Muu päätös 3545/2018

Asia Yleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat 1) AVS-Yhtiöt Oy

2) A, B ja C

3) Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Päätös, jota valitukset koskeva

Helsingin hallinto-oikeus 29.8.2017 nro 17/0457/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupunginvaltuusto on 17.10.2016 tekemällään päätöksellä (§ 144) hyväksynyt Finnoon oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (pohjoinen) piirustuksen numero 6658 mukaisena.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry:n (Tringa) sekä AVS-yhtiöt Oy:n valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaan mainitun direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Mainitun kohdan 4 alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava erityisiksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan.

Lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun.

Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla suojelualueilla elinympäristöjen pilaantumisen tai huonontumisen sekä lintuihin vaikuttavien häiriöiden estämiseksi, jos häiriöt vaikuttaisivat merkittävästi tämän artiklan tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden on myös näiden suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen.

2. Finnoon osayleiskaavan alue, kaavan tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Finnoon osayleiskaava-alue sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskusten välissä ja on pinta-alaltaan noin 190 hehtaaria. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Tiistilään, etelässä Suomenojan venesatamaan ja lännessä Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa meren tuntumassa sijaitsevat Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitos ja HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Finnovikenin kosteikko on valtakunnallisesti arvokas luontokohde. Finnoon allas luetaan valtakunnallisesti merkittävien lintukohteiden (FINIBA) sekä kansainvälisesti arvokkaiden lintualueiden (IBA) luokkaan.

Kaava-alueella on voimassa alun perin vuonna 2006 vahvistettu Uudenmaan maakuntakaava. Osayleiskaava-alue on maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen aluetta, Finnobäckenin laakso on virkistysaluetta ja rannan suuntaisena on osoitettu viheryhteystarve. Suomenojan voimalaitos on merkitty energiahuollon alueen kohdemerkinnällä EN. Vuonna 2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojalle on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö ja metrolinja on osoitettu liikennetunnelina. Vuonna 2012 vahvistetussa Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan jätevedenpuhdistamo Blominmäelle ja siirtoviemärin ohjeellinen linjaus kohti Suomenojaa.

Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman vuonna 2010. Pääosa Finnoon osayleiskaava-alueesta on yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi. Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Osayleiskaava-alueen keskeiset osat ovat puhdistamo- ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaava-aluetta. Kaava-alueen länsiosassa Hannuksessa on asemakaavoittamatonta aluetta.

Osayleiskaavaan liittyvässä kaavaselostuksessa todetaan, että osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti Finnoon alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen keskus. Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaava mahdollistaa kodin noin 10 000 asukkaalle.

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Kaavakartassa käytetään aluevaraus-, kohde- ja viivamerkintöjä sekä ominaisuusmerkintöjä ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan kunkin alueen pääkäyttötarkoitus.

Finnoon metroaseman läheiset alueet on osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-1), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Keskustatoimintojen alueen ympärille on osoitettu asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue (A/C), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja.

Jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue on kaavassa osoitettu pääosin asuin- ja liikealueeksi (A-c). Asuntoalueita (A) on osoitettu Kaitaantien ja Suomenlahdentien varteen kaava-alueen länsi- ja itäosiin. Hannuksen olemassa oleva asuntoalue on sen eteläisintä osaa lukuun ottamatta osoitettu kehitettäväksi asuntoalueeksi (A, ruuturasteri). Osayleiskaavassa on osoitettu kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jotka on varattu koulupalveluille. Länsiväylän eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-alue (TP), josta osa on osoitettu ruuturasterilla kehitettäväksi alueeksi, ja työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km).

Osayleiskaavassa on Finnoon allas ja keskeinen osa kosteikkoaluetta osoitettu suojelualueeksi (S), jonka ympäristö on osoitettu virkistysalueiksi (V, VL ja V/s) lukuun ottamatta voimalaitoksen reuna-alueita, jotka on osoitettu suojaviheralueiksi (EV-1). Altaan länsipuolinen ruderaattialue on osoitettu luo-2-merkinnällä linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeeksi. Suomenojan voimalaitoksen alue on osoitettu energiahuollon alueeksi (EN/kem). Voimalaitoksen ja Finnoon altaan välinen alue on osoitettu suojavirhealueeksi (EV-1), jolla tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Aluetta koskee myös maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Kaava-alueen lounais- ja kaakkoisosiin on osoitettu alueita, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (s-1). Kaava-alueelle on lisäksi osoitettu liito-oravan kulkuyhteyksiä.

Osayleiskaavassa on varsinaisten kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista.

3. Oikeudellinen arviointi

3.1 Hallinto-oikeuden toimivalta

Osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan kaupunginvaltuuston päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Kunnallisvalituksen voi kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan tehdä vain laillisuusperusteella. Kunnalla on kunnan itsehallinnon perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain sekä muun sovellettavan lainsäädännön asettamissa rajoissa oikeus päättää siitä, minkälainen kaava suunnittelualueelle laaditaan. Kunnalla on siten laaja harkintavalta päättää kaavan sisällöstä. Koska kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella, osayleiskaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että alueen maankäyttö olisi valittajien käsityksen mukaan ollut tarkoituksenmukaisempaa suunnitella toisin. Tästä syystä AVS-Yhtiöt Oy:n ja (= = =) valituksissa esitettyjä muita mahdollisia tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia suunnitteluvaihtoehtoja kuten julkisten palveluiden ja hallinnon alueiden osoittamista muualle kuin nyt kysymyksessä olevassa kaavaratkaisussa on tehty tai voimalaitoksen sijoittumista Blominmäkeen, ei arvioida hallinto-oikeuden päätöksessä, vaan hallinto-oikeus ottaa kantaa vain siihen, onko kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen siltä osin kuin päätöksestä on valitettu.

Hallinto-oikeus toteaa edelleen, että sen toimivaltaan kuuluu kumota kaavapäätös vain, jos se on valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeus ei sen sijaan muissa kuin maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n tarkoitetuissa tapauksissa voi muuttaa kunnan viranomaisen hyväksymää kaavaa.

3.2 Kaavoitusmenettelyä koskevat valitusperusteet (AVS-Yhtiöt Oy ja (= = =))

AVS-Yhtiöt Oy:llä on osayleiskaavan kaavaselostuksen johdosta ollut käsitys, että Länsiväylän varren ja kaava-alueen pohjoisosan alueet säilyvät toimisto- ja työpaikka-alueena. Tämän vuoksi yhtiö ei ole osannut esittää aluevarausten tekemistä kouluja ja muita julkisia palveluita varten Hannuksenpelto II:n 24.3.2014 (§ 36) hyväksytyn asemakaavan vuorovaikutusmenettelyn yhteydessä. (= = =)

Finnoon osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.10.–22.11.2011. Kaavaluonnoksessa ei esitetty julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY) valittajien tarkoittamalle alueelle osayleiskaava-alueen pohjoisosassa. Osayleiskaavaehdotuksessa, joka on ollut nähtävillä 2.11.–1.12.2015, nyt kysymyksessä oleva alue on osoitettu PY-alueeksi.

