Muu päätös 2295/2019

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A, B ja C

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 27.12.2017 nro 17/0318/1

Asian aikaisempi käsittely

Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on 16.3.2016 (§ 10) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen täydennyksessä ja vastaselityksessä ensi kertaa esitetyt valitusperusteet sekä muutoin hylännyt valituksen ja hallintolainkäyttölain 74 §:ään viitaten asianosais- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksen hylkäämisen osalta seuraavasti:

Esteellisyyttä koskevat väitteet (oikeastaan valitusperusteet)

Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen, 3 kohdan mukaan, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen ja 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

X:n esteellisyys

Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja X omistaa osaksi Hyrynsalmen kunnassa Rinteen tilan RN:o 17:28 (kiinteistötunnus 105-405-17-28). Tila ei sijaitse hyväksytyn Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan kaava-alueella, eikä sen ole voinut havaita sijaitsevan suunnittelualueella myöskään kaavan vireilletuloaineistosta. Tila on kuitenkin kaavaluonnosvaiheessa, jolloin kaava-alue on ollut lopullista kaava-aluetta laajempi, rajautunut kaakkoiskulmastaan vähäiseltä osin kaava-alueeseen.

Hyrynsalmen kunnanhallitus on 4.6.2013 (§ 129) päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Lumivaaran alueelle tuulipuiston toteuttamiseksi sekä päättänyt kaavan laatijan hyväksymisestä ja siitä, että kaavan laatimisesta tehdään kaavoitussopimus. Kunnanhallitus on 5.11.2013 (§ 217) päättänyt hyväksyä kunnan ja Prokon Wind Energy Finland Oy:n välisen sopimuksen osayleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi. Kunnanhallitus on 11.2.2014 (§ 38) päättänyt nimetä Prokon Lumivaara -tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn seurantaryhmään Hyrynsalmen kunnan edustajan ja 29.4.2014 (§ 112) antanut lausunnon Prokon Wind Energy Finland Oy:n tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman johdosta. Kunnanhallitus on 14.1.2015 (§ 10) antanut lausunnon Lumivaaran tuulivoimahankkeiden osayleiskaavaluonnoksista. Kunnanhallitus on 22.9.2015 (§ 194) käsitellyt kunnan lausuntoa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan kaavaehdotuksesta ja 6.10.2015 (§ 200) päättänyt lausunnon antamisesta mainitun kaavaehdotuksen johdosta. Valitukseen liitetyistä pöytäkirjanotteista ilmenee, että kunnanhallituksen puheenjohtaja X on osallistunut asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon kunnanhallituksessa mainituissa asioissa.

Hyrynsalmen ympäristölautakunta on 27.3.2014 (§ 23) päättänyt Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan vireille saattamisesta. Ympäristölautakunta on 30.10.2014 (§ 66) päättänyt asettaa Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta on 30.6.2015 (§ 52) käsitellyt tuulipuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksen nähtäväksi asettamista ja 20.8.2015 (§ 63) päättänyt asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta on 27.10.2015 (§ 96) hyväksynyt kaavanlaatijan vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä osayleiskaavaehdotuksen ja esittänyt kunnanhallitukselle vastineiden ja kaavan hyväksymistä. Valitukseen liitetyistä pöytäkirjanotteista ilmenee, että X on ollut kunnanhallituksen puheenjohtajan läsnäolo-oikeuden perusteella läsnä ympäristölautakunnan käsitellessä mainittuja asioita.

X on osallistunut myös maankäyttötoimikunnan kokoukseen 18.3.2014 sen esittäessä ympäristölautakunnalle Prokon Lumivaara -tuulipuiston kaavoituksen vireille saattamista (§ 17) ja 27.10.2014 toimikunnan esittäessä ympäristölautakunnalle, että se asettaa tuulipuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot (§ 37).

Kunnanhallituksen päätökset 22.9.2015 § 194 ja 6.10.2015 § 200 eivät koske valituksenalaisen tuulipuiston osayleiskaavan valmistelua, eikä X:n osallistumisella näiden asioiden käsittelyyn ole merkitystä arvioitaessa hänen esteellisyyttään valituksenalaisen päätöksen osalta.

X ei ole kysymyksessä olevassa osayleiskaava-asiassa maanomistuksensa tai muullakaan perusteella asianosainen, eikä hän siten ole ollut asiassa esteellinen hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

X:n osaksi omistama Rinteen tila ei ole missään kaavoituksen vaiheessa sisältynyt osaksikaan suunnittelualueeseen tai kaava-alueeseen. Kaavasta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset hyödyt tai vaihtoehtoisesti rakentamisrajoitukset kohdistuvat osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevän suunnittelualueen ja myöhemmin kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta ilmenevän kaava-alueen maanomistajille, eikä vastaavanlaisia hyötyjä tai rajoituksia ole yleensä odotettavissa kaava-alueen ulkopuolisille maanomistajille. Rinteen tila sijaitsee niin etäällä lähimmistä osayleiskaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden alueista, ettei X:lle tilan omistajana ole ollut odotettavissa myöskään niin sanottua siipipeittokorvausta aiheutuvasta haitasta tai kaavan selvityksiin nähden merkittäviä melu- tai muita vaikutuksia. Yksinomaan sillä perusteella, että X:n osaksi omistama tila kaavaluonnosvaiheessa yhdeltä kulmaltaan vähäiseltä osin on rajautunut kaava-alueeseen ja sijaitsee kaavan vaikutusalueella, häntä ei ole pidettävä kaava-asiassa hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 tai 7 kohdan perusteella esteellisenä.

Kaavoituksen yhteydessä ei ole sitovasti ratkaistu tai olisi voitukaan ratkaista sitä, onko yksityistietä, jonka tiekunnan osakas X valituksen mukaan on, kaavan mahdollistaman tuulivoimarakentamisen toteuttamiseksi levennettävä tai muutoin parannettava X:n osaksi omistaman tilan kohdalla taikka onko tiealuetta mahdollisesti lunastettava. Sitä, että tuulivoimayhtiön mahdollinen tuleminen tiekunnan osakkaaksi voi vaikuttaa X:n asemaan tiekunnan osakkaana, ei ole pidettävä hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna erityisenä hyötynä tai haittana. X:ää ei ole pidettävä yksityistien tiekunnan osakkaana edellä mainittujen mahdollisten vaikutusten johdosta asiassa esteellisenä myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella. Hän ei ole ollut kaava-asiassa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellinen myöskään muilla valittajien esittämillä perusteilla.

Y:n esteellisyys

Hyrynsalmen tuolloinen kunnanjohtaja Y on valituksessa esitetyn esteellisyysväitteen johdosta antamassaan lausumassa todennut muun ohella, että hän on toiminut Suunnittelukeskus Oy:n, nykyisin FCG Oy, toimialapäällikkönä ja projektinjohtajana vuosina 2000−2002. Hän on vastannut Seinäjoen toimiston maa- ja vesirakentamisen toimeksiantojen konsultointitehtävien johdosta ja suorittamisesta. Asiakirjoista ilmenee, että FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavaan liittyviä selvityksiä. Y on kaupunginhallituksen esittelijänä osallistunut kaava-asian käsittelyyn.

