KHO:2014:178

Asiassa oli ratkaistavana, oliko hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntiavustajana toimineelle avustajalle määrättävä maksettavaksi palkkiota hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen esitetyn laskun perusteella, kun hallinto-oikeus oli vastaselityspyynnön yhteydessä kehottanut toimittamaan laskuerittelyn viimeistään pyynnössä mainittuna määräpäivänä, eikä varausta uuden laskun esittämiseen ollut tehty.

Hallinto-oikeus oli vastaselityspyynnön yhteydessä kehottanut turvapaikka-asiassa muutoksenhakijan avustajana toiminutta asiamiestä toimittamaan laskun asiassa suoritetuista toimenpiteistä vastaselityksen antamiselle varatun määräajan kuluessa. Avustaja oli toimittanut hallinto-oikeudelle vastaselityksen ja laskun asetetussa määräajassa. Vastaselityksen antamisen jälkeen avustaja oli toimittanut hallinto-oikeudelle oikeusapupäätöksen, kolmansien osapuolten tekemän vetoomuksen muutoksenhakijan puolesta sekä lääkärinlausunnon. Avustaja oli liittänyt mainittuihin kirjelmiin lyhyen saatekirjelmän, jossa ei ilmoitettu aikomuksesta vaatia palkkiota näistä toimenpiteistä. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 4.7.2013 ja määräsi avustajalle valtion varoista maksettavaksi palkkiota vastaselityksen yhteydessä esitetyn laskun mukaisesti.

Avustaja toimitti 8.7.2013 hallinto-oikeudelle kirjelmän ja uuden korvaavan laskun, jossa hän vaati palkkion määräämistä maksettavaksi aiemmin esitetyn laskun lisäksi myös niistä toimenpiteistä, joita hän oli suorittanut vastaselityksen antamisen jälkeen. Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen.

Avustaja vaati korkeimmassa hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja vaaditun palkkion maksamista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeusapulain mukaan pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen tuli ratkaista oikeusapupalkkiota koskeva kysymys samana päivänä kuin itse pääasiakin. Palkkiota määrätessään tuomioistuimen tuli arvioida kohtuullisen palkkion suuruus ja suoritettujen toimenpiteiden sekä aiheutuneiden kustannusten tarpeellisuus. Oikeusapupalkkioon liittyi myös mahdollisuus määrätä vastapuoli oikeusapulain 22 §:n nojalla korvausvelvolliseksi oikeusapua saaneen oikeudenkäyntikustannuksista. Suoritettujen toimenpiteiden tarpeellisuuden ja palkkion kohtuullisuuden kokonaisarvioinnin sekä vastapuolen korvausvelvollisuuteen liittyvän harkinnan ja kuulemisen kannalta oli perusteltua, että palkkion määrääminen ja sen suuruuden arviointi voitiin tehdä pääasian käsittelyn yhteydessä.

Oikeusapulain mukaan määrätyllä avustajalla oli mainitun lain säännösten mukaan velvollisuus hoitaa päämiehensä asiaa huolellisesti siten, että asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys oli toimitettu tuomioistuimelle ennen asian ratkaisemista. Avustajan velvollisuutena oli siten toimittaa asiassa mahdollisesti kertynyttä lisäselvitystä myös valituksen laatimisen ja mahdollisen vastaselityksen tai muun pyydetyn lausuman antamisen jälkeenkin. Avustajalla oli myös oikeus saada suorittamistaan tarpeellisista toimenpiteistä käytetyn ajan perusteella kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan.

Avustajalla oli kuitenkin myös velvollisuus huolehtia, että palkkioasian ratkaisemiseksi tarvittavat ajantasaiset tiedot olivat tuomioistuimen käytössä. Tuomioistuimen velvollisuutena puolestaan oli kehottaa avustajaa korjaamaan asiakirjoista havaitsemansa puute myös palkkioasian osalta määräajan kuluessa. Hallintotuomioistuimissa asian käsittely on pääsääntöisesti kirjallista. Avustajan velvollisuutena oli huolehtia siitä, että hän toimittaa kirjelmiinsä liittyvät laskut sähköisen laskutusjärjestelmän kautta viipymättä tuomioistuimelle tai jos tämä poikkeuksellisesti ei olisi mahdollista, jo tehdyn laskutuksen jälkeen lisäkirjelmän toimittaessaan ainakin ilmoittaa, että asiassa on tarkoitus toimittaa lisälasku.