Kaavavalmistelulle on luonteenomaista, että kaava-alueelle osoitettua maankäyttöä muutetaan valmistelun edetessä esimerkiksi tehtyjen selvitysten ja saatujen lausuntojen perusteella. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaselostus ei ole osa kaavaa eikä siinä osoiteta kaava-alueen maankäyttöä. Koska kunnalla on oikeus itsehallintonsa perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain säännösten rajoissa päättää kaavan sisällöstä, kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että osayleiskaavan sisältöä on Hannuksenpelto II -asemakaavan hyväksymisen jälkeen muutettu edellä esitetyllä tavalla. Yhtiöiden valituksissa ei muutoinkaan ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi osayleiskaavaa laadittaessa noudatettu kaavoitusmenettely ei täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä vuorovaikutusta koskevia vaatimuksia.

3.3 Selvitysten riittävyyttä koskevat valitusperusteet ((= = =) ja Tringa)

Kaavan tulee perustua asianmukaisiin selvityksiin siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään.

Kaavavalmistelun yhteydessä käytettävissä ovat olleet muun ohella seuraavat kaavoituksen vaikutuksia alueen luonnolle ja linnustolle koskevat selvitykset:

- Kalastajantien länsipuolen luontoselvitykset 2008 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008);

- Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009) ja Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2015 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2016);

- Suomenojan lintualue, Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 12.5.2010, päivitys 10.6.2011);

- Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2011);

- Finnoon altaan linnustoalueeseen kohdistuvat meluhaitat, Meluselvitysraportti 12.4.2011 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2011);

- Vaikutukset Finnoon linnustoalueeseen (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 7/2011);

- Djupsundsbäckenin luontoselvitys 5.9.2011 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 10/2011);

- Finnoon alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 14.12.2011);

- Ryssjeholmen ja Pirisaari sekä Finnoon satama-alue, Espoo luontoselvitykset 2012 (Ympäristötutkimus Yrjölä);

- Lintujen lentoreittiselvitys Finnoon alueella (Enviro Oy, 29.1.2013);

- Suomenojan lintualue, Selvitys Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 11/2014);

- Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arviointi, Vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön (Ramboll, 15/12/2014);

- Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.4.2015);

- Finnoon altaan ja Finnoon sataman vesilintuselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 28.12.2015) sekä

- Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon (Ympäristötutkimus Yrjölä, 24.5.2016).

Yleiskaavan vaikutuksia alueen linnustoon on selvitetty sekä koko alkuperäisen kaava-alueen että hyväksytyn osayleiskaava-alueen osalta. Hallinto-oikeus toteaa, ettei valituksenalaisella kaupunginvaltuuston päätöksellä ole ratkaistu nyt hyväksytyn osayleiskaava-alueen eteläpuolisten alueiden maankäyttöä. Osayleiskaavan selvityksiä ei siten voida pitää riittämättöminä sillä (= = =) ja Tringan valituksissa esitetyllä perusteella, ettei arvioinnissa olisi riittävästi tarkasteltu kaava-alueen ulkopuolelle jääneiden ranta-alueiden keskeneräisten maankäytön suunnitelmien, kuten meren täytön tai tekosaarien rakentamisen, vaikutuksia linnustoon. Hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu on valituksissa kysymyksessä olevilta osin perustunut riittäviin selvityksiin ja selvitykset on tehty kaavan vaikutukset huomioon ottaen riittävän laajalta alueelta.

3.4 Kaava-alueen jakamista kahdeksi eri kaavaksi koskevat valitusperusteet ((= = =) ja Tringa)

Finnoon osayleiskaavaluonnos ja -ehdotus ovat koskeneet koko Finnoon aluetta mukaan lukien Suomenojan satama sekä läheiset saaret vesialueineen. Hyväksytyn osayleiskaavan kaava-alueen ulkopuolelle on rajattu Finnoon ranta-alue osittain, satama-alue, saaret ja vesialue. Kaupunginvaltuuston valituksenalaisen päätöksen pöytäkirjassa olevan selostuksen mukaan osayleiskaava on tuotu hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa aikataulullisista syistä, koska keskeistä on ollut turvata metroaseman lähiympäristön jatkosuunnittelun eteneminen ja rakentuminen metrohankkeeseen sidotussa aikataulussa. Lisäksi eteläisen ranta-alueen suunnittelu edellyttää selvitysten täydentämistä muun ohella virtausmittauksilla ja -mallinnuksilla.

Valittajat ovat valituksissaan esittäneet muun ohella, että kaava-alueen jakaminen kahdeksi kaavaksi hämärtää olennaisesti alueen maankäytön kokonaisvaikutuksia ja rajoittaa erilaisten kaavoitusvaihtoehtojen tarkastelua.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa yleiskaavoja laaditaan. Myös kaava-alueen muuttaminen on kaavavalmistelun yhteydessä mahdollista. Tässä tapauksessa kaava-alue on jaettu kahteen osaan ja nyt hyväksytyn osayleiskaavan ulkopuolelle on rajattu Finnoon eteläosan satama- ja ranta-alueet, kaksi saarta ja vesialueita. Kaavaa laadittaessa on tehty selvityksiä kaavan koko alkuperäistä kaava-aluetta koskevista vaikutuksista luontoon ja linnustoon ja vielä erikseen hyväksyttyä osayleiskaavan aluetta koskeva selvitys kaavan vaikutuksista linnustoon. Hallinto-oikeus toteaa, että hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle jääneen alueen maankäytön suunnittelussa tulevat jatkossa otettavaksi huomioon myös nyt valituksenalaisen osayleiskaavan vaikutukset. Valituksenalaista kaavaa ei sen sijaan voida pitää lainvastaisena hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle jääneelle Finnoon ranta-alueelle vasta suunnitteilla olevan maankäytön perusteella. Hallinto-oikeus katsoo, että hyväksytty osayleiskaava-alue muodostaa yleiskaavan tarkoitukseen ja sisältövaatimuksiin nähden riittävän suunnittelukokonaisuuden ja että kaava-alueen jakamiselle kahdeksi eri kaavaksi on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

3.5 Osayleiskaavan maakuntakaavan vastaisuutta koskevat valitusperusteet ((= = =) ja Tringa)

3.5.1 Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta koskeva merkintä

Valittajat ovat esittäneet, että osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen, koska maakuntakaavassa ei ole Finnoon kohdalla keskusta-alueen kaavamerkintää.

