varjostusmallinnukset. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO-laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen napakorkeuksiltaan 160 metriä korkeita voimaloita. Lähtöarvotietona on todettu, että mallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan ääni ei sisällä merkityksellistä sykintää. Mallinnusten tulosten mukaan lähimpien noin kahden kilometrin päässä lähimmistä voimaloista sijaitsevien loma- ja asuinrakennusten pihapiirissä melutasot jäävät alle 35 dB(A). Matalataajuiset äänenpainetasot on tutkittu erikseen. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohjearvon, kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys.

Välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle ei ole Suomessa määritelty raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tällä perusteella välkevaikutuksen rajana käytetään yleisesti vuositasolla 8−10 tuntia. Vihisuon kaava-alueen tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPRO-ohjelman SHADOW-moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit ovat 0 tuntia vuodessa kaikissa tarkastelukohteissa.

Maisemaselvitys on laadittu kartta- ja valokuvatarkastelun pohjalta. Hankealue on Suomenselän aluetta ja nykyisin talousmetsää. Hankealue sijoittuu melko tasaiselle soiselle metsävyöhykkeelle. Suot on pääosin ojitettu. Hankealuetta ympäröi joka suunnassa laajahkot metsävyöhykkeet. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu noin 27 kilometriä hankealueen kaakkoispuolelle. Lähimmillään 5−12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Kiminki-Oikari vajaan 9 kilometrin etäisyydellä ja Pesolan mäki runsaan 11 kilometrin etäisyydellä. Hankealueelle eikä alle 11 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Juhola ja Järvelä sekä Vahangan kylänraitti) sijaitsevat alle viiden kilometrin etäisyydellä, lähimmillään runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Seitsemän-kahdeksan kohdetta (entinen Haapaniemen koulu, Mattila, Tupala, Laikan pappila, Kalmulehto, Kimingin raitti, Oikarin kylän vanha raitti sekä Karstulan kirkon ympäristö) sijoittuvat 7−12 kilometrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalasta. Voimaloiden näkyvyyden havainnollistamiseksi on tehty näkymäalueanalyysi. Kaavaselostuksen mukaan hankealueen lähiympäristössä asutusta on vähän. Tiheimmät asutuskeskittymät sijoittuvat hankealueen eteläpuolelle Vahankaan ja lounaispuolelle Kortesjärvelle. Vahanka-järven rannalla on lisäksi loma-asututusta. Hankealueen lähiympäristössä Vihisuon tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa Vahanka-järven etelä- ja lounaisosista sekä Kortejärveltä. Vahanka-järven etelärannalta veden ääreltä voimalat näkyvät lähes koko pituudessaan. Järvimaiseman luonne muuttuu voimaloiden tulon myötä melko paljon. Vahanka-järven etelärannalta käsin etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin neljä kilometriä. Maiseman sietokyky ei ylity etelärannalta katsottaessa. Maiseman sietokyky saattaa ylittyä Vahanka-järven luoteispohjukasta Aholan laiturilta tai paikoin Ranta-ahon tiluksilta tai pihapiiristä katsottaessa. Tällöin etäisyyttä lähimmille voimaloille on noin 2,5 kilometriä. Ranta-ahon pihapiirissä on kasvillisuutta ja ulkorakennuksia sekä rannassa rantapuustovyöhyke, jotka estävät osin näkymiä tuulivoimaloille. Tältä etäisyydeltä tuulivoimalat eivät myöskään näy koko pituudessaan, joskin näkyvät muuten kookkaampina kuin etelärannalta käsin. Voimaloiden näkymistä laajoille tuulivoimapuiston pohjois-/luoteispuolisille suoalueille ei voida pitää erityisen merkittävänä haittana, sillä suoalueilla ei oleskella jatkuvasti. Lisäksi suoalueilta kertyy sen verran paljon etäisyyttä, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvassa, vaikka näkyvätkin monin paikoin edelleen selvästi. Juholan pihapiiristä saattaa näkyä jokunen voimala, vaikka tuulivoimapuiston suuntaan onkin puukujanne ja pihapuustoa. Juholan tilalle mentäessä voimaloita ei näy, sillä ne jäävät vastakkaiseen suuntaan. Juholan osalta vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Järvelään ei kohdistu vaikutuksia. Vahangan kylänraitille voimaloita ei pitäisi näkyä rantapuustosta johtuen. Lähin muinaismuistokohde sijoittuu runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta ja noin 1,5 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Kohteelle ei aiheudu haittaa.