Y:n työsuhde mainittuun yhtiöön on päättynyt vuonna 2002, eikä hän ole ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn palvelussuhdejääviä koskevan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Kun otetaan huomioon työsuhteen päättymisestä kulunut aika sekä se, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Y:llä olisi erityisiä ystävyyssuhteita sellaisiin FCG Oy:n palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat osallistuneet kysymyksessä olevan kaava-asian valmisteluun yhtiössä, luottamuksen Y:n puolueettomuuteen ei voida katsoa myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaarantuneen valituksessa esitetyillä perusteilla.

Johtopäätös

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien esittämillä esteellisyyttä koskevilla perusteilla.

Vuorovaikutus kaavoituksessa

Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 8.4.2014. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.12.2014−23.1.2015 ja kaavaehdotus 28.8.−28.9.2015. Kaavan vireilletulovaiheessa, kaavaluonnosvaiheessa ja kaavaehdotusvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuudet. Kaavanlaatijan valituksen johdosta antamasta vastineesta ilmenee, että osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä maata omistaville, joilta on saatu osoitetieto, on lähetetty kirjeitse tiedotteet kaavaluonnoksen ja myöhemmin kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Kirjeissä on mainittu muun muassa järjestettävistä yleisötilaisuuksista sekä mahdollisuudesta esittää kaavaluonnosvaiheessa mielipide ja tehdä kaavaehdotuksesta muistutus. Kaavanlaatijan vastineen liitteenä olevassa listauksessa, josta ilmenee kirjeitse tiedottaminen, on mainittu C:n omistama Kummun tila RN:o 14:21 ja D:n omistama Kivelän tila RN:o 14:19. A:lle ei ole Lisä-Juurikan tilan RN:o 70:0 omistajana lähetetty tiedotuskirjettä kaavaluonnosvaiheessa, mutta sellainen on lähetetty kaavaehdotusvaiheessa.

Kaavoituksen vuorovaikutusta koskevia säännöksiä sovelletaan sen jälkeen, kun kunta on päättänyt käynnistää kaavan laatimisen. Kaavoituksen pohjaksi voidaan tehdä jo tätä ennenkin selvityksiä, mutta kunnalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa velvollisuutta tiedottaa tällaisista valmistelevista toimista. Kun otetaan huomioon, että kaavoituksen vireilletulosta on päätetty vuonna 2013, kaavoitukseen liittynyt vuorovaikutus ei ole ollut puutteellista sillä perusteella, että A:lle ei ollut syksyllä 2012 ilmoitettu kaavoitukseen liittyvistä suunnitelmista. Sillä valituksessa esitetyllä seikalla, onko Lietekylän metsästysseuran puheenjohtaja mahdollisesti toiminut omavaltaisesti antaessaan metsästysseuran jäsenten puolesta lausunnon, ei ole merkitystä arvioitaessa kaavoituksen vuorovaikutuksen lainmukaisuutta.

Vaikka kunnalla on sinänsä harkintavaltaa sen suhteen, miten maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu vuorovaikutus käytännössä toteutetaan, oleellista asiassa on se, että vuorovaikutusmahdollisuudet, kuten tiedottaminen ja yleisötilaisuuksien pitäminen, järjestetään riittävän aikaisessa vaiheessa niin, että osallisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Hallinto-oikeus toteaa, ettei A:n osalta tiedottamisessa ole täysin onnistuttu, kun hänelle ei esitetyn selvityksen mukaan kaava-alueen lähialueen maanomistajana ole lähetetty tiedotetta jo kaavaluonnosvaiheessa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että A:lle on lähetetty tiedote kaavaehdotusvaiheessa ja että hän on tehnyt kaavaehdotuksen johdosta muistutuksen, johon on laadittu kaavoittajan vastine, valtuuston päätöstä ei ole pidettävä yksinomaan tällä perusteella lainvastaisena.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu kaavaa valmisteltaessa toteutuneesta tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta, kaava-alueen ja sen lähialueiden maanomistajia on kokonaisuudessaan arvioituna tiedotettu riittävästi, ja maanomistajat, osalliset ja kunnan asukkaat ovat voineet esittää mielipiteensä valmisteilla olevasta kaavasta. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien tiedottamisen ja vuorovaikutuksen puutteellisuuden osalta esittämillä perusteilla.

Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 64 a §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin (1587/2009) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin (1259/2014) mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehdään. Viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen suunnittelija tai toteuttaja, ympäristöministeriö päättää, mikä toinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausunnon. Ympäristöministeriön päätökseen ei saa erikseen valittamalla hakea muutosta.

Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos luonnonsuojelulain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Suunnittelun lähtökohta ja kaavan kuvausta

Pinta-alaltaan noin seitsemän neliökilometrin suuruinen Prokon Lumivaara -tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa Lumivaaran alueella noin kymmenen kilometriä Hyrynsalmen keskustasta länteen ja noin 20 kilometriä Ristijärven keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä Ristijärven kunnan rajasta. Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on 16.3.2016 (§ 11) hyväksynyt suunnittelualueen välittömään läheisyyteen alueen länsipuolelle Otsotuuli Oy:n suunnittelemaa tuulipuistoa koskevan Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan.

Kaavaselostuksesta ilmenee, että Prokon Lumivaara -tuulipuiston suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä, ja alueella on talousmetsää ja hakkuuaukeita. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Lähin asuinrakennus sijaitsee alueen pohjoispuolella noin 1,4 kilometrin ja lähimmät lomarakennukset yli 2,7 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista.

Suunnittelualueella ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Suunnittelualuetta lähimmäksi sijoittuu Peuravaaran vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, joka on myös osa Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-aluetta ja Kainuun vaarajakson metsät FINIBA-aluetta.

Osayleiskaavaa hyväksyttäessä alueella voimassa olleessa Kainuun maakuntakaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen luoteisosa sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun luontomatkailun kehittämisalueeseen. Suunnittelualue sijoittuu myös maakuntakaavaan merkitylle poronhoitoalueelle. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva Säkkisenlatvansuo-Jännesuo-Lamminsuo ja Peuravaara on osoitettu maakuntakaavassa Natura-alueeksi ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Luontomatkailun kehittämisaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueita kehitetään luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kohdealueina. Luontomatkailua palvelevat rakenteet pyritään keskittämään näille alueille. Alueilla tulee varautua merkittäviin matkailijamäärien kasvuun ja kansainväliseen yhteistyöhön. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriarvojen säilymiseen. Alueen toteuttaminen ei saa vaarantaa alueella sijaitsevan tai siihen rajoittuvan Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja.