Osayleiskaava-alue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen aluetta, jolla osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, pyöräily- ja jalankulkureitit, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet.

Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue -merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

Osayleiskaava-aluetta koskee myös maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue (ruuturasteri), jolla osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen.

Hallinto-oikeus toteaa, että keskustatoimintojen aluetta käytetään maakuntakaavoissa pääsääntöisesti osoittamaan lähinnä kaupunkitasoisten tai aluerakenteen kannalta vastaavaa seudullista merkitystä omaavien taajamien keskusta-alueita. Muussa tapauksessa keskustatoiminnot sisältyvät taajamatoimintojen merkinnällä osoitettuihin alueisiin. Uudenmaan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueina osoitetaan valtakunnan keskus, seutukeskukset, kuntakeskukset ja pääkaupunkiseudun aluekeskukset. Espoon kaupungin alueella pääkaupunkiseudun aluekeskuksina osoitetaan maakuntakaavassa Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari ja Tapiola. Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa Finnooseen uusi paikalliskeskus. Osayleiskaavassa ei osoiteta Finnooseen sellaista maankäyttöä, joka edellyttäisi, että alueelle olisi maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueen merkintä, vaikka osayleiskaava sinänsä mahdollistaakin uuden asukasmäärältään merkittävän asuinalueen muodostamisen Finnooseen.

(= = =)

3.7 (= = =) sekä A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitukset

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksissa tarkoitetut kiinteistöt (= = =) ja 2:22 eivät sisälly 15.2.2016 (§ 20) hyväksyttyyn Finnoon–Djupsundsbäckenin asemakaavaan, jossa puisto- ja lähivirkistysalueille on osoitettu liito-oravien latvusyhteyksiä ja yhteysreittejä. Mainitussa asemakaavassa valituksissa tarkoitettujen kiinteistöjen pohjoispuolelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL-1, Hylkeenpyytäjänpuisto), jonka puusto toimii liito-oravien yhteysreittinä. Hallinto-oikeus toteaa, että yleiskaava voi sinänsä sisällöltään poiketa alueella voimassa olevista asemakaavoista, eikä hyväksytty osayleiskaava siten ole lainvastainen sillä valituksissa esitetyllä perusteella, että liito-oravan kulkuyhteys on osayleiskaavassa osoitettu osin eri paikkaan kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

Osayleiskaavassa on osoitettu Hyljetien ylittävä liito-oravan kulkuyhteys valituksissa tarkoitettujen kiinteistöjen alueiden kautta. Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on kaavamääräyksen mukaan toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Kaavamääräyksen mukaan kulkuyhteyden sijainti on ohjeellinen.

Liito-oravien elinympäristöistä ja yhteyksistä on tehty Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liito-oravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoitus 2012−2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä, 28.8.2013), Liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä 16.1.2014, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2014) sekä Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, 30.5.2014). Viimeksi mainitussa selvityksessä on Finnoon alueen osalta todettu muun ohella, että vuosien 2012−2013 kartoituksissa on Finnoo-Kaitaa pohjoinen ja Hannusmetsä-alueella havaittu hyvä metsäinen liito-oravan yhteys, joka kulkee Djupsundsbäckenin asemakaava-alueen poikki Hylkeenpyytäjänpuistoa pitkin Hyljetien varteen ja edelleen Iivisniemen puistoalueille. Puistoalueilta yhteys jatkuu Iivissyrjän ydinalueen kautta Hannusmetsään.

Hallinto-oikeus toteaa, että valittajien valituksessaan tarkoittaman liito-oravien kulkuyhteyden sijainti on viimeksi mainitun selvityksen mukaan todennettu maastossa. Yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdassa säädetyn luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen perusteella liito-oravien kulkuyhteyden turvaaminen on tullut ottaa huomioon osayleiskaavassa.

Finnoon osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jota tarkennetaan myöhemmissä alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Kun otetaan lisäksi huomioon se seikka, että kulkuyhteys osoitetaan osayleiskaavassa sijainniltaan ohjeellisena, osayleiskaavan ei ole katsottava aiheuttavan maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

3.8 (= = =) ja Tringan valitukset muilta kaavan sisältöä koskevilta osin

3.8.1 Suomenojan lintualueen käsittelemistä Natura-alueena koskevat valitusperusteet

Valittajat ovat esittäneet, että osayleiskaavan vaikutuksista Suomenojan lintualueeseen olisi pitänyt tehdä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua Natura-arviointia vastaava selvitys.

Suomenoja kuuluu Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA FI097) ja valtakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA 210239). Lintulajit, joiden perusteella alue on valittu IBA-luetteloon, ovat harmaasorsa ja mustakurkku-uikku. FINIBA-luetteloon alue on valittu harmaasorsan, liejukanan ja rastaskerttusen perusteella.

Hallinto-oikeus toteaa, että FINIBA-alueet on valittu Suomen ympäristökeskuksen ja lintujärjestö BirdLife Suomi ry:n toteuttaman kartoituksen perusteella. Kysymyksessä ei ole virallinen suojeluohjelma, vaan hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Suomen tärkeät lintualueet, säilyttää ne linnustolle soveliaina elinalueina sekä seurata niillä linnuston ja elinympäristön muutoksia. FINIBA-hanke on kansallinen laajennus BirdLife Internationalin maailmanlaajuiseen IBA-hankkeeseen, jossa kartoitetaan kaikkien maanosien tärkeimmät lintualueet.

Korkein hallinto-oikeus on Suomenojan venesataman laajentamiseksi laadittua asemakaavaa koskeneessa vuosikirjapäätöksessään KHO 2009:77 todennut Suomenojan lintualueen osalta seuraavaa:

"Lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan mukaan jäsenvaltion on osoitettava lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet erityisiksi suojelualueiksi (SPA). Sama koskee direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kosteikkoalueita. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisestä virkkeestä seuraavat velvoitteet koskevat myös sellaista aluetta, jota jäsenvaltio ei ole ilmoittanut komissiolle, mutta joka täyttää edellä mainitut kriteerit (asia C-355/90, Marismas de Santoña ja asia C-374/98, Basses Corbières). Suomenojan allasta ei ole ilmoitettu SPA-alueeksi eikä se asiakirjoista saadun selvityksen perusteella kiistattomasta linnustollisesta arvostaan huolimatta ole sellainen alue, joka täyttäisi edellä mainituista lintudirektiivin kohdista ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät kriteerit siten, että sitä tulisi kohdella SPA-alueena."

Hallinto-oikeus toteaa, ettei Suomenojan lintualuetta ole edelleenkään ilmoitettu SPA-alueeksi eikä hallinto-oikeudella muutoinkaan ole perusteita arvioida Suomenojan lintualueen luonnetta edellä kerrotussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä lausutusta poikkeavasti. Osayleiskaavan hyväksymisen edellytyksenä ei siten ole ollut, että kaavan vaikutukset Suomenojan lintualueeseen olisi arvioitu luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.

