Muu päätös 3851/2018

Asia Vesitalousasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Änkilän yhteisalueosakaskunta

2. Metsä Board Oyj

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.12.2016 nro 16/0336/2

Osallistumistarjousmenettely

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 30.1.2009 antamallaan päätöksellä nro 13/09/2 hylännyt Änkilän yhteisalueosakaskunnan hakemuksen Juvankosken voimalaitoksen omistajan M-Real Oyj:n velvoittamisesta ryhtymään osallistumistarjousmenettelyyn.

Vaasan hallinto-oikeus on 30.5.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0133/1 Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksen johdosta muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä ja velvoittanut M-Real Oyj:n ryhtymään vesilain (264/1961) 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn Juvankosken voimalaitoksella käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta.

Korkein hallinto-oikeus on 15.1.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 153 hylännyt Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Metsä Board Oyj:n (aikaisemmin M-Real Oyj) valitukset hallinto-oikeuden päätöksistä. Korkein hallinto-oikeus on muutoksenhakumenettelyyn kuluneen ajan, aluehallinnon uudistuksen ja uuden vesilain (587/2011) voimaantulon vuoksi muuttanut velvoitetta koskevaa määräystä siten, että Metsä Board Oyj on velvoitettu viimeistään 30.9.2013 ryhtymään vesilain (587/2011) 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn Juvankosken voimalaitoksella käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta, ellei yhtiön ja osakaskunnan kesken muusta sovita.

Metsä Board Oyj on 27.9.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa antamaan vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesti julkisen kuulutuksen, jolla kehotetaan Juvankosken vesivoiman omistajia, joilla on oikeus osallistua voimalaitoshankkeeseen, määrättynä päivänä kirjallisesti ilmoittamaan yritykseen osallistumisestaan sekä esittämään tarvittavat selvitykset omistusoikeudestaan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.1.2014 kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Rautjärven kunnassa kehottanut niitä Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osakkaita, joille kuuluu vähintään yksi sadasosa voimalaitoksella käytettävästä vesivoimasta ja jotka haluavat osallistua hankkeeseen, viimeistään 3.3.2014 ilmoittamaan aluehallintovirastolle hankkeeseen osallistumisestaan sekä esittämään tarvittavan selvityksen osallistumisoikeudestaan. Aluehallintovirasto on lisäksi kehottanut hakijaa vesilain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti toimittamaan jäljennöksen kuulutuksesta kirjatussa kirjeessä tai muuten todisteellisesti muille vesivoimalaitoksella käytettävän vesivoiman osakkaille, ei kuitenkaan niille, joiden osuus kysymyksessä olevasta vesivoimasta ilmeisesti on alle sadasosa.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä on 21.2.2014 toimitettu aluehallintovirastoon kirjelmä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 3.4.2014 antamallaan päätöksellä nro 45/2014/2 todennut, että se on Metsä Board Oyj:n pyynnöstä kehottanut julkisella kuulutuksella osallistumaan oikeutettuja ilmoittamaan osallistumisestaan hankkeeseen aluehallintovirastolle. Kuulutuspyyntöön on suostuttu, koska hakemukseen liitetty selvitys on ollut vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen. Kuulutuksen tultua suoritetuksi aluehallintovirasto on lähettänyt sille saapuneet kirjelmät hakijalle eli Metsä Board Oyj:lle.

Pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen vesivoimaan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 16.9.2015 viraston ympäristölupavastuualueella vesilain (587/2011) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 176/2015/2 myöntänyt Metsä Board Oyj:lle pysyvän käyttöoikeuden Juvankosken voimalaitosta varten tarvittavaan Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunnalle (Yhteinen vesialue 689-876-4-0) ja Haamukoski-taloon (689-434-32-0) kuuluvaan vesivoimaan.

Päätöksen mukaan käyttöoikeuden saajan on maksettava asianomaisille oikeudenomistajille pysyvästä käyttöoikeudesta muille kuuluvaan vesivoimaan seuraavat kertakaikkiset korvaukset, joissa on otettu huomioon vesilain 13 luvun 11 §:n 4 momentin mukainen puolitoistakertaisuus:

Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunta 24 027,70 €

Haamukoski-talo 8 505,00 €

Haamukoski-talon korvaus on talletettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Kertakaikkiset korvaukset on maksettava kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Viipurin läänin kuvernööri on päätöksellään 29.10.1900 oikeuttanut Matti Roihan perustamaan paperitehtaan ja puuhiomon Juvankoskeen. Sittemmin koskeen rakennettiin voimalaitos. Juvankosken nykyinen voimalaitos on rakennettu vuonna 1948.

Hiitolanjoen vesialue Juvankosken kohdalla sijaitsee puoliksi Änkilän kylän ja puoliksi Koitsanlahden kylän vesialueella. Koitsanlahden puoleinen vesivoima kuuluu kokonaan Metsä Board Oyj:lle. Hakijalla on omistamiensa osakaskiinteistöjen kautta osuus voimalaitoksen käyttämästä vesivoimasta myös Änkilän kylän puoleisella osalla Juvankoskea.