Hallinto-oikeus oli vastaselityspyynnön yhteydessä varannut avustajalle tilaisuuden toimittaa asiassa suoritetuista toimenpiteistä lasku ennen päätöksen antamista ja ilmoittanut, että asia voidaan ratkaista määräajan jälkeen, vaikka vastaselitystä ei ole annettu. Avustaja ei ollut vastaselityksen jälkeen toimittamissaan kirjelmissä tuonut esille, että asia vaatisi vielä lisäselvityksiä tai että jo toimitettua laskua olisi tarkoitus täydentää. Näissä oloissa asiassa ei ollut perusteita palkkion määräämiseen uuden täydennetyn laskun perusteella pääasian käsittelyn päättymisen jälkeen.

Äänestys 11-8 (täysistuntoratkaisu)

Oikeusapulaki 8 § 4 momentti, 17 § 1 momentti, 18 § 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 34 § 2 momentti ja 35 § 1 momentti

Ks. KHO:2014:177 ja KHO:2014:179

Päätös, jota valituslupahakemus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 20.12.2013 nro 13/1488/1

Asian aikaisempi käsittely

Oikeustieteen kandidaatti Y on toiminut Syyrian kansalaisen A:n avustajana kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, jossa Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen 4.7.2013.

Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto on 23.4.2013 myöntänyt A:lle oikeusapua 28.2.2013 lukien ilman omavastuuta ja määrännyt hänen avustajakseen oikeustieteen kandidaatti Y:n.

Y on esittänyt hallinto-oikeudessa ennen pääasian ratkaisemista laskun suoritetuista toimenpiteistä ajalta 28.2.–22.4.2013. Laskun kokonaissumma on ollut 1 615,50 euroa.

Hallinto-oikeus on päätöksellään 4.7.2013 määrännyt Y:lle maksettavaksi valtion varoista palkkiota vaaditun määrän.

Y on 8.7.2013 esittänyt hallinto-oikeudelle uuden korvaavan laskun, jossa hän on vaatinut palkkion määräämistä maksettavaksi edellä mainitussa päätöksessä määrätyn palkkion lisäksi siltä osin, kuin Y on suorittanut toimenpiteitä vielä ennen hallinto-oikeuden päätöksen antamista ja sen jälkeen mutta ennen kuin hän on saanut hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Korvaava lasku on ollut suuruudeltaan 2 011 euroa, ja se on sisältänyt toimenpiteitä ajalla 28.2.–6.7.2013.

Y on ilmoittanut saaneensa hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen 9.7.2013.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt hakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Oikeusapulain 18 §:n 2 momentin mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Päätös annetaan pääasiaa koskevan ratkaisun yhteydessä tai samana päivänä.

Hallinto-oikeus on antanut pääasiaa koskevan ratkaisun 4.7.2013.

Avustajan tehtävä on päättynyt 4.7.2013 hallinto-oikeudessa, jolloin hallinto-oikeus on tehnyt myös päätöksen avustajan palkkion maksamisesta. Hallinto-oikeus oli vastaselityspyynnön yhteydessä 28.3.2013 kehottanut toimittamaan laskuerittelyn viimeistään 22.4.2013. Korvaava lasku ja laskuerittely on esitetty hallinto-oikeudelle vasta pääasiassa annetun ratkaisun jälkeen. Asiassa ei voida antaa palkkion osalta uutta ratkaisua.

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Terttu Villikka. Esittelijä Ulla Käyhkö.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Y on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä sekä valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista avustajan palkkion osalta uudelleen käsiteltäväksi. Y on myös vaatinut palkkion maksamista siltä osin kuin palkkiovaatimus on hylätty.

Maahanmuuttovirasto on 11.2.2013 jättänyt A:n turvapaikkahakemuksen tutkimatta ja päättänyt palauttaa hänet vastuunmäärittämisasetuksen nojalla Italiaan. Valitus ja täytäntöönpanokieltohakemus toimitettiin hallinto-oikeudelle viipymättä päätöksen tiedoksisaannin jälkeen 28.2.2013. Helsingin hallinto-oikeus kielsi 13.3.2013 käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon. Vastaselitys toimitettiin pyydetyssä määräajassa 22.4.2013, ja lasku toimitettiin sähköisen oikeusapujärjestelmän kautta.