3.8.2 Suomenojan lintualueen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvät valitusperusteet

Osayleiskaavassa Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on osoitettu suojelualueeksi (S), joka on pinta-alaltaan noin 30 hehtaaria. Kaavamääräyksen mukaan valtakunnallisesti merkittävien linnustollisten arvojen säilyminen on turvattava. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen sekä niiden laadun heikentäminen on kielletty. Alueella voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa rakenteita ja hoitotoimenpiteitä siten, että alueen luontoarvot säilytetään. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata luontoarvojen säilyttämiseksi. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty.

Suojelualueelle sijoittuva Finnoon altaan vesialue on osoitettu linnustollisesti arvokkaaksi vesialueeksi (w). Finnoon altaan yli on pohjois-eteläsuuntaisesti osoitettu päävoimansiirtolinja sekä altaan pohjoisosan luhdan yli itä-länsisuuntaisesti toteavana merkintänä yhdystie/kokoojakatu (Suomenlahdentie) sekä pyöräilyn laatureitti.

Finnobäckenin jokisuu on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1), joka on kaavamääräyksen mukaan säilytettävä luonnontilaisena. Finnobäckenin suulla ja läheisellä merialueella on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyminen.

Finnoon altaan länsipuolelle on osoitettu virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja (V/s). Kaavamääräyksen mukaan alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakenteita siten, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata luontoarvojen säilyttämiseksi. Aluetta koskevat myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä koskevat kaavamääräykset sekä maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. Alueella sijaitseva ruderaattialue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-2). Kaavamääräyksen mukaan alue on lajistoltaan monipuolinen ruderaattialue ja osa linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykettä. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen.

Finnoon altaan ja kosteikkoalueen pohjoispuolelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL), jota kehitetään toiminnallisten virkistyspalveluiden ja lähiulkoilun alueena. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen ja maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella on toteutettava liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty.

Altaan itäpuolelle on osoitettu virkistysalue (V), joka on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Aluetta koskee myös maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Selvitysten Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009) ja Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2015 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2016) mukaan kaava-alueen arvokkaimmat lintujen pesimäalueet ovat Finnoonlahden allas ja perukan ruovikkoinen luhta-alue. Itärannan laidunalueella pesii niukasti lintuja, mutta alueella oleskelee muuttoaikoina kahlaajia ja muitakin kosteikkolintuja.

Selvityksen Suomenojan lintualue, Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 12.5.2010, päivitys 10.6.2011) mukaan altaan oma vesilintukanta on erittäin tiheä, minkä lisäksi altaalle kerääntyy alkukesällä runsaasti vesilintupoikueita lähiympäristön merialueelta. Poikueet käyttävät kulkureittinään Finnoonjoen uomaa. Suomenojan altaalla on suuri merkitys vesilintujen poikastuotolle. Noin 90 % Suomenojan alueen linnuista pesii puhdistamon ylivuotoaltaalla. Suomenojan linnustollisen arvon turvaamiseksi ei riitä pelkkä altaan säilyttäminen, vaan arvojen turvaamiseksi altaan ympärille on rajattava riittävän laaja suojavyöhyke, jossa rakentaminen ja muut luonnontilaa voimakkaasti muuttavat toimenpiteet eivät ole sallittuja. Altaan säilyminen poikkeuksellisen hyvänä vesilintujen poikastuotantoalueena edellyttää lisäksi jokivarren ja jokisuun luonnontilan säilyttämistä. Huomionarvoisen lintulajiston perusteella rajattu alue kattaa altaan itäpuolisen merenlahden ja suurimman osan altaan pohjoispuolisesta merenlahdesta. Pesimäalueen rajauksessa on mukana hevoslaidun ja sen pohjoispuolelta kosteikon rantametsää sekä jokivarren pieni, vanhaa puustoa kasvava metsäkuvio, joka on osa luonnontilaisena säilynyttä jokivartta. Altaan linnustollisten arvojen säilyminen edellyttää riittävän suojavyöhykkeen säilyttämistä myös altaan länsipuolella. Täyttömaa-alue tulisi säilyttää rakentamattomana. Alueen länsireunan koivikkoreunus tulisi jättää altaan suojapuustoksi.

Selvitys Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arviointi, Vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön (Ramboll, 15/12/2014) koskee Finnoon osayleiskaavan ehdotusluonnosta 28.5.2014. Selvitysalueena on nyt hyväksytyn Finnoon osayleiskaavan alueen lisäksi Suomenojan venesatama ja sen edustan merialue, Ryssjeholmen ja Pirisaari. Selvityksessä on luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien osalta suosituksina jatkosuunnittelulle todettu muun ohella, että Finnovikenin kosteikon S-alueen ympärille on pyrittävä jättämään leveämpi kaistale V2-aluetta. Nykyinen puusto pyritään säästämään mahdollisimman kattavasti, jotta puusto toimisi kosteikon puskurina. Etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti tulisi toteuttaa selkeästi korttelialueen sisälle, ei V-alueelle. Ulkoilureitin vähintään 50 metrin etäisyys S-alueesta on riittävä. C-1- ja C-2-alueiden kaavamerkintöjä tarkennetaan niin, että niissä mainitaan kortteleiden sisälle suunniteltavat ulkoilu- ja virkistysalueet tai mahdolliset puistot.