Kainuun liiton maakuntavaltuuston 30.11.2015 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 31.1.2017 vahvistamassa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa Lumivaara on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv-2). Suunnittelualue ainakin pääosin sijoittuu tälle tuulivoimaloiden alueelle. Kaavamerkinnän selostuksen mukaan osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Merkinnällä osoitetaan alueen erityisominaisuutta potentiaalisena tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena. Alueiden päämaankäyttöluokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, yleisimmin maa- ja metsätalous. Maakuntakaavan merkinnöillä ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijaintia, eikä määritetä alueiden kokonaisvoimalamäärää, alueille sijoitettavien voimaloiden suurinta sallittua korkeutta tai voimalatehoa. Alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 1 momentin mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan voimalan muodostamaa aluetta. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen tv-2 Lumivaara suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja.

Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Kaavaselostuksen mukaan Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Hyrynsalmen kunnan Lumivaaran alueelle.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Tätä aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta ja poronhoitoa palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 325 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta.

Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöillä tuulivoimaloiden alueita (tv-1), joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Kaavassa on esitetty kullekin tuulivoimaloiden alueelle sijoitettavan tuulivoimalaitoksen ohjeellinen paikka ja tuulivoimalaitoksen yksilöivä numero. Kullekin tuulivoimaloiden alueelle on osoitettu yksi tuulivoimalaitoksen ohjeellinen paikka. Näitä tuulivoimaloiden alueita on osoitettu kaavassa kaikkiaan yhdeksän.

Tuulivoimaloiden aluetta (tv-1) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja lieriörakenteisia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimalan kokoamis- ja pystytysalue on huoltoaluetta lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on tuulivoimaloille saatava hyväksyntä puolustusvoimien pääesikunnalta.

Osayleiskaavassa kaava-alueen koillisosaan on osoitettu energiahuollon alue (EN), jolle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 kerrosalaneliömetrin suuruinen kojeistorakennus. Kaavamääräyksen mukaan sähköasemakenttä tulee aidata. Alueen luoteisosaan on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohde (ET), joka varataan yhdyskuntateknistä huoltoa tai tietoliikennettä varten (esimerkiksi masto). Osayleiskaavassa on osoitettu nykyinen tielinjaus ja ohjeelliset uudet tielinjaukset, jotka ovat tuulivoimalaitoksia palvelevia huoltoteitä. Kaavamääräyksen mukaan huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin kuusi metriä leveänä. Kaavassa on osoitettu myös sähkölinjat ja ohjeelliset uudet maakaapelit. Kaavamääräyksen mukaan maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen.

Kaavassa on osoitettu aluerajausmerkinnöillä luo-1 luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja luo-2-merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Aluerajausmerkinnöillä S-1 on osoitettu alueen osat, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luo-1-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alueella sijaitsee metsälain 10 §:n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Luo-2-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan kohteessa on alueen monimuotoisuutta lisääviä arvoja, jotka tulee huomioida metsäsuunnittelussa. Alue sisältää liito-oravan potentiaalista elinympäristöä ja toimii ekologisena käytävänä lajin liikkumisessa. S-1-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alueen puusto tulee säilyttää tai puustoa tulee hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, ruokailupuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään.

Koko osayleiskaava-aluetta koskevissa määräyksissä on todettu muun ohella, että yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1-alueilla).

Arvioinnin lähtökohdat YVA-menettelyä koskevien valitusperusteiden osalta

Siltä osin kuin valittajat ovat vedonneet valituksessaan siihen, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) yhteydessä laaditut selvitykset tai annetut lausunnot ovat puutteellisia tai virheellisiä, hallinto-oikeus toteaa, että tämän yleiskaavan hyväksymistä koskevan asian yhteydessä ei voida tutkia, onko YVA-menettely ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vastainen. Yleiskaavaa koskevassa asiassa voidaan sen sijaan valituksen johdosta tältä osin arvioida, ovatko kaavaa koskevat, YVA-menettelyssä laaditut selvitykset olleet maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisia.

Meluvaikutukset

Melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.

Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7−22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22−7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista antaman asetuksen (545/2015, jäljempänä asumisterveysasetus)1 §:n mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan asetuksen liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22–7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq, 1 h, (klo 22–7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 4 momentin mukaan teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää asetuksen liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22–7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 2 taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat ovat asuinhuoneistossa (asuinhuoneet ja oleskelutilat) päiväajalla (klo 7–22) 35 dB ja yöajalla (klo 22–7) 30 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa (4/2012) "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.

Yleisen tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeistuksen lisäksi ympäristöministeriö on antanut 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimalamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä teknisluonteisia ohjeita (2–4/2014). Tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevassa ohjeessa (2/2014)on todettu, että melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus.

Laaditut melumallinnukset

Prokon Lumivaara -tuulipuistohanketta koskevan YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu melumallinnus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.11.2014). Mallinnus on tehty Gamesa G128 4,5 MW voimalatyypillä, jonka tuulivoimavalmistajan ilmoittama melupäästön takuuarvo on 107,5 dB. Takuuarvoa on korotettu kahdella desibelillä, koska suunnittelualueen ympäristön maasto on kumpuilevaa ja asuin- ja lomarakennuksia sijoittuu yli 60 metriä matalammalle kuin voimaloiden perustukset. Mallinnus on laadittu kahdella eri vaihtoehdolla VE1, jossa tuulipuistoon sijoitettaisiin kahdeksan tuulivoimalaa, ja VE2, jossa tuulipuistoon sijoitettaisiin kymmenen tuulivoimalaa. Mallinnuksen tulosten mukaan VE1-vaihtoehdossa melutason ohjearvot eivät miltään osin ylittyisi ja VE2-vaihtoehdossa yksi asuinrakennus sijoittuisi 40 dB:n melualueen rajalle.

Prokon Lumivaara -tuulipuiston alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden meluvaikutusten arvioiminen ja rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle on kuitenkin perustunut YVA-menettelyn jälkeen laaditun Prokon Lumivaara -tuulipuiston ja sen viereisen Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavojen yhteismelumallinnuksen (Pöyry Finland Oy 4.8.2015) tuloksiin. Kaavaselostuksesta käy ilmi, että mallinnuksessa on huomioitu molempien tuulipuistojen tuulivoimaloiden maksimimäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimaloiden oletettu äänitehotaso.

