Muu päätös 3864/2019

Asia Ydinenergialain mukaista käyttölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1.Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta, Munakarin yhteisalueen osakaskunta ja Sorkan osakaskunta

2. A ja B

Päätös, jota valitukset koskevat

Valtioneuvosto 7.3.2019 nro TEM/573/08.04.01/2016

Hakemus ja sen käsittely valtioneuvostossa siltä osin kuin nyt on kysymys

Hakemus

Teollisuuden Voima Oyj (jäljempänä TVO tai hakija) on hakemuksessaan 14.4.2016 pyytänyt ydinenergialain (990/1987) 20 §:ssä tarkoitettua lupaa käyttää Eurajoen kunnan Olkiluodon saarelle rakennettua Olkiluoto 3 -laitosyksikköä sähköntuotantoon vuoden 2018 alusta vuoden 2038 loppuun. Lisäksi TVO on hakenut lupaa välivarastoida käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa Olkiluoto 3:n toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta sekä matala- ja keskiaktiivisten jätteiden välivarastoissa matala- ja keskiaktiivista jätettä, välivarastoja koskevien lupien mukaisesti. TVO on hakenut lupaa myös muiden Olkiluodon saarella sijaitsevien ydinlaitosten toiminnasta syntyvien laitosjätteiden välivarastointiin Olkiluoto 3 -laitosyksikössä vuoden 2018 alusta vuoden 2038 loppuun.

Hakija on pyytänyt hakemuksessaan, että valtioneuvosto hallintolainkäyttölain 31 §:n 2 momentin nojalla päättää lupaa myöntäessään, että päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta valituksesta huolimatta, koska päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi tule lykätä.

Hakija on täydentänyt hakemustaan 5.6.2017.

(---)

Hakemuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet

(---)

Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta, Munakarin yhteisalueen osakaskunta ja Sorkan osakaskunta ovat esittäneet mielipiteen, jonka mukaan TVO:lla ei ole vaadittua määräysvaltaa vesialueisiin Olkiluodon ympärillä. Mielipiteen mukaan TVO on yrittänyt saada määräysvallan vesialueisiin erilaisin menettelyin, kuitenkaan saamatta alueita määräysvaltaansa. Osakaskunnat ovat arvioineet mielipiteessään myös, ettei Olkiluoto 3 -laitosyksikkö täytä turvallisuusmääräyksiä käynnistyessään. Osakaskunnat ovat todenneet mielipiteessään, että liikkuminen ja kalastus vesialueilla Olkiluodon voimalaitoksen läheisyydessä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, joilla voisi olla myös merkitystä laitoksen turvallisuudelle. Osakaskunnat vaativat yhteisessä mielipiteessään, ettei käyttölupaa Olkiluoto 3 -laitosyksikölle tule myöntää ennen kuin TVO on hankkinut omistusoikeuden asemakaavoitettuun voimalaitosalueeseensa.

(---)

Hakijan selitys

(---)

Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttölupahakemuksen liitteessä 3 on selvitys kaavoitus- ja muista järjestelyistä, jotka osoittavat, että Olkiluoto 3 -laitosyksikön sijaintipaikka täyttää ne alue- ja maankäytölle asetetut vaatimukset, jotka on esitetty lainsäädännössä ja säteilyturvakeskuksen (STUK) antamissa ydinturvallisuusohjeissa liittyen alue- ja maankäyttöön.

Hakijan mukaan Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään myöntänyt TVO:lle pysyvän käyttöoikeuden Olkiluoto 3 -laitosyksikön ottorakenteen penkereen kärkiosan alle jäävään vesialueeseen ja TVO on maksanut sille myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta korvausta Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunnalle. Myöhemmin Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hakijan mukaan laajentanut TVO:n pysyvää käyttöoikeutta Olkiluoto 3 -laitosyksikön ottokanavan viereisen rannan lisätäyttöön tarvittaviin vesialueisiin, joista myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista TVO on maksanut osakaskunnille korvausta.

Hakija on todennut, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään myöntänyt TVO:lle pysyvän käyttöoikeuden myös penkereen pohjaksi tarvittavaan Sorkan osakaskunnan yhteiseen alueeseen ja TVO on maksanut sille myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta sekä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvasta vahingosta korvausta osakaskunnalle.

Valtioneuvoston ratkaisu

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 7.3.2019 päättänyt myöntää Teollisuuden Voima Oyj:lle ydinenergialain 20 §:ssä tarkoitetun luvan Eurajoen kunnan Olkiluotoon rakennetun 4 300 megawatin nimellislämpötehoisen Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttämiseen luvan myöntämishetkestä vuoden 2038 loppuun asti päätöksestä ilmenevin lupaehdoin.