Selvityksen mukaan osayleiskaavan toteutuminen ei suoraan vaikuta altaalla pesiviin ja lepäileviin lintulajeihin, sillä rakentaminen sijoittuu suurimmaksi osaksi kosteikkolintujen käyttämien alueiden ulkopuolelle. Ainoastaan joitakin puolisukeltajasorsien pesimäpaikkoja jää rakentamisalueille. Suojelua koskevat kaavamerkinnät suojaavat säilytettäväksi esitetyn alueen, mutta eivät estä ympäristön maankäytöstä linnustolle aiheutuvia haittoja. Avoimessa ympäristössä linnuston tarvitseman suojavyöhykkeen leveyssuosituksena voidaan pitää noin 150 metriä. Peitteisemmässä maastossa suojavyöhyke voi jäädä kapeammaksi, mutta kuitenkin vähintään 50 metrin levyiseksi. Kaupunkimaiseen ympäristöön sopeutuneiden kosteikkolintujen suojelemiseksi kosteikon rannalle olisi jätettävä vähintään 15 metrin levyinen luonnontilainen ja mielellään puustoinen suojavyöhyke. Osayleiskaavan korttelivaraukset ulottuvat lähimmillään 30 metrin päähän altaasta. Altaan ja rakentamisalueen välinen virkistysalue on altaan luoteispuolella keskimäärin noin sadan metrin levyinen. Kosteikon suojavyöhyke on varattu virkistysalueeksi, jonne myös on esitetty ulkoilureittiä, mikä heikentää sen toimivuutta. Tällöin suojavyöhykkeen tulisi olla suosituksia leveämpi. Finnoon altaalla pesivät linnut ovat tottuneet ihmisten läsnäoloon, sillä allasta kiertää paljon käytetty ulkoilureitti. Finnoon altaalla ja Finnovikenillä ei pesi arkoja lintulajeja, joten ulkoilijoiden määrän kasvu ei vaikuta linnustoon yhtä paljon kuin se voisi vaikuttaa monella muulla kosteikolla. Mitä lähemmäksi allasta rakentaminen ulottuu, sinä enemmän linnusto todennäköisesti häiriintyy rakentamisaikaisesta melusta. Tulevaisuudessa käyttöön otetuilta uusilta asuinalueilta kantautuva liikenteen melu ja muut äänet eivät todennäköisesti häiritse linnustoa. Suosituksina jatkosuunnittelulle on muun ohella todettu, että kosteikon ympärillä tulisi säilyttää nykyinen puusto mahdollisimman kattavasti, jotta se toimisi puskurina. Puustoa tulee olla yli 10 metrin leveydeltä suojaamassa kosteikkoa. Puustoa ei tarvitse säilyttää luonnonmukaisena, vaan sitä voidaan tarvittaessa lisätä.

Selvityksen Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.4.2015) mukaan suojavyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä rakennetun alueen ja suojeltavan luontoalueen välistä vyöhykettä, jonne ei osoiteta virkistyskäyttöä. Suojavyöhykkeen tarkoituksena on lieventää ulkopuoliselta alueelta luontoalueelle kantautuvia haittoja. Ulkoilureittien tai muiden toimintojen sijoittaminen suojavyöhykkeelle edellyttää leveämpää vyöhykettä kuin luonnontilaan jätettävä riittävä suojavyöhyke olisi. Toimivaksi arvioidun suojavyöhykkeen leveys suunnittelualueen länsireunassa olisi noin 100 metriä. Ulkoilukäyttö karkottaa arimpia lajeja ja vähentää muiden lajien ruokailuun sekä pesien ja poikasten suojaamiseen käyttämää aikaa.

Selvityksen Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon (Ympäristötutkimus Yrjölä, 24.5.2016) mukaan linnustolle melun osalta kriittistä voivat olla paalutukset tai räjäytykset erityisesti lintualtaan länsipuolen lähimmissä kortteleissa. Näiden kortteleiden väliin jää noin 100 metriä lähivirkistys- ja suojaviheraluetta, jolle esitetään kaavamääräystä "lintujen pesimärauhan turvaamiseksi häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä tulee välttää 1.4.−15.8. välisenä aikana". Noin 50−150 metrin levyisen suojavyöhykkeen rakentamisen ja altaan välillä on arvioitu riittävän turvaamaan lintujen pesinnän. Jos suojavyöhykkeellä on puustoa, riittää kapeampi vyöhyke kuin avoimessa paikassa.

Lieventämistoimina selvityksessä on muun ohella mainittu, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykkeet alueen ympärillä tulee toteuttaa riittävinä. Reunakorttelien ja lintualueen välissä on säilytettävä suojaavaa puustoa, tai tarvittaessa sitä on istutettava lisää. Lintuallasta kiertävät polut tulee suunnitella niin, että allas rajoittuu selvästi alueena, jolle ihmisten ei toivota menevän. Keskusta-alueen korttelien lintualtaan puoleisissa sivuissa ei saa käyttää yli kerroksen korkuisia kirkkaita lasipintoja. Keskuksen korkeissa rakennuksissa ei saa käyttää yli 20 metrin korkeudella yli kerroksen korkuisia kirkkaita lasipintoja.

Vaikutukset linnustoon altaan itäpuolella ja luhta-alueen osalla ovat todennäköisesti lieviä. Länsi- ja koillispuolella Finnoon keskuksen rakentamisella voi kuitenkin selvästi olla haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon. Rakentamisen aikaiset vaikutukset on arvioitu pieniksi, jos suosituksia melua tai tärinää aiheuttavien töiden rajoittamisesta välillä 1.4.−15.8. noudatetaan. Valmiina tornitalojen mahdollisesti linnuille aiheuttama törmäysriski voidaan minimoida julkisivujen suunnittelussa. Kasvava asukasmäärä lisää ihmisten liikkumista alueella, mutta asia on huomioitu lintualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Erityisesti lintualtaan länsi- ja lounaispuolen korttelien ja altaan välisen reunan rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kokonaisuudessaan alueen toteutuksesta on linnustoon vaikutuksia, mutta ne ovat suosituksia noudattaen todennäköisesti vähäisiä eikä niillä ole merkittävää haitallista merkitystä alueella pesivien lintulajien populaatioille.

Osayleiskaavassa on Finnoon allas ja keskeinen osa kosteikkoaluetta osoitettu suojelualueeksi (S). S-alueen ympäristö on osoitettu virkistysalueiksi (V, VL ja V/s) lukuun ottamatta voimalaitoksen reuna-alueita, jotka on osoitettu suojaviheralueiksi (EV-1), joilla tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Altaan länsipuolinen ruderaattialue on osoitettu luo-2-merkinnällä linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeeksi. Finnobäckenin suualue on kaavamääräyksen mukaan säilytettävä luonnontilaisena ja merialueella on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Lähimmät pääulkoilureitit sijoittuvat kaava-alueella Finnoon altaan ja luhdan itä- ja osin pohjoispuolelle. Länsipuolella ulkoilureitti (pyöräilyn laatureitti) on osoitettu C-1-alueelle ruderaattialueen länsipuolelle. C-1-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan rakentaminen madaltuu allasta lähestyttäessä ja alueella tulee ottaa huomioon lintujen lentoreitit.

