Muu päätös 1264/2019

Asia Osayleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja Lappeenrannan kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 10.11.2017 nro 17/0228/3

Asian aikaisempi käsittely

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 29.8.2016 (§ 81) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Hyväristönmäen osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen A:n kuolinpesän osakkaiden ja heidän asiakumppaneidensa, B:n ja hänen asiakumppaneidensa, C:n ja hänen asiakumppaneidensa, D:n ja E:n, F:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä G:n valituksissa maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta esitetyn valitusperusteen sekä edelleen A:n kuolinpesän osakkaiden ja heidän asiakumppaneidensa, B:n ja hänen asiakumppaneidensa, C:n ja hänen asiakumppaneidensa, D:n ja E:n, F:n ja hänen asiakumppaneidensa, G:n, H:n kuolinpesän osakkaiden sekä I:n valituksissa esitettyjen selvitysten riittävyyteen liittyvien valitusperusteiden johdosta.

Hallinto-oikeus on nyt kysymyksessä olevilta osin perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee noin 5–6 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannan keskustasta. Alue sijaitsee Hanhijärven ja Karkkolan kylien välisellä alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 68 hehtaaria. Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueen itäpuolelle on muodostunut asutuksen tihentymä ja alueen länsipuolella sijaitsee väljästi rakentunut Hanhijärven kylä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueelle osoitetusta yhdyskuntateknisen huollon alueesta.

Alueella on voimassa 21.12.2011 vahvistettu Etelä-Karjalan maakuntakaava ja 19.10.2015 vahvistettu 1. vaihemaakuntakaava. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle (A). Kaavamerkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys.

Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu myös kasvukeskusalueen laatukäytäväksi (lk) rajatulle alueelle. Kaavamerkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä tai laatukäytävän sisällä oleva pienempi kehittämiskohdemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan laatukäytävän yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä turvata toimivat ja turvalliset liikenneväylät ja -yhteydet. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet, turvata joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet sekä pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta sekä edistämään joukko- ja kevyenliikenteen edellytyksiä ottaen huomioon virkistys ja matkailu. Keskeisillä taajama-alueilla käytöstä poistuneiden alueiden uudistamista ja saneerausta tulee suunnata asumiseen ja lähipalveluihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon rantojen viheralueita säilyttävä ja viheryhteyksiä mahdollistava rakentaminen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen.

Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjois-koillispuolelle on osoitettu viheryhteystarve/ekologinen käytävä nuolimerkinnällä. Kaavamerkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta virkistys-, luonto-, matkailu- ja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen.

Suunnittelualueen länsipuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (ma/km), Hanhijärven kylämaisema. Kaavamerkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön.

Etelä-Karjalan liitto on antanut lausunnon Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunnossa on todettu, että maakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot merkinnällä et-1 Imatralle ja Lappeenrantaan. Maakuntakaavan laadinnan aikana Lappeenrannan jätevesiratkaisua ei ollut päätetty. Lausunnon mukaan suunniteltu puhdistamoalue sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle ja Etelä-Karjalan laatukäytävän alueelle. Taajamatoimintojen merkintään sisältyvät myös muun muassa taajamien sisäiset liikenneväylät ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Lausunnossa on todettu, että hanke palvelee yhdyskuntateknistä huoltoa mutta on maakunnallinen hanke.

Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueella on voimassa kuntien yhteinen rakenneyleiskaava 2050 sekä Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaava, mitkä kaavat eivät ole oikeusvaikutteisia. Pienellä osalla suunnittelualuetta on voimassa kaupunginvaltuuston 30.3.1981 hyväksymä Eteläisen alueen yleiskaava, jossa suunnittelualueeseen kuuluva alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Valituksenalainen kaava

Valituksenalaisessa kaavassa suunnittelualueen keskelle on osoitettu laajahko yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Muilta osin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-2). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät sisällä asuntoja. Ranta-alueella tulee säilyttää kasvillisuusvyöhyke, jonka leveys on vähintään 20 metriä keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta. Kasvillisuusvyöhykkeellä ei tule muokata maaperää eikä rikkoa pintakerrosta. Aluskasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman ehyenä.

Alueelle on osoitettu yhteensä kahdeksan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo-3 ja luo-5). Merkinnällä luo-3 on osoitettu alueen osat, joilla sijaitsee mahdollinen metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö, vesilain mukainen suojeltu vesiluontotyyppi ja /tai muu arvokas luontokohde. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen, eliölajiesiintymien ja luontokohteiden säilyttämisedellytykset.

Merkinnällä luo-5 on osoitettu ne alueen osat, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja sekä muita luontoarvoja. Liito-oravan elinympäristön ja liikkumisen kannalta tarpeellinen puusto tulee säilyttää.

Yhdyskuntateknisen alueen itäpuolelle M-2-alueelle on osoitettu viheryhteystarvetta koskeva nuolimerkintä. Suunnittelualueelle, sen länsi- ja eteläosiin, on lisäksi osoitettu yhdystie/kokoojakatua (yt/kk), kaasulinjaa (k), siirtoviemäriä (j) sekä ulkoilureittiä osoittavat merkinnät. Alueen eteläosaan on lisäksi merkitty muinaismuistokohde (sm).

Valituksenalaisen kaavan yleisten määräysten mukaan ET-alueen yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Yleisen määräyksen mukaan luo-3 ja luo-5-alueilla maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Maisematyölupaa ei tarvita taimikon hoitoon, kasvatushakkuuseen eikä myrsky- tai hyönteistuhojen korjaamiseen.

Lisäksi yleisissä määräyksissä on tuulivoimaloita koskeva määräys, jonka mukaan yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee pyytää Puolustusvoimien pääesikunnan lausunto. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.

Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 21.10.2015), muinaisjäännösinventointi ja sen täydennys (Mikroliitti Oy 19.6.2014 ja 19.2.2015) sekä maisemaselvityksen täydennys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 21.3.2016). Lisäksi kaavaa valmisteltaessa aineistona on kaavaselostuksen mukaan ollut muun muassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavoitusta varten laadittuja selvityksiä, Lappeenrannan kaupungin ohjelmia ja suunnitelmia sekä jätevedenpuhdistamoa varten laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä kuten Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupahakemus Hyväristönmäelle rakennettavalle uudelle jätevedenpuhdistamolle.

Kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja kaavan sisältövaatimuksiin liittyvät valitusperusteet

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Pykälän 3 momentin mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n nojalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niitä on tarkistettu valtioneuvoston päätöksellä 13.11.2008, joka tuli voimaan 1.3.2009. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on esitettyjen valitusten johdosta ensin arvioitava, onko maakuntakaava ollut riittävästi ohjeena kaavaa laadittaessa sekä se, onko valituksenalainen kaava perustunut riittäviin selvityksiin.

Kaupunginhallituksen lausunnossa on lausuttu muun muassa, että maakuntakaava välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja ohjaa yleiskaavoitusta, jossa maakuntakaavan osoittamat periaatteet ja alueet tarkentuvat. Lausunnon mukaan Hyväristönmäen osayleiskaava ei ole ristiriidassa Etelä-Karjalan maakuntakaavan eikä 1. vaihemaakuntakaavan kanssa, koska jätevedenpuhdistamo voi sijaita maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella. Lausunnossa on todettu lisäksi, että jätevedenpuhdistamo palvelee yhdyskuntateknistä huoltoa eikä se ole teollisuuslaitos. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Myös vaikutusten arviointi on yleiskaavavaiheessa yleispiirteisempi ja voi sisältää epävarmuustekijöitä. Suunnitelmat tarkentuvat asemakaavavaiheessa.

Kaavaselostuksen mukaan Hyväristönmäen osayleiskaavan tavoitteena on alueen maankäytön ohjaaminen siten, että alueelle voidaan sijoittaa jätevedenpuhdistamo sekä mahdollinen lietteen käsittelylaitos ympäristövaikutukset ja muu maankäyttö huomioiden. Kaavaselostuksen mukaan jätevedenpuhdistamoa varten osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue palvelee taajamatoimintoja ja mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen kasvukeskusalueen laatukäytävän sisällä. Näin ollen aluevaraus ei ole Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastainen, vaikka Hyväristönmäen kohdalla ei olekaan jätevedenpuhdistamoa osoittavaa kohdemerkintää.

Kaavaselostuksen mukaan yhdyskuntateknisen huollon alueelle suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle on haettu ympäristölupaa. Ympäristölupa, joka on myönnetty 29.8.2016, koskee Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen yhdyskuntajätevesien, viemäröityjen teollisuusjätevesien, Lemin ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevesien sekä puhdistamolle tuotavien sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden käsittelyä puhdistamossa sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista viemäriputkella vesistöön Rakkolanjoen yläosalle.

Kaavaselostuksesta ilmenee lisäksi, että jätevedenpuhdistamon yhteyteen varataan tilaa mahdollisille lietteen jatkokäsittelytoiminnoille. Lisäksi puhdistamolla on tilavaraus myöhemmin mahdollisesti vaadittavalle haitallisten aineiden poistolle ja uusien, tällä hetkellä vielä kehitysvaiheessa olevien tekniikoiden hyödyntämiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä esille tuotuja lietteenkäsittelyvaihtoehtoja, joiden sijoittamiseen alueelle on varauduttu osayleiskaavassa, ovat mädätys tai poltto. Lietteenkäsittelyvaihtoehdoissa on oletuksena kaikkien Lappeenrannan ja Imatran jätevedenpuhdistamoiden lietteiden käsittely samassa laitoksessa. Mädättämö on myös mahdollista toteuttaa biojätteiden ja lietteen yhteismädätyksenä. Yhteismädätyslaitoksessa käsiteltäisiin selostuksen luvun 8.4.2 mukaan jätevedenpuhdistamoiden lietteiden lisäksi koko Etelä-Karjalan maakunnan erilliskerätyt biojätteet. Alueellisesta lietteen- ja jätteenkäsittelyratkaisuista tai muista sivutoiminnoista ei ole tehty suunnitelmia tai päätöksiä.

Kaavaselostuksessa esitetyn kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuloksia on hyödynnetty soveltuvin osin kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten arviointi on perustunut kaavaa varten laadittuihin selvityksiin. Arvioinnin epävarmuustekijöinä on mainittu jätevedenpuhdistamon mahdolliset sivutoiminnot, joista erityisesti biojätteen ja yhdyskuntajätevesilietteen yhteismädätyksellä saattaa toteutuessaan olla merkittäviä vaikutuksia liikennemääriin, liikenteen aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin sekä melu- ja hajuhaittojen kautta lähialueiden asumisviihtyvyydelle ja virkistyskäytölle. Kaavaselostuksen mukaan jätevesilietteen käsittelystä ei ole tehty perusteellista, ympäristöhäiriöitä tarkastelevaa vaikutusten arviointia. Vaikutusalueen osalta on todettu muun muassa, että mahdollisten sivutoimintojen välilliset vaikutukset voivat ulottua koko maakunnan alueelle.

Hallinto-oikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on katsottu, että erityisalueen lainmukaisuutta on arvioitava alueelle suunnitellun toimintakokonaisuuden perusteella (KHO 2016:183). Valituksenalaisen kaavan vaikutusten arviointi on tehty alueelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon vaikutuksia arvioimalla. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmenee, että suunniteltu jätevedenpuhdistamo vaatii tilaa noin kolme hehtaaria. Mahdollisten sivutoimintojen vaikutuksia tai niiden tilantarvetta ei ole erikseen arvioitu.

Valituksenalaisessa kaavassa yhdyskuntateknisen huollon alue on osoitettu asemakaavoitettavaksi alueeksi. Kaavassa ei ole kaava- tai suunnittelumääräyksellä rajattu niitä toimintoja, joita alueelle on mahdollista sijoittaa. Kaavamääräyksiä ei ole myöskään annettu haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai rajoittamiseksi. Kaavaselostuksen mukaan yhdyskuntateknisen huollon alueen pinta-ala on noin 22,8 hehtaaria.

Ympäristöministeriön ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000” -julkaisusarjaan kuuluvassa oppaassa nro 11 ”Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset” yhdyskuntateknisen huollon alueen (ET) käyttötarkoitus on rajattu siten, että merkinnällä osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia kuten voimaloita, vedenottamoita, vedenpuhdistamoita ja niihin liittyviä jätteidenkäsittelylaitoksia varten varattuja alueita. Myös teleliikenteen mastojen alueet voidaan tarvittaessa osoittaa käyttämällä ET-merkintää.

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisessa kaavassa oleva ET-merkintä mahdollistaa kaikkien edellä mainittujen toimintojen sijoittamisen alueelle, kun alueen käyttötarkoitusta ei ole kaavamääräyksellä rajoitettu. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä on nimenomaan todettu, että alueelle voidaan sijoittaa myös tuulivoimaloita, joiden lukumäärää, kokoa ja sijaintia ei ole kaavamääräyksillä rajoitettu. Kaavan vaikutuksia on arvioitu edellä selostetulla tavalla alueelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon vaikutusten arvioimisella. Hallinto-oikeus arvioi, että alueen pinta-ala mahdollistaa myös muiden yhdyskuntateknisen huollon toimintojen kuin jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen ja tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle.

Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan taajamatoimintojen aluetta koskeva merkintä sisältää yhdyskuntateknisen huollon alueet. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kyseessä on Lappeenrannan kaupungin lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedenpuhdistamo, sekä suunnittelualueen ja sen lähialueiden olosuhteet, ET-alueen laaja pinta-ala ja se, ettei ET-alueelle sijoitettavia toimintoja tai niiden aiheuttamia vaikutuksia ole kaavamääräyksellä ohjattu, kaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella ei ole riittävästi arvioitavissa alueelle mahdollisesti sijoitettavissa olevien toimintojen vaikutuksia eikä niiden laajuutta ja maakunnallista merkittävyyttä. Kaavaselostuksessa tosin on todettu, että sivutoimintojen välilliset vaikutukset voivat ulottua koko maakunnan alueelle. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että Rakkolanjokeen johdettava jätevesikuormitus vaikuttaa normaalitilanteessa Venäjän puolella lievästi ravinnepitoisuuksien nousun johdosta ja että poikkeustilanteessa vaikutukset Venäjän puolelle olisivat merkittävät. Hallinto-oikeus arvioi, että maakuntakaava ei ole ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Huomioon ottaen yhdyskuntateknisen huollon alueen laajuus ja se, ettei alueen tarkempaa suunnittelua ole kaavassa ohjattu tuulivoimaloiden sijoittamista koskevaa yleistä määräystä lukuun ottamatta, hallinto-oikeus arvioi, että kaavan vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty ja arvioitu, kun selvitykset ja arviointi on tehty pelkästään jätevedenpuhdistamon vaikutuksiin liittyen. Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei myöskään ole mitään mainintaa tuulivoimaloiden vaikutuksista, kuten niiden vaikutuksista ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen tai maisemaan ja kulttuuriperintöön. Kaava-asiakirjojen perustella ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö kaava yhdyskuntateknisen huollon alueen osalta maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa mainitut kaavan sisältövaatimukset. Valituksenalainen kaava ei siten ole perustunut kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin selvityksiin.

Lopputulos

Valituksenalainen kaava on edellä lausutuilla perusteilla yhdyskuntateknisen huollon alueeksi osoitetun alueen osalta lainvastainen. Kaavan tarkoitus ja suunnittelualueen pinta-ala huomioon ottaen valituksenalainen kaava on kumottava kokonaan.

Päätöksen tultua edellä mainituilla perusteilla kumotuksi lausuminen muista valitusperusteista raukeaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (419/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Ritva Schiestl ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lappeenrannan kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen ja että kaavan hyväksymistä koskevat valitukset hylätään.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Etelä-Karjalan maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Hyväristönmäen alue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A) ja kasvukeskusten laatukäytäväksi (lk) rajatulle alueelle. Osayleiskaava täsmentää maakuntakaavassa esitettyjä alueidenkäytön periaatteita ja aluevarauksia. Etelä-Karjalan liitto ei ole kaavaehdotuksesta 21.12.2015 antamassaan lausunnossa pitänyt kaavaratkaisua maakuntakaavan vastaisena. Myöskään Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole osayleiskaavasta antamissaan lausunnoissa pitänyt kaavaratkaisua maakuntakaavan vastaisena.

Marraskuussa 2015 valmistuneessa Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan seurantaraportissa todetaan, että Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon sijoittumispaikkaa ei ollut ratkaistu vielä maakuntakaavaa laadittaessa, joten maakuntakaavaan osoitettiin kolme vaihtoehtoa: purkuvesistö Rakkolanjokeen, Saimaaseen tai Vuokseen. Lisäksi seurantaraportissa esitetään, että Lappeenrannan jätevesiratkaisun tulokset tulisi ottaa huomioon seuraavassa vaihemaakuntakaavassa.

Osayleiskaava on perustunut kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdan 4 mukaan osayleiskaavan ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen sijoittaminen alueelle. Tavoitteena on alueen maankäytön ohjaaminen siten, että alueelle voidaan sijoittaa jätevedenpuhdistamo sekä mahdollinen lietteenkäsittelylaitos ympäristövaikutukset ja muu maankäyttö huomioiden.

Osayleiskaavan kaavamääräysten mukaan ET-alueen yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Siltä osin kuin alueelle on mahdollisesti tulossa muita toimintoja kuin jätevedenpuhdistamo, vaikutustenarviointi tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä. Mikäli osayleiskaava-alueelle sijoitetaan jätevedenpuhdistamo taikka siihen liittyviä sivutoimintoja, tämä edellyttää harjoitettavan toiminnan lainmukaisuuden edellytysten selvittämistä ympäristönsuojelulain mukaisella ympäristöluvalla. Jätevedenpuhdistamon vaatiman alueen laajuudesta, tarvittavista suojavyöhykkeistä sekä ET-alueelle sijoittuvista luontokohteista johtuen mahdollisten sivutoimintojen sijoittumismahdollisuus ET-alueelle on hyvin rajallinen. Osayleiskaavassa ei ole ollut tarpeen antaa tarkempia määräyksiä toimintojen rajaamiseksi tai haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi.

Osayleiskaava ei sisällä maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettua määräystä yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena, eikä osayleiskaavalla ole osoitettu tuulivoimaloita kaava-alueelle. Tuulivoimaloita koskevan kaavamääräyksen tarkoituksena on asemakaavoituksen ohjaaminen.

A:n kuolinpesän osakkaat ja heidän asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen, jossa he ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet valituksen hylkäämistä.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen, jossa he ovat esittäneet valituksen hylkäämistä, sekä lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kaavan vaikutusten arviointi ei ole ollut riittävää, koska kaavan vaikutuksia on arvioitu vain alueelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon osalta. Kaikkien muiden toimintojen, kuten lietteen jatkokäsittelyn ja biojätteen käsittelyn, osalta vaikutustenarviointi on jätetty tekemättä. Kaavaa varten laaditut selvitykset eivät siten ole olleet riittäviä.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen, jossa he ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa, esittäneet valituksen hylkäämistä sekä todenneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Maakuntakaavassa on osoitettu Lappeenrannan alueelle kaksi jätteenkäsittelyaluetta, jotka ovat Toikansuo ja Kukkuroinmäki. Uusien tämän tyyppisten alueiden perustaminen kaupunkiin ei ole perusteltua.

Jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on myönnetty kolmen hehtaarin alueelle. Osayleiskaavassa osoitetun ET-alueen laajuus on kuitenkin 22,8 hehtaaria. ET-alue on lisäksi suunniteltu paikalle, jossa on useita luo-3- ja luo-5-merkintöjä.

D ja E ovat antaneet selityksen, jossa he ovat esittäneet valituksen hylkäämistä.

F ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen, jossa he ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet valituksen hylkäämistä.

G on antanut selityksen, jossa hän on esittänyt valituksen hylkäämistä.

H:n kuolinpesän osakkaat ovat antaneet selityksen, jossa he ovat viitanneet asiassa aiemmin esittämäänsä sekä esittäneet valituksen hylkäämistä.

I on antanut selityksen, jossa hän on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja esittänyt valituksen hylkäämistä.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavan laatimisessa ei ole ollut tarkoituksenmukaista käyttää lähtökohtana Lappeenrannan jätevesien ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) arvioitua kolmen hehtaarin tilantarvetta jätevedenpuhdistamolle, koska YVA-vaiheessa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon yksityiskohtainen suunnittelu ei ollut vielä käynnistynyt. Jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupahakemuksessa esitetyn asemapiirroksen perusteella varsinaisen jätevedenpuhdistamon vaatima alue rakenteineen ja piha-alueineen on noin 5–6 hehtaarin laajuinen.

Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on varattu tilaa mahdollisille lietteen jatkokäsittelytoiminnoille. Lisäksi puhdistamolla on tilavaraus myöhemmin mahdollisesti vaadittavalle haitallisten aineiden poistolle ja uusille, tällä hetkellä vielä kehitysvaiheessa olevien tekniikoiden hyödyntämiselle. Näiden osalta ei ole yleiskaavaa laadittaessa ollut käytössä YVA-vaihetta tarkempia suunnitelmia, joiden pohjalta vaikutustenarviointia olisi voinut tarkentaa.

A:n kuolinpesän osakkaat ja heidän asiakumppaninsa ovat toimittaneet lisäkirjelmiä.

J, joka ei ole ollut asiassa valittajana hallinto-oikeudessa, on omasta aloitteestaan toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle kirjelmiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asiassa on Lappeenrannan kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana, onko osayleiskaavaa laadittaessa otettu maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus ja onko osayleiskaavaratkaisu perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin ja vaikutustenarviointeihin.

Osayleiskaavan kuvaus ja kaavaratkaisun perusteena olevat keskeiset selvitykset

Hyväristönmäen osayleiskaava-alue sijaitsee Lappeenrannan keskustataajaman eteläpuolella, Hanhijärven ja Karkkolan kylien välisellä alueella. Kaava-alue on laajuudeltaan noin 67,7 hehtaaria. Kaava-alueella ei kaavaselostuksen mukaan sijaitse asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat alueen koillis- ja länsipuolille noin 200 metrin etäisyydelle kaava-alueesta.

Kaava-alueen keskiosa on hallinto-oikeuden päätöksessä tarkemmin selostetuin tavoin osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) ja ET-aluetta ympäröivä alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-2). ET-alue on pinta-alaltaan 22,8 hehtaaria ja sen yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan osayleiskaavan yleismääräyksen mukaan asemakaavalla.

Osayleiskaavan lähtökohtana on kaavaselostuksen mukaan yhdyskuntajätevesien puhdistamon toteuttaminen alueelle. Käsittelemätön jätevesi johdetaan puhdistamolle siirtoviemärillä ja käsitelty jätevesi vesistöön purkuputkella. Kaavaselostuksessa todetaan edelleen, että jätevedenpuhdistamon yhteyteen varataan tilaa mahdollisille lietteen jatkokäsittelytoiminnoille. Lisäksi puhdistamolla on tilavaraus uusien, tällä hetkellä vielä kehitysvaiheessa olevien tekniikoiden hyödyntämiselle.

Jätevedenpuhdistamolle on 8.12.2014 päivätyn ympäristölupahakemuksen mukaan tarkoitus johtaa käsiteltäväksi Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen yhdyskuntajätevedet ja viemäröidyt teollisuusjätevedet sekä Lemin ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevedet. Puhdistamon asukasvastineluvuksi on ilmoitettu 119 000.

Osayleiskaavan vaikutusten arviointi on perustunut vuosina 2013–2014 suoritettuun Lappeenrannan jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevaan ympäristövaikutusten arviointiin, jota on täydennetty muun ohella luontoselvityksillä ja maisemakuvan tarkastelulla.

Kaavaselostuksessa todetaan, että jätevedenpuhdistamon mahdollisilla sivutoiminnoilla, erityisesti biojätteen ja yhdyskuntajätevesilietteen yhteismädätyksellä saattaa toteutuessaan olla merkittäviä vaikutuksia liikennemääriin, liikenteen aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin sekä melun ja hajuhaittojen kautta lähialueiden asumisviihtyvyydelle ja virkistyskäytölle. Ympäristöhäiriöiden arviointiin todetaan liittyvän merkittävänä epävarmuutena mahdollinen jätevesilietteen käsittely, josta ei ole tehty perusteellista, ympäristöhäiriöitä tarkastelevaa vaikutustenarviointia.

Aluetta koskevat maakuntakaavan suunnittelumääräykset

Kaava-alue on hallinto-oikeuden päätöksessä tarkemmin selostetuin tavoin osoitettu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa ja Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaava-alue sisältyy lisäksi maakuntakaavoissa osoitettuun kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk).

Taajamatoimintojen aluetta koskevalla kaavamerkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys.

Maakunnallisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä et-1. Hyväristönmäen alueella ei ole tällaista merkintää.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Kaava-alueelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon asukasvastineluvuksi on ilmoitettu 119 000. Puhdistamon on suunniteltu palvelevan Lappeenrannan ohella myös Lemin ja Taipalsaaren kuntia. Puhdistamon kokoluokka ja suunniteltu toiminta-alue huomioon ottaen kysymys ei ole maakuntakaavan taajama-alueita koskevassa kaavamerkinnässä tarkoitetusta taajama-aluetta palvelevasta yhdyskuntateknisen huollon toiminnosta, vaan osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa merkitykseltään maakunnallisen jätevedenpuhdistamon sekä siihen liittyvien mahdollisten sivutoimintojen sijoittuminen kaava-alueelle. Kaavaratkaisu merkitsee siten poikkeamista maakuntakaavan taajama-aluetta koskevasta kaavamerkinnästä.

Osayleiskaavalla ratkaistaan maankäytölliset edellytykset jätevedenpuhdistamon ja sen sivutoimintojen sijoittamiselle kysymyksessä olevalle kaava-alueelle. Suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset on selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella on voitava varmistaa yleiskaavan laatimista ohjaavien maakuntakaavojen keskeisten tavoitteiden välittyminen asemakaavoitukseen ja muuhun yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa säädettyjen sisältövaatimusten täyttyminen.

Osayleiskaavan vaikutusten arviointi on keskittynyt jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuvien vaikutusten selvittämiseen ja arviointiin. Sivutoimintojen osalta ei ole tehty kattavaa ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia, vaikka kaavaselostuksessa on todettu, että jätevedenpuhdistamon mahdollisilla sivutoiminnoilla saattaa toteutuessaan olla merkittäviä vaikutuksia liikennemääriin, liikenteen aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin sekä melun ja hajuhaittojen kautta lähialueiden asumisviihtyvyydelle ja virkistyskäytölle. Kaavaratkaisun perusteena olevat vaikutustenarvioinnit eivät siten koske kaava-alueelle suunniteltua toimintakokonaisuutta, eikä yleiskaavassa ole muutoinkaan riittävällä tavalla arvioitu eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista eikä mahdollisia haittoja lähialueelle. Kaavaratkaisun kokonaisvaikutukset jäävät tämän vuoksi epäselviksi. Vaikutustenarvioinnin epävarmuutta lisää tässä tapauksessa myös ET-aluetta koskevan kaavamääräyksen yleispiirteisyys, joka mahdollistaa myös muiden kuin kaavaselostuksessa mainittujen yhdyskuntateknisen huollon toimintojen sijoittumisen alueelle, sekä se, että kaavan mukainen ET-alue on huomattavan laaja. Laadittujen selvitysten perusteella ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen ole mahdollista arvioida, onko maakuntakaavasta poikkeamiselle tässä tapauksessa hyväksyttäviä perusteita ja täyttääkö osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa mainitut kaavan sisältövaatimukset.

Osayleiskaavan yleisten määräysten perusteella yksittäisten alle 50 metriä korkeiden pientuulivoimaloiden rakentaminen kaava-alueelle on sallittua. Osayleiskaava ei kuitenkaan sisällä maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettua määräystä, jonka mukaan osayleiskaavaa tai sen osaa voitaisiin suoraan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Toisin kuin hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei osayleiskaava mahdollista yli 50 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamista kaava-alueelle. Kaavan vaikutusten arviointia ei siten ole pidettävä puutteellisena sillä hallinto-oikeuden päätöksessä mainitulla perusteella, että tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole erikseen arvioitu.

Edellä lausutuista syistä ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ei ole perusteita lopputulokseltaan muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä, jolla on kumottu kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.