Valtioneuvoston päätöksessä on lisäksi määrätty, että päätös tulee voimaan välittömästi.

Päätöksen perustelujen mukaan saatujen lausuntojen perusteella Olkiluoto 3 -laitosyksikön turvajärjestelyt, valmiusjärjestelyt ja muut järjestelyt ydinvahinkojen rajoittamiseksi ja voimalaitosyksiköiden käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta katsotaan riittäviksi. Päätöksen perusteluissa on lausuttu lisäksi muun ohella, että voimalaitosaluetta koskeva oleskelu- ja liikkumisrajoitusalue on asetettu sisäministeriön asetuksella (480/2018) kattamaan Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentamisesta ja alueen kehittämisestä aiheutuneet muutokset.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta, Munakarin yhteisalueen osakaskunta ja Sorkan osakaskunta ovat valituksessaan vaatineet, että valtioneuvoston päätös kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Käyttölupapäätös on myönnetty ydinvoimalaitokselle, jonka toiminta ei täytä ydinenergialain 6, 7 ja 20 §:n turvallisuusmääräyksiä.

Osakaskunnat omistavat asemakaavoitetun voimalaitosalueen saari- ja vesialueet.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja TVO ovat lainvastaisesti määritelleet Olkiluodon ydinvoimalaitoksen voimalaitosalueen laajuuden ja sijainnin. Teollisuuden Voima Oyj:llä ei ole turvallisuusmääräysten täyttämiseksi vaadittavaa laillista määräysvaltaa Olkiluodon ydinvoimalaitosten käyttöön vahvistetussa asemakaavassa määrättyihin osakaskuntien vesialueisiin. Suomen valtio/valtioneuvosto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Teollisuuden Voima Oyj ovat laittomasti ja keinottelemalla tehneet vääriä ratkaisuja osakaskuntien omistamien asemakaavoitettujen vesi- ja saarialueiden määräysvallasta. Säteilyturvakeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat antaneet ydinvoimalaitoksen sijaintia ja laajuutta koskevien määräysten täyttymisestä lausuntoja mielivaltaisesti ja säteilyturvakeskus on tehnyt laittomasti kiinteistöoikeuteen kuuluvia ratkaisuja.

Turvallisuussyyt edellyttäisivät asetuksessa 480/2018 säädettyä laajempaa, vesialueelle ulottuvaa liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta. Ydinvoimalaitos ei täytä edellä mainittujen säännösten mukaisia turvallisuusvaatimuksia, kun vesialueita ei ole sisällytetty mainitun asetuksen mukaiseen liikkumis- ja oleskelurajoitusalueeseen. Mahdollisuuteen liikkua vapaasti vesialueella ydinvoimalan läheisyydessä sisältyy turvallisuusriskejä ja se olisi turvamääräysten rikkomista. Turvaetäisyyden kuuluisi laitoksen rakenteiden kohdalla olla vähintään yksi kilometri.

Säteilyturvakeskuksen turvallisuutta koskevat lausunnot eivät täytä ydinenergialain 6, 7 ja 20 §:n vaatimuksia asetuksella (480/2018) Olkiluodon voimalaitosaluetta koskevaksi oleskelu- ja liikkumisrajoitusalueeksi asetetulla alueella. Ydinenergialain 6, 7 ja 20 §:n mukaista ei ole, että voimalaitosalueen laajuuden lopullisesti määräisi sisäministeriö päättäessään liikkumis- ja oleskelurajoituksesta. Menettely asiassa on ollut lainvastaista, kun todellisista olosuhteista piittaamatta säteilyturvakeskus on katsonut turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyvän.

Koska Teollisuuden Voima Oyj ei omista valituksessa mainittuja asemakaavoitettuja osakaskunnan omistamia yhteisiä saari- ja vesialueita, ydinvoimalan asetuksessa 480/2018 säädetyn liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen laajennus on rajoittunut vain yhtiön omistamille tai hallitsemille maa-alueille. Päätöksen täytäntöönpanokielto tarvitaan siihen asti, kunnes Teollisuuden Voima Oyj on ryhtynyt hankkimaan turvallisuusmääräysten täyttymiseen vaadittavan määräysvallan Olkiluodon asemakaavoitettuun voimalaitosalueeseen eli turvallisuuden kannalta riittävän kokoisen, vesialueelle ulottuvan oleskelu- ja liikkumisalueen määräämisen mahdollistamiseksi joko ostamalla alueet osakaskunnilta tai hakemalla lunastusluvan yhteiskunnallisesti tärkeän kohteen omistusoikeuden saamiseksi.

