KHO:2014:106

A oli tullut kesällä 2004 kiintiöpakolaisena Suomeen yhdessä äitinsä ja sisarustensa kanssa. A ja hänen perheenjäsenensä olivat antaneet viranomaisille muun muassa kiintiövalinta-asiakirjoihin ja poliisikuulustelupöytäkirjoihin kirjattuja tietoja A:n perhesuhteista ja syntymäajasta. Tiedot olivat ristiriitaisia, ja A:n itsensä ilmoittamat syntymäajat poikkesivat toisistaan useilla vuosilla. Ristiriitaisista tiedoista johtuen A:n henkilöllisyyttä ei kokonaisharkinnassa voitu pitää luotettavasti selvitettynä kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tässä tilanteessa ei yhdenvertaisuusperiaatetta loukannut se, että A:n kaksoisveljenä pidetyn henkilön henkilöllisyyttä oli aiemmin pidetty luotettavasti selvitettynä tuolloin käytettävissä olleiden tietojen nojalla.

Kansalaisuuslaki 6 §

Katso myös diaarinumero 2253/3/13

Päätös, jota valitus koskee

Oulun hallinto-oikeus 22.11.2011 nro 11/0552/1

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto ei 12.10.2010 tekemällään päätöksellä ole myöntänyt Afganistanin kansalaiselle A:lle (nimen etukirjaimet S.H) Suomen kansalaisuutta, koska tämän henkilöllisyyttä ei ole pystytty luotettavasti selvittämään.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hakija on tullut Suomeen kesällä 2004 yhdessä äitinsä, kaksoisveljensä ja nuoremman veljensä kanssa kiintiöpakolaisena. Hän on hakenut kansalaisuutta 30.12.2008 vireille tulleella hakemuksella.

Hakija ja edellä mainittujen muiden perheenjäsenten 9.11.2003 päivätyissä kiintiövalinta-asiakirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty 23.10.1980. Kiintiövalinta-asiakirjoissa on toisaalta hakijan kohdalla käsin kirjoitettu lisäys: "S:n mukaan oikea syntymäaika on 14.4.1980." Hakijan Afganistanin passissa, joka on myönnetty 18.3.2004 Teheranissa, hänen syntymäajakseen on merkitty 23.10.1980.

Ulkomaalaisvirasto (nykyään Maahanmuuttovirasto) on 9.5.2005 pyytänyt poliisia selvittämään hakijan ja tämän kaksoisveljen syntymäaikoja, jotka ovat poikenneet toisistaan. Poliisi on kuullut hakijaa sekä hänen äitiään ja kaksoisveljeään 19.5.2005.

Hakijan mukaan hän ja hänen kaksoisveljensä ovat syntyneet tammi-helmikuussa ja he täyttivät 22 vuonna 2005. Hänen syntymäpäivänsä olisi siten 14.2.1983. Hakijan mukaan hän oli ilmoittanut haastattelussa Iranissa syntymäajan 14.4.1980, koska se oli ilmoitettu kaksoisveljelle. Suomeen tultuaan he ilmoittivat viranomaisille virheestä syntymäajoissa. Hakijan äiti on kuulemisessaan kertonut kaksosten olevan 22-vuotiaita. Kiintiövalinta-asiakirjoissa olleesta syntymäajasta 14.4.1980 äidillä ei ollut tietoa. Hakijan kaksoisveli on kuulemisessa kertonut olevansa 22-vuotias ja talvella syntynyt, jolloin syntymäaika 23.10.1980 ei voi olla oikein. Syntymäajasta 14.4.1980 kaksoisveljellä ei ollut tietoa. Kaksoisveljen Afganistanin passissa hänen syntymäajakseen on merkitty 22.12.1980.

Poliisi on kuullut hakijan äitiä uudelleen 11.12.2005. Äidin mukaan lasten syntymäajat ovat menneet väärin jo Iranissa asiakirjoja myönnettäessä. Hakijan isä on kuollut 19 vuotta kuulemishetkestä taaksepäin, jolloin kaksosten pikkuveli oli juuri syntynyt. Suomen kansalaisuutta 29.7.2008 hakiessaan äiti on ilmoittanut hakijan isän kuolleen vuonna 1986.