A:n terveydentilaa koskeva tieto on ollut olennaista haavoittuvan aseman osoittamiseksi ja asian ratkaisemisen kannalta. Asiamiehellä on ollut myös vastaselityksen antamisen jälkeen velvollisuus seurata ja hankkia selvitystä liittyen päämiehen terveydentilaan, hoidontarpeeseen ja hoitosuunnitelmaan. Vastaselitysvaiheessa päämies odotti edelleen pääsyä välttämättömään ja kiireelliseen operaatioon ja oli tarpeen selvittää jatkohoidon tarve. Lisäksi traumatisoitumiseen liittyvän psyykkisen terveydentilan selvittäminen oli kesken.

Vastaselityksen antamisen jälkeen tehdyt toimenpiteet ajalla 29.4.–6.7.2013 liittyivät terveydentilan selvittämiseen ja tiedon toimittamiseen hallinto-oikeudelle. Laskuerittely ja korvaava lasku, johon oli lisätty vastaselityksen jälkeen tehdyt toimenpiteet, toimitettiin 8.7.2013 sähköisen oikeusapujärjestelmän kautta. Sähköinen oikeusapujärjestelmä ei mahdollista erillisten lisälaskujen tekemistä. Lisäselvitys oli laadittu 6.7.2013 päämiehen ollessa ison leikkauksen jälkeen edelleen osastohoidossa ja jatkohoidon sekä psyykkisen terveydentilan selvittämisen ollessa edelleen kesken. Avustaja sai hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi 9.7.2013.

Hallinto-oikeus katsoi 4.7.2013 antamallaan päätöksellä, että palautuskiellot estävät A:n käännyttämisen Italiaan ja turvapaikkahakemus on tutkittava aineellisesti Suomessa. Perusteluissa on nostettu nimenomaisesti esiin hakijan haavoittuva asema.

Y on avustanut A:ta edelleen Maahanmuuttovirastossa, mutta hän ei ole voinut laskuttaa ennen hallinto-oikeuden päätöstä tehtyjä toimenpiteitä eikä myöskään ennen päätöksen tiedoksisaantia koskevaa toimenpidettä oikeusaputoimistolta, koska lasku on toimitettu hallinto-oikeudelle. Maahanmuuttovirasto on 22.10.2013 tekemällään päätöksellä myöntänyt hakijalle turvapaikan. Hallinto-oikeuden valituksenalainen avustajan palkkiota koskeva päätös on tehty vasta 20.12.2013.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2013:16 mukaan palkkiota avustajan tehtävistä voidaan maksaa pääasian käsittelyn päättymisen jälkeen, jos palkkiosta päättämättä jääminen ei johdu asiamiehen vaan tuomioistuimen menettelystä. Avustajan etu vaatii kirjallisessa hallintolainkäyttömenettelyssä, että avustajalta pyydetään palkkiolasku ennen asian ratkaisemista ja että laskun toimittamiselle asetetaan riittävä määräaika. Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan lisäksi, että on ymmärrettävää, ettei avustaja voi aina jättää laskua kirjelmän yhteydessä, varsinkin jos asiassa on odotettavissa lisätoimenpiteitä. Mikäli laskun esittämiselle ei ole ollut asianmukaista mahdollisuutta, on perusteltua, että palkkiosta ja korvauksista voidaan tehdä päätös jälkikäteen. Mainitussa asiassa hallinto-oikeus oli useamman kerran kehottanut asiamiestä toimittamaan laskun ja oikeusapupäätöksen, mutta niitä ei ollut toimitettu.

Turvapaikanhakijoilla on korostunut oikeusturvan tarve. Heillä ei ole kielitaitoa eikä kykyä itse hoitaa asiaan liittyviä oikeudellisia toimenpiteitä. Turvapaikka-asialle on tyypillistä, että asian hyvä hoitaminen edellyttää toimenpiteitä vielä vastaselitysvaiheen jälkeen. Niin kauan kuin asia on vireillä, voi asiassa syntyä tarvetta lisätapaamisille ja/tai toimenpiteille. Avustajalla on oikeus ja velvollisuus tehdä tarpeelliset toimenpiteet ja toimittaa hallinto-oikeudelle lisäselvitystä muuttuneista olosuhteista, kunnes asia on ratkaistu.