Hallinto-oikeus toteaa, että vuonna 2016 osayleiskaavan linnustovaikutuksista laaditun selvityksen johtopäätöksenä on, että huomioimalla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja mainitussa selvityksessä annetut suositukset, osayleiskaavasta ei aiheudu merkittävää haitallista vaikutusta linnustolle. Osayleiskaavassa osoitettu S-alue ja sitä ympäröivät virkistys- ja suojaviheralueet sekä luo-1- ja luo-2-rajaukset vastaavat pääpiirteissään vuoden 2016 selvityksessä ja hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyä linnustollisesti tärkeän alueen rajausta ja hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä suojavyöhykkeitä. S-aluetta ympäröivät virkistykseen varatut alueet ovat valtaosin yli 50 metriä leveitä. Kaikkia allasta ja kosteikkoaluetta ympäröiviä virkistys- ja suojaviheralueita koskevat liito-oravan suojeluun liittyvät puustoisten kulkuyhteyksien säilyttämistä ja/tai toteuttamista koskevat määräykset sekä maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä säädetyt toimenpiderajoitukset, jotka osaltaan turvaavat altaan ympäristön suojaavan puuston säilymistä. Osayleiskaavassa osoitetut ulkoilureitit ovat sijainniltaan ohjeellisia, eikä kaavassa ole osoitettu ulkoilureittejä altaan välittömään läheisyyteen. Osa vuoden 2016 selvityksessä esitetyistä haittojen lieventämistoimenpiteistä koskee sellaisia seikkoja, kuten rakennusaikainen häiriö, allasta kiertävät polut, rakennusten lasipinnat ja valaistus, altaan veden taso sekä pensaikon ja lahopuuston jättäminen, että ne voidaan ottaa tarkemmin huomioon vasta alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huomioon ottaen Finnoon allasta ja kosteikkoa ympäristöineen sekä Finnobäckenin suualuetta koskevat osayleiskaavan merkinnät ja määräykset kokonaisuudessaan sekä osayleiskaavan yleispiirteisyys, hallinto-oikeus katsoo, että osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdan luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen alueen linnustoon liittyvien arvojen osalta.

3.9 AVS-Yhtiöt Oy:n ja (= = =) valitukset muiden valitusperusteiden osalta

3.9.1 Hannuksenpelto II -asemakaavaan liittyvät valitusperusteet

Hallinto-oikeus toteaa, ettei hallinto-oikeus osayleiskaavaa koskevien valitusten johdosta tutki Hannuksenpelto II -asemakaavaa koskevia vaatimuksia.

3.9.2 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita koskevat valitusperusteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n 1 momentissa säädetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteista. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaavan lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyjen yleiskaavan sisältö-vaatimusten perusteella. Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n tavoitesäännös ei voi olla välittömästi muutoksenhaun perusteena. Näin ollen kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen AVS-Yhtiöt Oy:n valituksessa esitetyillä mainittua tavoitesäännöstä koskevilla valitusperusteilla.

3.9.3 SEUT 102 ja 107 artikloja koskevat valitusperusteet

AVS-Yhtiöt Oy on esittänyt, että kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymispäätös voi olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) määräävän aseman väärinkäyttöä (102 artikla) ja valtiontukea (107 artikla) koskevien artiklojen vastainen. Hallinto-oikeus toteaa, ettei yleispiirteisen osayleiskaavan hyväksymiseen sisälly sellaisia järjestelyjä, joiden vuoksi kaupunginvaltuuston päätös voisi olla valituksessa näiltä osin esitetyillä perusteilla lainvastainen.

3.9.4 Osayleiskaavan maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisuuteen ja kohtuuttomuuteen liittyvät valitusperusteet

Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ei edellytä, että kaavoituksessa eri maanomistajien alueille olisi osoitettava samanlaista maankäyttöä. Periaate edellyttää kuitenkin, ettei alueiden omistajia aseteta kaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan ilman, että siihen on kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita.

AVS-Yhtiöt Oy:n omistamaa kiinteistöä (49-410-1-82) koskee osayleiskaavassa merkintä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Merkintään ei liity kaavamääräyksiä. Merkintää koskevan kehittämissuosituksen mukaan merkinnällä on osoitettu varaukset koulupalveluille. Osayleiskaava-alueen pohjoiseen aluevaraukseen sisältyy tarve isolle urheilukentälle. PY-alueilta tulee varmistaa hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet metrokeskustaan ja erityisesti metroasemalle. Asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja, esimerkiksi koulun toteuttamista useampikerroksisena. Tällöin tilatarve ei ole niin suuri ja asemakaavoituksen yhteydessä aluevarauksen rajausta voidaan tarkistaa.

Kaavaselostuksessa on todettu, että osayleiskaavan väestömitoituksen perusteella kaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja seitsemälle isolle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi PY-aluetta, jotka on varattu koulupalveluille. Pohjoiseen koulun aluevaraukseen, josta valituksissa on kysymys, sisältyy iso urheilukenttä. Kummankin yhtenäisen peruskoulun yhteyteen sijoittuu myös päiväkoti. Osayleiskaavassa PY-aluevaraukset on osoitettu yksikerroksisen yhtenäiskoulun ja päiväkodin tilantarpeen mukaan.

Hallinto-oikeus toteaa, että Finnoon osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden asukasmäärältään merkittävän asuinalueen muodostaminen Finnooseen. Yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa asetettujen sisältövaatimusten perusteella osayleiskaavassa on tarpeen osoittaa uudelle asuinalueelle aluevarauksia myös kouluja ja päiväkoteja varten. Tässä tarkoituksessa osayleiskaavassa osoitetaan kaksi PY-aluevarausta, joista pohjoisempi sijoittuu muun muassa AVS-Yhtiöt Oy:n omistaman tilan alueelle. Espoon kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan kysymyksessä olevalla PY-alueella on Espoon kaupunki mukaan lukien kuusi maanomistajaa kaupungin omistaessa alueesta noin kolmasosan ja yksityisten noin kaksikolmasosaa. Kysymyksessä oleva PY-aluevaraus sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen ja rajoittuu itäpuolella olevaan lähivirkistysalueeseen. PY-aluevaraukselle on siten hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Finnoon osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka osoittaa alueiden pääkäyttötarkoituksen ja jossa osoitetut aluevaraukset tarkentuvat alueen asemakaavoituksessa. Edellä esitetyillä perusteilla osayleiskaava ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen eikä se aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää maankäytöllistä perustetta. Osayleiskaavasta ei myöskään aiheudu AVS-Yhtiöt Oy:lle maanomistajana maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

3.9.5 Voimalaitoksen onnettomuusriskiin ja meluun liittyvät valitusperusteet

AVS-Yhtiöt Oy on esittänyt, että osayleiskaavan johdosta moninkertaistuva asukasmäärä altistuu voimalaitoksen aiheuttamalle suuronnettomuusvaaralle ja voimalaitoksen melu aiheuttaa merkittävää haittaa asuinympäristön viihtyisyydelle.

Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitos. Laitoksen onnettomuusriskin osalta on laadittu seuraavat selvitykset: Finnoon alueen suuronnettomuuksien arviointi kaavoituksen näkökulmasta (Loppuraportti 20.6.2011), Suomenojan voimalaitoksella mahdolliset onnettomuudet ja maankäyttö (27.2.2015), 3d-virtauslaskenta biomassan varastopalon savukaasujen leviämisestä, Projektiraportti (Process Flow Solution Ltd Oy 9.4.2015) ja Finnoon osayleiskaavan onnettomuusriskiselvitykset – Yhteenveto (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus/yleiskaavayksikkö 2016). Voimalan aiheuttaman melun osalta on laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus Suomenojan uudesta CHP-laitoksesta (Pöyry 31.10.2007), Suomenojan voimalaitoksen melumallinnus 2012 (Pöyry 19.3.2012) sekä Ympäristömeluselvitys Finnoon osayleiskaava ja Suomenojan voimalaitos (Promethor 24.6.2014).

Hallinto-oikeus katsoo, että voimalan onnettomuusriskiä ja voimalan aiheuttamaa melua on selvitetty osayleiskaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla riittävästi. Voimalaitoksen alue osoitetaan osayleiskaavassa energiahuollon alueeksi (EN/kem). EN/kem-alueen ympärille osoitetaan mahdollisen suuronnettomuustilanteen suojavyöhyke (sv). Kaavamääräyksen mukaan sv-alueella on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteilyvaikutukset, eikä sv-alueelle tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Osayleiskaavassa sv-alueen sisäpuolelle osoitetaan varasto- ja työpaikka-aluetta (TV/TP), suojaviheraluetta (EV-1) ja suojelualuetta. Osayleiskaavan C-1-, A/C-, A-c- ja A-alueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan yli seitsemän kerrosta korkeammassa rakentamisessa Suomenojan voimalaitoksen onnettomuustilanteiden palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Koko osayleiskaava-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen aiheuttama melu ja valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Hallinto-oikeus katsoo, että edellä kerrotut osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat riittävällä tavalla ottamaan huomioon voimalaitoksen onnettomuusriskin ja melun Finnoon alueen asemakaavoituksessa.

3.9.6 Voimajohtoja ja alueen rakennettavuutta koskevat valitusperusteet

Osayleiskaavassa osoitetaan Caruna Espoo Oy:n 100 kV:n voimajohdot päävoimansiirtolinjan (z) merkinnällä. Osayleiskaava ei estä voimajohtojen mahdollista siirtämistä kulkemaan maan alla eikä kaupunginvaltuuston päätös ole AVS-yhtiöt Oy:n valituksessa näiltä osin esitetyn perusteella lainvastainen.

Osayleiskaavaan liittyvässä selostuksessa on tarkasteltu myös alueen rakennettavuusolosuhteita. Merkittävä osa kaava-alueesta on maaperältään helposti tai normaalisti rakennettavaa. Selostuksen mukaan olosuhteet ovat osin haastavia, mutta rakentaminen voidaan toteuttaa normaalitekniikoilla. Hallinto-oikeus toteaa, että alueen rakennettavuutta on selvitetty yleiskaavatasolla riittävästi, eikä kaupunginvaltuuston päätös ole AVS-Yhtiöt Oy:n valituksessa näiltä osin esitetyn perusteella lainvastainen.

3.10 Lopputulos

Edellä esitetyn perusteella kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Tämän vuoksi valitukset on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti ja 191 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jukka Reinikainen ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) AVS-Yhtiöt Oy:n on valituksessaan katsottava vaatineen, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimusten tueksi on uudistettu hallinto-oikeudessa esitetty ja todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

Espoon kaupunki ei ole varannut AVS-Yhtiöt Oy:lle perustuslain 20 §:ssä tarkoitettua mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Yleiskaavasuunnittelu on suunnitteluvarauksen jälkeen muuttunut oleellisesti ja tavalla, joka on saattanut maanomistajat eriarvoiseen asemaan. Yleiskaava on siten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Espoon kaupunki on siirtänyt kaavoitusvaltaansa suunnitteluvarauksella yksityiselle toimijalle maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti. Kaupunki on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa, siis kaavoitusmonopoliaan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan vastaisesti. Osayleiskaavassa esitetyt ratkaisut tarkoittavat, että asiassa annetaan yhdelle toimijalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea. Kiellettynä valtiontukea on pidettävä myös sitä, että AVS-Yhtiöt Oy kärsii osayleiskaavasta toisin kuin sen kilpailijat.2) A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että osayleiskaava kumotaan A:n omistaman kiinteistön 49-438-2-22 kiinteistön läpi kulkevan liito-oravien kulkuyhteyden osalta. Liito-oravien kulkuyhteys tulee siirtää mainitun kiinteistön pohjoispuolelle.

Vaatimusten tueksi on uudistettu kaikki aiemmin esitetty ja todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

Jos liito-oravien kulkuyhteys päätyy osayleiskaavaan merkittyyn kohtaan, se aiheuttaa muutoksenhakijoille kohtuutonta haittaa maanomistajina. Kulkuyhteys estäisi kiinteistöllä jäljellä olevan rakennusoikeuden käytön ja laskisi kiinteistön arvoa. Liito-oravien kulkuyhteyttä on pidettävä ohjeellisen sijaan luonteeltaan yksityiskohtaisena. Liito-oravien tilanne ja riittävä suojelu on turvattu ilmankin osayleiskaavan kulkuyhteyttä, koska tuoreessa asemakaavassa liito-oraville on osoitettu kulkureitti Hylkeenpyytäjänpuiston kautta. Yleiskaava on ristiriidassa alueelle laaditun tuoreen asemakaavan kanssa.

3) Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan kokonaisuudessaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Finnoon osayleiskaavan osoittama maankäyttöratkaisu mahdollistaa 10 000 asukkaan keskuksen rakentamisen lintualueen välittömään läheisyyteen, mikä heikentää Suomenojan linnustoarvoja sekä yksin että yhdessä muiden suunnitelmien kanssa. Suomenojan linnustoarvoihin kohdistuvat haittavaikutukset ovat ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten kanssa. Kaava aiheuttaa merkittäviä haittoja linnustolle, sillä vaikutusten arvioinnissa edellytettyjä lieventämistoimia ei ole asianmukaisesti integroitu kaavaratkaisuun.

Suomenoja kuuluu kansainvälisesti (IBA), kansallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) tärkeisiin lintualueisiin. Lintualue on pieni ja siksi alueellisesti pienilläkin muutoksilla voi olla merkittäviä seurauksia alueen linnustossa. Olennaista on, että suojelualueen ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke. Lintualue rajautuu länsi- ja luoteispuolella keskustatoimintoina kehitettävään alueeseen. Etäisyys altaan ja rakennusalueen välillä on pienimmillään noin 30 metriä. Kun otetaan huomioon Suomenojan pienialaisuus ja asukasmäärän mitoitus, mainittu etäisyys ei ole riittävä. Osayleiskaavassa linnustoon kohdistuvia haittoja aiheuttavat erityisesti kasvava ihmisten ja kotieläinten liikkuminen, melun ja liikkeen aiheuttama lisääntyvä stressi sekä korkean rakentamisen aiheuttama törmäysriski. Vaikka kaavassa osoitetut virkistysreitit eivät sijaitse suoraan arvokkaalla lintualueella, on todennäköistä, että asukasmäärän moninkertaistuessa ulkoilu ja kotieläinten määrä myös altaan välittömässä läheisyydessä kasvaa voimakkaasti. Myös rakentamisen aikaiset häiriöt ovat linnuston kannalta haitallisia.

