KHO:2014:168

Muutoksenhakijat olivat kunnan jäseninä hakeneet oikaisua kunnanhallituksen päätökseen 26.11.2013, jolla oli päätetty siirtymäkorvauksen maksamisesta kunnanjohtajalle. Kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös 12.12.2013 oli päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan asetettu yleisesti nähtäville 16.12.2013, minkä lisäksi valitusosoituksessa todettiin, että päätös oli lähetetty tiedoksi valittajien asiamiehelle sähköpostitse 16.12.2013. Hallinto-oikeus jätti muutoksenhakijoiden 16.1.2014 hallinto-oikeuteen saapuneen valituksen tutkimatta. Koska muutoksenhakijoiden valitusaika oli alkanut päätöksen asettamisesta yleisesti nähtäville, määräaika valituksen toimittamiselle hallinto-oikeuteen oli päättynyt 15.1.2014.

Valituksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutoksenhakijat vetosivat muun ohella siihen, että Kuntaliiton internet-sivuilla olevan ohjeen mukaan oikaisuvaatimuksen tehnyttä kuntalaista oli pidettävä asianosaisena, minkä johdosta myös kuntalaiselle oikaisuvaatimuksen tekijänä oli annettava päätös erikseen tiedoksi. Muutoksenhakijat katsoivat, että heidän muutoksenhakuaikansa oli alkanut asiamiehelle lähetetystä sähköpostista. Muutoksenhakuaikaan tuli siksi lisätä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu kolmen päivän aika. Tämän mukaisesti heidän valituksensa hallinto-oikeuteen oli saapunut valitusajan kuluessa.

Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Päätös siirtymäkorvauksen maksamisesta kunnanjohtajalle ei kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohdistunut muutoksenhakijoihin eikä se välittömästi vaikuttanut heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Muutoksenhakijoiden valitusoikeus perustui siten siihen, että he olivat kunnan jäseniä. Kuntalain mukaisesti muutoksenhakijoiden valitusoikeuden peruste säilyi samana sekä oikaisuvaatimusta että valitusta käsiteltäessä. Valitusaika oli näin ollen alkanut oikaisuvaatimuksen hylkäävän päätöksen asettamisesta yleisesti nähtäville. Jotta muutoksenhakijoilla oli mahdollisuus käyttää tehokkaasti muutoksenhakuoikeuttaan, valituksenalainen päätös oli tullut toimittaa heille valitusajan kuluessa. Tästä päätöksen toimittamisesta ei kuitenkaan ollut alkanut erillistä tai uutta määräaikaa valituskirjelmän toimittamiselle. Valitusosoituksen tiedot ja merkinnät eivät myöskään olleet sillä tavoin virheellisiä tai ristiriitaisia, että muutoksenhakijoiden olisi voitu katsoa erehtyneen viranomaisen antaman ohjauksen vuoksi siitä seikasta, mistä ajankohdasta heidän kunnan jäseninä tekemänsä valituksen valitusaika oli alkanut kulua. Hallinto-oikeuden oli tullut jättää valitus myöhästyneenä tutkimatta.

Kuntalaki 92 § 1 momentti, 93 § ja 95 § 1 momentti

Hallintolaki 47 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 19 §

Päätös, josta valitetaan

Kouvolan hallinto-oikeus 27.2.2014 nro 14/0124/2

Asian aikaisempi käsittely

Parikkalan kunnanhallitus on 26.11.2013 (§ 243) päättänyt siirtymäkorvauksen maksamisesta kunnanjohtajalle.

Kunnanhallitus on 12.12.2013 (§ 278) hylännyt A:n ja B:n tekemän oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä.

A ja B ovat valittaneet kunnanhallituksen päätöksestä Kouvolan hallinto-oikeuteen ja vaatineet, että kunnanhallituksen päätös kumotaan tai asia vaihtoehtoisesti palautetaan kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi he ovat vaatineet, että asiassa järjestetään suullinen käsittely ja Parikkalan kunta velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kouvolan hallinto-oikeus on jättänyt muutoksenhakijoiden valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kunnanhallituksen päätös on asetettu yleisesti nähtäville 16.12.2013. Näin ollen valitus olisi tullut toimittaa päätökseen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan hallinto-oikeudelle viimeistään 15.1.2014. Valitus on saapunut 16.1.2014 eli valitusajan päättymisen jälkeen. Valitus on myöhään tehtynä jätettävä tutkimatta.

Muutoksenhakijoiden asiamiehelle on päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan lähetty päätös tiedoksi sähköpostilla 16.12.2013. Koska kyseessä on kunnallisvalitus, josta muutoksenhakijat valittavat kuntalaisille kuuluvan valitusoikeuden nojalla eikä asianosaisina, asiassa ei ole mer³kitystä, onko muutoksenhakijoille tiedotettu päätöksestä myös muulla tavalla kuin asettamalla päätös yleisesti nähtäväksi.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Juha Alhonnoro. Esittelijä Justiina Vaittinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja ensisijaisesti ratkaisee asian heidän jo hallinto-oikeudessa esittämiensä vaatimusten mukaisesti tai toissijaisesti palauttaa asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. He ovat lisäksi vaatineet, että valtio velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa aikaisemmin vaaditun lisäksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine viivästyskorkoineen.

Muutoksenhakijat ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Valitusajan olisi tullut katsoa alkaneen siitä, kun muutoksenhakijoille oikaisuvaatimuksen tekijöinä on annettu kunnanhallituksen päätös erikseen tiedoksi. Näin ollen sillä seikalla, että mainittu kunnanhallituksen päätös oli jo aikaisemmin asetettu yleisesti nähtäville, ei ole merkitystä asiassa.