Korkein hallinto-oikeus on 15.1.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 153 katsonut, että Juvankosken voimalaitoksessa käytetään Änkilän osakaskunnan vesialueeseen kuuluvaa vesivoimaa eikä selvitystä voimalaitoksen omistajan oikeudesta tuohon vesivoimaan kokonaisuutena ole esitetty. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden 30.5.2011 antaman päätöksen lopputuloksen, jolla yhtiö on velvoitettu ryhtymään vesilain 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun osallistumistarjousmenettelyyn Juvankosken vesivoimalaitoksella käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta.

Metsä Board Oyj pani osallistumistarjousta koskevan hakemuksen vireille 27.9.2013, ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto kuulutti osallistumistarjouksen 9.1.2014. Kuulutusaikana Änkilän yhteisalueen osakaskunta toimitti aluehallintovirastoon kirjelmän, jonka aluehallintovirasto lähetti Metsä Board Oyj:lle. Metsä Board Oyj on katsonut, ettei kirjelmä vastaa vesilain 8 luvun 5 §:n mukaista osallistumistarjousta ja on tämän vuoksi tehnyt hakemuksen käyttöoikeuden saamiseksi toiselle kuuluvaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan.

Maanmittauslaitoksen 24.2.2015 antaman lausunnon mukaan vesivoiman omistus Änkilän kylässä jakaantuu siten, että Haamukoski-talon omistajille kuuluu 26,143 prosenttia ja loput Änkilän osakaskunnan 689-876-4-0 osakaskiinteistöille, ellei osakaskiinteistö ole luovuttanut koskiosuuttaan eteenpäin.

Hakijan esitys pysyvästä käyttöoikeudesta muille kuuluvaan vesivoimaan määrättävistä kertakaikkisista korvauksista perustuu Juvankosken vesivoimalaitoksen nimellistehoon 456,6 kW, josta Änkilän kylän puolelle kohdistuu 228,3 kW, ja yksikköhintaan 95 euroa/kW. Aluehallintovirasto on hyväksynyt esitetyt arvot. Korvaukset on laskettu ottaen huomioon Maanmittauslaitoksen lausunnosta ilmenevät osuudet vesivoimaan (Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunta 73,857 prosenttia ja Haamukoski-talo 26,143 prosenttia), hakijan esittämä yksikköhinta 95 euroa/kW sekä korvauksen vesilain 13 luvun 11 §:n mukainen puolitoistakertaisuus.

Muistutuksiin vastaaminen

Änkilän yhteisalueen osakaskunnan ja Rautjärven kunnan vaatimusten johdosta aluehallintovirasto on todennut, että käyttöoikeuden myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Korvauksen jakaantumisessa Änkilän yhteisalueen osakaskunnan ja Haamukoski-talon välillä on otettu huomioon Maanmittauslaitoksen lausunnossa todetut osuudet. Aluehallintovirasto on osallistumistarjouksen kuuluttaessaan toiminut korkeimman hallinto-oikeuden 15.1.2013 antamien päätösten edellyttämällä tavalla ja noudattaen vesilain 8 luvun 8 §:n säännöksiä. Vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisesti kuulutushakemuksen tuli sisältää hankkeen suunnitelma, selvitys, josta käy ilmi kenelle käyttöön otettava vesivoima kuuluu sekä hankkeen kustannusarvio ilmoituksineen siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi. Kuulutushakemus on tuolloin sisältänyt edellä mainitun lainkohdan edellyttämät selvitykset ja kuulutusaikana saapuneet kirjelmät on toimitettu hakijalle. Koska kirjelmät eivät ole johtaneet uuden yhtiön muodostamiseen, Hiitolanjoen Voima Oy on tehnyt aluehallintovirastolle käyttöoikeutta koskevan hakemuksen, josta on tässä päätöksessä kysymys.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Vesilaki 13 luku 9 §, 11 § 4 momentti, 16 §, 17 § 4 momentti ja 19 luku 19 §

Korkolaki 4 ja 12 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksen johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesilain 8 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan aloitteentekijälle sekä niille, jotka siihen oikeutettuina haluavat osallistua hankkeeseen, voidaan antaa lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja sen yhteydessä pysyvä oikeus korvausta vastaan käyttää muiden sanotun vesivoiman osakkaiden osuuksia, jos luvan myöntämisen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan asiakirjojen tulee olla kuulutusajan asianomaisten nähtävänä lupaviranomaisen virkahuoneistossa tai kuulutuksessa ilmoitetussa muussa paikassa. Aloitteentekijän on viivytyksettä kuulutuksen antamisen jälkeen todistettavasti toimitettava jäljennös kuulutuksesta muille käyttöön otettavan vesivoiman osakkaille, joille kuuluu vähintään sadasosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan vesivoiman osakas, joka ei määräajassa tee 1 momentin mukaista ilmoitusta, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Sama koskee ilmoituksen määräajassa tehnyttä osakasta, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä.

Asiassa saatu selvitys

Asiakirjoista käy ilmi, että ennen valituksenalaisena olevaa aluehallintoviraston päätöstä Metsä Board Oyj:n hakemukseen myöntää pysyvä käyttöoikeus Juvankosken voimalaitoksella käytettävään muille kuuluvaan vesivoimaan, on aluehallintovirasto 3.4.2014 antanut päätöksen vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesta osallistumistarjousmenettelystä. Änkilän yhteisalueosakaskunta, asiamiehenään Martti Myllys, on 21.2.2014 toimittanut aluehallintovirastoon osallistumistarjousilmoitukseksi nimeämänsä kirjelmän, kuitenkin ilman selvitystä yhteisalueosakaskunnan osallistumisoikeudesta hankkeeseen sekä Myllyksen valtuutusta edustaa Änkilän yhteisalueosakaskuntaa.