Kaavaratkaisu ei ota huomioon myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:ssä tarkoitettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että muun ohella valtakunnallisesti merkittävät luonnonperinnön arvot säilyvät. Suomenojan lintualue on kiistatta tällainen kohde, jonka arvojen säilymistä ei kuitenkaan ole riittävästi varmistettu kaavaratkaisussa. Kaavaratkaisu ei myöskään noudata maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n tavoitetta edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa sekä linnustovaikutusten arvioinnissa esitettyjä lieventämistoimenpiteitä ei ole asianmukaisesti sisällytetty hyväksyttyyn osayleiskaavaan, vaan ne on huomioitu vain osittain. Kaavasta puuttuvat muun ohella rakentamisalueita koskeva melurajoitus, rakentamistapaa koskevat suositukset ja kosteikon vesialuetta koskevat tavoitteet. Vuonna 2015 valmistunutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei ole alettu toteuttaa. Kun otetaan huomioon Suomenojan linnustollinen arvo, tulisi kaikkien lieventämistoimien toteuttaminen varmistaa osayleiskaavaratkaisussa.

Suomenojan lintualue vastaa linnustoltaan SPA-aluetta. Lintu- ja luontodirektiivin määräykset velvoittavat käsittelemään SPA-kriteerit täyttävää aluetta kuten SPA-aluetta riippumatta siitä, onko jäsenvaltio ilmoittanut sen virallisesti Natura 2000 -verkostoon vai ei. Osayleiskaavaa varten olisi siten tullut laatia Natura-arviointi. Vaikutusten arviointiin olisi tullut sisällyttää kaavan ulkopuolelle jäänyt satama-alueen suunnitelma. Varovaisuusperiaate huomioon ottaen Suomenojan linnustoon kohdistuvia merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia ei voida sulkea pois. Suurempi suunnitelma on pilkottu osiin, koska kokonaisuutena sen linnustovaikutukset olisivat merkittävät ja kaava olisi Euroopan unionin lainsäädännön vastainen.

Osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen, sillä maakuntakaavassa Finnoon kohdalla ei ole keskusta-alueen kaavamerkintää. Uuden keskusta-alueen osoittaminen yleiskaavassa vaatisi aluekeskuksen merkinnän maakuntakaavassa. Espoon kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa on esitetty valitusten hylkäämistä. AVS-yhtiöt Oy ei ole valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi. Pelkkä ilmaus siitä, että yhtiö uudistaa kaikki seikat on sillä tavoin puutteellinen, että valitus tulee jättää korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimatta. AVS-yhtiöt Oy:n valitus tulee jättää tutkimatta myös Hannuksenpelto II -asemakaavaa, kaavoitusvallan siirtämistä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 ja 107 artiklaa koskevilta osin.

AVS-Yhtiöt Oy on antanut vastaselityksen. Yhtiö on vaatinut hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätösten kumoamista.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry on antanut vastaselityksen.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry on toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Espoon kaupunginhallituksen vaatimus AVS-Yhtiöt Oy:n valituksen tutkimatta jättämisestä hyväksytään siltä osin kuin kaupunginhallitus on vaatinut kaavoitusvallan siirtämistä koskevan valitusperusteen tutkimatta jättämistä. Korkein hallinto-oikeus ei siten tutki mainittua AVS-Yhtiöt Oy:n kaupunginvaltuuston päätöksestä kuluneen valitusajan päätyttyä esittämää valitusperustetta. Muilta osin kaupunginhallituksen vaatimus yhtiön valituksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusperuste, jonka mukaan kaavoitusvaltaa on siirretty lainvastaisesti yksityisille tahoille, on esitetty ensimmäisen kerran vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätetyssä valituksessa. Valitus on siten mainitulla perusteella tehtynä jätettävä tutkimatta.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta;

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä

3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/1995 vp) 23 §:ää koskevien perustelujen mukaan 2 kohdan tarkoituksena ei ole, että siinä asetettaisiin valituskirjelmälle muodollisia vaatimuksia, vaan säännöksen tarkoituksena olisi ohjata valittajaa esittämään asiansa selkeästi.

Kaupunginhallitus on vaatinut AVS-Yhtiöt Oy:n valituksen tutkimatta jättämistä, koska valituksessa ei ole esitetty vaatimusta kaavapäätöksen kumoamiseksi. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vaikka valituksessa ei ole nimenomaisesti vaadittu hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista, valituksen tekeminen hallinto-oikeuden päätöksestä on sinänsä jo osoitus tyytymättömyydestä hallinto-oikeuden päätökseen. Se, että valituskirjelmässä ilmoitetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi, ei ole varsinainen valituskirjelmälle asetettu muotovaatimus. Kun lisäksi otetaan huomioon, että AVS-Yhtiöt Oy:n korkeimpaan hallinto-oikeuteen jättämässä valituksessa on uudistettu kaikki hallinto-oikeudessa esitetyt seikat ja se, että yhtiö on hallinto-oikeudessa vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista, AVS-Yhtiöt Oy:n valituksessa on katsottava vaaditun hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätösten kumoamista.

Kaupunginhallitus on esittänyt myös, että AVS-yhtiöt Oy:n valitus tulee jättää tutkimatta Hannuksenpelto II -asemakaavaa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 ja 107 artiklaa koskevien vaatimusten osalta. Hallinto-oikeus on jo jättänyt Hannuksenpelto II -asemakaavaa koskevat vaatimukset nyt kysymyksessä olevan osayleiskaava-asian yhteydessä tutkimatta eikä korkein hallinto-oikeus muuta antamallaan ratkaisulla hallinto-oikeuden päätöstä tältä osin. Muut edellä mainitut vaatimukset ovat sinänsä sellaisia, jotka korkeimmassa hallinto-oikeudessa voidaan tutkia ja ne on esitetty kaupunginvaltuuston päätöksestä kuluneen valitusajan puitteissa. Tämän vuoksi AVS-Yhtiöt Oy:n valitusta ei ole muilta kuin myöhässä esitetyn valitusperusteen osalta jätettävä tutkimatta.

2. Osayleiskaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä linnustolle aiheutuvien vaikutusten lieventämistoimenpiteitä ei ole kaikilta osin vielä sisällytetty kaavaratkaisuun. Esitetyt lieventämistoimenpiteet on suurelta osin mahdollista määrätä toteutettaviksi vasta alueelle laadittavan asemakaavan yhteydessä. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.