Laaditussa yhteismelumallinnusraportissa (Pöyry Finland Oy 4.8.2015) on todettu, että melun leviäminen maastoon on havainnollistettu laskentaohjelmistolla CadnaA 4.4, jossa lähteen ääniaalto lasketaan digitaaliseen karttaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä ray-tracing -menetelmällä. Mallissa huomioidaan geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset sekä maanpinnan ja ilmakehän vaikutukset. Mallinnus piirtää keskiäänitasot viiden desibelin välein valituilla lähtöarvoilla. Laskentaparametrit vastaavat ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisia arvoja. Laskennan epävarmuus on sisällytetty tuulivoimalan melupäästöarvoon, sillä laskennassa on hyödynnetty valmistajan arvioimaa takuu-/tunnusarvoa. Mallinnusraportista ilmenee, että alueen topografia on hyvin kumpuilevaa. Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan yli 60 metrin korkeuserot voimalan ja immissiopisteen maanpinnan korkeuden välillä katsotaan sellaiseksi, että sillä on vaikutusta laskentaparametreihin kolmen kilometrin säteellä. Tarkistuksen tuloksena +2 dB:n äänipäästökorjaus on tehty jokaisessa voimalassa yhtä Prokon Lumivaaran -tuulipuiston alueelle sijoittuvaa voimalaa lukuunottamatta. Yhteismelumallinnus, jossa on otettu huomioon Lumivaaran tuulivoimahankkeen 8 voimalaa ja Prokon Lumivaara -tuulipuistohankkeen 9 voimalaa, on laadittu Prokon Lumivaara -tuulipuiston osalta Nordex N117 3,0 MW -voimalatyypillä, jossa voimalan napakorkeus on 140 metriä ja lähtömelutaso (LWA) 106 dB(A) +2 dB, ja Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston osalta voimalavaihtoehdolla Vestas V112 3,0 MW, jossa voimalan napakorkeus on 140 metriä ja lähtömelutaso (LWA) 106,5 dB(A) +2 dB.

Osana yhteismelumallinnusta on tehty myös niin sanottu pienitaajuisen melun tason laskenta käyttäen laitevalmistajan painottamattomia äänitehotason 1/3 oktaavikaistatietoja Pöyry Finland Oy:n ohjelmalla ohjeen DSO 1284 laskentarutiinin mukaisesti viiden lähimmän loma-asuinkohteen ulkopuolella. Laskennassa on huomioitu myös +2 dB:n korjaus voimaloiden äänipäästössä maaston kumpuilevuuden vuoksi.

Melumallinnuksen tulokset on esitetty pitkän aikavälin keskiäänitasoina (LAeq) valituilla laskentaparametreilla leviämiskartoilla viiden desibelin välein. Melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja suhteessa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoihin. Pienitaajuisen melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun toimenpiderajoihin, jotka vastaavat 15.5.2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajoja.

Tehdyn yhteismelumallinnuksen perusteella valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaiset tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot eivät ylity yhdenkään asuinkiinteistön piha-alueella tai loma-asuinkiinteistön luona. Lähimmällä asuinkiinteistöllä melumallinnuksen tulos on 33 dB(A) ja yhden yksittäisen loma-asuinkiinteistön luona samoin 33 dB(A).

Melumallinnuksen perusteella matalataajuiset äänitasot jäävät kaikissa rakennuksissa sisäohjearvojen alapuolelle, kun otetaan huomioon rakenteiden ääneneristävyys. Laskentatulosten perusteella pienitaajuinen melu on kuultavissa lähimmillä asuinkiinteistöillä ulkona alkaen taajuudesta ≈ 45 Hz ja riippuen vallitsevasta peittoäänen tasosta. Yhteisvaikutuslaskelman perusteella suurin ilmaäänieristyksen vaatimus olisi noin yhdeksän desibeliä taajuudella 100 Hz, joka saavutetaan jo Tanskan normin mukaisella keskimääräisellä rakennuksen ilmaäänieristävyydellä. Laskennan perusteella sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajat eivät todennäköisesti ylity.

Meluselvitysten riittävyys ja luotettavuus

Meluselvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista sitä, mikä voimalatyyppi alueelle sijoitetaan, vaan siinä varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Meluselvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että osayleiskaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset muun ohella turvallisen ja terveellisen elin-ympäristön mahdollisuuksien huomioon ottamisesta.

Ympäristöministeriön ohje 4/2012 on annettu tuulivoimala-alueiden suunnittelun yhtenäistämiseksi ja ohjeen suunnitteluohjearvoja on suositeltu käytettäväksi tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevaa ympäristöministeriön ohjetta 2/2014 voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa muun muassa kaavoituksessa.

Meluselvitykset on tehty noudattaen ympäristöministeriön melumallinnuksesta antamia ohjeita (2/2014). Melutason lähtöarvoina on melumallinnusraportin mukaan kuitenkin käytetty valmistajan arvioimaa melupäästön takuuarvoa LWA. Melumallinnuksissa melun lähtöarvona on voitu käyttää valmistajan arvioimia melupäästön takuuarvoja, vaikka nämä eivät olisikaan ympäristöministeriön ohjeissa tarkoitettuja takuuarvoja LWAD. Meluselvityksiä ei ole pidettävä kaavan vaikutusten arvioimiseksi riittämättöminä, vaikka äänipäästöön ei olekaan valituksessa esitetyllä tavalla tämän johdosta tehty kahden desibelin lisäystä.

Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan ratkaisut perustuvat mainitun tuulipuiston ja sen viereisen Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston tuulivoimaloiden meluvaikutusten yhteisvaikutuslaskelmaan, jolloin on otettu huomioon Lumivaaran alueelle suunniteltujen kaikkiaan 17 tuulivoimalan meluvaikutukset. Melumallinnuksessa maaston kumpuilevuus on otettu huomioon lisäämällä tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittamiin melun lähtöarvoihin kaksi desibeliä. Melumittaukset on tehty ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 määritellyillä laskenta-arvoilla, eikä meluselvityksiä voida pitää puutteellisina, vaikka erikseen ei olekaan laadittu lämpötilaan verrannollista melumittausta. Yhteismelumallinnuksessa, jota on käytetty kaavan meluvaikutusten arvioimisen perusteena, tuulivoimaloiden korkeus-, teho- ja sijaintitiedot on ilmoitettu riittävällä tarkkuudella vaikutusten arvioimiseksi kaavoitusvaiheessa.

Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ohjeen mukaan melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus. Kun melumallinnus on suoritettu valmistajan arvioiman melupäästön takuuarvon perusteella meluraportissa esitetyllä tavalla ja kun asiassa ei ole ilmennyt, että äänen kapeakaistaisuus tai merkityksellinen sykintä olisivat epätyypillisen voimakkaita, mallinnuksessa käytettyyn arvoon ei ole tullut lisätä mallinnuksesta johtuvaa epävarmuutta.

Meluselvitys on tehty myös pienitaajuisen melun ja asuntojen sisämelun osalta. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan äänieristävyys.

Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu yhteyttä tuulivoimaloiden ja tuulivoimala-alueiden asukkaiden kokemien infraäänien eli matalataajuuksisten, ihmiskorvin kuulemattomien äänten aiheuttamiksi epäiltyjen oireiden välillä. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti tehtyjä meluselvityksiä voidaan siten pitää riittävinä. Meluvaikutusten arviointi on perustunut 4.8.2015 laadittuun melumallinnusraporttiin ja sitä varten tehtyihin melumallinnuksiin, jotka on laadittu suomen kielellä, eikä meluselvityksiä ole pidettävä puutteellisina sillä perusteella, että aikaisempaa YVA-menettelyn yhteydessä laadittua melumallinnusta ei ollut laadittu mainitulla kielellä.

Meluselvitysten riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden rakentamisen edellytyksenä olevaa rakennuslupaa haettaessa on esitettävä voimaloiden tarkka sijoitus, yksilöitävä rakennettava tuulivoimalatyyppi ja esitettävä muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, kuten meluselvitys. Rakennuslupaharkintaa sitoo muun ohella se, että osayleiskaavassa annetun määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot.

Kaava-aineistossa olevien melumallinnusten perusteella on mahdollista arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset kaavan vaikutusalueen asutukselle ja läheiselle Natura-alueelle sekä se, täyttääkö yleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset tältä osin. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien melumallinnuksen riittävyyden ja luotettavuuden osalta esittämillä perusteilla.

Meluvaikutusten huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä suojaetäisyydestä lähimpiin tuulivoimaloihin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla. Yksinomaan sillä perusteella, että lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista, kaavan mahdollistamasta tuulivoimarakentamisesta ei voida arvioida aiheutuvan niin merkittäviä meluvaikutuksia, että kaava olisi tällä perusteella katsottava lainvastaiseksi.

Melumallinnus osoittaa, että melutasot suunnittelualueen lähialueilla sijaitsevien lähimpien vakituisten asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla pysyvät valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaisten suunnitteluohjearvojen rajoissa. Hallinto-oikeus toteaa, että melutasot pysyvät myös 1.9.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista antaman asetuksen (1107/2015) ohjearvojen rajoissa, vaikka asetusta ei sinänsä sen 6 §:n 4 momentti ja kaavaehdotuksen nähtävilläolo huomioon ottaen olekaan tullut soveltaa kysymyksessä olevaan osayleiskaavaan. Melumallinnuksen tulosten mukaan matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä asumisterveysohjeen tai asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajoja.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat kokonaisuudessaan, osayleiskaava täyttää tältä osin siltä edellytetyn turvallisen ja terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen.

Osayleiskaavaan ei sisälly määräystä yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehosta. Osayleiskaava siten sinänsä mahdollistaa melumallinnuksissa käytettyä tuulivoimalaa tehokkaampienkin tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupamenettelyä, jonka yhteydessä laaditaan tarkemmat meluselvitykset rakennettavilla tuulivoimaloilla ja jota sitoo osayleiskaavan määräys melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevien ulkomelutason suunnitteluohjearvojen huomioon ottamisesta, osayleiskaava yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehoa koskevan määräyksen puuttumisesta huolimatta riittävästi ohjaa rakentamista alueella.

Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, toiminnan harjoittaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi, että sitä varten on myönnetty ympäristölupa. Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena on viime kädessä varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa asutukselle.

Luonnonarvot

Laaditut selvitykset ja muu asiassa saatu selvitys

Osayleiskaavan taustaselvityksenä on luontoarvojen osalta ollut Hyrynsalmen Lumivaaran tuulivoiman suunnittelualueen luontoselvitys 2012 (Luontokuva Pekka Helo Ky). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu Prokon Lumivaara -tuulivoimapuiston luontoselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17.3.2014) ja tehty Natura-arvioinnin tarveharkinta, jossa on tarkasteltu suunnittelualueelta noin 10 kilometrin säteellä sijaitsevien Natura-alueiden suojeluperusteita luonnonsuojelulain 64 ja 65 §:n kannalta. Luontoselvityksiä on tarkennettu laajennetulla kaava-alueella erityisesti liito-oravan osalta kesällä 2015. Vuonna 2014 laaditussa luontoselvityksessä on paikannettu suunnittelualueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiivissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja kaavaselostuksessa on arvioitu tuulivoimahankkeen vaikutuksia muun muassa suunnittelualueen pintavesiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin.

Prokon Lumivaara -tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta on koskenut erityisesti tuulipuistoa lähintä, lähimmällään noin 1,2 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaa luontodirektiivin perusteella SCI-alueena Natura 2000 -verkostoon sisällytettyä Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-aluetta (FI1200055). Natura-alueen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Humuspitoiset lammet ja järvet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot, letot, aapasuot, silikaattikalliot, luonnonmetsät, lehdot, metsäluhdat ja puustoiset suot. Lisäksi Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen II kasvilaji lettorikko. Natura-alueen tietolomakkeessa on alueelta lueteltu lintudirektiivin liitteen I lintulajeista kapustarinta, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, liro, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka ja suokukko. Lintulajit eivät kuitenkaan kuulu SCI-alueen suojeluperusteisiin. Natura-alueeseen sisältyy Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon soidensuojeluohjelman alue (SSO110070) ja Peuravaaran vanhojen metsien suojeluohjelman alue (AMO110156). Natura-tarveharkinta koskee Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä, ja harkinnassa on huomioitu myös sanotun Natura-alueen luontotyyppien ominaislajisto mukaan lukien linnusto sekä molempien Lumivaaralle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus.

Tarveharkinnan mukaan Prokon Lumivaara-tuulipuistolla ei arvioida pitkän etäisyyden vuoksi olevan juuri lainkaan vaikutuksia puheena olevan Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin. Lisäksi vain osa suunnittelualueesta (yhden tuulivoimalan rakennuspaikka) sijoittuu Natura-alueen valuma-alueelle. Natura-luontotyypeille kohdistuvat vaikutukset voisivat aiheutua lähinnä hydrologisina vaikutuksina. Suunnittelualue sijoittuu Määtänkuljun itärinteeseen, jolloin alueelta tulevia pintavaluntoja tai valuntaa patoavaa vaikutusta muodostuu vain hyvin pienellä alalla suunnittelualueen luoteisosassa. Kaikki tie- ja sähkönsiirtoon liittyvä rakentaminen sijoittuu itärinteeseen, muille valuma-alueille.

Tarveharkinnassa on edelleen todettu muun ohella, että Peuravaara kuuluu muun muassa merkittävimpiin uhanalaisen sinipyrstön esiintymisalueisiin Suomessa, joka osaltaan heijastuu myös Lumivaaran tuulivoimapuistojen hankealueiden hyvänä sinipyrstökantana. Tuulivoimahanke ei vaaranna Natura-alueella esiintyvien lintujen elinympäristöjä eikä sen arvioida heikentävän alueella esiintyvien lintujen elinolosuhteita. On kuitenkin mahdollista, että tuulivoimapuistojen suunnittelualueilla tapahtuvat muutokset vanhan metsän lintulajien elinympäristöissä heijastuvat paikallisena lintukantojen muutoksena jossain määrin myös Natura-alueella esiintyvään lajistoon. Prokon Lumivaaran -tuulivoimahankkeen häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan merkittävässä määrin Natura-alueella esiintyvään linnustoon.