Sen jälkeen sisäministeriön tulee määrätä tälle alueelle poliisilain 9 luvun 8 §:n mukainen liikkumis- ja oleskelurajoitus. Vasta tämän jälkeen Teollisuuden Voima Oyj:llä voisi olla lainmukainen ydinenergialain 6, 7 ja 20 §:n vaatimusten mukainen määräysvalta voimalaitosalueeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut osakaskuntien valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Ydinlaitoksen ja sen käyttämisen tulee täyttää ydinenergialain 5−7 §:ssä säädetyt yleiset vaatimukset. Lisäksi laitokselle tulee olla myönnetty rakentamislupa ydinenergialain 18 ja 19 §:n mukaisesti. Rakentamisluvan myöntämisen edellytykseksi on ydinenergialain 19 §:n mukaan muun muassa säädetty, että ydinlaitoksen rakentamista varten on varattu alue maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa asemakaavassa ja että hakijalla on laitoksen toiminnan edellyttämä alueen hallinta. Ydinvoimalaitokset tarvitsevat sekä ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan.

Käyttöluvan harkintaperusteissa ei ole erikseen asetettu vaatimusta alueen hallintaan ja kaavoitukseen liittyen, koska harkinta liittyy lain mukaan rakentamislupavaiheeseen. Ydinenergia-asetuksen 34 §:ssä kuitenkin säädetään, että käyttölupahakemukseen liitetään selvitys ydinlaitoksen sijaintipaikasta ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä, mikä käytännössä tarkoittaa, että nämä seikat on otettava huomioon lupaharkinnan yhteydessä. Asia tulee välillisesti arvioitavaksi myös turvallisuuteen liittyvän arvioinnin kautta.

Ministeriön näkemyksen mukaan ei ole epäselvyyttä alueiden omistussuhteista. Teollisuuden Voima Oy omistaa voimalaitosalueen maa-alueet ja välittömässä läheisyydessä olevat vesialueet muutoin paitsi Olkiluoto 3 -laitosyksikön jäähdytysveden ottokanavan ja satamalaiturin kärjen osalta sekä Olkiluodon ja Kuusisenmaan saaren välissä olevan penkereen osalta. Näille maa-alueille Teollisuuden Voima Oy:lle on myönnetty vesilain (264/1961) nojalla pysyvä käyttöoikeus Länsi-Suomen ympäristöviraston lupapäätöksillä nro:t 17/2004/1 ja 52/2009/2 sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 191/2011/4. Alueet kuuluvat osin kiinteistöön 51-428-876-1, jonka omistaa Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta ja osin kiinteistölle 684-409-876-2, jonka omistaa Sorkan osakaskunta. Pysyvistä käyttöoikeuksista on määrätty maksettavaksi korvauksia osakaskunnille käyttöoikeuspäätösten mukaisesti.

Edellä vesialueiden omistuksesta todetun lisäksi Teollisuuden Voima Oyj on osakkaana Olkiluodon ja Orjasaaren vesiosuuskunnassa noin 70 prosentin osuudella ja Munakarin osuuskunnan yhteisomistusalueessa noin 40 prosentin osuudella. Teollisuuden Voima Oyj ei ole osakkaana Sorkan osakaskunnassa.

Ydinvoimalaitoksen aluetta käsitteenä ei ole lainsäädännössä määritelty yksiselitteisesti. Ydinenergialaissa ei oteta kantaa kiinteistöoikeudellisiin seikkoihin muutoin kuin toteamalla, että rakentamisluvan myöntäminen ydinenergialain 19 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan edellyttää alueen hallintaa ja että siellä täytyy olla voimassa asemakaava.

Liikkumis- ja oleskelurajoitukset annetaan poliisilain mukaan sisäministeriön asetuksella liikkumis- ja oleskelurajoituksista (1104/2013). Poliisilain esitöistä ei löydy yksityiskohtaisia perusteluja sille, millä perusteilla näitä rajoitusalueita asetetaan suhteessa alueiden omistussuhteisiin. Asetuksen viimeisimmän muutoksen (481/2018) perustelumuistiossa yleisesti todetaan, että rajoituksilla suojataan osin laajempia alueita kuin mitä julkisrauha suojaa ja myös kohteita, jotka eivät kuulu julkisrauhan piiriin. Alueet ovat yleensä toiminnanharjoittajan omistuksessa tai hallinnassa. Muissa tapauksissa käytäntönä on ollut maanomistajan suostumus rajoituksen asettamiseen.

