KHO:2014:103

Peruskoulun rehtori oli päättänyt purkaa englannin ja ruotsin kielen lehtorin viransijaisen virkasuhteen. Päätöksen perusteena oli viitattu viranhaltijalain 8 §:ään, joka koskee virkasuhteen purkua koeaikana. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 8 §:n 3 momentissa purkuperusteita ei ole täsmennetty muutoin kuin kieltämällä syrjivät tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliset perusteet.

Lain esitöiden mukaan koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako virkasuhde etukäteisodotuksia. Työnantajalla on asiassa laaja harkintavalta. Laajasta harkintavallasta huolimatta työnantajan on esitettävä näkemykselleen objektiivisesti hyväksyttävä peruste, jos työnantaja katsoo virkasuhteen koeaikapurun edellytysten täyttyvän.

Kutsussa kuulemistilaisuuteen oli mainittu viransijaisen asiaton yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa ja hänen luvaton poistumisensa työpaikalta. Kuulemistilaisuudesta laaditun muistion mukaan kuulemistilaisuudessa keskusteltiin perusteellisesti edellä mainituista asioista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viransijaista oli kuultu purkamisen perusteena käytetystä työnantajan tyytymättömyydestä koeaikapurun edellä selvitettyyn luonteeseen ja tarkoitukseen nähden riittävällä tavalla.

Eri menettelyvaiheissa (kutsu kuulemistilaisuuteen, kuuleminen ja päätöksenteko) on riittävää kuvata purkamisen perustetta sellaisella tavalla ja tasolla, että työnantajan perusteltu tyytymättömyys ja purkamisen perusteen lähtökohtainen hyväksyttävyys käyvät selville. Purkamiseen liittyvässä menettelyssä käytetyt ja syntyvät asiakirjat muodostavat kokonaisuuden siten, että varsinaisessa päätöksenteossa voidaan viranhaltijan oikeusturvaa vaarantamatta viitata ja tukeutua aiemmassa kuulemisessa saatuun selvitykseen selostamatta sitä päätöksessä tarkasti uudelleen.

Rehtori oli päätöksessään todennut kysymyksessä olevan virkasuhteen purkamisen koeajalla sekä viitannut viranhaltijalain 8 §:ään. Päätöksen selostusosassa oli viitattu samana päivänä järjestettyyn edellä mainittuun kuulemistilaisuuteen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että virkasuhteen purkamisen perusteet eivät olleet edellä kuvatuissa oloissa voineet jäädä viransijaiselle hänen oikeusturvaansa vaarantavalla tavalla epäselviksi. Rehtori oli olosuhteet ja koeaikana tapahtuvan purkamisen luonne huomioon ottaen perustellut päätöstään riittävästi. Virkasuhteen purkamiselle esitetty syy oli ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä

Kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki 8, 12, 43 §

Hallintolaki 45 §

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 12.3.2013 nro 13/0177/2

Asian aikaisempi käsittely

Y:n koulun rehtori on 9.12.2011 (§ 314) päättänyt purkaa englannin ja ruotsin kielen lehtorin viransijaisen A:n virkasuhteen viranhaltijalain 8 §:n perusteella (purku koeaikana). A:n virkasuhde päättyy siten, että viimeinen voimassaolopäivä on 9.12.2011.

X:n sivistyslautakunta on 19.1.2012 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.

Päätöstä koskevassa pöytäkirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:

Ennen virkasuhteen purkamista A:ta on kuultu. Kuulemistilaisuudesta 9.12.2011 on laadittu muistio. Muistion mukaan A:n toiminnassa on ilmennyt muun muassa seuraavat asiat:

- epäasiallinen yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa ja

- rehtorin järjestämään tapaamiseen osallistumisesta kieltäytyminen.

Kuulemistilaisuuden muistiossa kerrotuilla perusteilla voidaan todeta, että rehtorilla on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 8 §:n 3 momentin tarkoittamat perusteet purkaa opettaja A:n virkasuhde päättymään koeaikana. Rehtorin päätöksen perusteet eivät ole syrjivät, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n mukaisesti kuulemisella tarkoitetaan viranhaltijalle varattua mahdollisuutta saada tiedot virkasuhteensa päättämisen perusteista ja oikeutta esittää asiassa oma kantansa. Säännös ei sen sijaan sisällä neuvotteluvelvoitetta työnantajalle.

Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että sivistyslautakunnan päätös kumotaan ja hänen virkasuhteensa englannin ja ruotsin kielen rehtorin viransijaisena määrätään jatkumaan.

Kuulemistilaisuus 9.12.2011 päättyi siihen, että opetuspäällikkö lupasi lähettää A:lle erään huoltajan kirjeen A:n toiminnasta, jotta A voisi ottaa kirjeeseen kantaa. Opetuspäällikön tarkoituksena oli ottaa A:n vastine huomioon koeaikapurkua koskevaan päätökseen, mikäli opetuspäällikkö saisi vastineen maanantaina 12.12.2011. A kuuli kirjeestä ja sen merkityksestä ensimmäisen kerran kuulemistilaisuudessa. Opetuspäällikkö sanoi kyseisen kirjeen olleen syy kuulemistilaisuuden järjestämiseen, minkä vuoksi olisi ollut tärkeää, että A olisi saanut antaa kirjeeseen vastineen. Kirjettä ei annettu A:lle kuulemistilaisuudessa nähtäväksi eikä hänelle annettu siitä kopiota. A joutui kuulemistilaisuudessa valmistautumattomana kommentoimaan opetuspäällikön kirjeestä siteeraamia Helmi-viestien kohtia niitä näkemättä ja tietämättä, olivatko viestit alkuperäisessä muodossaan.