Vihisuon tuulivoimapuiston alueella on tehty linnustoon liittyen kolme selvitystä. Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Lintujen syksyisen muutonseurannan perusteella alueen yli ei kulje merkittäviä muuttoreittejä. Kevätmuuttoseurannassa ei havaittu sellaisia muuttajamääriä tai tapahtumia, jotka aiheuttaisivat merkittäviä törmäysriskejä. Maakotkan törmäysriskiin vaikuttaa haaskaruokinta alueella. Haaskaruokinta lopetettiin kevääseen 2015, jolloin se ei enää houkuttele kotkia ruokailemaan alueella. Soinin Pesolan tuulivoimahankkeen yhteydessä tehdyn seurannan ja Natura-arvioinnin perusteella seudulla pesivien yksilöiden ei havaittu käyttävän Vihisuon aluetta elinpiirissään. Seurannan perusteella tehdyn törmäysmallinnuksen ja populaatiovaikutusten arvioinnin perusteella Vihisuo ei aiheuta eritystä vaaraa lajille. Maakotkan soidinselvityksen yhteydessä ei havaittu soidintavia maakotkia Vihisuon ympäristössä, eikä saatu havaintoja, jotka viittaisivat uuden parin asettumiseen lähiseudulle. Selvitysalueen eteläpuolella havaittiin muutonseurantojen yhteydessä sääksireviiri, jolla havaittiin kaksi pesää. Pesäpaikka sijaitsee Vahanka-järven Varissaaressa. Lähimpään voimalapaikkaan on 2,5 kilometriä. Kartta-arvioinnin perusteella reviirin tärkeimmät kalastusvedet sijaitsevat Vahanka-järvellä ja todennäköisesti myös Karstulan Pääjärvellä ja muilla itäpuolisilla rehevillä järvillä. Selvitysalueen suunnassa ei sijaitse tarkastelun perusteella ilmeisiä kalastusalueita. Sääkseä ei havaittu kertaakaan alueella tehtyjen erilaisten luontoselvitysten yhteydessä. On todennäköistä, että sääksien liikehdintä selvitysalueen suuntaan on vähäistä ja suojaetäisyys lähimpiin voimalapaikkoihin riittävä. Liito-oravaselvityksessä vuonna 2014 selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on kokonaisuudessaan lajille huonosti sopiva. Muiden luontoselvitysten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. Selvitysten tulosten perusteella hankkeen vaikutukset luontoon on arvioitu vähäisiksi.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Selvitysten luotettavuus ja riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset on riittävästi selvitetty muun muassa alueelle osoitettujen ja ympäristössä jo olevien maankäyttötarpeiden yhteen sovittamisen arvioimiseksi. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kun kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava, on selvitysten riittävyyden arvioinnissa otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaiset tuulivoimakaavan sisältövaatimukset.

Melun vaikutusarviointi on Vihisuon tuulivoima-alueella suoritettu yleisesti sovellettavan melun mallintamista koskevan menetelmän ISO 9613-2 avulla. Menetelmä on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen keino arvioida voimaloiden melupäästöjä. Melutason lähtöarvoina on käytetty napakorkeudeltaan 160 metrin korkuista nimellisteholtaan 3,3 MW:n tuulivoimalaa, mikä on samaa kokoluokkaa kuin kaavan mahdollistama kokonaiskorkeudeltaan enintään 230 metrin korkuinen voimala. Saatuja tuloksia on verrattu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 esitettyihin melun suunnitteluohjearvoihin. Melumallinnuksen mukaan lähtötietona ei ole todettavissa melun kapeakaistaisuutta, impulssimaisuutta tai merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatio).

Tuulivoimaloiden aiheuttama sisämelu on selvitetty ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti arvioimalla sisämelutasot ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan tehtyjen meluselvitysten perusteella on arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle ja tuulivoimayleiskaavalle asettamat vaatimukset meluvaikutusten osalta. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Melu ja välke

Tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa säännöksissä tai viranomaisten antamissa ohjeissa ja määräyksissä ei ole mainintaa suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten perusteella.