Asiassa korvaamatta jätetyt avustajan toimet ovat koskeneet asiakkaan terveydentilaa ja muutoksia siihen. Terveydentilaa koskevalla selvityksellä ja haavoittuvan aseman arvioinnilla on ollut ratkaiseva merkitys päätöksenteossa. Hyvä asianajotapa ja asiakkaan etu ovat näin ollen vaatineet avustajaa suorittamaan kyseiset toimenpiteet. On myös kohtuutonta vaatia, että korvaava lasku toimitettaisiin hallinto-oikeudelle jokaisen yksittäisen toimenpiteen jälkeen, vaikka on tiedossa, että asiaa on edelleen selvitettävä ja lisätoimenpiteitä odotettavissa. Asiassa oli hallinto-oikeudelle toimitettu 11.6.2013 lyhyt lisäselvitys, mutta koska lisätoimenpiteitä oli tiedossa aivan lähiaikoina, laskua ei vielä tuolloin toimitettu.

Turvapaikka-asioiden luonne huomioon ottaen sitä, että avustajalta pyydetään lasku vastaselityksen yhteydessä, ei voida pitää riittävänä ilmoituksena päätöksen antamisesta. Vastaselityspyynnössä ei ole aika-arviota päätöksen antamisesta tai mainintaa siitä, että päätös tullaan tekemään tavallista lyhyemmässä ajassa vastaselityksen antamisesta. Käsittelyajat vaihtelevat vajaasta puolesta vuodesta reilusti yli vuoteen hallinto-oikeudessa, eivätkä ne ole ennakoitavissa. Myös nopeutetussa menettelyssä käsiteltävissä ns. Dublin-asioissa hallinto-oikeuden päätökset tulevat vain erittäin poikkeuksellisesti alle puolessa vuodessa. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa päätös pääasiassa on tullut keskimääräistä selkeästi nopeammin eli vain neljä kuukautta Maahanmuuttoviraston päätöksen tiedoksiannosta ja alle neljässä kuukaudessa täytäntöönpanokiellon saamisesta.

Koska avustaja on hyvää asianajotapaa seuraten suorittanut asiakkaan edun vaatimia tarpeellisia toimenpiteitä ennen kuin hän oli saanut päätöksen tiedoksi, eikä hallinto-oikeus ennen sitä ollut ilmoittanut tarkoituksestaan antaa päätös, palkkiosta ja korvauksista voidaan ja tulee tehdä päätös jälkikäteen ja avustajalle on maksettava vaadittu palkkio ajalla 29.4.–6.7.2013 suoritetuista toimenpiteistä, yhteensä 375 euroa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Oikeusapulain säännökset ja lain esityöt

Oikeusapulain 8 §:n 4 momentin mukaan avustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan hyvää asianajotapaa.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. (---) Palkkion määräämistä varten avustajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan.

Oikeusapulain 18 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa pääasian käsittelevä tuomioistuin määrää yksityiselle avustajalle, todistajalle ja, jollei oikeusavun saajalla jo muuten ole lain mukaan oikeutta maksuttomaan tulkkaukseen, tulkille valtion varoista maksettavan palkkion ja korvauksen sekä oikeusapua saaneelle maksettavat korvaukset.

Oikeusapulain 18 §:n 2 momentin mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Palkkiosta ja korvauksesta tehdään pääasiasta annettavasta ratkaisusta erillinen päätös. Päätös annetaan pääasian ratkaisun yhteydessä tai samana päivänä.

Oikeusapulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 82/2001 vp) lausutaan 18 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa: "Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa palkkioiden ja korvausten määräämisestä päättäisi pääasiaa käsittelevä tuomioistuin. (---)

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määräämisestä. Lähtökohta olisi, että tuomioistuin määräisi avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen avustajan tehtävän päättyessä kyseisessä tuomioistuimessa. Vastaava säännös on maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 16 §:n 1 momentissa."

Oikeusapulakia ja muun muassa sen 18 §:ää on muutettu lailla oikeusapulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (927/2008). Lainmuutoksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut sähköisen asioinnin mahdollistaminen oikeusavusta ja oikeusapupalkkioista päätettäessä. Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 103/2008 vp) mukaan lain 18 §:ää ei ole ollut tarkoitus muuttaa siltä osin, kuin siinä säädetään palkkion määräämisestä avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa.

Hallintolainkäyttölain säännökset

Hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Hallintolainkäyttölain 35 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on varattava kohtuullinen määräaika selityksen antamiseen. Samalla hänelle on ilmoitettava, että asia voidaan ratkaista määräajan jälkeen, vaikka selitystä ei ole annettu.

Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on ratkaistavana, onko avustajalle määrättävä maksettavaksi palkkiota hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen esitetyn laskun perusteella, kun hallinto-oikeus oli vastaselityspyynnön yhteydessä kehottanut toimittamaan laskuerittelyn viimeistään pyynnössä mainittuna määräpäivänä, eikä varausta uuden laskun esittämiseen ollut tehty.

Asiassa saatu selvitys

Oikeustieteen kandidaatti Y on toiminut Syyrian kansalaisen A:n avustajana kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa Helsingin hallinto-oikeudessa. A on saapunut Suomeen Italiasta. Maahanmuuttovirasto katsoi kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen antamassaan päätöksessä 11.2.2013, että Italia oli vastuussa A:n turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja jätti tutkimatta turvapaikkahakemuksen, hylkäsi oleskelulupahakemuksen ja määräsi A:n käännytettäväksi Italiaan. Maahanmuuttovirasto katsoi, että täytäntöönpanoviranomaisten tuli ottaa huomioon käännyttämispäätöstä täytäntöönpantaessa, että A oli menossa Turun yliopistolliseen sairaalaan leikkaukseen. Maahanmuuttoviraston mukaan A voitiin käännyttää leikkauksen jälkeen Italiaan.

Valituksessa 28.2.2013 hallinto-oikeudelle on korostettu A:n haavoittuvaa asemaa hänen terveydentilansa sekä Italian turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Valituksessa on tuotu esiin A:n kiireellisen operatiivisen hoidon ja erikoistuneen jatkohoidon tarve.

Täydennyskirjelmässä 13.3.2013 hallinto-oikeudelle on myös tuotu esiin A:n kiireellisen operatiivisen ja erikoistuneen jatkohoidon tarve. Liitteenä toimitetun lääkärinlausunnon mukaan A on kiireellisen jatkohoidon tarpeessa. Hallinto-oikeus on kieltänyt Maahanmuuttoviraston päätöksen täytäntöönpanon 13.3.2013.

Hallinto-oikeus on 28.3.2013 lähettänyt Y:lle vastaselityspyynnön kehottaen samalla toimittamaan laskun asiassa suoritetuista toimenpiteistä määräajan kuluessa, 22.4.2013 mennessä. Y on 22.4.2013 toimittanut hallinto-oikeudelle pyydetyn vastaselityksen ja laskun.

Vastaselityksen jälkeen Y on toimittanut hallinto-oikeudelle 23.4.2013 oikeusapupäätöksen A:n asiassa. Lisäksi hän on toimittanut 29.4.2013 valitusasiakirjoihin liitettäväksi A:n veljen ja tämän puolison vetoomuksen. Y on vielä 12.6.2013 toimittanut kirjelmän, jossa on pyydetty liittämään asiakirjoihin 30.5.2013 päivätty lääkärinlausunto ja ilmoitettu, että A on operoitu Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 4.6.2013 ja hän on osastohoidossa muutaman viikon. Y ei ole näiden selvitysten yhteydessä ilmoittanut hallinto-oikeudelle vaativansa palkkiota.

Hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen Y on vielä toimittanut hallinto-oikeudelle 8.7.2013 kirjelmän, jossa on ilmoitettu A:n olevan edelleen osastohoidossa ja että hänen terveydentilastaan on pyydetty epikriisiä sekä lausuntoa psyykkisestä terveydentilasta. Tämän kirjelmän yhteydessä Y on toimittanut laskuerittelyn, jossa on ollut merkittynä vastaselityksen antamisen jälkeen suoritettuja avustajan toimenpiteitä asiassa. Lopullinen lasku on ilmoitettu toimitettavaksi oikeusapuasioiden sähköiseen asiointiin liittyvän Romeo-järjestelmän kautta.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Oikeusapulain mukaan oikeudenkäyntiavustajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja korvaus kuluista. Korvauksen määrää pääasian käsittelevä tuomioistuin avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Lain 18 §:ssä 3 momentissa luetellaan poikkeukset mainitusta pääsäännöstä, joista ei nyt kuitenkaan ole kysymys.