Johtopäätöksenä tarveharkinnan osalta on todettu, että Prokon Lumivaara -tuulivoimahankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteisiin tai suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille ominaiseen lajistoon arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia, että Natura-alueen tai koko Natura-alueverkoston eheys vaarantuisi. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi kysymyksessä olevan Natura-alueen osalta ei ole tarpeen.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on Prokon Lumivaara -tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 18.3.2015 antamassaan lausunnossa pitänyt oikeana johtopäätöksenä Natura-alueen tarveharkinnan osalta tehtyä johtopäätöstä siitä, että Natura-alueen suojeluarvoihin ei todennäköisesti kohdistu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia koskevassa osiossa todettu muun ohella, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevia, mahdollisille vesistövaikutuksille herkkiä pienvesikohteita edustavat Oravijärveen laskeva Kaivopuro ja Lietejokeen laskeva Tuppipuro. Tuulivoimapuiston rakentamisaikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallisessa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Ennakoimattomissa onnettomuustilanteissa vesistöjen pilaantumisriski on mahdollinen. Tuulipuiston rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan maata, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoainekuormitusta. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat suunnittelualueella pääosin metsäojitettujen alueiden ulkopuolella, mikä ehkäisee osaltaan rakentamisen aikaisen kiintoainekuormituksen kulkeutumista vesistöihin. Suunnittelualueen puroihin kohdistuvaa kiintoainekuormitusta voidaan ehkäistä säästämällä kasvillisuutta rakennuspaikkojen ympärillä. Maanrakennustöiden aiheuttamat muutokset suunnittelualueen pienvaluma-alueilla ovat mahdollisia, mutta vähäisiä ja kestoltaan tilapäisiä.

Kaavanlaatijan valituksen johdosta antamasta vastineesta käy ilmi, että Prokon Lumivaaran -tuulipuiston suunnittelualueelle ei maastoselvitysten perusteella sijoitu lähteitä. Luontoarvojen tarkastelun jälkeen hankkeen suunnitelmaa on muutettu muun ohella siten, että arvokkaaksi todettujen pienvesien ylityksiä huoltoteillä ei jouduta rakentamaan. Lisäksi voimaloita on siirretty etäämmälle luontokohteista, jolloin luontokohteiden hydrologia- ja pienilmastovaikutukset on saatu riittävän vähäisiksi, jotta kohteen ominaispiirteet ja sen myötä lajistolliset arvot säilyvät. Kaavanlaatijan vastineesta käy myös ilmi, että Natura-alueen valuma-alueelle sijoittunut tuulivoimalan sijoituspaikka on poistettu kaavaehdotusvaiheessa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta todettu, että suunnittelualueen lähin Suomen tärkeä lintualue (FINIBA) Kainuun vaarajakson metsät (820190) koostuu useammasta osasta Paljakan, Tuomivaaran ja Peuravaaran alueilla. Näistä Peuravaaran osa-alue sijoittuu noin 1,2 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimalan rakennuspaikoista. Suunnittelualueen lähiympäristöön ei sijoitu lainkaan kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-alue). Kainuun vaarajakson FINIBA-alueella esiintyy useita tyypillisiä vanhan metsän lintulajeja, joiden ei arvioida merkittävässä määrin liikkuvan Prokon Lumivaara -tuulivoimapuiston suunnittelualueella. Mainitun FINIBA-alueen Peuravaaran osa-alueeseen kohdistuvien linnustovaikutusten osalta on viitattu Natura-tarveharkinnassa lausuttuun.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että kesällä 2013 laaditun pesimälinnustoselvityksen aikaan Prokon Lumivaara -tuulipuiston suunnittelualueella havaittiin kaikkiaan 20 suojelullisesti arvokasta lintulajia. Suuri osa havaituista suojelullisesti arvokkaista lajeista on kuitenkin alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja (Rassi ym. 2010) ovat suunnittelualueen ulkopuolella pesivät sinisuohaukka ja hiirihaukka sekä alueella melko runsaana esiintyvä sinipyrstö, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Mainitut lajit on säädetty uhanalaiseksi luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmenee, että tuulipuiston vaikutukset suunnittelualueen suojelullisesti arvokkaisiin (uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, EU:n lintudirektiivin liitteessä I listatut lajit) pesimälajeihin sinipyrstön osalta ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia ja muiden lajien osalta kokonaisuutena vähäisiä tai hyvin vähäisiä. Kaavaselostuksen mukaan elinympäristöjen muutoksen sekä tuulivoimaloiden melu- ja häiriövaikutusten johdosta tuulipuistohanke saattaa heikentää sinipyrstön elinolosuhteita alueella. Tuulipuistohanke sijoittuu sinipyrstön ydinalueelle Kainuun vaarajaksolla, mutta tuulivoimahankkeen vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida merkittäviksi, koska lajin merkittävimmät elinympäristöt sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle.

Johtopäätökset luonnonsuojelulain heikentämiskiellon huomioon ottamisen ja pienvesistöjen suojelun osalta

Osayleiskaavaan liittyviä luontoselvityksiä ja vaikutustenarviointeja sekä Natura-arvioinnin tarveharkintaa on pidettävä riittävinä sen arvioimiseksi, täyttääkö osayleiskaava siltä edellytetyn vaatimuksen luonnonarvojen vaalimisesta ja onko kaavaa laadittaessa otettu huomioon luonnonsuojelulain 64 a §:ssä säädetty kielto. Selvityksissä on riittävällä tavalla kiinnitetty huomiota tuulipuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisiin vesistöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Kysymyksessä olevia selvityksiä ei ole pidettävä kaavan mahdollistaman tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioimiseksi riittämättöminä pelkästään sen johdosta, että tuulipuiston suunnittelualueella olevien pienvesistöjen tarkempia sijaintitietoja ei ole yksilöity tarkemmin selvityksissä ja vaikutustenarvioinneissa. Kun otetaan huomioon, että osayleiskaavalla varataan alueet tuulivoimarakentamiseen, eikä siinä ratkaista tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä, kaavoituksen yhteydessä ei ole tullut laatia myöskään valituksessa tarkoitettuja maa-ainesten määriä koskevia laskelmia tai maanrakennustöiden yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten osalta kaavan lainmukaisuutta on arvioitava siltä kannalta, aiheuttaako hanke luonnonsuojelulain 10 luvussa tarkoitetulla tavalla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia niille luontoarvoille, joiden vuoksi alue on otettu Natura-verkostoon. Osayleiskaava-alueen luontoarvojen osalta kaavan lainmukaisuutta on puolestaan arvioitava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kannalta.

Natura-arvioinnin tarveharkinnan ja muutoinkin asiassa saadun selvityksen mukaan Prokon Lumivaara -tuulipuistohanke on toteutettavissa siten, ettei hanke aiheuta merkittävästi heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi vesistöjen kautta läheisen Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-alueen valintaperusteina oleville luontotyypeille tai suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille ominaiselle lajistolle. Valituksessa tarkoitetun tuulivoimalaonnettomuuden mahdollisuutta ei ole pidettävä niin olennaisena, että kaava olisi tällä perusteella katsottava luonnonsuojelulain 64 a §:n vastaiseksi.