Kirje luovutettiin A:lle 12.12.2012 postissa henkilöllisyystodistusta vastaan. A:lle selvisi, että huoltaja oli muokannut Helmi-viestejä muun muassa poistamalla niistä vastaanottajien nimiä ja tunnistetietoja.

Viranhaltijapäätöksessä ei ole yksilöity, millä perusteella A:n virkasuhde puretaan. A ei ole saanut pöytäkirjanotetta, josta kävisi ilmi purkamista koskeva päätös perusteluineen eikä kuulemistilaisuuden muistio ollut liitettynä koeaikapurkupäätökseen. Muistion A sai vasta 19.1.2012 eli yli kuukauden kuluttua päätöksestä. Muistio on tarkistamaton eikä se vastaa kaikilta osiltaan kuulemisen kulkua.

Rehtori on yhdenvertaisuuslain vastaisesti asettanut A:n eri asemaan muihin viranhaltijoihin nähden. Kuulemistilaisuudessa A:ta kuultiin sivistyslautakunnan päätöksestä ilmenevien purkuperusteiden lisäksi myös sen johdosta, että A olisi poistunut luvattomasti työpaikalta 17.11.2011. A oli ainoa opettajista, jonka tuli noudattaa ilmoittamisperiaatteesta.

A ei tehnyt virkasuhteessaan mitään väärää, vaan hoiti työnsä ja velvollisuutensa tunnollisesti ja ohjeita noudattaen. Tästä huolimatta rehtori vei hänen työnsä.

A:ta kohdeltiin eriarvoisesti ja syrjivästi. Muille opettajille ei tullut minkäänlaisia seuraamuksia esimiehen määräämien velvoitteiden ja ohjeiden noudattamatta jättämisestä, A ei myöskään saanut alkuperehdytystä koulun asioihin. A eristettiin lisäksi vailla valvontaluokkaa välituntivalvojaksi koko syyslukukaudeksi maanantaisin pidettävästä henkilökunnan välituntipalaverista.

Rehtorilla oli vähättelevä, epäystävällinen suhtautuminen A:ta kohtaan. Rehtori syrji A:ta jopa palkanmaksussa. A:n syrjintää ja eriarvoista kohtelua osoittaa myös se, että A:lle annettiin opetustilaksi koulun huonoin, tunnetusti sisäilmaongelmainen luokka ja hänelle sälytettiin ainoana neljästä kieltenopettajasta ne oppilaat, joilla oli diagnoosi ja lääkitys keskittymishäiriöön.

Syrjivään ja eriarvoiseen kohteluun kuuluu myös se, ettei rehtori eikä kukaan muukaan huomauttanut A:ta ennen kuulemistilaisuutta mistään virheestä tai muusta puutteellisuudesta A:n työskentelyssä. A kävi jo syyskuussa kertomassa työterveyslääkärille esimieheltään saamastaan syrjivästä kohtelusta ja sai kuulla, että työterveydenhuolto tuntee hyvin rehtorin toiminnan.

A teki 17.11.2011 ensimmäisen ilmoituksen rehtorin häneen kohdistamasta epäasiallisesta kohtelusta opetuspäällikölle ja sivistystoimenjohtajalle. Seuraavan viestin A lähetti 19.11.2011. Vaikka A pyysi pikaista toimintaa asian selvittämiseksi, ei kumpikaan rehtorin esimiehistä reagoinut A:n ilmoituksiin mitenkään.

Työnantajan väittämä A:n epäasiallisesta yhteistyöstä oppilaiden huoltajien kanssa on sisällöltään ja muodoltaan virheellinen. Kuulemistilaisuudessa opetuspäällikkö kertoi A:lle, että asiassa on kyse yhden huoltajan lähettämästä A:n Helmi-viestejä koskevasta kirjeestä. Kirjeen oli lähettänyt A:n huoltajatapaamisessa 15.11.2011 tapaama huoltaja.

Rehtorin kuvaus huoltajatapaamisesta 15.11.2011 on väärä. A oli koko tilaisuuden ajan hyvin rauhallinen huoltajan provosoinnista huolimatta. A olisi mielellään käsitellyt tapaamisessa huoltajan kanssa Helmi³-viestintää, mutta huoltajan aggressiivisuuden takia tämä ei onnistunut. Rehtori olisi oikeanlaisella toiminnalla voinut tapaamisessa vaikuttaa asioiden kulkuun sen sijaan, että rehtori lähti kriisiyttämään tilannetta yllyttämällä huoltajaa tekemään kanteluun.

Huoltaja kysyi A:lta, onko A arvostellut huoltajan kotikasvatusta luokan edessä. Huoltaja ei ymmärtänyt A:n vastausta, jossa A ilmaisi järkytyksensä kysymyksen johdosta, vaan lähti sättimään A:ta huonosta käytöksestä. Tämän jälkeen huoltaja käsitteli A:n "huonokäytöksisyyttä" jo oletettuna asiana.

Kuulemistilaisuudessa työsuojeluvaltuutettu kysyi opetuspäälliköltä, mikä A:n yhteistyössä huoltajien kanssa on niin epäasiallista, että sen vuoksi pitäisi mennä koeaikapurkuun. Opetuspäällikkö siteerasi pitkään emmittyään viesteistä kahta kohtaa, joista toinen oli A:n rehtorille lähettämä viesti. Kyseisessä viestissä A oikaisi muutamia huoltajan tapaamisessa 15.11.2011 esittämiä virheellisiä tietoja ja käytti viestin lopussa verbiä "paheksua". A paheksui viestissä huoltajan tapaa lähetellä viestiketjuja eteenpäin A:n lupaa kysymättä. Tällainen toiminta on A:n mittapuun mukaan paheksuttavaa. Viestiä kirjoittaessaan A oli yhteydessä ammattijärjestönsä johtavaan lakimieheen ja sai tuolloin kuulla, että huoltaja saa lähettää viestejä eteenpäin, mistä seikasta opettajat eivät ole yleisesti tietoisia. Johtavan lakimiehen mukaan opettaja voi silti paheksua sellaista menettelyä huonona käytöksenä ja moraalittomana toimintana näillä sanoilla ilman uhkaa työsuhteen menetyksestä, minkä A toi esille kuulemistilaisuudessa.

Toinen opetuspäällikön siteeraama kohta liittyi tapaamisajan järjestelyyn ja huoltajan paikalleen juuttuneeseen viestintään, joka alkoi häiritä opettajantyötä. A kirjoitti viestissä, ettei opettajalle makseta tapaamisista korvausta. Tämä on tosiasia. Huoltajatapaamiset ovat osa kodin ja koulun yhteistyötä Helmi-viestinnän ohella. Kodin ja koulun yhteistyö kuuluu puolestaan niin sanottuun yhteistyöaikaan, jota opettajan on tehtävä kolme tuntia viikossa varsinaiseen työaikaan sisältyen. Mainittu kolmen tunnin yt-aika täyttyy ja ylittyy jo pelkästään Helmi-yhteydenpidosta kotien kanssa, minkä vuoksi opettajan on työssään pakko priorisoida asioita. Haluttaessa tapaamista molempien osapuolien on oltava tietoisia, miksi tavataan, kauanko tapaaminen kestää ja onko tapaaminen välttämätön.

A kirjoitti lisäksi viestissään, että hän asuu kaukana ja hänellä on kiire kotiin usein. Tällä A tarkoitti, että hänen oli ehdittävä klo 16.30 lähtevään bussiin tai muuten hän pääsisi kotiin vasta hyvin myöhään illalla. A viittaa viestissään myös siihen, että häntä kiireisenä opettajana turhautti paikalleen juuttunut keskustelu. Lopuksi A ilmaisi, että huoltaja voisi silti järjestää tapaamisia haluamiensa henkilöiden kanssa. A tarkoitti kiireessä kirjoitetussa viestissään, että tapaisi huoltajan mielellään jonkin uuden asian tiimoilta kuin sen, josta oli viestitelty jo pitkään. A ei ole tarkoittanut olla viestillään epäasiallinen huoltajaa kohtaan vaan on yrittänyt selittää, että hän on työssään hyvin kuormitettu.

Huoltajan kokemat ongelmat alkoivat 8.9.2011, kun huoltajan poika oli kertonut kotona, että A olisi pojan poistuttua luokasta arvostellut muun luokan kuullen pojan kotikasvatusta ja sanonut jotain muutakin, minkä huoltaja myöhemmin oli jättänyt pois asiasta puhuessaan. A ei ole koskaan sanonut pojasta mitään huoltajan viestissä mainittua. A ei ole mielestään missään vaiheessa ollut epäasiallinen viestinnässään kyseisen huoltajan suuntaan, vaan on hakenut rajoja samaan aiheeseen juuttuneelle viestinnälle, joka alkoi suuntautua rasitukseksi opettajantyölle. Kyseisen pojan käytöksessä oli ilmennyt vakavia ongelmia alusta lähtien ja poika häiritsi usein opetusta ja oppilastovereitaan. A ei voinut laittaa poikaa luokasta ulos rauhoittumaan, koska tälle ei pystytty järjestämään kyseisiin aikoihin valvontaa.

A joutui kuulemistilaisuudessa vastaamaan väitteeseen, jonka mukaan hän olisi kieltäytynyt rehtorin järjestämästä tapaamisesta. Tätä syytöstä ei ollut kuulemistilaisuuden kutsussa eikä A ollut siten voinut valmistautua vastaamaan siihen.

Kuulemistilaisuuden muistion mukaan A on kertonut kuulemistilaisuudessa kieltäytyneensä rehtorin järjestämästä tapaamisesta. Tämä lause on väärennös kuulemistilaisuudessa kuullusta. A on yksiselitteisesti sanonut kuulemistilaisuudessa, että väite on järkeä vailla. Kuulemistilaisuudessa mukana ollut työsuojeluvaltuutettu, rehtori C on sähköpostitse vahvistanut A:lle, ettei ole kuullut A:n sanoneen kuulemistilaisuudessa, että A olisi kieltäytynyt rehtorin järjestämästä tapaamisesta.

X:n sivistyslautakunta on antanut hallinto-oikeudelle valituksen johdosta lausunnon. Kuulemistilaisuudesta on laadittu muistio, joka on varmennettu muistionpitäjän allekirjoituksella. Kuulemistilaisuudesta laaditusta muistiosta käyvät ilmi purkupäätöksen perusteet. Muistiosta käy ilmi myös se, että keskustelussa on saatu selvitettyä ristiriitaisia käsityksiä A:n poistumisesta työpaikaltaan eikä tämä seikka ole ollut purkupäätöksen perusteena. A:lla on siten ollut tosiasiallinen mahdollisuus tuoda esiin oma kantansa kuulemisessa käsiteltyihin asioihin. A:n epäasiallinen käyttäytyminen tulee esiin erityisesti viestinnässä Helmi-järjestelmässä ja hänestä tehdystä kantelusta. Opetuspäällikkö on pyytänyt kanteluun vastausta, mutta A ei sitä koskaan antanut. Koeaikainen virkasuhteen purkaminen on johtunut siitä, että työnantaja on ollut tyytymätön A:n työsuoritukseen.

X:n kunnanhallitus on selityksenään yhtynyt sivistyslautakunnan lausunnossa esitettyyn ja on esittänyt, että valitus hylätään perusteettomana ja aiheettomana.

A on antanut hallinto-oikeudelle vastaselityksen. A ei ole saanut kuulemistilaisuuden päätteeksi tietoa siitä, että hänen virkasuhteensa puretaan, vaan on saanut asiasta kirjeen vasta usean päivän kuluttua. A ei ole allekirjoittanut kuulemistilaisuudesta laadittua muistiota eikä sitä ole missään vaiheessa lähetetty hänelle vahvistettavaksi. A:n toiminnassa ei ollut minkäänlaista moitteen sijaa mistään näkökulmasta katsoen. A oli erittäin kiireinen, ahkera ja tunnollinen opettaja ja hoiti kaikki tehtäväänsä kuuluvat velvollisuudet. A:n suorittama arviointi oli perusteellista, A oli runsaassa viestienvaihdossa huoltajien kanssa ja hyvässä yhteistyössä opettajatovereiden kanssa. X:n kunta ei ole missään vaiheessa ilmaissut, että A:n työsuorituksessa olisi ollut moitittavaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut sivistyslautakunnan ja Y:n koulun rehtorin päätökset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. A:n kuuleminen

1.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 momentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Hallintolain 33 §:n 1 momentin mukaan asiakirjan täydentämistä, selityksen antamista ja selvityksen esittämistä varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Hallintolain 36 §:n mukaan asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.

1.2. Oikeudellinen arviointi

Koeaikana tapahtuvasta virkasuhteen purkamisesta ei ole erityisiä säännöksiä kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, vaan siinä on noudatettava samoja menettelytapoja kuin virkasuhdetta muutoin päätettäessä eli muun muassa varattava ennen virkasuhteen päättämistä viranhaltijalle tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Kuulemiskutsussa on muun ohessa ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja virkasuhteen päättämisen syyt perusteluineen.

Sivistyslautakunnan valituksenalaisen päätöksen esitysosan mukaan A:n virkasuhteen purkaminen koeaikana on perustunut A:n epäasialliseen yhteistyöhön oppilaiden huoltajien kanssa ja siihen, että A on kieltäytynyt osallistumasta rehtorin järjestämään tapaamiseen. Kuulemistilaisuudesta laaditun muistion mukaan kuulemistilaisuuden kutsussa on mainittu kuulemistilaisuudessa keskusteltavina asioina A:n epäasiallinen yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa ja A:n poistuminen työpaikalta torstaina 17.11.2011 ilmoittamatta tästä esimiehelleen. Sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antamissa selityksessä ja lausunnossa ei ole kiistetty A:n valituksessaan esittämää väitettä siitä, ettei kuulemiskutsussa ole mainittu virkasuhteen päättämisen perusteena kieltäytymistä osallistumasta rehtorin järjestämään tapaamiseen.

Purkuperusteeksi ilmoitetussa kieltäytymisessä osallistumasta rehtorin järjestämään tapaamiseen on virkamiesoikeudellisesti kyse työnjohdollisen määräyksen noudattamatta jättämisestä. Kyseisen perusteen ei voida katsoa sisältyvän kuulemistilaisuuden muistiosta ilmeneviin kuulemiskutsussa mainittuihin virkasuhteen päättämisperusteisiin. Asiassa on riidatonta, että työnantaja on tuonut kyseisen perusteen esiin 9.12.2011 pidetyssä kuulemistilaisuudessa ja A on saanut siihen tilaisuudessa vastata. Kun tämä yksittäinen ja erillinen virkasuhteen purkamisen peruste ei kuitenkaan ole ilmennyt kuulemistilaisuuden kutsusta, ei A:lla ole ollut mahdollisuutta valmistautua vastaamaan perusteeseen etukäteen eikä hänellä näin ollen ole ollut sen osalta asian laatuun nähden riittävää määräaikaa selvityksen esittämiseen. Perustetta ei näin ollen ole voitu ottaa huomioon harkittaessa virkasuhteen koeaikapurun edellytysten olemassaoloa.

Asiassa on riidatonta, että A:n toiminnasta tehty kantelu ei ole ollut kuulemiskutsun liitteenä eikä sitä ole annettu tai näytetty A:lle 9.12.2011 pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Opetuspäällikön A:n oikaisuvaatimukseen antamasta vastineesta ilmenee, että kantelukirjelmä on lähetetty A:lle lausunnon antamista varten saantitodistuksin 22.11.2011 ja A on noutanut kirjeen postista 13.12.2011. A on siten saanut kantelukirjelmän tiedokseen vasta virkasuhteensa purkamisen jälkeen. Kuitenkin kuulemistilaisuudesta laaditusta muistiosta ja sivistyslautakunnan valituksenalaisen päätöksen esitysosasta voidaan päätellä, että A:n virkasuhteen purkamisen perusteena ei ole ollut kyseinen kantelukirjelmä sellaisenaan, vaan perusteena on ollut A:n kantelun tekijälle lähettämät Helmi-viestit, joista työnantajan mukaan on käynyt ilmi A:n epäasiallinen yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa. Kantelukirjelmä on kuitenkin liittynyt asiaan.

A:n valituksen mukaan kuulemiskutsusta ei ole ilmennyt, mitä A:n asiattomalla yhteistyöllä huoltajien kanssa on tarkoitettu. Sivistyslautakunnan hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä ja kunnanhallituksen lausunnossa tätä tietoa ei ole kiistetty. Purkuperusteena käytetty epäasiallinen yhteistyö huoltajien kanssa on näin ollen ollut kuulemiskutsussa puutteellisesti yksilöity. Kuulemistilaisuudesta laaditun muistion mukaan epäasiallisella yhteistyöllä on tarkoitettu A:n erään oppilaan huoltajalle lähettämiä Helmi-viestejä. A on kuitenkin itse viestien lähettäjänä ollut tietoinen työnantajan kuulemistilaisuudessa siteeraamien viestien sisällöstä ja sanamuodoista ja hän on saanut niistä kuulemistilaisuudessa myös lausua.

Hallinto-oikeus toteaa, että koeajan tarkoitukseen nähden työnantajalla on oikeus opettajan virkasuhteen purkamiseen koeajalla muun muassa sen johdosta, että työnantajalla on perusteltavissa oleva syy tyytymättömyyteen opettajan yhteistyöhön oppilaiden huoltajien kanssa. Vaikka A:n virkasuhteen päättämismenettely on ollut osin puutteellinen, hänellä on ollut mahdollisuus ja hänen on täytynyt ymmärtää varautua lähettämiensä Helmi-viestien käsittelyyn kuulemistilaisuudessa. Hallinto-oikeus katsoo, ettei kuulemismenettelyn puutteilla ole sellaista merkitystä asiassa, että sivistyslautakunnan ja rehtorin päätökset olisi yksinomaan näillä perusteilla kumottavissa.

2. Rehtorin päätöksen perusteleminen

2.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 45 §:n 1 momentin osalta muun ohessa seuraavaa:

"Perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen. Riittävät perustelut antavat edellytyksiä harkita muutoksenhaun tarvetta. Perustelujen täsmällisyydellä ja selkeydellä on merkitystä myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta.

(---)

Hallintomenettelylain 24 §:n 1 momentin mukaan on riittävää, että päätös perustellaan ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Säännös ilmentää vaatimuksia tosiasiaperustelujen ja oikeudellisten perustelujen esittämisestä. Tosiasiaperusteluina päätöksessä on käytävä ilmi ne selvitetyiksi katsottavat tosiseikat, joille asian ratkaisu perustuu. Oikeudellisena perusteena on ilmoitettava ratkaisun perusteena olevat lain tai asetuksen säännökset sekä mahdolliset yleiset oikeusperiaatteet.

Perusteluvelvollisuuden merkitys yleisenä oikeusturvaperiaatteena on viimeisten vuosien aikana selvästi korostunut. Tähän on vaikuttanut osaltaan perusoikeusuudistus, jonka yhteydessä oikeus perusteltuun päätökseen saatettiin voimaan perusoikeutena. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan tämä oikeus kuuluu niihin oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeisiin, jotka edellytetään turvattavan lailla.

Perusteluvelvollisuuden kannalta merkitystä on ollut myös Euroopan yhteisön oikeudella. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ainakin yksityisten oikeussubjektien kannalta merkittävät päätökset on perusteltava. Perusteluvelvollisuus konkretisoituu erityisesti silloin, kun yhteisön oikeutta koskeva päätös on yksityisen kannalta kielteinen tai jollain tavoin oikeuksia rajoittava. Perusteluvelvollisuus edellyttää riittävän tiedon antamista, jotta päätöksen kohteena oleva yksilö voi pyrkiä toteuttamaan oikeuttaan.

Perusteluvelvollisuuden tärkeyden ja sen lisääntyneen merkityksen vuoksi pykälän 1 momentissa ehdotetaan vahvistettavaksi yleinen periaate, jonka mukaan viranomainen olisi velvollinen perustelemaan tekemänsä päätöksen. Momentin toinen virke koskisi perustelun sisältöä. Ehdotuksen mukaan perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voitaisiin mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Lisäksi perusteluissa olisi mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu."

2.2. Oikeudellinen arviointi

A:n virkasuhteen koeaikapurkua koskeva rehtorin päätös on hallintolaissa tarkoitettu hallintopäätös.

Rehtorin päätös sisältää viittauksen sovellettavaan säännökseen, mutta siitä ei ilmene, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Päätökseen ei myöskään ole liitetty asiakirjoja, joista päätöksen tosiasiaperustelut kävisivät ilmi. Rehtorin päätöstä ei siten ole perusteltu hallintolain 45 §:ssä edellytetyllä tavalla.

A:n virkasuhteen purkaminen koeaikana on kuulemistilaisuudesta laaditun muistion ja sivistyslautakunnan valituksenalaisen päätöksen mukaan perustunut A:n toimintaan viranhoidossa. Käytetyssä perusteessa on kyse työnantajan suorittamasta arvioinnista sen suhteen, onko A:n toiminta viranhaltijana ollut asianmukaista ja vastannut työnantajan asettamia vaatimuksia. A:n oikeusturvan kannalta ei voida pitää riittävänä, että rehtorin päätöksen tosiasiaperustelut on esitetty A:lle ensimmäisen kerran kirjallisessa muodossa vasta valituksenalaisessa sivistyslautakunnan pöytäkirjassa ja sen liitteissä olevissa A:n oikaisuvaatimuksensa johdosta annetuissa viranhaltijan lausunnoissa.

Rehtorin päätös A:n virkasuhteen purkamisesta koeaikana on hallintolain 45 §:n vastainen.

3. Loppupäätelmä

Kun kuulemisessa olleita puutteita ja päätöksen perustelemattomuutta arvioidaan kokonaisuutena, on rehtorin päätös lainvastaisena kumottava. Sivistyslautakunnan päätös on vastaavasti lainvastaisena kumottava.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 89 ja 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Ismo Räisänen ja Pia Repo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X:n kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Lisäksi kunnanhallitus on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ottaa kantaa virkasuhteen purkamisen perusteiden laillisuuteen.

Kunnanhallitus on valituksensa perusteluissa uudistaen asiassa aikaisemmin lausumansa esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

A:lle lähetetyssä kutsussa kuulemistilaisuuteen on selvitetty ne asiat, joista viranhaltijaa kuullaan ja joihin koeaikapurku perustuu. Kutsussa kerrotaan, että viranhaltijan yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa on asiatonta ja viitataan yhteydenpitoon opettajan ja huoltajan välillä. Lisäksi kutsussa todetaan, että opettaja ei voi kieltäytyä työpäivän aikana järjestettävistä yhteispalavereista. Kuulemiskutsussa on yksilöity kaikki ne asiat, joita kuulemisessa on käsitelty. A:lla on siten ollut mahdollisuus valmistautua kuulemistilaisuuteen, eikä menettelyä voida pitää lainvastaisena.

Koeajan kuluessa virkasuhde voidaan purkaa päättymään välittömästi ilman virkasuhteen päättymiselle säädettyjä perusteita. Ilmoitetuksi purkamisperusteeksi riittää koeaika, eikä työnantaja ole velvollinen näyttämään toteen, ettei virkasuhteen päättäminen koeaikana tapahtunut epäasiallisilla perusteilla. Kyseessä olevan asian tosiseikoista ei ilmene, että koeaikapurku olisi tapahtunut epäasiallisin perustein, eikä A ole esittänyt tästä mitään näyttöä.

Hallinto-oikeus on määrittänyt koeaikapurkupäätöksen perusteluvelvollisuuden laajemmaksi kuin minkä laajuisena sitä aiemman oikeuskäytännön perusteella on pidetty. Vakiintuneesti on katsottu, että koeaikapurun perusteluvelvollisuus ei ole yhtä kattava kuin koeajan jälkeen virkasuhdetta päätettäessä. Lähtökohtaisesti päätöksen kirjalliseksi perusteluksi oikeuskäytännön perusteella on katsottu riittävän vetoaminen koeaikaan.

Koeaikana tapahtuvan purun perusteeksi riittää muun muassa se, että työnantaja ei ole tyytyväinen viranhaltijan työtuloksiin. Kun otetaan huomioon, mitä A:n kuulemiskutsusta, kuulemisesta tehdystä muistiosta ja sivistyslautakunnan A:n kunnallisvalituksen johdosta antamasta lausunnosta ilmenee, X:n kunta on voinut purkaa A:n virkasuhteen mainitsemillaan perusteilla.

A:lla on ollut asiaa kokonaisuutena tarkastellen ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen riittävät tiedot koeaikapurun perusteista muun muassa kuulemiskutsun ja kuulemistilaisuudessa käsitellyn perusteella. Tämän vuoksi päätöstä ei ole syytä kumota pelkästään sillä perusteella, että itse päätöksessä perusteluja ei mainita.

A on antanut valituksen johdosta selityksen. Huoltajayhteistyötä koskeva purkuperuste on vastaamismahdollisuuksien suhteen liian laaja kokonaisuus. Huoltajaviestejä on satoja, eivätkä työnantajan edustajat ole pystyneet mainitsemaan kuulemistilaisuudessa mitään sellaista viestiä, joka sisältäisi A:n asiatonta viestintää. Koeaikapurun perusteet eivät selvinneet kuulemistilaisuudessa, eikä niitä ole mainittu rehtorin päätöksessäkään.