Hakija on sittemmin pyytänyt maistraattia muuttamaan syntymäajakseen 4.2.1986. Hakija on esittänyt 1.7.2007 päivätyn todistuksen, jonka antajaksi on merkitty Afganistanin lähetystö Teheranissa ja jonka mukaan hän on syntynyt 4.2.1986. Poliisi on kuullut hakijaa 1.9.2009. Hakija on kertonut käyneensä vanhempiensa kanssa Teheranissa Afganistanin suurlähetystössä noin 20 vuotta aiemmin, jolloin he muuttivat Iraniin ja hän oli noin 3-vuotias. Hakijan mukaan hän sittemmin lomaili Iranissa kesällä 2007 ja kävi tuolloin Afganistanin lähetystössä. Lähetystössä oli tallella tiedot, jotka sinne oli jätetty hakijan käydessä siellä lapsena, ja hänelle kirjoitettiin puheena oleva syntymätodistus.

Maahanmuuttovirasto on kuullut hakijaa kesällä 2010. Hakijan mukaan hänen syntymäaikansa on 4.2.1986 ja hänellä on kaksoisveli sekä nuorempi veli.

Hakijan äidiltä ja kaksoisveljeltä saadut tiedot tukevat sitä mahdollisuutta, että kaksosten väestötietojärjestelmään merkitty syntymäaika olisi virheellinen siten, että kaksoset ovat todellisuudessa nuorempia. Heidän kertomuksensa ovat kuitenkin ristiriidassa hakijan ilmoittaman syntymäajan 4.2.1986 kanssa.

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Henkilöllisyyttä pidetään selvitettynä, jos hakija on esittänyt luotettavana pidettävää asiakirjanäyttöä tai muutoin antanut luotettavana pidettävää tietoa nimestään, syntymäajastaan, kansalaisuudestaan, perhesuhteistaan, lapsistaan ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Jos hakija on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Hakija on edellä kuvatulla tavalla ilmoittanut itsestään eri syntymäaikoja eikä hän on pystynyt esittämään luotettavaa asiakirjanäyttöä henkilöllisyydestään. Koska hakija ei ole esiintynyt viimeksi kuluneita kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyytensä ei ole luotettavasti selvitetty.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Oulun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja Maahanmuuttoviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut suullisen käsittelyn osalta

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Hallinto-oikeus katsoo, että asiakirjoihin jo sisältyvä selvitys huomioon ottaen suullisen käsittelyn toimittaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Sovellettavat oikeusohjeet kansalaisuuden myöntämistä koskevalta osalta

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä voidaan ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Edelleen saman pykälän 3 momentin mukaan, jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet 10 vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätös

A:n 9.11.2003 päivätyissä kiintiövalinta-asiakirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty 23.10.1980. Asiakirjoissa on käsin kirjoitettu lisäys, että oikea syntymäpäivä on 14.4.1980. A:n isän kuolinvuodeksi kyseisiin asiakirjoihin on merkitty 1984. A:n passiin syntymäajaksi on myös merkitty 23.10.1980. Passi on todettu teknisesti aidoksi.

A on poliisin kuulemisessa 9.5.2005 kertonut, että hänen syntymäpäivänsä olisi 14.2.1983. Sen jälkeen hän on esittänyt 1.7.2007 päivätyn syntymätodistuksen, jonka mukaan hän on syntynyt 4.2.1986.

A:n äiti ja kaksoisveli ovat kertoneet poliisin kuulemisessa 19.5.2005, että kaksoset ovat 22-vuotiaita ja syntyneet talvella.