Hankkeen vaikutukset suunnittelualueen vesistöihin on arvioitu vähäisiksi. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu tuulivoima- tai muutakaan rakentamista kaavassa osoitetuille luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille (luo-1) tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeälle alueelle (luo-2) taikka S-1-alueen osalle. Kun otetaan huomioon lisäksi kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden ohjeellisten paikkojen sijainti suhteessa luo-1-, luo-2- ja S-1-alueisiin, luo-1, luo-2- ja S-1-alueita koskevat kaavamääräykset sekä koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset siitä, että tuulivoimaloiden huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille ja että tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava samaan maastokäytävään, alueen luonnonarvojen vaaliminen on osayleiskaavassa otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Johtopäätökset linnuston huomioon ottamisen osalta

Tuulivoimapuiston läheisen Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-alueen linnusto ei ole ollut perusteena alueen sisällyttämiselle Natura-verkostoon, vaikkakin alueella pesii suojelullisesti arvokkaita lajeja ja alue on osittain FINIBA-aluetta. Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista saatavan selvityksen mukaan Lumivaaran tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia läheisen Natura-alueen tai myöskään itse suunnittelualueen suojelullisesti arvokkaisiin lintulajeihin, kuten sinipyrstöön. Osayleiskaavan on katsottava täyttävän sille asetetut sisältövaatimukset linnuston huomioon ottamisen osalta. Kaavaratkaisu ei ole lainvastainen yksin sillä perusteella, että kaavaan ei sisälly valituksessa tarkoitettuja suojavyöhykkeitä.

Maisemavaikutukset

Tuulipuistohanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on selvitetty ja arvioitu tuulipuiston maisemavaikutuksia kartta- ja ilmakuvatarkastelujen, maastokäynnin, laaditun havainnekuvamateriaalin sekä näkemäalueanalyysin avulla. Maiseman sietokykyä on tutkittu maisema-analyysin avulla, jossa on otettu huomioon maisemakuvan kannalta merkittävät näkymäsuunnat ja -alueet, maiseman suuntautuneisuus, maisematilat, maiseman solmukohdat, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet. Myös vaikutuksia maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin sekä lentoestevalaistuksen ja sähkönsiirtoreittien vaikutuksia on arvioitu. Maisemavaikutuksia on arvioitu lisäksi kaavaselostuksessa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen lähdeluetteloon sisältyy valituksessa viitattu ympäristöministeriön selvitys Tuulivoimalat ja maisema.

Maisemaselvitysten tarkoituksena on ollut selvittää osayleiskaavan mahdollistaman tuulipuiston toteuttamisen seurauksena syntyvät maisemavaikutukset, joiden arvioimiseksi laadittuja selvityksiä onkin pidettävä riittävinä. Selvityksissä maaston korkeuserot on otettu asianmukaisesti huomioon, ja niitä laadittaessa taustaselvityksenä on ollut edellä mainittu ympäristöministeriön selvitys. Vaara-Kainuu kansallispuistohanke ei ole edennyt jatkoselvittelyyn. Osayleiskaava ei ole lainvastainen valittajien maisemaselvitysten riittämättömyyden osalta esittämillä perusteilla.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti, määrä ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Maisemaselvitysten perusteella maisemavaikutukset saattavat paikoin olla jopa merkittäviä. Merkittävät maisemavaikutukset kohdistuvat kuitenkin tuulipuiston lähialueille ja vähenevät etäisyyden kasvaessa. Osayleiskaava ei ole valittajien esittämillä perusteilla siltä edellytettyjen maiseman vaalimista sekä tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta maisemaan ja ympäristöön koskevien sisältövaatimusten vastainen.

Virkistyskäyttö

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja kaavaselostuksesta saatavien tietojen mukaan tuulivoimapuiston alueita ei aidata eikä jokamiehenoikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattuja sähköasemia lukuunottamatta. Virkistyskäyttömahdollisuuksien vähäiset rajoitukset kohdistuvat lähinnä tuulipuiston rakentamisajalle ja rakennettaville alueille, ja myös talvisin liikkumiseen voi kohdistua vähäisiä rajoitteita tuulivoimaloiden lapoihin tai rakenteisiin muodostuvan jään irtoamisriskin vuoksi.

Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), ja alue siten lähtökohtaisesti soveltuu edelleenkin virkistyskäyttöön ja metsästykseen. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät edellä todettuun nähden ennalta arvioiden merkittävästi heikkene tuulivoimaloiden rakentamisen tai jään putoamisesta aiheutuvan vaaran vuoksi. Kaavaratkaisu ei ole lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla.

Kohtuuton haitta

Kun otetaan huomioon kaavan selvitykset, kaavasta ei aiheudu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että osayleiskaavan mahdollistama tuulipuistohanke estäisi A:n osaksi omistamalleen, lähimmillään yli kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan tuulivoimaloista sijaitsevalle tilalle RN:o 70:0 suunnitteleman rakennushankkeen toteuttamisen. Osayleiskaava ei myöskään estä alueiden käyttämistä nykykäyttöä vastaavasti metsätalousmaana. Valittajat eivät ole esittäneet selvitystä siitä, että B ja C olisivat hakeneet vastaselityksessä mainitulle tilaa RN:o 14:21 koskevalle rakennushankkeelle rakennuslupaa. Vastaselityksessä tilan RN:o 14:21 osalta viitatun mahdollisen rakennushankkeen toteuttamisen estymisestä ei sellaisenaan aiheudu maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Suunnittelualue sijaitsee vain vähäiseltä osaltaan Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitetun laajan luontomatkailun kehittämisalueen laitamalla. Suunnittelualue ei siten sijoitu keskeisesti mainitulle kehittämisalueelle. Kun otetaan huomioon kaavamerkinnät ja -määräykset, osayleiskaava ei sellaisenaan merkittävästi rajoita alueen käyttöä luontomatkailuun.

Pelkästään sitä, että voimaloiden maisema- ja meluvaikutukset voivat yleisesti vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisilla alueilla ja mahdollisesti matkailualueen vetovoimaisuuteen, ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla.

Hiljaisia alueita koskeva valitusperuste

Se, mitkä alueet Kainuun maakunnassa olisi syytä osoittaa niin sanotuiksi hiljaisiksi alueiksi, on maakuntakaavassa ratkaistava asia. Kainuun maakuntakaavan 2020 laatimisen yhteydessä on kartoitettu Kainuun hiljaisia alueita. Yksi kartoituksen mukaisista Kainuun hiljaisista alueista käsittää Hyrynsalmen Lumivaaran alueen. Hiljaisia alueita ei kuitenkaan ole sisällytetty sanottuun maakuntakaavaan. Myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty hiljaisten alueiden merkitystä maakuntakaavoituksessa. Lumivaaran alue on kuitenkin katsottu tuossa kaavassa tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaava ei ole lainvastainen valittajien esittämillä hiljaisia alueita koskevien säännösten ja ohjeiden huomioon ottamista koskevilla perusteilla.