Muutoksenhakijat ovat viitanneet Kuntaliiton internet-sivuilta ilmenevään kantaan, jonka mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosainen oikaisuvaatimuksen käsitte³lyssä, vaikka hän olisi tehnyt oikaisuvaatimuksen kunnan jäsenenä. Kuntaliiton kannan mukaan oikaisuvaatimukseen annettu päätös valitusosoituksineen annetaan oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi kirjeellä myös silloin, kun hän on tehnyt oikaisuvaatimuksen kunnan jäsenenä.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä (924/2010) säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Jos kuitenkin asianomaisen yksityisyyden suojaaminen, muu erityinen suojan tai suojelun tarve taikka oikeuksien turvaaminen sitä edellyttää, asiakirjan tiedoksiantoon on sovellettava, mitä 18 §:ssä tai tiedoksiannosta muutoin säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetuksi tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Esillä olevassa tapauksessa sähköpostitse lähetetystä viestistä ei ole saatu tietoa lähetyspäivänä vaan myöhemmin. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain mukaisesti sähköinen viesti katsotaan vastaanotetuksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Muuta ei ole tässä tapauksessa näytetty.

Hallinto-oikeuden tulkinta valitusajan alkamisesta on muiden perusteiden lisäksi myös hyvälle hallintomenettelylle vieras. Tällainen kanta pakottaa oikaisuvaatimuksen tehneen kuntalaisen seuraamaan kunnan ilmoitustaulua käytännössä jatkuvasti, jotta hän saa tiedon tekemänsä oikaisuvaatimuksen kohtalosta ja valitusajan alkamisesta.

Asiamiehen vastaanottamassa 16.12.2013 lähetetyssä sähköpostiviestissä on todettu, että päätös on lähetty tiedoksi sähköpostilla 16.12.2013 asiamiehelle.

Kyseessä on siis selvästi tiedoksianto eikä epävirallinen ilmoitus, joten asiaan tulee soveltaa sähköisestä tiedoksiantamisesta annettuja säännöksiä, joihin muutoksenhakijat ovat olleet oikeutettuja luottamaan. Valituksen Kouvolan hallinto-oikeuteen on siten katsottava tulleen perille valitusajassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n ja B:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Sovellettavat säännökset

Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este.

1.2 Kunnanhallituksen päätöksen tiedoksi antamista koskeva selvitys

Valituksenalaiseen kunnanhallituksen päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valitusosoituksessa on lisäksi todettu, että oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Valitusosoituksessa on tämän jälkeen selostettu, että valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista ja että kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoituksen mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä.

Valitusosoituksessa on erikseen todettu, että pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 16.12.2013.

Valitusosoituksessa on vielä selostettu valituskirjan sisältövaatimukset sekä miten valitusasiakirjat toimitetaan valitusviranomaiselle.

Valitusosoituksen lopussa on todettu sivuotsikon "Tiedoksianto" kohdalla seuraavaa: "Päätös on lähetetty tiedoksi sähköpostilla 16.12.2013." Valitusosoitukseen on merkitty, että sähköposti on lähetetty muutoksenhakijoiden asiamiehelle.

Valituskirja Kouvolan hallinto-oikeudelle on saapunut sähköpostitse 16.1.2014. Sähköpostin liitetiedostona saapunut asiamiehen laatima valituskirja on päivätty 14.1.2014.

1.3 Oikeudellinen arviointi

Kunnanhallituksen päätös 26.11.2013 (§ 243) siirtymäkorvauksen maksamisesta kunnanjohtajalle ei ole kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohdistunut muutoksenhakijoihin eikä se sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ole välittömästi vaikuttanut heidän oikeuteensa, velvollisuutensa tai etuunsa. Muutoksenhakijoiden valitusoikeus asiassa perustuu siten siihen, että he ovat kunnan jäseniä. Kuntalain mukaisesti muutoksenhakijoiden valitusoikeuden peruste säilyy samana sekä oikaisuvaatimusta että valitusta käsiteltäessä.

Kunnanhallituksen päätös 12.12.2013 (§ 278) muutoksenhakijoiden oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä on päätökseen liitettyyn valitusosoitukseen tehdyn merkinnän mukaan pantu yleisesti nähtäville 16.12.2013 sekä lähetetty muutoksenhakijoiden asiamiehelle sähköpostilla 16.12.2013.

Jotta muutoksenhakijat voivat käyttää tehokkaasti muutoksenhakuoikeuttaan, valituksenalainen päätös on tullut toimittaa muutoksenhakijoille valitusajan kuluessa. Tästä päätöksen toimittamisesta ei kuitenkaan ole alkanut kulua erillistä tai uutta määräaikaa, vaan määräaika valituskirjelmän toimittamiselle on kuntalain 95 §:n 2 momentin mukaan määräytynyt pöytäkirjan yleisesti nähtäville asettamisesta. Valitusosoituksen tiedot ja merkinnät eivät myöskään ole olleet sillä tavoin virheellisiä tai ristiriitaisia, että muutoksenhakijoiden voitaisiin katsoa erehtyneen viranomaisen antaman ohjauksen vuoksi siitä seikasta, mistä ajankohdasta heidän kunnan jäseninä tekemänsä valituksen valitusaika on alkanut kulua.

Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 16.12.2013, jolloin muutoksenhaulle säädetty 30 päivän määräaika on päättynyt 15.1.2014. Muutoksenhakijoiden valitus on saapunut hallinto-oikeuteen 16.1.2014 eli määräajan päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden on tullut jättää valitus tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei pääasian osalta ole perusteita.

Koska hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole pääasian osalta muutettu, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa myöskään oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevalta osalta.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Eija Siitari ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Riitta Kreula.