Määritelmällisesti ydinvoimalaitoksen alueella voitaneen myös katsoa tarkoitettavan aluetta, joka on laitosta varten kaavoitettu tai aluetta, joka noudattaa luvanhaltijan omistuksessa olevien tonttien rajoja. Täysin yksiselitteistä laitosalueen määritelmää ei siten ole. Ydinenergian käytön yhteydessä lupaprosessit mukaan lukien, laitosalueeksi on kuitenkin mielletty alue, jolla liikkumista ja oleskelua on rajoitettu turvallisuusvaatimusten täyttymiseksi. Näin on tehty myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttölupapäätöksen osalta.

Siinä määrin kuin voimalaitosalueella tarkoitetaan liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta, alueen asettaa sisäministeriö asetuksella poliisilain nojalla, eikä työ- ja elinkeinoministeriöllä ole toimivaltaa alueen asettamisessa.

Säteilyturvakeskuksen lisäselvityksen mukaan luvanhaltijalla on käytössä lainvastaisen toiminnan havaitsemiseen liittyviä menettelyjä. Luvanhaltija myös toteuttaa havaintojen perusteella ennalta suunnitellut toimenpiteet, joihin kuuluu myös ilmoittaminen havaitusta uhkasta viranomaisille, joilla on toimivaltaa myös ydinvoimalaitoksen alueen ulkopuolella. Vasteen toteuttamiseksi luvanhaltija tarvitsee toimivaltuuden, joka sillä on vain ydinlaitoksen alueella sekä ydinlaitoksen toimintaan liittyvissä ydinjäte ja -materiaalikuljetuksissa sekä varastointitoiminnoissa (ydinenergialaki 7 o §).

Teollisuuden Voima Oyj:llä ei ole omistusoikeutta eikä siihen verrattavaa hallintaoikeutta kaikkiin Olkiluodon ympärillä oleviin, laitoksen käyttöön asemakaavassa vahvistettuihin alueisiin. Liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ja voimalaitoksen käyttöön kaavoitetun alueen ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla keskenään yhtenevät, johtuen kaavoituksen ja liikkumis- ja oleskelurajoituksen erilaisista tarkoituksista; kaavoituksella ohjataan maa- ja vesialueiden käyttöä ja liikkumis- ja oleskelurajoituksella suojataan kriittistä infrastruktuuria.

Turvallisuuden kannalta merkitystä on liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella, joka on laillisesti määrätty sellaisille alueille, jotka Teollisuuden Voima Oyj omistaa tai joille sillä on pysyvä käyttöoikeus. Alueen riittävyydestä turvallisuuden kannalta on saatu säteilyturvakeskuksen perusteltu kanta, joka ei ole muuttunut prosessin kuluessa. Ministeriö nojaa näkemyksessään turvallisuusvaatimusten täyttymisestä turvallisuutta valvovan viranomaisen kantaan.

Laajentaessaan rannalla olevia rakennelmia vesialueille Teollisuuden Voima Oyj on hakenut rakennelmille vesilain mukaisen pysyvän käyttöoikeuden, jolloin se on saanut määräysvallan kyseisille alueille. Näitä alueita on yhteensä noin yksi hehtaari kolmen pysyvän käyttöoikeuden nojalla. Nämä alueet ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta vähäisiä, eivätkä ne kata merkittäviä alueita osakaskuntien omistamista alueista. Lisäksi vesilain käyttöoikeussäännösten muutoksen yhteydessä on todettu (HE 262/2019 vp−PeVL 8/2017 vp), että ennen muutosta myönnetyt vesilain mukaiset pysyvät käyttöoikeudet rinnastuvat pakkolunastukseen, minkä perusteella on katsottu, että hallintaa koskeva vaatimus liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta asetettaessa riittävästi täyttyi.

Aikaisemmista alueiden omistukseen ja jakamiseen liittyvistä prosesseista työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että ne on saatettu päätökseen tuomioistuinten lainvoimaisilla päätöksillä, eikä niiden lopputuloksesta siten ole epäselvyyttä.

Teollisuuden Voima Oyj on antanut osakaskuntien valituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon johdosta vastineen. Yhtiö on pyytänyt, että osakaskuntien valitus jätetään tutkimatta tai hylätään. Käyttölupapäätöksellä ei ole annettu yhtiölle nykyistä enempää määräysvaltaa osakaskuntien omistamiin yhteisiin vesialueisiin.