Yhteenveto

Valituksenalaiselta osin osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Valituksessa esitetyillä perusteilla osayleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen. Valtuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 52 § 2 momentti (1034/2003) ja 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 § 1 momentti, 62 §, 63 § 2 momentti (1129/2008), 65 § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 19 § 1, 2 ja 4 momentti ja 30 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Renne Pulkkinen, joka on myös esitellyt asian, ja Anna-Leena Heikkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Hyrynsalmen kunta on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäynti- ja muut asianosaiskulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja X omistaa kaavan vaikutusalueella sijaitsevan tilan Rinne RN:o 17:28 ja on osakas Karpinvaaran yksityistiekunnassa, jonka osakkaaksi tuulivoimayhtiö tulee. Hän on myös Lietekylän metsästysseuran jäsen ja toiminut Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana 18.2.2015 saakka. Riistanhoitoyhdistys on antanut lausunnot kaavan valmistelun aikana. X on mainituista esteellisyyksistään huolimatta osallistunut kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksen, ympäristölautakunnan ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Y on toiminut työurallaan FCG Oy:n toimialapäällikkönä ja työnjohtajana. Sama yritys on laatinut luontoselvityksen Lumivaaraan Prokon Wind Energy Finland Oy:lle. Kunnanjohtaja on tämän vuoksi ollut esteellinen osallistumaan kaavan valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kaavan vireilläolosta ei ole tiedotettu asianmukaisesti. A:lle, joka omistaa metsäpalstan noin kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta, tuli tieto kaavan vireilläolosta ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 naapurinkuulemistiedotteessa. C ja B saivat tiedon kaavasta vasta yleisötilaisuudessa 29.4.2014.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon valittajien esittämiä seikkoja, vaan on tukeutunut yksinomaan kaavanlaatijan tekemiin selvityksiin ja selityksiin. Valittajien esittämä selvitys melumallinnuksen virheistä ja infraäänien vaikutuksista samoin kuin muun ohella vaikutukset alueella esiintyviin petolintuhin ovat jääneet huomiotta. Johtopäätökset maisemavaikutusten arvioinnista perustuvat puolueellisiin lausuntoihin.

Kaavan valmistelu ja päätöksenteko eivät ole tapahtuneet maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä edellytetyllä tavalla. Valtuustolla ei ole ollut tuulipuiston osayleiskaavaa käsitellessään oikeaa, puolueetonta ja riittävää selvitystä paikallisista olosuhteista ja hankkeiden vaikutuksista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä edellytetään. Selvitykset on laadittu hankevastaavan toimesta tarkoitushakuisesti.

Tuulivoimaloiden melumallinnukset on tehty laitetoimittajalta saatujen tietojen pohjalta, eivätkä ne perustu todellisuuteen. Talvella pakkassäällä ääni kantaa paljon kauemmaksi kuin lämpimällä kesäsäällä. Tästä huolimatta lämpötilaan verrannollista melumittausta ei ole tehty. Keskiäänitasoja tarkasteltaessa tuulivoimamelun ominaisuudet eivät muutoinkaan tule riittävästi huomioiduiksi.

Todellisia meluvaikutuksia ympäristöön ei ole tuotu esille. Alueen luonnonolosuhteiden ja maastonmuotojen vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Kaavaa laadittaessa ei myöskään ole selvitetty kuinka korkeaksi melutaso nousee, kun Prokon Lumivaara -tuulipuiston ja sen viereisen Lumivaaran tuulivoimahankkeen mahdollistamien 17 tuulivoimalan ääniaallot sattuvat samaan vaiheeseen taajuuden mukaan.

Melumallinnuksessa ei ole käytetty melupäästön takuuarvoa (LWAd), vaan yksittäisen voimalan äänitehotasoa (LWA). Lähtömelutasoon olisi tämän vuoksi pitänyt tehdä 2 dB:n lisäys. Melumallinnuksissa ei ole myöskään asianmukaisesti huomioitu 15.5.2015 voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetusta. Tuulivoimaloiden toiminnasta syntyvän infraäänen terveysvaikutuksista ei ole tehty selvitystä, vaikka infraäänen haitalliset vaikutukset ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1983 lähtien.

Lumivaaran vieressä sijaitseva Peuravaaran Natura 2000 -alue kuuluu arvokkaaseen lintualueeseen Kainuussa. Alueella on uhanalaisia lintulajeja, kuten sinipyrstö. Tuulivoimaloiden lintuihin kohdistuvat häiriövaikutukset ulottuvat satojen metrien tai jopa kilometrien päähän. Osayleiskaavassa ei ole otettu huomioon puskurivyöhykkeitä tuulivoimapuiston ja linnustollisesti tärkeän alueen välillä. Asiassa on otettava huomioon myös tuulipuiston lähistöllä sijaitsevalla Natura-alueella olevien suojeltavien luontokohteiden ikikuusikon, pienvesistöjen ja harvinaisten kasvien tuhoutumisvaara mahdollisen tuulivoimalaonnettomuuden yhteydessä. Onnettomuudet, kuten tulipalo, romahdus tai öljyvuoto, voivat aiheuttaa tuulivoimaloiden läheisyydessä olevien pienvesistöjen tuhoutumisen.

Tuulivoimapuiston alueella on pienvesistöjä, joiden ennallaan säilyttäminen on mahdotonta tuulivoimaloiden rakennusaikana. Kaavaa laadittaessa ei ole selvitetty, miten hanke pystytään toteuttamaan siten, että suojeltavia pienvesistöjä kuivumiselta suojaava puuston suojaverho saadaan säilytettyä.

Tuulivoimaloiden osoittaminen matkailualueen läheisyyteen heikentää matkailualueen vetovoimaisuutta ja laskee loma-asuntojen sekä kiinteistöjen arvoa. Menetys on maanomistajille kohtuuton.

Lumivaaran alue on kaavoitettu luontomatkailun kehittämisalueeksi ja Kainuun maakuntakaavaa 2020 tehdyssä taustaselvityksessä osoitettu luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittäväksi hiljaiseksi alueeksi. Hiljaisia alueita koskevat merkinnät jäivät kuitenkin luonnosvaiheen jälkeen pois maakuntakaavasta. Alue on merkitty luontomatkailun kehittämisalueeksi myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa.

Toteutuessaan tuulivoimapuisto rajoittaisi alueen virkistyskäyttöä lentävän ja putoavan jään aiheuttaman vaaran vuoksi. Kaavaa varten laadituissa selvityksissä ei myöskään ole otettu huomioon Vaara-Kainuun kansallispuistoesitystä/kansallisomaisuus turvaan -hanketta, joka on saatettu vireille vuonna 2012.

Tehdyssä maisema-analyysissä ei ole huomioitu Lumivaaran poikkeuksellisen korkeaa maastoa suhteessa ympäröivään maisemaan. Kun otetaan huomioon maaston korkeus ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, tuulivoimaloiden korkein kohta tulee olemaan 610 metriä merenpinnan yläpuolella. Esimerkiksi noin viiden kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta sijaitsevan Oravijärven pintaan korkeuseroa muodostuu 425 metriä. Lumivaaraan suunnitteilla olevat kaikkiaan 17 tuulivoimalaa hallitsisivat koko Kainuun maakuntamaisemaa.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat täydentäneet valitustaan 24.1.2018 ja 25.1.2018 toimittamillaan lisäkirjelmillä.

Hyrynsalmen kunnanhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.