Hallinto-oikeus katsoo, että johtuen A:n itsensä antamista toisistaan poikkeavista syntymäajoista, sekä hänen kaksoisveljensä ja äitinsä antamista A:n omista ilmoituksista poikkeavista syntymäajoista, A:n henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Hän ei myöskään ole esiintynyt viimeksi kuluneita 10 vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä ulkomaalaislain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Koska henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty, ei Maahanmuuttoviraston ole tullut myöntää hänelle Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttovirasto ei ole rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta ollessaan myöntämättä kansalaisuutta A:lle.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Mattila, Eeva Luoma ja Merja Velakoski-Kovalainen. Esittelijä Petri Marttila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään Suomen kansalaisuus. Asiassa on toimitettava suullinen käsittely ensisijaisesti hallinto-oikeudessa ja toissijaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimustensa tueksi valittaja on esittänyt muun ohessa seuraavaa:

Hallinto-oikeuden olisi tullut toimittaa suullinen käsittely A:n ja hänen perheenjäsentensä kuulemiseksi, koska päätös perustuu asiakirjoihin, jotka perustuvat A:n ja hänen perheenjäsentensä kertomuksiin.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään riittävästi ottanut huomioon sitä, että asia on Maahanmuuttoviraston päätöksessä perusteltu puhtaasti asiakirjanäytöllä. A:n valituksessa on tuotu esiin seikkoja, jotka osoittavat, että asiakirjanäyttö ei ole luotettavaa.

A on tullut Suomeen vuonna 2004 kiintiöpakolaisena yhdessä äitinsä ja kahden veljensä kanssa. Suomen kansalaisuutta hän on hakenut 30.12.2008.

A:n oman käsityksen mukaan hänen oikea syntymäaikansa on 4.2.1986. Hän on syntynyt Afganistanissa, jossa ei tuolloin ollut juuri väestökirjanpitoa. Hän on muuttanut Iraniin ollessaan noin 3-vuotias. Myöskään Iranissa etenkään sinne muuttaneiden ulkomaalaisten väestötiedot eivät ole olleet ajan tasalla.

Asiassa on kuultu A:n äitiä sekä kaksoisveljeä, joille molemmille on jo myönnetty Suomen kansalaisuus. Maahanmuuttovirasto on katsonut kertomuksissa olevan ristiriitaa syntymäaikojen osalta, mutta se ei ole muutoin ottanut huomioon kertomusten osoittamaa sukulaisuussuhdetta henkilöiden välillä. Koska kaikille muille perheenjäsenille on myönnetty Suomen kansalaisuus, A harkitsee DNA-tutkimuksen teettämistä osoittaakseen asiakirjanäytöllä sukulaisuussuhteensa muihin perheenjäseniin.

A on pyrkinyt selvittämään oikeaa syntymäaikaansa. Hän on vuonna 2007 käynyt Teheranin Afganistanin suurlähetystössä ja on saanut sieltä syntymätodistuksen, jonka mukaisen syntymäajan hän on pyytänyt oikaisemaan väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttoviraston päätöksessä on todettu, että keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 23.3.2010 antaman lausunnon mukaan syntymätodistuksen aitoudesta ei ole voitu tehdä ratkaisevia päätelmiä. Todistus on kuitenkin muun muassa Afganistanin suurlähetystön musteleimoilla, allekirjoituksella sekä A:n valokuvalla varustettu alkuperäiskappale.

Ei ole aihetta epäillä, että A olisi esittänyt viranomaisille sellaisen väärennetyn asiakirjan, johon merkitty syntymäaika ei vastaa hänen aiemmin esitettyä syntymäaikaansa. Todistuksen hankkiminen osoittaa sen sijaan, että hän on halunnut selvittää edes Afganistanin väestötietojärjestelmän mukaisen syntymäaikansa, jotta siitä olisi esittää jotain luotettavaa asiakirjanäyttöä, jota kansalaisuuslakikin edellyttää. Kyseinen asiakirja tulisi katsoa lain tarkoittamaksi luotettavaksi asiakirjanäytöksi. Mikäli näin ei tehdä, on hänen oma aktiivisuutensa näytön hankkimisessa toiminut ainoastaan häntä vastaan.

A:ta ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti suhteessa muihin perheenjäseniin harkittaessa kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiä. Maahanmuuttovirasto ei ole kyseenalaistanut A:n ja tämän perheenjäsenten sukulaisuutta. Siitä huolimatta se on katsonut, että A:n henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty. Päätös on ristiriidassa A:n lähisukulaisia koskevien päätösten kanssa, joten yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta on rikottu.

Maahanmuuttovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon. Kansalaisuutta koskeva päätös on perusteltu asiakirjanäytön ohella vuosien 2005 ja 2009 poliisikuulemisilla, joissa on suullisesti kuultu A:ta sekä hänen äitiään ja kaksoisveljeään. Lisäksi Maahanmuuttovirasto on asiantuntijalausuntona pyytänyt keskusrikospoliisin rikostekniseltä laboratoriolta aitousselvityksen A:n esittämästä iranilaisesta syntymätodistuksesta ja Afganistanin kansallisesta passista. Maahanmuuttoviraston kansalaisuuspäätöksessä on tuotu esille se tosiasia, että A:n syntymäajasta on olemassa vaihtoehtoisia ja keskenään ristiriitaisia tietoja.

Kansalaisuushakemukset käsitellään yksilöllisesti ja jokaisen hakijan kohdalla kansalaisuuslain mukaisten edellytysten täyttymistä arvioidaan erikseen. A:n perheenjäsenet ovat saaneet A:ta aikaisempien hakemustensa perusteella Suomen kansalaisuuden vuonna 2009. Yhdenvertaisuusperiaatetta ei ole rikottu, kun A:n kansalaistamisen edellytysten täyttymistä arvioitaessa on esitettyjen ristiriitaisten henkilöllisyystietojen perusteella päädytty toiseen lopputulokseen kuin hänen perheenjäsentensä kansalaisuushakemuksissa.

A on antanut vastaselityksen. A:n kaksoisveljen henkilöllisyyttä on pidetty luotettavasti selvitettynä ja veljelle on myönnetty Suomen kansalaisuus. Kaksosia on pidettävä samana päivänä syntyneinä. Näin ollen A:n henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty ja hänelle tulee myöntää Suomen kansalaisuus.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi A on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, asiakirjoista saatava selvitys sekä jäljempänä selostettavat perusteet, joilla henkilöllisyyttä voidaan pitää luotettavasti selvitettynä ilman luotettavaa asiakirjanäyttöä, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi. Mainituilla perusteilla myös suullisen käsittelyn toimittaminen hallinto-oikeudessa on ollut ilmeisen tarpeetonta hallintolainkäyttölain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

2. Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Selvitystä henkilöllisyydestä voidaan pykälän 2 momentin mukaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Pykälän 3 momentin mukaan jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Asiakirjojen mukaan A on saapunut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2004 äitinsä, nuoremman veljensä ja valittajan kaksoisveljeksi ilmoitetun henkilön kanssa. A:n syntymäajaksi ulkomaalaisrekisteriin on merkitty 23.10.1980. Tämä on vastannut perheen pakolaisasiakirjoihin sekä A:n 18.3.2004 myönnettyyn Afganistanin passiin merkittyä syntymäaikaa.

Poliisi on Ulkomaalaisviraston (nykyään Maahanmuuttovirasto) pyynnöstä selvittänyt A:n ja tämän kaksoisveljeksi ilmoitetun syntymäaikoja, jotka ovat poikenneet toisistaan. Poliisin kuulemisessa 19.5.2005 A on kertonut, että he ovat syntyneet tammi-helmikuussa ja ovat täyttäneet 22 vuotta vuonna 2005. A:n syntymäaika olisi siten 14.2.1983. A oli ilmoittanut haastattelussa Iranissa syntymäajan 14.4.1980, koska se oli ilmoitettu kaksoisveljelle. Suomeen tultuaan he ovat ilmoittaneet viranomaisille virheestä syntymäajoissa.

A:n äiti on kuulemisessa 19.5.2005 kertonut kaksosten olevan 22-vuotiaita. Kaksosten syntymän aikaan oli ollut talven toinen kuukausi, mikä kuulemisessa läsnä olleen tulkin mukaan vastaa Suomen tammi-helmikuuta. Kiintiövalinta-asiakirjoissa olleesta syntymäajasta 14.4.1980 äidillä ei ole ollut tietoa. A:n kaksoisveljeksi ilmoitettu on kuulemisessa 19.5.2005 kertonut olevansa 22-vuotias ja talvella syntynyt, jolloin syntymäaika 23.10.1980 ei voi olla oikein. Syntymäajasta 14.4.1980 hänellä ei ole ollut tietoa.

Poliisi on kuullut A:n äitiä uudestaan 11.12.2005. Äidin mukaan lasten syntymäajat ovat menneet väärin jo Iranissa asiakirjoja myönnettäessä. Äidin mukaan sisarusten isä on kuollut 1986.

A on sittemmin pyytänyt maistraattia muuttamaan syntymäajakseen väestötietojärjestelmään 4.2.1986. Hän on esittänyt 1.7.2007 päivätyn syntymätodistuksen, jonka antajaksi on merkitty Afganistanin lähetystö Teheranissa ja jonka mukaan hän on syntynyt 4.2.1986. Poliisi on kuullut A:ta 1.9.2009. Hän on kertonut käyneensä vanhempiensa kanssa Teheranissa Afganistanin suurlähetystössä noin 20 vuotta aiemmin, jolloin he muuttivat Iraniin ja hän oli noin 3-vuotias. A:n mukaan hän on kesällä 2007 käynyt Afganistanin lähetystössä. Lähetystössä oli tallella tiedot, jotka sinne oli jätetty A:n käydessä siellä lapsena, ja hänelle kirjoitettiin edellä mainittu syntymätodistus. Maahanmuuttovirasto on vielä kuullut A:ta kesällä 2010. A:n mukaan hänen syntymäaikansa on 4.2.1986 ja hänellä on kaksoisveli sekä nuorempi veli.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A ole esittänyt henkilöllisyydestään sellaista asiakirjanäyttöä, jonka perusteella hänen henkilöllisyyttään voitaisiin pitää luotettavasti selvitettynä. Syntymätodistusta vuodelta 2007 ei voida pitää henkilöllisyyden luotettavasti osoittavana asiakirjana. Tällaisessa tilanteessa sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys tullut luotettavasti selvitetyksi kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, on arvioitava kokonaisharkinnalla sen selvityksen ja niiden tietojen perusteella, joita viranomaisille on kertynyt hakijasta sekä muun muassa tämän perhesuhteista ja taustasta eri asiakirjojen sekä hakijan ja hänen perheenjäsentensä viranomaisille eri vaiheissa kertoman perusteella.

A itse ja hänen perheenjäsenensä ovat antaneet viranomaisille muun muassa kiintiövalinta-asiakirjoihin ja poliisikuulustelupöytäkirjoihin kirjattuja tietoja A:n perhesuhteista ja syntymäajasta. Tiedot ovat ristiriitaisia, ja A:n itsensä ilmoittamat syntymävuodet poikkeavat toisistaan useilla vuosilla. Ristiriitaisista tiedoista johtuen A:n henkilöllisyyttä ei voida pitää luotettavasti selvitettynä kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusperiaatetta ei tässä tilanteessa loukkaa se, että A:n kaksoisveljenä pidetyn henkilön henkilöllisyyttä on pidetty luotettavasti selvitettynä veljen aiemmin tekemää kansalaisuushakemusta käsiteltäessä veljen henkilöllisyydestä tuolloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella.

Koska A ei ole Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä 12.10.2010 esiintynyt viimeksi kuluneita kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää luotettavasti selvitettynä myöskään kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin perusteella.

Tähän nähden ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Oikeusapu

Oulun oikeusaputoimisto on 8.12.2010 myöntänyt A:lle oikeusapua ilman perusomavastuuta 19.10.2010 lukien. Hänen avustajakseen on määrätty asianajaja Jutta Wallén-Leino, joka on vaatinut palkkiona 492 euroa.

Avustajalle maksetaan valtion varoista oikeusapulain 18 §:n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n mukaisena neljän työtunnin perusteella laskettuna palkkiona 400 euroa. Kokonaispalkkioksi, joka sisältää arvonlisäveron 92 euroa, muodostuu siten 492 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Elisabeth Vuorenhela.