X:n kunnanhallitukselle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. A:n hallinto-oikeudelle tekemä valitus tutkitaan välittömästi asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta. A:n valitus sivistyslautakunnan päätöksestä hylätään.

Perustelut

1. Sovellettavat säännökset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 8 §:n 3 momentin mukaan koeajan kuluessa virkasuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi. Purkaminen ei saa tapahtua mainitun lain 12 §:ssä tarkoitetuilla tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Viranhaltijalain 12 §:n mukaan työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan eikä virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eikä viranhaltijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Viranhaltijalain 43 §:n 1 momentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Hallituksen esityksessä laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002 vp) todetaan 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

"Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako virkasuhde etukäteisodotuksia. Pykälän 3 momentin mukaan virkasuhde voitaisiin purkaa päättymään välittömästi ilman 35 ja 41 §:ssä virkasuhteen päättämiselle säädettyjä perusteita. Koeaikanakaan virkasuhdetta ei kuitenkaan saisi purkaa syrjivin tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein. Voimassa olevan palvelussuhdeturvalain 4 §:ää vastaavasti ehdotetaan säädettäväksi, että purkaminen ei saa tapahtua jäljempänä 12 §:ssä tarkoitetulla tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla. Purkamisen perusteen tulee olla sellainen henkilöön tai hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että viranhaltijan toiminta ei vastaa työnantajan asettamia vaatimuksia."

Viranhaltijalain 43 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella seuraavaa:

"Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevan palvelussuhdeturvalain 13 §:n 1 momenttia vastaavasti työnantajan velvollisuudesta kuulla viranhaltijaa virkasuhteen päättämisen syistä ennen virkasuhteen irtisanomista tai ehdotuksen 8 tai 41 §:n mukaista purkamista. Säännös edellyttäisi kuulemismahdollisuutta, jolla tarkoitetaan viranhaltijan oikeutta saada tiedot perusteista ja oikeutta esittää asiassa oma kantansa. Säännös ei sen sijaan sisältäisi neuvotteluvelvoitetta työnantajalle. Riittävää olisi, että työnantaja varaisi viranhaltijalle tosiasiallisen mahdollisuuden tulla kuulluksi. Säännös ei myöskään edellyttäisi, että viranhaltija tosiasiassa käyttää hyväkseen hänelle varatun mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kuuleminen voi olla joko kirjallista tai suullista kuulemista."

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hallituksen esityksessä hallintolaiksi (HE 72/2002 vp) on 45 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että perusteluvelvolli³suudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Asian³osaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkai³sun tekemiseen. Riittävät perustelut antavat edellytyksiä harkita muutoksen³haun tarvetta. Perustelujen täsmällisyydellä ja selkeydellä on merkitystä myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta.

2. Asiassa saatu selvitys

Y:n koulun rehtori on ottanut A:n englannin ja ruotsin kielen lehtorin viransijaiseksi 15.8.2011 alkaen 2.6.2012 saakka neljän kuukauden koeajalla.

Kuulemistilaisuus A:n virkasuhteen mahdolliseksi purkamiseksi koeaikana on järjestetty 9.12.2011. Kutsussa kuulemiseen purkamisen perusteeksi mainittiin se, että A:n yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa oli ollut asiatonta. A oli lisäksi poistunut työpaikalta torstaina 17.11.2011 ilmoittamatta siitä esimiehelleen.

Rehtorin A:n virkasuhteen purkamisesta koeajalla tekemässä päätöksessä 9.12.2011 (§ 314) todetaan, että kuulemistilaisuus on järjestetty 9.12.2011. Päätös kuuluu muutoin seuraavasti:

"Päätän purkaa englannin ja ruotsin kielen lehtorin viransijaisen A:n virkasuhteen viranhaltijalain 8 §:n perusteella (purku koeaikana). A:n virkasuhde päättyy siten, että viimeinen voimassaolopäivä on 9.12.2011."

3. Oikeudellinen arviointi

3.1 Yleistä

Hallinto-oikeus on arvioituaan toteamiaan puutteita A:n kuulemisessa ja päätöksen perustelemattomuutta kokonaisuutena katsonut, että rehtorin ja vastaavasti sivistyslautakunnan päätökset on kumottava.

Esillä olevassa tapauksessa on kysymys määräaikaiseen virkasuhteeseen otetun henkilön virkasuhteen purkamisesta koeaikana. Arvioitaessa purkamisessa noudatetun menettelyn oikeellisuutta on tällöin kiinnitettävä asianmukaista huomiota koeajan käyttöä ja virkasuhteen päättämistä koeaikana koskevien aineellisten säännösten sisältöön ja niiden esitöistä ilmenevään tarkoitukseen. Tältä osin voidaan todeta, että viranhaltijalain 8 §:n 3 momentissa purkuperusteita ei ole täsmennetty muutoin kuin kieltämällä syrjivät tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliset perusteet. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako virkasuhde etukäteisodotuksia. Työnantajalla on asiassa laaja harkintavalta. Laajasta harkintavallasta huolimatta työnantajan on esitettävä näkemykselleen objektiivisesti hyväksyttävä peruste, jos työnantaja katsoo virkasuhteen koeaikapurun edellytysten täyttyvän.

Purkamisen taustalla saattaa olla monenlaisia yksittäisiä tapahtumia tai syitä, joihin työnantaja perustaa näkemyksensä ja tyytymättömyytensä viranhaltijaan. Lähtökohtaisesti on riittävää, että työnantajan purkamisen perusteeksi esittämä syy on viranhaltijalain 8 §:n 3 momentti huomioon ottaen hyväksyttävä. Viranhaltijan, joka katsoo, että purkaminen tosiasiassa perustuu laissa kiellettyihin epäasianmukaisiin syihin, on esitettävä tätä väitettä tukevaa selvitystä.

Edellä todetusta seuraa, että eri menettelyvaiheissa (kutsu kuulemistilaisuuteen, kuuleminen ja päätöksenteko) on riittävää kuvata purkamisen perustetta sellaisella tavalla ja tasolla, että työnantajan perusteltu tyytymättömyys ja purkamisen perusteen lähtökohtainen hyväksyttävyys käyvät selville.

3.2. A:n kuuleminen

A:n virkasuhteen mahdollisen purkamisen johdosta on pidetty 9.12.2011 kuulemistilaisuus, josta on laadittu muistio. Kutsussa kuulemistilaisuuteen on mainittu A:n asiaton yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa ja hänen luvaton poistumisensa työpaikalta. Kuulemistilaisuudesta laaditun muistion mukaan kuulemistilaisuudessa keskusteltiin perusteellisesti edellä mainituista asioista. A oli esittänyt asiassa oman kantansa todeten muun ohella, että rehtorin kertomus tapahtumista on vain yksi näkemys asioista. A oli myös kiinnittänyt huomiota omaan kohteluunsa sijaisopettajana.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:ta on kuultu purkamisen perusteena käytetystä työnantajan tyytymättömyydestä koeaikapurun edellä selvitettyyn luonteeseen ja tarkoitukseen nähden riittävällä tavalla. Perustetta rehtorin ja sivistyslautakunnan päätösten kumoamiseen ei kuulemisen puutteellisuuden perusteella ole.

3.3. Päätöksen perusteleminen

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että purkamiseen liittyvässä menettelyssä käytetyt ja syntyvät asiakirjat muodostavat kokonaisuuden siten, että varsinaisessa päätöksenteossa voidaan viranhaltijan oikeusturvaa vaarantamatta viitata ja tukeutua aiemmassa kuulemisessa saatuun selvitykseen selostamatta sitä päätöksessä tarkasti uudelleen. Esillä olevassa tapauksessa rehtori on päätöksessään 9.12.2011 todennut kysymyksessä olevan virkasuhteen purkamisen koeajalla sekä viitannut viranhaltijalain 8 §:ään. Päätöksen selostusosassa on viitattu samana päivänä järjestettyyn edellä mainittuun kuulemistilaisuuteen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, etteivät virkasuhteen purkamisen perusteet ole edellä kuvatuissa oloissa voineet jäädä A:lle hänen oikeusturvaansa vaarantavalla tavalla epäselviksi. Rehtori on olosuhteet ja koeaikana tapahtuvan purkamisen luonne huomioon ottaen perustellut päätöstään riittävästi. Perustetta rehtorin ja vastaavasti sivistyslautakunnan päätöksen kumoamiseen ei tälläkään perusteella ole.

Edellä mainituista syistä on hallinto-oikeuden päätös kumottava. Viivytyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus on ottanut A:n hallinto-oikeudelle tekemän valituksen koeaikana tapahtuvan purkamisen edellytysten osalta välittömästi tutkittavakseen.

3.4. Edellytykset purkaa A:n virkasuhde koeajalla

Työnantajan kannalta koeajan käyttämisen tarkoituksena on selvittää virkasuhteeseen otetun henkilön soveltuvuus kysymyksessä olevaan tehtävään.

Rehtori on perustellut päätöstään purkaa A:n virkasuhde koeaikana sillä, että A:n yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa on ollut epäasiallista. Virkasuhteen purkuperusteeksi koeaikana riittää muun muassa se, ettei työnantaja ole tyytyväinen viranhaltijan viranhoitoon. Koeaikana tapahtuvan purkamisen perusteen ei tarvitse olla rinnastettavissa viranhaltijalain 35 §:ssä irtisanomiselta edellytettävään asialliseen ja painavaan syyhyn tai 41 §:ssä virkasuhteen purkamiselta edellytettävään erittäin painavaan syyhyn. A:n virkasuhteen purkamiselle esitetty syy on ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä. Asiassa ei ole ilmennyt, että A:ta olisi syrjitty hänen henkilöönsä liittyvistä syistä tai että koeaikapurun perusteena olisi muutenkaan käytetty epäasiallisia syitä.

4. Lopputulos

Rehtorin päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutenkaan kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. A:n lautakunnan päätöksestä tekemä valitus on hylättävä. Voimaan jää siis Y:n koulun rehtorin 9.12.2011 tekemä päätös virkasuhteen purkamisesta koeaikana.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.