Johtopäätökset ja oikeudellinen arviointi

Aluehallintovirasto ei päätöksessään ole Myllyksen kirjelmää sen osallistumistarjoukseksi nimeämisestä huolimatta ja kirjelmän eräistä sen sanamuodoista ja osallistarjouksen suostumiseen nähden eräistä vastakkaisista ilmauksista huolimatta ole ratkaissut sitä, onko Änkilän yhteisalueosakaskunnan kirjelmä katsottava Metsä Board Oyj:n osallistumistarjouksen hyväksymistä tarkoittavaksi osakaskunnan ilmoitukseksi. Kun asia tältä osin on jäänyt aluehallintovirastossa määrittelemättömään tilaan, asiassa ei ole ollut edellytyksiä myöntää käyttöoikeuksia toisen omistamaan vesivoimaan ja määrätä niistä korvauksia.

Aluehallintoviraston päätös on tämän vuoksi kumottava ja palautettava asia uudelleen käsiteltäväksi siten, että ennen käyttöoikeuksien ratkaisemista hankitaan lisäselvitys Änkilän yhteisalueosakaskunnan osallistumisesta vesivoiman käyttämiseen.

Myllyksen oikeus tehdä osakaskunnan puolesta osallistumistarjousilmoitus tulee selvittää aluehallintovirastossa.

Koska aluehallintoviraston päätös on kumottu ja valituksenalainen asia palautettu kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, tarve lausua muista vaatimuksista raukeaa.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Mauri Kerätär, Lasse Känsälä, joka on myös esitellyt asian, ja Janne Marttila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Änkilän yhteisalueosakaskunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset on kumottava.

Osakaskunta on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on tarpeettomasti lykännyt asian käsittelyä ja siirtänyt lopullisen ratkaisun tekemistä Metsä Board Oyj:n hyväksi.

Metsä Board Oyj ei ole vieläkään esittänyt uuden yhteisen yhtiön yhtiöjärjestysmallia kuten laki edellyttää. Osakaskunta ei ole siten voinut tehdä täydellistä osallistumistarjousta, kun siltä puuttuu tämä tärkeä asiakirja.

Osakaskunnan vahvistettujen sääntöjen mukaan puheenjohtaja eli Martti Myllys edustaa osakaskuntaa kaikkien oikeus- ja muiden viranomaisten suuntaan ja hänellä on oikeus yksin allekirjoittaa osakaskunnan nimissä.

Koitsanlahden puoleinen vesivoima kuuluu ainoastaan Koitsanlahden osakaskunnalle samalla tavoin kuin länsipuoli Änkilän osakaskunnalle.

Maanmittauslaitos on ilmoittanut poistavansa Haamukoski-tilan omista rekistereistään tarpeettomana eikä sitä näin ollen tule ottaa huomioon millään tavalla.

Korvauksen määrän osalta aluehallintovirastoa on harhautettu esittämällä vääriin vesilain pykäliin perustuvaa korvaussummaa. Nyt on kysymys jo aiemmin rakennetusta vesivoimasta, ei uuden koskivoiman valjastamisesta eikä myöskään jo rakennetun vesivoiman lisärakentamisesta. Aikaisemmin rakennetuissa koskissa tulee koskivoiman omistajille korvata koskivoimasta vesilain 8 luvun 2 §:n mukaisesti vähintään koskivoiman vuosituoton sähkön hinta kaksikymmenkertaisena.

Osakaskunnan pyrkimyksenä ei ole välttämättä olla mukana koskien vesivoiman hyödyntämisessä, mikäli Metsä Board Oyj määrätään maksamaan koskivoimakorvaus. Osallistumistarjousmenettelyllä ja sen laillisuudella ei tällöin olisi mitään merkitystä. Asian siirtely viranomaisten kesken tulee lopettaa ja saada vihdoin lopullinen ratkaisu jo 17 vuotta kestäneeseen prosessiin.

2. Metsä Board Oyj on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Änkilän yhteisalueosakaskunnan 21.2.2014 päiväämää kirjelmää ei voida tulkita vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaiseksi ilmoitukseksi. Kirjelmässä ei ilmoiteta hankkeeseen osallistumisesta. Kirjelmässä kiistetään osallistumistarjouksessa esitetyt kustannuslaskelmat, muttei esitetä euromääräistä vastatarjousta. Osakaskunta esittää kirjelmässään vastatarjouksenaan menettelyä, joka ei perustu vesilakiin.

Osakaskunnan aluehallintovirastolle toimittama asiakirja on otsikoitu osallistumisilmoitukseksi. Osakaskunta katsoo kirjelmässään, että Metsä Board Oyj:n osallistumistarjousasiakirjoissa esittämät laskelmat vesivoiman arvosta, laitoksen käyttö- ja kunnossapitokustannuksista, tuotannon siirto-, tase- ja myyntikustannuksista, voimalaitosyhtiön hallintokustannuksista ja voimalaitoksen uudelleenrakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sekä voimalaitoksen tuotoista ovat virheellisiä.