Muutoin yhtiö on muun ohella lausunut, että käyttölupa on myönnetty ydinenergialain ja -asetuksen mukaisin perustein, joten perusteita päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle tai muille vaatimuksille ei ole.

Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta, Munakarin yhteisalueen osakaskunta ja Sorkan osakaskunnat ovat antaneet työ- ja elinkeinoministeriön sekä Teollisuuden Voima Oyj:n vastineen johdosta vastaselityksen.

2. A ja B ovat valituksessaan siitä tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatineet, että valtioneuvoston päätös kumotaan ja että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään. Lisäksi he ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista lainmukaisine viivästyskorkoineen.

Käyttöluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Valtioneuvoston päätös on tehty ydinenergialain 5 §:n, 6 §:n, 7 §:n ja 20 §:n 1 momentin 1–3 kohtien vastaisesti.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on varannut A:lle ja B:lle tilaisuuden ydinenergialain 75 §:n 2 momenttiin ja hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momenttiin viitaten esittää selvityksensä valitusoikeutensa perusteista asiassa.

A ja B ovat valitusoikeutensa tueksi viitanneet ydinenergialain 23 a §:n 1 momenttiin ja sen perusteluihin (HE 93/2017), jossa on muun ohella todettu, että mielipiteen ilmaiseminen olisi mahdollista laajasti ymmärrettynä kaikille asiasta kiinnostuneille ydinenergialain mukaista lupaa koskevassa asiassa. Mielipiteen esittäminen ei ole sidottu asianosaisasemaan, eikä sillä ole myöskään tarkoitus vaikuttaa asianosaisasemaan. Yleisöä ei ole määritelty ydinenergialaissa, eikä määritelmää ole tarkoituksenmukaista lisätä tai rajata. Kyseessä on erityissäännös suhteessa hallintolain 41 §:ään ja sen soveltamisala olisi laajempi, koska siinä ei rajoitettaisi mielipiteen esittämistä esimerkiksi henkilöllisessä ulottuvuudessa tai elinympäristön suhteen. Säännös velvoittaisi varaamaan oikeuden mielipiteen esittämiselle pykälän tarkoittamissa asioissa, eikä siitä voitaisi poiketa.

Lisäksi he ovat katsoneet, että heillä on päätökseen liitetyn muutoksenhakuohjeen perusteella valitusoikeus päätöksestä. Muutoksenhakuohjeen mukaan päätökseen saa hallintolainkäyttölain 7 §:n mukaisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n ja B:n valitus jätetään tutkimatta.

2. Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunnan, Munakarin yhteisalueen osakaskunnan ja Sorkan osakaskunnan valitus hylätään.

3. Lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ydinenergialain 75 §:n 2 momentin mukaan muutosta valtioneuvoston päätökseen haetaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valtioneuvoston päätöksen ei voida katsoa sillä tavalla vaikuttavan A:n ja B:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, että heillä olisi oikeus valittaa valtioneuvoston päätöksestä. Kun A ja B eivät ole esittäneet valitusoikeutensa tueksi sellaista perustetta, jonka johdosta heillä olisi katsottava olevan valitusoikeus valtioneuvoston päätöksestä, valitus on jätettävä tutkimatta.

2. Hallintolainkäyttölain 7 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Poliisilain 9 luvun 8 §:n (872/2011) mukaan erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi voidaan sisäasiainministeriön asetuksella rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti sinne. Kiellon tai rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Sisäministeriö on 1.7.2018 voimaan tulleella liikkumis- ja oleskelurajoituksista annetun sisäministeriön asetuksen muuttamisesta annetulla asetuksella 480/2018 sen liitteen 4 kohdan 4.01 mukaisesti asettanut Olkiluodon ydinvoimalaitokselle liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen kattamaan Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentamisesta ja alueen kehittämisestä aiheutuneet muutokset.

Valituksessa tarkoitettua Olkiluodon ydinvoimalan liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta ja sen laajuutta koskevaa kysymystä ei ole ratkaistu eikä poliisilain 9 luvun 8 § huomioon ottaen ole voitukaan ratkaista valituksenalaisessa ydinvoimalan käyttölupaa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä.

Valituksessa ei ole esitetty turvallisuuteen liittyviä tai muitakaan sellaisia seikkoja, joiden vuoksi valtioneuvoston päätöstä olisi pidettävä lainvastaisena.

Kun otetaan huomioon edellä lausuttu sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, valtioneuvoston päätös ei ole hallintolainkäyttölain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.

3. Asian näin päättyessä päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Petri Helander, Kari Tornikoski, Toomas Kotkas ja Monica Gullans. Asian esittelijä Irene Mäenpää.