Oikeusapulain mukaan pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen tulee ratkaista oikeusapupalkkiota koskeva kysymys samana päivänä kuin itse pääasiakin. Palkkiota määrätessään tuomioistuimen tulee arvioida kohtuullisen palkkion suuruus ja suoritettujen toimenpiteiden sekä aiheutuneiden kustannusten tarpeellisuus. Oikeusapupalkkioon liittyy myös mahdollisuus määrätä vastapuoli oikeusapulain 22 §:n nojalla korvausvelvolliseksi oikeusapua saaneen oikeudenkäyntikustannuksista. Suoritettujen toimenpiteiden tarpeellisuuden ja palkkion kohtuullisuuden kokonaisarvioinnin sekä vastapuolen korvausvelvollisuuteen liittyvän harkinnan ja kuulemisen kannalta on perusteltua, että palkkion määrääminen ja sen suuruuden arviointi voidaan tehdä pääasian käsittelyn yhteydessä. Tämän menettelyn varmistamiseksi ja tueksi on luotu sähköinen laskutusjärjestelmä Romeo.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei oikeusapulakia edeltäneen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla korvattavaksi tuomittavia kustannuksia voitu vaatia sen jälkeen, kun pääasia oli ratkaistu (KKO 2001:139). Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2013:16) vastaavasti katsonut, että avustajalle tulevaa palkkiota ja korvausta avustajan tehtävästä ei lähtökohtaisesti voida oikeusapulain nojalla määrätä maksettavaksi pääasian käsittelyn päättymisen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus on katsonut kyseisessä ratkaisussaan, että kun palkkion ja korvauksen määräämättä jättäminen oli johtunut asiamiehen menettelystä, ei asiassa ollut perustetta, jonka vuoksi pääasian käsittelyn päätyttyä asiamiehelle olisi tullut maksaa palkkiota ja korvausta.

Oikeusapulain mukaan määrätyllä avustajalla on mainitun lain säännösten mukaan velvollisuus hoitaa päämiehensä asiaa huolellisesti siten, että asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys on toimitettu tuomioistuimelle. Avustajan velvollisuutena on siten toimittaa asiassa mahdollisesti kertynyttä lisäselvitystä myös valituksen laatimisen ja mahdollisen vastaselityksen tai muun pyydetyn lausuman antamisen jälkeenkin. Avustajalla on myös oikeus saada suorittamistaan tarpeellisista toimenpiteistä käytetyn ajan perusteella kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan.

Avustajalla on kuitenkin myös velvollisuus huolehtia, että palkkioasian ratkaisemiseksi tarvittavat ajantasaiset tiedot ovat tuomioistuimen käytössä. Tuomioistuimen velvollisuutena puolestaan on kehottaa avustajaa korjaamaan asiakirjoista havaitsemansa puute myös palkkioasian osalta määräajan kuluessa. Hallintotuomioistuimissa asian käsittely on pääsääntöisesti kirjallista. Avustajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että hän toimittaa kirjelmiinsä liittyvät laskut sähköisen laskutusjärjestelmän kautta viipymättä tuomioistuimelle tai jos tämä poikkeuksellisesti ei olisi mahdollista, jo tehdyn laskutuksen jälkeen lisäkirjelmän toimittaessaan ainakin ilmoittaa, että asiassa on tarkoitus toimittaa lisälasku.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa hallinto-oikeus on vastaselityspyynnön yhteydessä varannut avustajalle tilaisuuden toimittaa asiassa suoritetuista toimenpiteistä lasku ennen päätöksen antamista ja ilmoittanut, että asia voidaan ratkaista määräajan jälkeen, vaikka vastaselitystä ei ole annettu. Saadun selvityksen mukaan avustaja on toimittanut pyydetyn laskun vastaselityksen yhteydessä.

Vastaselityspyynnön jälkeen asia on tuomioistuimessa ollut valmis ratkaistavaksi. Avustaja on vastaselityksen antamisen jälkeen toimittanut hallinto-oikeudelle oikeusapupäätöksen, muutoksenhakijan veljen ja tämän puolison vetoomuksen ja jo aiemmin tiedossa ollutta leikkausoperaatiota koskevan lääkärinlausunnon ennen päätöksen antamista sekä yhden lyhyen kirjelmän sen jälkeen. Kummassakaan ennen päätöksen antamista toimitetussa kirjelmässä avustaja ei ole tuonut esille, että asia vaatisi vielä lisäselvityksiä tai että jo toimitettua laskua on tarkoitus täydentää.