Suoritettujen melumallinnusten perusteella ohjearvot eivät ylity kaavan vaikutusalueella lähimpien asuinrakennusten tai vapaa-asuntojen kohdalla. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa myös sisällä alle ohjearvojen. Mallinnukset ovat kuitenkin aina suuntaa-antavia ja ne voivat olla myös sillä tavoin puutteellisia, ettei suoritettu mallinnus täysin vastaa hankkeen toteuttamisen jälkeen suoritettavien melumittausten mukaisia melutasoja. Järvellä ääni kantautuu toisin kuin metsäisessä maastossa. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen melutason ohjearvon ylittyminenkään ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa siten, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu.

Tuulivoimayleiskaavaan liitetyn kaavamääräyksen mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä (VNp 993/1992) melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät myöskään voi ylittää kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Nämä kaavamääräykset on mahdollista ottaa huomioon arvioitaessa kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välkemäärä jää hyvin vähäiseksi.

Luontoarvot ja maiseman huomioon ottaminen

Saatujen, erityisesti nyt kysymyksessä olevaa hanketta varten tehtyjen selvitysten perusteella kaavasta ei aiheudu merkittävää haittaa alueen linnustolle, muille eläimille taikka kasvistolle. Luontoselvityksissä havaitut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on osoitettu kaavassa. Luontoarvojensa vuoksi myös maakuntakaavassa suojeltavaksi merkitty Hornetinnevan suoalue on huomioitu osayleiskaavassa luonnonsuojelualue-merkinnällä SL. Alueella ei ole todettu uhanalaisten lajien esiintymiä, joita tuulivoimahanke voisi uhata. Kaavassa on riittävästi otettu huomioon luonnonarvojen vaaliminen.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia maisemassa. Tuulivoimalat sijoittuvat tavanomaiselle metsätalousalueelle. Vihisuon tuulivoimapuiston kaava-alueen lähivaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema- tai rakennuskulttuurialueita. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijaitsee niin etäällä, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei synny. Kaavassa on hallinto-oikeuden käsityksen mukaan otettu riittävällä tavalla huomioon maiseman arvojen vaaliminen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että tuulivoimalat näkyvät useamman kilometrin etäisyydelle, myös osittain paikallisesti arvokkaaseen kohteeseen. Suunniteltu maankäyttö sopeutuu maisemaan lain vähimmäisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

Oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan eikä valituksessa esitetty varaus korvausvaatimuksesta kiinteistöjen mahdollisesta arvon alenemisesta kuulu muutenkaan hallinto-oikeudessa käsiteltäväksi asiaksi.

Loppujohtopäätökset

Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut kaavamääräykset, kaava on toteutettavissa siten, että se valituksenalaisilta osin täyttää terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä ympäristöhaittojen vähentämistä koskevat sisältövaatimukset. Kaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Eija Mäkelä, joka on myös esitellyt asian, ja Elina Tanskanen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Karstulan kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan kunnanvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

A ja B ovat uudistaneet asiassa aiemmin esittämänsä vaatimukset sekä vedonneet lisäksi muun ohella Vahangan alueella esiintyvien maakotkien reviirien säilyttämiseen.

Valituksessaan hallinto-oikeudelle valittajat ovat vedonneet muun ohella siihen, että alueella on havaittu maakotkia ja kalasääskiä. Lisäksi valituksessa on todettu, että kaavassa ei ole välitetty luontoarvoista, eläimistä eikä paikallisista ihmisistä ja että maisemalliset haitat ovat valtavat. Edelleen valituksessa on todettu, että tuulivoimalat aiheuttavat paljon melua, tulevat liian lähelle asutusta, aiheuttavat terveyshaittaa sekä vaikuttavat kiinteistöjen, kesämökkien ja tulevien rantatonttien arvoon.

A ja B ovat toimittaneet lisäkirjelmän, jossa he ovat vaatineet osayleiskaavan täytäntöönpanon kieltämistä.

A ja B ovat vielä toimittaneet lisäkirjelmän.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.