Osakaskunta on esittänyt kirjelmässään vastatarjouksen osallistumistarjoukseen, jossa muun muassa vaaditaan, että vesivoiman käyttöoikeuden saajan tulee omistaa vähintään 50 prosenttia käsiteltävänä olevan voimalaitoksen koskivoimasta perustuen sopimus- tai muuhun siihen rinnastettavaan asiakirjaan. Jos nykyinen käyttöluvan haltija ei onnistu tai ei halua pyrkiä vähintään 50 prosentin koskivoiman omistajaksi, sen tulee luovuttaa käyttölupaoikeus sellaiselle, jolla on suurin omistus koskivoimasta. Osakaskunta pyrkii ensisijaisesti sopimaan Metsä Board Oyj:n kanssa siitä, että yhtiö lunastaisi osakaskunnalta vapaaehtoisin neuvotteluin Juvankosken länsipuolikkaan koskivoiman. Osakaskunta on ilmoittanut määräajan, johon mennessä Metsä Board Oyj:n tulee ilmoittaa, että se ei halua sopia asiasta osakaskunnan kanssa neuvotteluteitse. Tällöin osakaskunta tarjoaisi ulkopuolisille voimalaitosyhtiöille mahdollisuutta lunastaa osakaskunnan osuus. Metsä Board Oyj tulee velvoittaa laatimaan muun muassa uuden yhteisen sähköyhtiön yhtiöjärjestys ja siihen liittyvät toimintasuunnitelmat. Mikäli osakaskunnalle mieleiseen tulokseen ei päästä, osakaskunta vaatii osallistumistarjousmenettelyprosessin uudelleen käsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Osallistumisilmoituksen sisältö ratkaisee, tuleeko osakaskunta osalliseksi hankkeeseen vai ei. Vesilain 8 luvun 9 §:n mukaan, jollei vesivoiman osakas ole tiedon saatuaan määräajassa ilmoittanut aluehallintovirastolle hankkeeseen osallistumisestaan, hän on menettänyt oikeutensa siihen. Osallistumisilmoituksessa on vesilain 8 luvun 9 §:n mukaan kirjallisesti ilmoitettava osallistumisesta hankkeeseen ja esitettävä tarvittava selvitys osallistumisoikeudesta. Selvitys on viimeistään esitettävä kuulutuksessa määrättynä päivänä osallistumisoikeuden menetyksen uhalla.

Osallistumisilmoituksesta tulee käydä selkeästi ilmi, että osallistumaan haluava on valmis osallistumaan osallistumishakemuksessa esitettyyn hankkeeseen. Osallistumistarjoushakemuksessa on kuvattu ja yksilöity hanke, johon osallistumisilmoituksella otetaan kantaa. Hakemuksen liitteenä on esitetty suunnitelma, josta käy ilmi, kenelle käyttöön otettava vesivoima kuuluu, hankkeen kustannusarvio ja selvitys siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi. Änkilän yhteisalueosakaskunta ei ole nimenomaisesti hyväksynyt osallistumistarjousta osallistumistarjouksessa esitetyillä ehdoilla.

Osakaskunnan vastatarjous ei ole euromääräinen vastaus osallistumistarjouksessa esitettyyn kustannusarvioon hankkeen rahoituskustannuksista. Vastatarjous sisältää kuvauksen menettelystä, joka ei perustu vesilakiin eikä muuhunkaan voimassa olevaan lainsäädäntöön. Osakaskunnan kirjelmästä on tulkittavissa selvästi, että osakaskunta ei ole halukas noudattamaan vesilain 8 luvun mukaista menettelyä vesivoiman käyttöoikeuden järjestämisessä ja voimalahankkeeseen osallistumisessa. Osakaskunnan 21.2.2014 päivättyä kirjelmää ei edellä esitetyin perustein voida tulkita vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaiseksi ilmoitukseksi osallistumisesta hankkeeseen.

Aluehallintovirasto on vesivoiman käyttöoikeutta koskevassa päätöksessään 16.9.2015 huomioinut asianmukaisesti osakaskunnan kirjelmän 21.2.2014 eikä sen osalta ole mitään perusteita edellyttää lisäselvitystä. Vesilain säännöksistä ei johdu, että aluehallintoviraston tulisi hyväksyä tai hylätä osallistumistarjousta koskevat ilmoitukset, vaan virasto toimii osallistumistarjousmenettelyssä menettelyn osapuolten välisestä tiedonkulusta huolehtivana viranomaisena. Päätöksen osallistumistarjouksen tekemisestä ja hankkeeseen osallistumisesta tekevät osapuolet itse. Metsä Board Oyj on esittänyt aluehallintovirastolle perustellun arvionsa siitä, että osakaskunnan kirjelmä ei ole ilmoitus siitä, että osakaskunta hyväksyy osallistumistarjouksen. Tämä on kirjelmän sisältö huomioon ottaen kiistatonta. Aluehallintovirasto on maininnut tämän seikan ratkaisunsa perusteluissa ja katsonut, että edellytykset pysyvän käyttöoikeuden myöntämiseen Juvankosken vesivoimaan ovat olemassa.

Metsä Board Oyj on 27.9.2013 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa kuulutuksella kehottamaan Änkilän kylän yhteisen vesialueen osakkaita ilmoittamaan aluehallintovirastolle hankkeeseen osallistumisestaan. Aluehallintovirasto on antanut 3.4.2014 hakemuksen johdosta päätöksen, jossa aluehallintovirasto on tehnyt ratkaisun suostua kuulutuspyyntöön, koska ”hakemukseen liitetty selvitys on vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen”. Mainitussa pykälässä edellytetään, että kuulutushakemukseen on liitettävä muun muassa hankkeen kustannusarvio ilmoituksineen siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi. Aluehallintovirasto on näin ollen todennut päätöksessään, että yhtiön esittämä hankkeen kustannusarvio ja ilmoitus hankkeeseen osallistuville aiheutuvista kustannuksista on ollut lainmukainen. Kun osallistumistarjous on ollut sisällöltään vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen eikä osakaskunta ole kirjelmässään ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen tarjouksen mukaisilla ehdoilla, osakaskunta on menettänyt oikeutensa hankkeeseen osallistumiseen.

Martti Myllyksellä ei ole ollut valtuutusta esittää osallistumisilmoitusta Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä. Osakaskunta ei ole tehnyt lainmukaista päätöstä vesivoimahankkeeseen osallistumisesta. Yhteisaluelain 7 §:n mukaan osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous ja 15 §:n mukaan osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa muun muassa velan ottamista tai osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä. Yhteisaluelain mukaan osallistumisilmoitus tulee käsitellä osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunta ei ole esittänyt yhteisaluelaissa tarkoitettua osakaskunnan kokouksen määräenemmistöpäätöstä hankkeeseen osallistumisesta.

Hallituksen esityksessä vesilaiksi todetaan, että yhteisalueen yksittäisen osakkaan intressejä suojaavat yhteisaluelain oikeussuojamekanismit eli oikaisuvaatimus ja kanneoikeus sekä yhteisaluelain 25 §:ään sisältyvä osakkaan oikeus käyttää asiassa puhevaltaa omasta osuudestaan. Oikeussuojamekanismeilla viitataan mahdollisuuksiin vaikuttaa, moittia ja vaatia oikaisua osakaskunnan kokouksen päätöksiin. Yhteisaluelain oikeussuojamekanismeihin on viitattu vesilain osallistumistarjousmenettelyä koskevien säännösten yhteydessä, mikä osoittaa, että osallistumisilmoitukseen sovelletaan yhteisaluelain säännöksiä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on katsonut, että hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto on vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesti toimittanut osallistumistarjousta koskevan kuulutuksen, koska vesilain saman luvun 8 §:n mukaiset edellytykset siihen olivat olemassa. Kuulutuksen yhteydessä aluehallintovirastoon tulleet kirjelmät on toimitettu hakijalle. Tämän jälkeen on kuulutuksen hakijan ja mahdollisten osallistumistarjousten tekijöiden välinen asia järjestää osakeyhtiön perustaminen tai muutoin sopia miten osallistuminen yhteisen vesivoiman käyttämiseen järjestetään. Tämä ei vesilain mukaan kuulu aluehallintoviraston toimiin.

Vesilaissa ei ole selviä säännöksiä, miten mahdollisissa erimielisyystapauksissa tulisi toimia. Vesilain 8 luvun 7 §:n 3 momenttia, johon 9 §:n 3 momentti viittaa, voisi ehkä tapauksessa soveltaa. Riita osallistumistarjouksen sisällöstä, siitä mikä on pätevä osallistumistarjous tai vastatarjous tai riittävä asiamiehen valtuutus, on riita-asian luonteinen asia, joka ei kuulu aluehallintoviraston ratkaistavaksi vaan lähinnä käräjäoikeuden.

Käyttöoikeutta on haettu yhtiön nimissä, jolloin sen osakkaaksi ottaminen voisi mahdollisesti nytkin toteutua, mikäli siitä päästään sopimukseen. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen ja yhtiön perustaminen sitä varten.

Käyttöoikeuskorvaukset on aluehallintoviraston päätöksessä määrätty vesilain mukaisesti ja ottaen huomioon Maanmittauslaitoksen lausunto vesivoiman jakaantumisesta. Omistusoikeuskysymykset vesivoiman osalta eivät kuulu aluehallintoviraston ratkaistaviin asioihin.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on antanut Metsä Board Oyj:n valituksen ja aluehallintoviraston lausunnon johdosta vastineen.

Metsä Board Oyj on antanut Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksen ja aluehallintoviraston lausunnon johdosta vastineen. Yhtiö on vastineessaan katsonut, että Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä tehty valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta. Toissijaisesti valitus on hylättävä ja hylätään, ja asia ratkaistava yhtiön valituksessa vaaditun mukaisesti. Vastineessa on lisäksi lausuttu muun ohella seuraavaa:

Osakaskunnan valitus kohdistuu sellaisiin seikkoihin, joita ei ole ratkaistu hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä. Osakaskunnan valitus koskee osallistumistarjousmenettelyn laillisuutta, Martti Myllyksen valtuutusta, Koitsanlahden vesivoiman omistusoikeutta ja vesivoiman käyttökorvauksia. Kun näitä asioita ei ole käsitelty valituksenalaisessa päätöksessä, ei päätös ole valituskelpoinen edellä mainittujen seikkojen osalta. Osakaskunnalla ei myöskään ole intressiä jatkovalitukseen eikä oikeussuojan tarvetta, koska hallinto-oikeus on palauttanut asian kokonaisuudessaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Osakaskunnan kirjelmä 21.2.2014 ei ole osallistumisilmoitus. Martti Myllyksellä ei ole ollut valtuutusta osallistumisilmoituksen tekemiseen. Sekä osakaskunnan alkuperäisestä valtakirjasta 22.3.2000 että valitukseen liitetystä osakaskunnan kokouksen pöytäkirjasta 28.12.2012 ilmenee, että Martti Myllyksen valtuutus ei koske osallistumisilmoituksen antamista. Pöytäkirjan valtuutusta koskevat kohdat koskevat korvausvaatimusten esittämistä ja korvauksista sopimista.

Osakaskunnan vaatimus vesivoiman arvon korvaamisesta vesilain 8 luvun 2 §:n mukaisesti on perusteeton. Säännöksessä viitataan vesilain 3 luvun 6 ja 7 §:n mukaiseen yleisten ja yksityisten hyötyjen ja menetysten arvioimiseen silloin, kun harkitaan luvan myöntämisen edellytyksiä. Säännös ei liity nyt käsillä olevaan pysyvän käyttöoikeuden korvaamiseen.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on antanut Metsä Board Oyj:n vastineen johdosta vastaselityksen.

Metsä Board Oyj on antanut Änkilän yhteisalueosakaskunnan vastineen johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksen johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi aluehallintovirastossa. Asia palautetaan hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole lausunut sille esitetyistä vaatimuksista.

Perustelut

Ratkaisun lähtökohtia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.9.2015 tekemä päätös on koskenut pysyvän käyttöoikeuden myöntämistä Metsä Board Oyj:lle Juvankosken voimalaitosta varten tarvittavaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksesta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että aluehallintovirasto ei ole päätöksessään ratkaissut sitä, onko Änkilän yhteisalueosakaskunnan kirjelmä katsottava Metsä Board Oyj:n osallistumistarjouksen hyväksymistä tarkoittavaksi osakaskunnan ilmoitukseksi. Hallinto-oikeus on tästä syystä katsonut, että asia on tältä osin jäänyt aluehallintovirastossa määrittelemättömään tilaan eikä asiassa näin ollen ole ollut edellytyksiä myöntää käyttöoikeuksia toisen omistamaan vesivoimaan ja määrätä niistä korvauksia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä tehdyn valituksen ja Metsä Board Oyj:n valituksen johdosta otettava kantaa siihen, onko hallinto-oikeuden tullut esittämällään osallistumistarjousmenettelyyn liittyvällä perusteella kumota aluehallintoviraston päätös ja palauttaa asia sille uudelleen käsiteltäväksi.

Osallistumistarjousmenettelyyn liittyvät säännökset ja niiden esityöt

Vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012 ja sillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961).

Vesilain 19 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan voimalaitoksen omistaja, jolle on ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaan myönnetty lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja siihen liittyvä määräaikainen oikeus käyttää toiselle kuuluvaa vesivoimaa, saa aloitteentekijänä tarjota muille vesivoiman osakkaille osallistumista hankkeeseen siten kuin 8 luvun 8 §:ssä säädetään. Tämä oikeus voimalaitoksen omistajalla on myös silloin, kun hänen osuutensa vesivoimasta on vähemmän kuin viidesosa.

Vesilain 19 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan, jos voimalaitoksessa, jonka rakentamiseen on ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaan myönnetty lupa, käytetään myös toiselle kuuluvaa vesivoimaa eikä voimalaitoksen omistajan oikeudesta vesivoimaan ole määrätty tai tiettävästi sovittu, laitoksen omistajalla on sellainen oikeus, josta säädetään 18 §:ssä.

Vesilain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan aloitteen vesivoiman käyttöön ottamista varten tarvittavan voimalaitoksen rakentamiseksi voi tehdä se, jolle omistusoikeuden, vesialueen osuuden luovutuksen tai vesivoiman pysyvän käyttöoikeuden perusteella kuuluu vähintään viidesosa sellaisesta vesistön osan vesivoimasta, jota tarkoituksenmukaisesti voidaan käyttää samassa voimalaitoksessa. Aloitteen voivat tehdä myös sellaiset vesivoiman osakkaat yhdessä, joille kuuluu vähintään viidesosa käyttöön otettavasta vesivoimasta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos vesivoiman käyttöönotosta ei voida sopia, aloitteentekijän tulee tehdä osallistumista tarkoittava tarjous siten kuin 8 §:ssä säädetään niille käyttöön otettavan vesivoiman osakkaille, joille kuuluu vähintään sadasosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.

Hallituksen esityksessä vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009 vp) on yhteisen vesivoiman käyttämistä koskevan 8 luvun 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että vanhan vesilain 3 luvun 9 §:n 4 momentin säännös muodostaa poikkeuksen yhteisaluelain mukaisesta sääntelystä, jonka mukaan yhteistä aluetta koskeva päätösvalta kuuluu ensisijaisesti yhteisen alueen osakaskunnalle. Yhteisen alueen osakaskunta voi voimassa olevan yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä päättää muun muassa yhteisen alueen myymisestä, velan ottamisesta sekä osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämisestä. Osakaskunnan toimivalta ryhtyä yhteisalueen osakkaiden asemaan vaikuttaviin toimiin on varsin laaja ja se mahdollistaa muun muassa vesivoiman käyttöoikeuden pysyvän luovuttamisen yhteisalueen osakkaita sitovasti.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tältä osin edelleen, että edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen vanhan vesilain mukainen sääntely osallistumistarjouksen tekemisestä osakaskohtaisesti ei vastaa tarkoitustaan. Sääntelystä ehdotetaan luovuttavaksi, eli jatkossa osallistumistarjous osoitettaisiin yhteisalueen osakaskunnalle, jolle kuuluisi ensisijainen päätösvalta hankkeeseen osallistumisesta. Yhteisalueen yksittäisen osakkaan intressejä suojaisivat yhteisaluelain oikeussuojamekanismit eli oikaisuvaatimus ja kanneoikeus sekä yhteisaluelain 25 §:ään sisältyvä osakkaan oikeus käyttää asiassa puhevaltaa omasta osuudestaan.

Vesilain 8 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan 5 §:ssä tarkoitettua yhteisen vesivoiman käyttämistä varten on perustettava osakeyhtiö, jollei toisin sovita. Pykälän 3 momentin mukaan osakeyhtiön yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestyksen tekemistä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi hankkeeseen osallistuvalla on oikeus pyytää käräjäoikeutta asettamaan kaksi välimiestä ja näille puheenjohtaja ratkaisemaan erimielisyydet soveltuvin osin noudattamalla, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/1992) säädetään.

Vesilain 8 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan aloitteentekijän on tarjottava muille 5 §:n mukaan osallistumaan oikeutetuille osallistumista voimalaitoksen rakentamiseen tekemällä kuulutushakemus lupaviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan kuulutushakemukseen on liitettävä hankkeen suunnitelma, selvitys, josta käy ilmi, kenelle käyttöön otettava vesivoima kuuluu, sekä hankkeen kustannusarvio ilmoituksineen siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi.

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetaan osallistumistarjousta koskevan 8 luvun 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että julkinen kuulutusmenettely saattaa muodostua raskaaksi sellaisten pienimuotoisten vesivoimahankkeiden osalta, joissa vesivoiman omistajia on paljon, mutta taloudelliset intressit ovat pieniä. Vesivoiman omistajan oikeudellisen aseman turvaaminen edellyttää kuitenkin menettelyn säilyttämistä nykyisenkaltaisena. Säännös vastaa lain esitöiden mukaan asiasisällöltään vesilain nykyistä 3 luvun 11 §:ää, mutta sitä on sanonnallisesti muokattu vastaamaan soveltuvin osin 7 luvun vastaavia säännöksiä.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on julkisella kuulutuksella kehotettava osallistumaan oikeutettuja kirjallisesti ilmoittamaan lupaviranomaiselle osallistumisestaan hankkeeseen sekä esittämään tarvittava selvitys osallistumisoikeudestaan viimeistään kuulutuksessa määrättynä päivänä. Pykälän 3 momentin mukaan vesivoiman osakas, joka ei määräajassa tee 1 momentin mukaista ilmoitusta, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Sama koskee ilmoituksen määräajassa tehnyttä osakasta, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä.

Mainitussa hallituksen esityksessä todetaan osallistumistarjousta seuraavaa julkista kuulutusta koskevan vesilain 8 luvun 9 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella, että sellainen voimalaitoksen rakentamiseen oikeutettu taho, joka olisi ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen, mutta ei olisi määräajassa allekirjoittanut yhtiön perustamisasiakirjoja, menettäisi oikeutensa osallistua hankkeeseen. Osallistumaan oikeutettu ei kuitenkaan menettäisi osallistumisoikeuttaan, mikäli hän panisi vireille välimiesmenettelyn osakeyhtiön perustamissopimusta tai yhtiöjärjestystä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Asiassa saatu selvitys

Metsä Board Oyj on jättänyt aluehallintovirastolle hakemuksen vesilain 8 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumistarjousmenettelyn käynnistämiseksi siten kuin korkeimman hallinto-oikeuden 15.1.2013 antamassa päätöksessä oli edellytetty. Aluehallintovirasto on 9.1.2014 julkisella kuulutuksella kehottanut osallistumaan oikeutettuja kirjallisesti ilmoittamaan lupaviranomaiselle osallistumisestaan Metsä Board Oyj:n hankkeisiin siten kuin vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä on annettu 21.2.2014 päivätty vastaus osallistumistarjoukseen. Vastauksen otsikon ”Osakaskunnan osallistumistarjousilmoitus ja vastatarjousesitys kokonaisratkaisuksi” alla on todettu muun ohella seuraavaa: ”Osakaskunnan ensisijaisena pyrkimyksenä on pyrkiä sopimaan Metsä Board Oyj:n kanssa siitä, että yhtiö lunastaisi vielä tässä vaiheessa prosessia osakaskunnalta vapaaehtoisin neuvotteluin Juvankosken niin sanotun länsipuolikkaan koskivoiman kokonaan itselleen asiallisiin laskelmiin perustuen. (---) Mikäli Metsä Board Oyj ei halua sopia neuvotteluteitse asiaa kanssamme ja allekirjoittaa asiaan liittyvää keskinäistä sopimusta, tulee heidän ilmoittaa kohtuullisessa ajassa aluehallintovirastolle ratkaisustaan.” Vastauksessa on lisäksi vaihtoehtoisesti esitetty, että osakaskunta tarjoaa ulkopuolisille voimalaitosyhtiöille mahdollisuutta lunastaa osakaskunnan osuus.

Aluehallintovirasto on 3.4.2014 kuulutuksen tultua suoritetuksi tehnyt päätöksen, jossa se on todennut lähettävänsä sille saapuneen Änkilän yhteisalueosakaskunnan kirjelmän hakijalle. Aluehallintoviraston päätöksessä on todettu Metsä Board Oyj:n hakemukseen liitetyn selvityksen olleen vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen.

Aluehallintovirasto on päätöksellään 16.9.2015 myöntänyt Metsä Board Oyj:lle käyttöoikeuden Änkilän osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen 689-876-4-0, jonka hallinnosta vastaa Änkilän yhteisalueosakaskunta, sekä tilaan Haamukoski 689-434-32-0, ja määrännyt pysyvästä käyttöoikeudesta maksettavista korvauksista. Aluehallintovirasto on päätöksessään viitannut asiaa edeltäneeseen osallistumistarjousmenettelyyn ja todennut, että Änkilän yhteisalueosakaskunnan kirjelmä ei ole Metsä Board Oyj:n mukaan vastannut osallistumistarjousta, mistä syystä yhtiö on tehnyt hakemuksen käyttöoikeuden saamiseksi toiselle kuuluvaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan. Vastauksessaan muistutuksiin aluehallintovirasto on todennut, että kuulutusaikana saapunut kirjelmä ei ole johtanut uuden yhtiön muodostamiseen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on varsinaisesti kysymys voimalaitoksia varten tarvittavien käyttöoikeuksien myöntämisen edellytyksistä ja näistä käyttöoikeuksista muun ohella Änkilän yhteisalueosakaskunnalle maksettavaksi määrätyistä korvauksista. Osakaskunta on 28.12.2012 pidetyssä ylimääräisessä osakasten kokouksessaan vahvistanut, että Martti Myllykselle osakaskunnan vuosikokouksessa 22.3.2000 annettu valtuutus on edelleen voimassa. Valtuutus on käsittänyt sen sanamuodon mukaan kaikki tarpeellisten korvaus- ja muiden vaatimusten esittämistä osakaskunnan puolesta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi oikeusviranomaisten suuntaan. Korkein hallinto-oikeus tähän nähden katsoo, että Myllyksellä on ollut hallintolainkäyttölain 21 §:n 1 momentin mukainen valtuutus edustaa tässä muutoksenhakuasiassa osakaskuntaa.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on osallistumistarjouksen johdosta aluehallintovirastolle toimittamassaan vastauksessa katsonut, että Metsä Board Oyj:n tulisi neuvotella osakaskunnan kanssa koskivoiman lunastamisesta. Näin ollen Änkilän yhteisalueosakaskunta ei ole aluehallintovirastolle toimittamassaan vastauksessa ilmoittanut osallistumisestaan vesivoimahankkeeseen siten kuin vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentissa edellytetään.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan osallistumisilmoituksen määräajassa tehnyt osakas, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä käräjäoikeudelle, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Lainkohtien mukaisia menettelyjä voidaan soveltaa tilanteissa, joissa aloitteentekijän ja osallistumisilmoituksen tehneen osakkaan välinen erimielisyys koskee yhteisen vesitaloushankkeen toteuttamista varten tarpeellisen osakeyhtiön perustamista. Aluehallintoviraston 16.9.2015 tekemässä päätöksessä ei ole ollut kysymys tällaisesta hankkeesta.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan Metsä Board Oyj:n osallistumistarjouksen johdosta aluehallintovirastolle toimittamaa vastausta ei edellä selostettu kirjelmän sisältö huomioon ottaen voida pitää vesilaissa tarkoitettuina osallistumisilmoituksena. Vaikka aluehallintovirasto ei ole ottanut päätöksessään 16.9.2015 nimenomaisesti kantaa osallistumistarjousmenettelyssä saadun vastauksen sisältöön, se on osallistumismenettelystä kuluneen ajan ja vastauksen sisällön vuoksi sekä muutoin asian selvitettyyn tilaan nähden voinut päätöksellään ratkaista Metsä Board Oyj:n hakemuksen pysyvän käyttöoikeuden saamiseksi Juvankosken voimalaitosta varten tarvittavaan vesivoimaan. Aluehallintovirastolla ei tässä tilanteessa ole ollut velvollisuutta hankkia lisäselvitystä eikä se ole muutoinkaan voinut puheena olevan pysyvää käyttöoikeutta koskevan asian yhteydessä ryhtyä yhtiön tai muiden tahojen puolesta sellaisiin toimenpiteisiin, joita osakeyhtiön perustaminen vesivoiman käyttämistä varten edellyttää. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että se on jo 26.10.2005 antamansa Juvankosken voimalaitosta koskeneen päätöksen taltionumero 2682 perusteluissa todennut, että osallistumistarjousmenettelyn jälkeen voi tulla eri päätöksellä myönnettäväksi pysyvä käyttöoikeus voimalaitoksen omistajalle korvausta vastaan niiden vesivoiman osakkaiden vesivoimaan, jotka eivät ilmoittaudu mukaan voimalaitoshankkeeseen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen ja kun otetaan huomion korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota aluehallintoviraston päätöstä ja palauttaa asiaa sille uudelleen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Koska hallinto-oikeus ei ole päätöksessään vastannut kaikilta osin valituksessa esitettyihin vaatimuksiin, asia on ottamatta sitä välittömästi enemmälti ratkaistavaksi palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Tuire Taina.