Näissä olosuhteissa hallinto-oikeus on voinut ratkaista asian sitä enempää selvittämättä. Samassa yhteydessä hallinto-oikeuden on tullut oikeusapulain 18 §:n 2 momentin mukaan määrätä myös avustajalle maksettava palkkio. Koska avustaja ei ole saattanut hallinto-oikeuden tietoon, että asiassa on hänen näkemyksensä mukaan aiheutunut aiemmin laskuttamattomia lisäkustannuksia tai että asiassa on odotettavissa vielä lisäselvitystä, asiassa ei ole perusteita palkkion määräämiseen uuden laskun perusteella pääasian käsittelyn päättymisen jälkeen. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että valittajan tilassa olisi tapahtunut sellaisia odottamattomia ja äkillisiä muutoksia, että avustaja ei sen vuoksi olisi ehtinyt ilmoittaa asian tilasta tuomioistuimelle ennen ratkaisun antamista.

Näin ollen ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Ahti Vapaavuori, Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Matti Halén, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Timo Viherkenttä, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Outi Suviranta, Leena Äärilä, Liisa Heikkilä, Janne Aer ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijät Pirita Pesonen ja Saija Laitinen.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Janne Aerin äänestyslausunto, johon hallintoneuvokset Leena Äärilä, Mika Seppälä, Eija Siitari, Timo Viherkenttä, Sakari Vanhala, Matti Halén ja Matti Pellonpää yhtyivät:

"Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja määrään, että Y:lle maksetaan palkkiota valtion varoista 375 euroa.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. (---) Palkkion määräämistä varten avustajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan, jollei sellaisen selvityksen esittäminen ole tarpeetonta.

Oikeustieteen kandidaatti Y on oikeusaputoimiston päätöksellä määrätty oikeusapua saaneen A:n avustajaksi kansainvälistä suojelua koskevassa muutoksenhakuasiassa. Pääasiassa on ollut kysymys Syyrian kansalaisen A:n palauttamisesta niin sanotun vastuunmäärittämisasetuksen nojalla Italiaan. Asiassa on esitetty selvitystä A:n haavoittuvasta asemasta suhteessa Italiaan. Hallinto-oikeus on pyytänyt toimittamaan asiassa 22.4.2013 mennessä vastaselityksen ja laskun asiassa suoritetuista toimenpiteistä. Y on toimittanut määräajan kuluessa pyydetyn vastaselityksen sekä laskun.

Oikeusapulain mukaan määrätyllä avustajalla on mainitun lain säännösten mukaan velvollisuus hoitaa päämiehensä asiaa huolellisesti siten, että asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys on toimitettu tuomioistuimelle. Avustajan velvollisuutena on siten toimittaa asiassa mahdollisesti kertynyttä lisäselvitystä myös valituksen laatimisen ja mahdollisen vastaselityksen tai muun pyydetyn lausuman antamisen jälkeenkin. Avustajalla on oikeus saada suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä käytetyn ajan perusteella kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluista.

Y on vastaselityksen toimittamisen jälkeenkin toimittanut asiassa lisäselvitystä A:n terveydentilaan liittyen. A on ollut hänelle suoritetun leikkauksen jälkeen osastohoidossa sairaalassa ja hänen pitkäaikaisesta erikoistuneen jatkohoidon tarpeestaan on esitetty lääkärinlausunto. Y on myös selvittänyt A:n psyykkisen terveydentilan vaatimaa lausunnon pyytämistä hallinto-oikeutta varten.

Terveydentilaa koskeva selvitys on ollut päämiehen Italiaan palauttamista ja hänen haavoittuvaa asemaa suhteessa Italiaan koskevassa harkinnassa tarpeellista selvitystä. Y ei ole ollut tietoinen hallinto-oikeuden päätöksen antamisen ajankohdasta ja hän on toiminut avustajalle kuuluvan huolellisuusvelvoitteen mukaisesti selvittäessään asiaa vielä vastaselityksen antamisen jälkeen päämiehen terveydentilan muutosten osalta. Y:llä on oikeus saada palkkio asiassa suorittamistaan tarpeellisista toimenpiteistä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palkkio voidaan määrätä jälkikäteen tehdystä hakemuksesta, mikäli palkkiosta ei ole lausuttu pääasian ratkaisun yhteydessä.

Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Y:lle määrättävä maksettavaksi hänen vastaselityksen antamisen jälkeen suorittamistaan toimenpiteistä vaaditut 375 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi."