Suomeksi - På svenska - In English - Other languages

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus

Etusivu » Päätöksiä » Vuosikirjapäätökset » Vuosikirjapaatos » KHO:2016:14

KHO:2016:14

Maankäyttö ja rakentaminen – Maakuntakaava – Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet – Tuulivoimarakentaminen – Linnusto – Vaikutusten selvittäminen – Yhteisvaikutukset

Vuosikirjanumero: KHO:2016:14
Antopäivä: 9.2.2016
Taltionumero: 368
Diaarinumero: 1521/1/14, 1544/1/14, 1597/1/14 ja 1613/1/14

Maakuntakaavassa oli osoitettu itä–länsi-suuntaisesti peräkkäin yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta Kymenlaakson rannikkoalueelle. Kaavaselostuksen mukaan kullekin tuulivoimaloiden alueelle oli arvioitu voitavan sijoittaa 5–26 voimalaa. Kymenlaakson rannikkoalue oli Suomen tärkein arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurikokoisten petolintujen muuttoreittien keskittymäalue.

Maakuntakaavassa ei ollut aluekohtaisesti tai muutoinkaan määrätty siitä, kuinka monta voimalaa kullekin tuulivoimaloiden alueelle oli mahdollista sijoittaa ja miten voimalat oli sijoitettava suhteessa muiden alueiden voimaloihin. Linnuston osalta kaavan yleispiirteinen suunnittelumääräys velvoitti ottamaan huomioon vain kyseisen alueen linnuston erityispiirteet.

Vaikka maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei yleensä edellytä, että maakuntakaavassa osoitetun maankäytön sopivuus tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista maakuntakaavavaiheessa, puheena olevaa maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa oli kuitenkin voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreiteille tai välittömästi niiden läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttamisesta ei aiheudu sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka estäisivät kaavassa Kymenlaakson rannikkoalueelle tarkoitetun tuulivoimaratkaisun toteuttamisen. Kaavaa varten laadituissa selvityksissä ei kuitenkaan ollut esitetty arvioita siitä, millaisia yhteisvaikutuksia maakuntakaavan mahdollistamalla tuulivoimarakentamisella olisi linnustolle. Yhteisvaikutusten tarkempi selvittäminen oli jätetty yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa aluekohtaisesti tehtäväksi.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa oli sinänsä löydettävissä toteuttamistapoja, joilla linnustovaikutuksia voitiin lieventää. Kun kuitenkin otettiin huomioon maakuntakaavan tehtävä tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaamisessa ja nyt kysymyksessä olevan alueen sijoittuminen osin valtakunnallisesti merkittäville arktisten lintulajien ja suurikokoisten petolintulajien päämuuttoreiteille tai niiden välittömään läheisyyteen, kaavan toteuttamisen yhteisvaikutusten selvittämistä ei ollut voitu jättää pelkästään tai suurimmilta osiltaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tehtäväksi. Maakuntakaavan merkitystä tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutusten hallinnassa korosti myös se, että keinot suuruusluokaltaan maakunnallista kokoluokkaa olevien rannikon suuntaisesti sijoittuvien tuulivoima-alueiden linnustovaikutusten vähentämiseksi olivat jatkosuunnittelussa varsin rajalliset erityisesti niiden alueiden osalta, joilla voimaloita ei alueiden koon tai muodon vuoksi ollut mahdollista sijoittaa muuttolinjojen suuntaisesti.

Edellä lausuttu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia koskevien selvitysten ja vaikutusten arviointien puuttuessa ei ollut mahdollista arvioida sitä, olivatko valituksen kohteena olevat tuulivoimaloiden alueiden aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa. Tämän vuoksi ja kun maakuntakaavan tarkoittaman tuulivoimaratkaisun yhteisvaikutukset eivät voineet tulla yksittäisen tuulivoima-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävästi arvioiduksi, maakuntakaava ei ollut perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Maakuntavaltuuston päätös oli siten valituksessa tarkoitettujen yhdeksän tuulivoimaloiden alueen osalta selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittämättömyyden vuoksi lainvastainen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi maakuntavaltuuston ja ympäristöministeriön päätökset puheena olevien aluevarausten osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 28 § ja 31 § 3 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohta 4.4 ja 4.5

Päätös, josta valitetaan

Ympäristöministeriö 10.4.2014 nro YM6/5222/2012

Asian aikaisempi käsittely

Kymenlaakson liiton maakuntavaltuusto on 11.6.2012 (§ 6) hyväksynyt Kymenlaakson energiamaakuntakaavan.

Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vaihekaava, jossa on osoitettu merkitykseltään maakunnalliset tuulivoimaloiden alueet sekä merkitykseltään ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset. Energiamaakuntakaavassa on muun ohella osoitettu yhteensä 17 tuulivoimaloiden aluetta osa-alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä (tv1).

Kymenlaakson liitto on saattanut maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Asian käsittely ympäristöministeriössä siltä osin kuin nyt on kysymys

A ja hänen asiakumppaninsa, A yksin, B ja hänen asiakumppaninsa sekä BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat muiden ohella valittaneet maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle.

Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon.

Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Kymenlaakson liitto on antanut selityksen valitusten ja lausuntojen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa, A yksin, B ja hänen asiakumppaninsa sekä BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat antaneet vastaselitykset.

Ympäristöministeriön ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Valitusten ratkaiseminen

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa, A:n, B:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valitukset.

Ympäristöministeriö on perustellut valitusten hylkäämistä muun ohella seuraavasti:

Menettelyä koskevat väitteet

Maakuntakaavan valmistelu ja vuorovaikutus

Kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvussa sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2 ja 6 luvussa. Kaavaa valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on riittävän aikaisessa vaiheessa laadittava kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa säädetään.

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä. Sen mukaisesti kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedottaa niin, että muun muassa alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja lausua kirjallisesti suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaan tämä tilaisuuden varaaminen voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tilaisuuden varaamisesta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitulla tavalla. Asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei muuta tiedottamistapaa pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana. Ilmoitus on kuitenkin julkaistava myös vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta (muistutus). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaan maakuntakaavaehdotus on pidettävä kaava-alueen kunnissa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Asianomaisten kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisissa kunnissa julkaistaan, jollei asian merkitys edellytä laajempaa tiedottamista.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.5.–16.6.2011. Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä ja lausunnoilla 20.10.–21.11.2011. Maakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja lausunnoilla 15.2.–16.3.2012. Nähtävillä olosta on kussakin vaiheessa ilmoitettu jäsenkuntien julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä maakunnan alueella yleisesti leviävissä sanomalehdissä. Samalla on ilmoitettu mahdollisuudesta esittää mielipiteensä asiasta. Asiasta on lisäksi koko kaavoituksen vireilläoloajan tiedotettu monipuolisesti muun muassa liiton Internet-sivuilla. Maakuntakaavasta on järjestetty valmisteluvaiheessa kuusi ja ehdotusvaiheessa seitsemän kaikille avointa kuntakohtaista yleisötilaisuutta. Kouvolan ja Iitin tilaisuuksiin lähetettiin tiedote/kutsu kaikille tuulivoima-alueiden maanomistajille. Etelä-Kymenlaakson tilaisuuksista tiedotettiin erillisellä lehti-ilmoituksella. Lisäksi järjestettiin esittelytilaisuus Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykselle.

Valitusten mukaan suunnitteluvaiheessa Kymenlaakson liitolle esitettyjä lukuisia Harvajanniemen tuulivoima-aluetta koskevia muistutuksia ei ole käsitelty asiallisesti tapauskohtaisesti. Kymenlaakson liitolta saadun selvityksen mukaan maakuntakaavan valmisteluvaiheessa jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet on dokumentoitu ja käsitelty maakuntahallituksessa 23.1.2012. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen on dokumentoitu ja käsitelty maakuntahallituksessa 23.4.2012. Jokaiseen muistutukseen on annettu vastine erikseen. Liitto on todennut, että useat muistutukset ovat täysin samansisältöisiä, joten myös vastineet ovat tästä syystä samansisältöisiä.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön maakuntakaavan laadintaan liittyvät vuorovaikutusta koskevat säännökset eivät edellytä asukkaiden ja maanomistajien kuulemista henkilökohtaisesti. Ympäristöministeriö katsoo, kun otetaan huomioon edellä selostettu vuorovaikutusmenettely, että maakuntakaavan kaavoitusmenettely täyttää vuorovaikutuksen ja tiedottamisen osalta maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaatimukset.

Valitusten asiaratkaisu

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n soveltaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaan lain yleisenä tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää muun muassa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista sekä edistää rakennetun ympäristön kauneutta, kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § ovat tavoitesäännöksiä, jotka ohjaavat kaavoitusta. Sellaisina säännökset eivät voi olla yksittäistä kaavaa koskevan päätöksen muutoksenhaun perusteena. Niillä voi kuitenkin olla oikeudellista merkitystä tulkittaessa asiassa sovellettavaksi tulevia kaavan sisältöä koskevia tarkempia säännöksiä, jotka tässä tapauksessa ovat maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 5 § ei tule suoraan sovellettavaksi maakuntakaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Tuulivoimaloita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin ja 28 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Tuulivoimarakentamista suoranaisesti koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonarvoja koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 3 momentissa säädettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Kaavan on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Tuulivoimaloita koskevat merkinnät maakuntakaavassa

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa on osoitettu 17 tuulivoimaloiden aluetta osa-alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä tv1. Merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoitusalueet. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden alueita ovat kaavaselostuksen mukaan viisi voimalaa tai enemmän sisältävät alueet.

Koko kaava-aluetta koskevien suunnittelumääräysten mukaan tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset.

Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin.

Tuulivoimaloiden alueen merkintään tv1 liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukaista rakentamisrajoitusta.

Kaavassa on myös osoitettu sähkölinjan yhteystarve. Merkinnällä on osoitettu yhteystarve Miehikkälän kirkonkylästä 110 kV:n voimajohtoon Miehikkälän kirkonkylän taajaman sähköyhteyksien varmentamiseksi.

Vaikutusten arviointi ja selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon muun muassa kaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Maakuntakaavan osalta selvitysten riittävyyttä arvioitaessa on siten otettava huomioon kaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana alueiden käytön järjestämisessä.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset selvitykset ovat Kymenlaakson tuulivoimaselvitys (Uusiutuvaa energiaa Kymenlaaksosta. Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010, Kymenlaakson liitto) ja maakuntakaavoituksen yhteydessä tehty linnustoselvitys (Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011, Kotkansiipi, Petri Parkko). Lisäksi on laadittu erillisraportit tuulivoimaloiden alueiden rajausten perusteluista sekä vaikutusten arvioinnista. Arvioinnissa on käytetty hyväksi kartta- ja ilmakuvatulkintaa, valokuvia ja paikallistuntemusta. Lisäksi on suoritettu maastokäyntejä.

Tuulivoimaselvityksessä arvioitiin tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia linnustoon, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kansan- ja aluetalouteen, liikenteeseen ja turvallisuuteen.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevissa julkaisuissa (Tuulivoimalat ja maisema, Suomen ympäristö 5/2006 ja Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) todetaan, että tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat voimalan ulkomuoto, kuten korkeus, rakenteiden koko sekä väritys. Havainnoinnin ajankohdalla ja vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja lavat voidaan erottaa 5–10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta.

Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutus on merkittävämpi, jos maisema on arvokas tai herkkä rakentamiselle. Vaikutusten laajuuteen vaikuttavat osaltaan voimaloiden lukumäärä ja ryhmittely sekä ympäröivän maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus.

Maakuntakaavan maisemaselvitysten tarkoituksena on löytää maisemallisesti herkimmät alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen, ja toisaalta ne alueet, jotka parhaiten kestävät tuulivoimaloiden sijoittamisen. Visualisointiselvityksiä voidaan käyttää apuna määritettäessä tuulivoimaloiden vaikutusten voimakkuutta ja luonnetta suhteessa maiseman elementteihin.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille eikä maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäville rakennetun kulttuuriympäristön alueille tai aivan niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli arvokas maisema-alue sijoittuu tuulivoimaloiden alueiden läheisyyteen, on näiden välille jätetty kaavaselostuksen mukaan 500–1 000 metrin vyöhyke maisemavaikutusten lieventämiseksi.

Valitusten johdosta antamassaan vastineessa liitto toteaa, että Kymenlaaksosta on olemassa muinaismuistokohteiden ajankohtainen inventointitieto, joka on otettu huomioon maakuntakaavassa. Kaavaselostukseen sisältyvässä tuulivoimaloiden alueiden kohdekuvauksissa todetaan, että Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueella sijaitsee pronssikautinen hautapaikka. Tämä on mainittu alueen kohdekuvauksessa erityisominaisuutena, joka tulee suunnittelumääräyksen mukaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat Suomessa rauhoitettuja muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Muinaismuistolaki kieltää toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännösten säilymiselle.

Maakuntakaavoitusta varten ei sen yleispiirteisyyden vuoksi ole yleensä perusteltua käynnistää laaja-alaisia muinaisjäännösinventointeja tai -selvityksiä. Tässä tapauksessa myöskään kaavan sisältö ja tarkkuustaso eivät sitä edellytä.

Maakuntakaava täyttää maiseman, kulttuuriympäristön sekä muinaisjäännösten selvittämisen ja huomioon ottamisen osalta maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset.

Ääni-, melu- ja välkevaikutukset

Tuulivoimalan ääni poikkeaa ominaisuuksiltaan merkittävästi esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä. Tuulivoimalan tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matalataajuisia ääniä. Tuulivoimalan äänen ominaisuudet, kuten voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat muun muassa tuulen nopeudesta.

Tuulivoimaloiden tuottaman äänen leviäminen ympäristöön riippuu maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten lämpötilasta sekä tuulen nopeudesta ja suunnasta. Myös voimalan korkeus ja voimalatyyppi vaikuttavat meluun. Lisäksi erilaiset taustaäänet voivat vaikuttaa tuulivoimalan äänen kuulumiseen ja sen häiriövaikutukseen.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa julkaisussa (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) todetaan, että maakuntakaavoituksessa tulee selvittää tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä oleva asutus sekä muut meluvaikutuksille herkät alueet ja kohteet, ja arvioida tuulivoimaloille riittävä suojaetäisyys häiriintyvistä kohteista.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on valittu lähtökohtaisesti niin, että niiden sisällä ei ole asutusta. Kaavaselostuksen mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa luotiin 500–800 metrin minimietäisyys yksittäisiin asuintaloihin. Kymenlaakson liiton mukaan tuulivoimaselvityksessä alun perin esitettyjä alueita supistettiin kaavoitusvaiheessa merkittävästi muun muassa asutukselle aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi.

Välkevaikutus syntyy kun auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheutuu valon ja varjon vilkkumista. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Yleensä välkettä on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Myös tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat aiheuttaa vastaavaa pimeän aikaan. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan julkaisun (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) mukaan tuulivoimalan aiheuttaman välkkeen vaikutuksia arvioidaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa mallintamalla käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä laskentamallia.

Edellä kerrotun mukaisesti tuulivoimalat aiheuttavat sääoloista johtuvaa ajoittaista välkettä, jonka vaikutukset tulee arvioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

Kun otetaan huomioon maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden koko ja suhde asutukseen ympäristöministeriö katsoo, että tuulivoimaloiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa on mahdollista löytää toteuttamisratkaisuja, joilla melu- ja välkevaikutuksesta aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi.

Linnusto

Tuulivoimaloiden merkittävimmät linnustovaikutukset aiheutuvat voimaloiden häirintä- ja estevaikutuksista lintujen muuttoreiteillä sekä pesimä- ja ruokailualueilla ja näiden välisillä lentoreiteillä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen alueella ja tuulivoimaloiden synnyttämä melu. Estevaikutus ilmenee siten, että linnut eivät voi tuulivoimaloiden takia enää käyttää vakiintuneita lentoreittejä ruokailu- ja muuttomatkoilla. Elinympäristön muutokset voivat vaikuttaa lintujen pesintään ja populaation säilymiseen alueella. Linnut voivat myös sopeutua uusiin olosuhteisiin ja löytää uusia lentoreittejä, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee.

Lintujen törmäyskuolleisuuden on yleensä katsottu olevan suhteellisen pieni. Törmäysriski on suurentunut alueilla, joilla kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti. Tuulivoimaloiden sijoituspaikan ja muiden ympäristöolosuhteiden lisäksi eri lintulajien alttius törmäyksiin vaihtelee huomattavasti. Linnuston kannalta huonosti sijoitettuun tuulivoimalaan voivat törmätä varsinkin suuret päiväpetolinnut, kuten maakotka ja merikotka. Suurikokoisten petolintujen osalta törmäysriskin merkittävyys korostuu petolintujen pesimä- ja talvehtimisalueilla.

Maakuntakaavaan liittyvässä linnustoarvioinnissa (Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011, Kotkansiipi, Petri Parkko) selvitettiin isokokoisten lintujen levähdysalueita ja lentoreittejä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä, vesilintujen levähdysalueita merialueilla, arktisten lintujen muuttoreittejä sekä petolintujen muuttoreittejä. Selvityksessä lintujen levähdysalueet jaettiin maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Selvityksen mukaan etenkin hanhien osalta rantapeltojen ja yöpymispaikkoina käytettyjen järvenselkien väliset lentoväylät tulee erityisesti huomioida tuulivoimaloiden suunnittelussa, samoin kurkien ruokailupaikkojen ja yöpymissoiden väliset lentoväylät. Arktisten hanhien muuttoreitit vaihtelevat kilometrien levyisellä kaistaleella sääolosuhteista riippuen. Muuton painopiste on kuitenkin varsin lähellä rannikkoa, mereen pistävien niemenkärkien tuntumassa.

Petolintujen ja arktisten lintujen muuttoreittien osalta selvityksessä todetaan, että ne ovat haasteellisia huomioitavia tuulivoimaloiden suunnittelun kannalta, sillä mitään säännöllistä vakioreittiä ei voida osoittaa. Päiväpetolintujen muuttovirta voi etelätuulisissa oloissa irtaantua yli 20 kilometriä pohjoiseen Suomenlahden rannasta, kovissa pohjoistuulissa muutto siirtyy saaristoon. Itään suuntautuvan muuttoputken leveys Kymenlaaksossa on selvityksen mukaan ainakin 25–30 kilometriä.

Selvityksessä todetaan, että petolintujen osalta syksy on riskiaikaa. Runsaslukuisimman muuttajan, hiirihaukan, muuton huippu ajoittuu syyskuulle ja aivan lokakuun alkuun. Päämuuttosuuntana on itä. Saavuttaessaan rannikon, linnut ottavat korkeutta paikoilla, joihin muodostuu nousevia ilmavirtauksia. Tällaisia paikkoja ovat etenkin laajat avokallioalueet. Kaartelevien petolintujen vaarana on joutua tuulivoimalan lapojen iskemäksi.

Kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita lintumuuton painopistealueiden väylille. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita lainkaan rannikon niemenkärkiin, luodoille tai saariin. Merkittävällä osalla muuttolinnuista pääasiallinen muutto tietyn alueen halki ajoittuu muutamalle viikolle. Mikäli tuulivoimaloista arvioidaan aiheutuvan törmäysriskejä erityisesti muuttolinnuille, riskejä voidaan pienentää huomattavasti pysäyttämällä voimalat päämuuton ajaksi. Maakuntakaavaan liittyvässä linnustoselvityksessä tämä todetaan erityisesti Virolahden rannikon arktisen muuton osalta.

Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tapahtuvalla tuulivoimaloiden sijoittelulla ja muulla suunnittelulla on huomattava vaikutus lintujen törmäysriskiin. Törmäysriskiin vaikuttavat tuulivoimaloiden määrä, korkeus, valaistus, väri, tiheys ja muu sijoittelu, alueen maastonmuodot sekä lintujen lajisto- ja ikärakenne.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Erityisominaisuuksina mainitaan tuulivoimaloiden alueesta riippuen luontoon liittyvinä linnusto, lintujen lentoreitit, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit, nimeltä mainitut Natura 2000 -ohjelman kohteet, petolintujen kaartelualueet, kalasääsken pesäpaikat, maakotka ja merikotka.

Selvitysten riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana. Edellä kerrotun perusteella maakuntakaava ohjaa ottamaan huomioon linnustoon liittyvät arvot tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelussa. Kaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen lain 9 §:n luontoarvojen selvittämistä koskevilta osin eikä myöskään lain 28 §:n luonnonarvojen vaalimisen huomioon ottamista koskevilta osin.

Johtopäätös vaikutusten arvioinnista ja selvitysten riittävyydestä

Kaava perustuu maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioimiseksi tarvittaviin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Kansainväliset sopimukset

Bonnin sopimus koskee sellaisten muuttavien luonnonvaraisten eläinten populaatioita ja niiden elinympäristöjen suojelua, jotka säännöllisesti kulkevat valtiosta toiseen. Bonnin sopimus toimii puitesopimuksena, joka kannustaa valtioita tekemään eritasoisia kansainvälisiä alasopimuksia.

Valituksessa tarkoitettuja kansainvälisten sopimusten velvoitteita toteutetaan Suomessa muun muassa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä sekä luonnonsuojelulainsäädännöllä. Suomen lainsäädännössä on otettu huomioon valituksessa tarkoitettujen sopimusten velvoitteet. Maakuntakaavan lainmukaisuus arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaisten maakuntakaavan sisältövaatimusten perusteella.

Virkistyskäyttö ja ekologiset käytävät

Kymenlaakson tuulivoimaselvityksessä (Uusiutuvaa energiaa Kymenlaaksosta, Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010, Kymenlaakson liitto) todetaan, että selvityksessä on tarkasteltu tuulivoimarakentamisen sijoittumista muun ohella suhteessa inhimillisen toiminnan vyöhykkeisiin ja taajama- sekä virkistysalueisiin. Tuulivoimalat pyritään yleensä sijoittamaan alueille, joilla ei ole suurta yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Tuulivoimarakentamista on joskus olosuhteista riippuen mahdollista sijoittaa myös virkistysalueille tai niiden lähistölle.

Kaavaselostuksen mukaan energiamaakuntakaavan eräs lähtökohta on ollut suosia alueita, joiden läheisyydessä on melua ja merkittäviä ympäristömuutoksia aiheuttavia rakenteellisia elementtejä. Alueita on pyritty sijoittamaan teollisuus-, satama- ja varastoalueiden yhteyteen sekä E18-moottoritien yhteyteen lähelle päävoimajohtolinjauksia. Alun perin tutkituista alueista osasta luovuttiin niiden virkistys-, luonnon- ja maisema-arvojen takia. Maakuntakaavan tavoitteena on myös ollut säilyttää Pohjois-Kymenlaakson harvaan asutuilla, osin erämaaluonteisilla alueilla, runsaasti sellaisia vyöhykkeitä, joihin tuulivoimarakentamista ei sijoiteta muun muassa virkistykseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Tuulivoimarakentaminen ei suoraan sulje pois muuta maankäyttöä tuulivoimaloiden läheisyydessä, mikäli tarkemmassa suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa turvallisuuteen liittyvät seikat. Tuulivoimalan rakennustöiden päätyttyä ei tuulivoimaloiden läheisyydessä yleensä ole tarpeen rajoittaa ihmisten tai eläinten liikkumista. Useimmat tuulivoimaloiden alueista sijoittuvat metsäisille alueille, joiden ympäristössä liikutaan ja voidaan edelleenkin liikkua jokamiehen oikeuksien turvin esimerkiksi marjastaen ja sienestäen. Tuulivoimaloiden ei myöskään voida katsoa estävän metsästystä tai valituksissa esiin tuotua metsästyskoirakasvatusta ja -koulutusta alueella.

Tuulivoimalat aiheuttavat lintujen ja lepakoiden törmäysriskien lisäksi jonkin verran estevaikutuksia muille eläimille, mutta niitä ei voida rinnastaa esimerkiksi liikenneväylien aiheuttamiin estevaikutuksiin. Ottaen huomioon olosuhteet ja muu maankäyttö Harvajanniemen alueella sekä Harvajanniemen tuulivoimaloiden alueen koko ja muoto, yksityiskohtaisessa suunnittelussa tuulivoimalat on mahdollista sijoittaa siten, että ekologiset yhteydet sisämaasta rannikolle ja Suomenlahden kansallispuistoon säilyvät.

Tutkajärjestelmät ja lentovalvonta sekä lentoesteet

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeseen (tv1) liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin.

Ympäristöministeriö on tehnyt tuulivoimaloiden aluetta koskevaan suunnittelumääräykseen Kymenlaakson liiton suostumuksella vähäisen muutoksen, jolla suunnittelumääräystä on täydennetty siten, että Puolustusvoimien lausuntopyyntövelvoitteen lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin. Suunnittelumääräystä on lisäksi täydennetty niin, että se velvoittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan huomioon Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet.

Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimarakentamisesta antaa Pääesikunta. Lausunnon antamiseksi tarvitaan yksityiskohtaiset tiedot tuulivoimaloiden sijoituspaikoista, lukumääristä ja enimmäiskorkeuksista sekä teknisistä ominaisuuksista. Näitä tuulivoimaloita koskevia yksityiskohtaisia tietoja ei ole määritelty maakuntakaavassa.

Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lupa lentoesteen asettamisesta. Lupahakemukseen on liitettävä Finavian lausunto esteestä.

Tuulivoimaloiden aluetta koskeva suunnittelumääräys sellaisena kun se on vähäisen muutoksen mukaisena, ohjaa riittävästi yksityiskohtaisempaa suunnittelua siten että maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja toimintamahdollisuudet tulevat otetuksi huomioon säädösten edellyttämällä tavalla.

Huoltoteiden rakentaminen

Liikenteen kannalta merkittävimmät vaikutukset syntyvät tuulivoimaloiden rakentamisen aikana. Alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, mutta tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttää yleensä myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueiden nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajoratoja levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien tiealueiden kokonaisleveys on noin 10–15 metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa saatetaan joutua raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloiden alueet ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, joten uusien tieyhteyksien rakentamisen tarve on vähäinen. Tuulivoimaselvityksessä alueiden yhtenä kriteerinä oli etäisyys tieverkkoon siten, että alueet yli 15 kilometrin etäisyydellä tieverkosta jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Tuulivoimaloiden liikennevaikutukset ovat yleensä paikallisia ja kestoltaan tilapäisiä ajoittuen tuulivoimaloiden rakentamisajankohtaan. Lisäksi voidaan todeta, että uudet kulkuyhteydet voivat valmistuttuaan palvella myös muuta käyttöä, kuten virkistyskäyttöä ja maa- ja metsätaloutta.

Aluekohtaiset perustelut

Harvajanniemen pohjoisosa, Virolahti-Hamina

Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alue sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä Harvajanniemen uloimmasta kärjestä. Maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue ulottuu lähimmillään noin puolen kilometrin päähän rantaviivasta. Harvajanniemen rannikolla ja alueen edustan saarilla on pääasiassa loma-asutusta.

Ympäristöministeriö vahvisti 14.12.2010 Kymenlaakson maaseutu ja luonto vaihemaakuntakaavan, johon sisältyy tuulivoimaloiden alue varsinaiseen Harvajanniemeen noin kilometrin päähän nyt kysymyksessä olevasta alueesta. Vahvistettu eteläpuolinen tuulivoimaloiden alue on pienempi kuin nyt kysymyksessä oleva pohjoisempi alue.

Tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Harvajanniemen pohjoisosan kohdekuvauksessa mainitaan maiseman osalta seuraavat erityisominaisuudet: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kuorsalo; Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kattilainen-Klamila; Geologisesti arvokkaat muodostumat: Manstuolin harjualue, Santanen ja Halssi.

Valituksessa mainittu Kuorsalon saari, joka on sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue että valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, sijaitsee Harvajanniemen tuulivoimaloiden alueen lounaispuolella noin kahden kilometrin päässä. Tuulivoimaloiden alueen etäisyys valituksessa mainittuun Tammion saareen on yli yhdeksän kilometriä.

Harvajanniemen tuulivoimaloiden aluetta supistettiin eteläosasta noin kolmasosalla tuulivoimaselvityksessä alun perin esitetystä laajemmasta rajauksesta, jotta muun muassa maisemahaitat valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille (Kuorsalo ja Tammio) jäisivät vähäisemmiksi. Selvityksen mukaan tuulivoimalat näkyvät toteutuessaan kaukomaisemassa avoimessa maisematilassa, mutta vaikutusten arvioinnissa niiden aiheuttamaa haittaa ei arvioitu merkittäväksi.

Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueella ei ole rakennusrekisterin mukaan vapaa-ajan tai vakituisia asuntoja. Myöskään valituksessa (3) mainitulla Virolahden Sydänkylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Mäkinen RN:o 1:29 ei rakennusrekisterin mukaan ole rakennuksia. Kymenlaakson liiton tekemässä maastokatselmuksessa kiinteistöllä todettiin olevan ainoastaan katosrakennelma.

Maakuntakaavoituksella ratkaistaan tuulivoimaloiden alueidenkäytölliset edellytykset yleispiirteisellä tasolla. Maakuntakaavassa ei ole ratkaistu tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden sijaintia maanomistajakohtaisesti. Maakuntakaavan ratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Siten myös mahdollisten tuulivoimaloiden tarkempi sijainti valittajan omistamaan kiinteistöön RN:o 1:29 nähden ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Kaavoituksen lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää useita eri lupia ja ratkaisuja. Kunta ei voi myöntää tuulivoimalalle rakennuslupaa ilman että luvan hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Näin ollen ja kun otetaan huomioon Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueen koko sekä maakuntakaavaan sisältyvät kielteisten vaikutusten ehkäisemistä koskevat suunnittelumääräykset ympäristöministeriö katsoo, että tuulivoimarakentaminen on mahdollista toteuttaa alueelle niin, että siitä ei aiheudu valittajalle (3) kohtuutonta haittaa.

Linnuston huomioon ottaminen

Kymenlaakson rannikko on merkittävä lintujen muuttoväylä. Maakuntakaavaan liittyvän linnustoselvityksen mukaan linnut muuttavat sään mukaan eri korkeuksilla ja eri reittejä pitkin, toisinaan muutto siirtyy hyvin kauas sisämaahan. Hanhimuuton kannalta yksi painopistealue on Harvajanniemen niemenkärki edustoineen. Syksyisin koillis-lounassuuntainen arktinen muutto kulkee usein melko leveänä rintamana, osa meren puolelta ja osa sisämaan puolelta. Selvityksen mukaan leveänä rintamana etenevää syksyistä arktista muuttoa on selvästi vaikeampi huomioida tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa kuin kevätmuuttoa. Harvajanniemen alueelta on löydetty myös kalasääsken pesäpaikkoja.

Harvajanniemen tuulivoimaloiden aluetta supistettiin niemen eteläosasta noin kolmasosalla tuulivoimaselvityksessä alun perin esitetystä laajemmasta rajauksesta, jotta muun muassa linnustolle aiheutuvat haitat jäisivät vähäisemmiksi.

Linnustoselvitykseen sisältyy kartta, jossa on esitetty alue, jolla arktisten hanhien muuton kulku Kymenlaakson rannikolla yleensä tapahtuu. Muuton kannalta keskeinen alue ei ole maakuntakaavassa esitetyn Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueella. Harvajanniemen kärki, joka linnustoselvityksessä todettiin erityisen tärkeäksi arktisten hanhien muuttoreitin kannalta, sijaitsee kuuden kilometrin päässä tuulivoimaloiden alueesta.

Tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Harvajanniemen pohjoisosan kohdekuvauksessa mainitaan luonnon osalta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavina ominaisuuksina lintujen lentoreitit, kalasääsken pesäpaikat ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Oravikorpi-Vahterikko, Virolahti

Vahterikonkankaan-Oravikorven alueelle on suunnitteilla Virolahden kunnan ja Tuuliwatti Oy:n tuulivoimapuistohanke. Suunnitellusta kuudesta tuulivoimalaitosyksiköstä kaksi sijoittuisi Vahterikonkankaalle valtatien 7 eteläpuolelle ja neljä Oravikorven alueelle valtatien pohjoispuolelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoi päätöksellään 21.10.2011, että hanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Maakuntakaavassa osoitettu Oravikorpi-Vahterikon tuulivoimaloiden alue sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella. Tuulivoimaselvityksessä alun perin tutkittua aluetta supistettiin kaavoituksen yhteydessä, jotta maisema- ja luontoarvot voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Maakuntakaavan selostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Oravikorpi-Vahterikon tuulivoimaloiden alue sijoittuu kahden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Ravijoki, Harju, Pihlajajoki ja Virolahden kirkkomaisema) väliin. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Vaalimaanjokilaakso sijaitsee noin 7,5 kilometrin etäisyydellä. Alueella on laajoja maa-ainestenottoalueita.

Tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Oravikorpi-Vahterikon osalta mainitaan maiseman lisäksi erityisesti linnustoon liittyvät arvot.

Kyynänmäki-Alhonmäki, Hamina

Maakuntakaavan selostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Kyynänmäki-Alhonmäki tuulivoimaloiden alue sijoittuu pääosin metsäalueelle, jonka keskellä on avointa peltomaisemaa. Asutusta on lähiympäristössä vain vähän. Alueelle on vahvistetussa maaseutu- ja luontomaakuntakaavassa osoitettu maa-ainestenottoalueita (EOm).

Tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Kyynänmäki-Alhonmäen osalta mainitaan erityisesti linnustoon liittyvät arvot.

Korkeuskalliot, Hamina

Haminan kaupunginhallitus on 30.1.2012 päättänyt yleiskaavan laatimisesta alueelle. Yleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.4.–24.5.2012 ja alueelle on laadittu kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on sijoittaa alueelle yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa. Osayleiskaavojen mukainen kaava-alueen rajaus on laajempi kuin maakuntakaavassa osoitettu Korkeuskallioiden tuulivoimaloiden alue.

Maakuntakaavan selostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Korkeuskallioiden tuulivoimaloiden alue on havumetsäistä kumpuilevaa maastoa, jota ympäröivät ojitetut suot. Lähimmät kylät ovat noin neljän kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Myllykylä ja Paijärvi.

Alueen pohjoispuolelle on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alue. Alueella oleva Suurisuo on osoitettu maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi. Alueesta länteen noin kolmen kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Myllykylä-Ihamaan maisema-alue.

Mäyränmäki, Kotka-Hamina

Mäyränmäen tuulivoimaloiden alue sijaitsee valtatien 7 (E18) pohjoispuolella Kouvolaan johtavan valtatien 15 ja Summanjokilaakson välisellä alueella. Alue on Kotkan ja Haminan kaupunkien rajalla. Kotkan puolella olevalle osalle alueesta laaditaan Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaavaa ja Haminan puolella olevalle osalle Haminan länsiosan tuulivoimaosayleiskaavaa. Samanaikaisesti yleiskaavan kanssa on vireillä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Yleiskaavoissa ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa oleva alue on laajempi kuin maakuntakaavassa oleva tuulivoimaloiden alue.

Mäyränmäen alue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa loivapiirteistä selännealuetta. Alueella on pieniä avokallioita sekä louhikkoa ja niiden välissä soisia painanteita. Alueen halki kulkee Haminan rata sekä voimajohtoja. Asutus on keskittynyt valtatien ympäristöön ja Neuvottoman kylään, idässä Rautjärven ja Reitkallin kyliin ja lännessä Ylänummen kylään.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan, että suunnittelualueella laaditaan täydentävä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Myös linnustoselvityksiä täydennetään laatimalla pesimälinnustoselvitys ja linnuston täydennysselvitys sekä metsojen soidinpaikkaselvitys. Suunnitellun tuulivoimapuiston linnustovaikutusten kannalta keskeiset lajit ovat erityisesti suurikokoiset vesilintulajit, joutsenet ja hanhet sekä suunnittelualueen kautta muuttavat päiväpetolinnut. Vaikutusten arviointia varten suoritetaan vesilintujen ja petolintujen kevätmuuton seuranta ja petolintujen syysmuuton seuranta. Muuttolintuselvityksen tavoitteena on erityisesti selvittää suunnittelualueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuus sekä eri lajien käyttämät muuttoreitit sekä liikkuminen alueella. Näiden tietojen perusteella arvioidaan edelleen hankkeen vaikutuksia eri lajien muuttoreitteihin sekä tuulivoimaloiden eri lajien mahdollisia törmäysriskejä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella selvitetään liito-oravan ja lepakoiden esiintymistä.

Pirtnuora, Pyhtää

Maakuntakaavassa osoitetulle Pirtnuoran tuulivoimaloiden alueelle on suunnitteilla kaksi tuulivoimapuistohanketta. Taaleritehdas Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalaitosyksikön rakentamista alueelle ja Suomen Merituuli Oy suunnittelee kolmen-neljän tuulivoimalaitosyksikön rakentamista alueelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoi päätöksellään 19.6.2012, että Taalerintehdas Oy:n tuulivoimahanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Suomen Merituuli Oy:n tuulivoimahankkeeseen tulee ELY-keskuksen 11.2.2013 tekemän päätöksen mukaan soveltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Pyhtään kunta on käynnistänyt tuulivoimayleiskaavan laatimisen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 30.9.–29.10.2013. Tuulivoimayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Tuulivoimayleiskaavaan liittyen on tehty vuoden 2012 aikana luontoselvityksiä (Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi), joissa on kiinnitetty huomiota muun muassa arvokkaisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon sekä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Kaalkorvenkalliot on luontoselvityksessä todettu arvokkaaksi elinympäristöksi varsinkin linnuston kannalta. Kallioalueen reunametsässä pesi vuonna 2012 mehiläishaukka.

Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vielä.

Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita suunniteltujen tuulivoimapuistojen ympäristössä ovat Ahvenkoskenlahti (F10416005, lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukainen alue), Santaniemi-Tyyslahti (F10416007, lintudirektiivin mukainen alue SPA) ja Kymijoen Natura-alue (F10401001, luontodirektiivin mukainen alue SCI).

Struka, Pyhtää

Maakuntakaavassa osoitetulle Strukan tuulivoimaloiden alueelle on suunnitteilla Tornator Oyj:n tuulivoimapuistohanke. Tornator Oyj suunnittelee kuuden tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Hevossuon ympäristöön Strukan ja Korkiaharjun väliselle alueelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on katsonut päätöksellään 4.3.2013, että hanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Pyhtään kunta on käynnistänyt tuulivoimayleiskaavan laatimisen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 30.9.–29.10.2013. Tuulivoimayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Tuulivoimayleiskaavan alueilla on tehty vuoden 2012 aikana luontoselvityksiä (Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi), joissa on kiinnitetty huomiota muun muassa arvokkaisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon sekä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.

Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vielä.

Lähimmät Natura-alueet ovat Santaniemi-Tyyslahti (F10416007) ja Kymijoen Natura-alue (F10401001). ELY-keskus on todennut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa päätöksessään 4.3.2013, että hankkeen kokoluokan samoin kuin yksittäisten voimaloiden sijainnin huomioon ottaen suunnitellun tuulivoimalahankkeen vaikutukset Natura-alueisiin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Vaikutukset tulee selvittää asianmukaisella tavalla tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä.

Alueen länsipuolella on Kymijoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä valtakunnallisesti merkittävä Strukan maisemakokonaisuus (Stockforsin kartanon alue, Strukan sulku ja telakan paikka). Valtatien 7 pohjoispuolella kulkee niin ikään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluva Suuri Rantatie. ELY-keskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa päätöksessään 4.3.2013 todennut, että metsäalueelle Hevossuon ympäristöön suunniteltujen tuulivoimaloiden ei voida katsoa merkittävästi heikentävän mainittujen alueiden/kohteiden luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman ominaispiirteisiin perustuvia arvoja.

Purola, Pyhtää

Maakuntakaavassa osoitetulle Purolan tuulivoimaloiden alueelle on suunnitteilla TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimapuistohanke. TuuliSaimaa Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Purolan ja Kiviniemen väliselle alueelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on katsonut päätöksellään 21.1.2013, että hanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Pyhtään kunta on käynnistänyt tuulivoimayleiskaavan laatimisen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 30.9.–29.10.2013. Tuulivoimayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Tuulivoimayleiskaavan alueilla on tehty vuoden 2012 aikana luontoselvityksiä (Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi), joissa on kiinnitetty huomiota mm. arvokkaisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon sekä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.

Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vielä.

Valkianjärvensuo, Pyhtää-Kotka

Pyhtään kunta on käynnistänyt kahden erillisen tuulivoimayleiskaavan laatimisen maakuntakaavassa Pyhtään kunnan puolella sijaitsevalle osalle Valkiajärvensuon tuulivoimaloiden alueesta. Mustakorven alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa kahdeksan tuulivoimalaa ja Heinsuon alueelle laaditun suunnitelman mukaan neljä tuulivoimalaa. Tuulivoimayleiskaavoja koskevat luonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä 30.9.–29.10.2013. Tuulivoimayleiskaavojen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Tuulivoimayleiskaavojen alueilla on tehty vuoden 2012 aikana luontoselvityksiä (Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi), joissa on kiinnitetty huomiota muun muassa arvokkaisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon sekä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.

Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vielä.

Maakuntakaavan selostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Valkianjärvensuon tuulivoimaloiden alue on pääosin metsäistä aluetta, jolla on myös useita suoalueita. Alueen kaakkoiskulmaan rajoittuu Heinsuon jätteenkäsittelyalue. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Valkmusan kansallispuisto.

Tuulivoimaselvityksessä alun perin tutkittua aluetta supistettiin maakuntakaavassa pohjois- ja itäpuolelta. Ratkaisulla tuulivoimaloiden alueen ja Valkmusan kansallispuiston välille jäi enemmän etäisyyttä ja samalla parannettiin edellytyksiä alueen virkistys- ja ulkoilukäytölle.

Tuulivoimaloiden aluetta koskee kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteiset vaikutukset kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Valkianjärvensuon osalta mainitaan maiseman lisäksi erityisesti linnustoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja viheryhteyksien turvaamiseen liittyvät arvot.

Hulkkiankangas, Hamina-Miehikkälä

Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alue sijaitsee Haminan kaupungin ja Miehikkälän kunnan rajalla. Haminan kaupunginhallitus on 30.1.2012 päättänyt yleiskaavan laatimisesta alueelle. Yleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.4.–24.5.2012. Miehikkälän kunnan puoleiselle osalle on tarkoitus laatia samanaikaisesti tuulivoimayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on sijoittaa alueelle yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa. Osayleiskaavojen mukainen kaava-alueen rajaus on laajempi kuin maakuntakaavassa osoitettu Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alue.

Maakuntakaavan selostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alue on maastoltaan havumetsää ja osin ojitettua suoaluetta. Vahvistetussa maakuntakaavassa alueen kaakkoisosaan on osoitettu maa-ainestenottoalue. Vakituista asutusta on vähäisesti alueen länsi- ja pohjoispuolella. Onkamaan kylä sijaitsee alueen luoteispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä.

Energiamaakuntakaavan tuulivoimala-alueiden valinnassa eräänä lähtökohtana on ollut, että Suomen Tuuliatlaksen tietoihin perustuva tuulennopeus alueella on vähintään 6 metriä sekunnissa 100 metrin korkeudella maanpinnasta. Tuulivoimaloiden toimintaväli tuulennopeuksien suhteen on 5–25 metriä sekunnissa. Kaavaprosessin aikana tuulivoimaselvityksessä (Uusiutuvaa energiaa Kymenlaaksosta, Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010, Kymenlaakson liitto) mukana olleita alueita ja niihin kohdistuvia vaikutuksia selvitettiin tarkemmin.

Kaavaselostukseen sisältyvän kohdekuvauksen mukaan Tuuliatlaksen mukainen tuulennopeus Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueella on 100 metrin korkeudella 6,4–6,5 metriä sekunnissa. Tuulivoimaloiden alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa alueella tehdään lisää tuulimittauksia, joiden avulla mitataan tarkemmin alueen tuuliolosuhteita, keskituulennopeutta ja turbulenttisuutta.

Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alue vastaa tuulisuutensa puolesta kaavan lähtökohdaksi asetettuja ominaisuuksia, eikä se tässä suhteessa poikkea maakuntakaavassa osoitetuista muista tuulivoimaloiden alueista. Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä tutkitaan ainoastaan tehdyn ratkaisun lainmukaisuus. Vahvistamisen yhteydessä ei oteta kantaa tuulivoimalan kannattavuuteen tai mahdolliseen toteuttajaan.

Kymenlaakson liitto toteaa valitusten johdosta antamassaan vastineessa, että A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa mainittu Miehikkälän Salomiehikkälän kylässä sijaitseva kiinteistö RN:o 5:53 ei ole maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueella. Kiinteistö RN:o 5:53 sijaitsee noin 700 metrin päässä tuulivoimaloiden alueesta.

Maakuntakaavoituksella ratkaistaan tuulivoimaloiden alueidenkäytölliset edellytykset yleispiirteisellä tasolla. Maakuntakaavassa ei ole ratkaistu tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden sijaintia maanomistajakohtaisesti. Maakuntakaavan ratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Siten myös mahdollisten tuulivoimaloiden tarkempi sijainti valittajan omistamaan kiinteistöön RN:o 5:53 nähden ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Kaavoituksen lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää useita eri lupia ja ratkaisuja. Kunta ei voi myöntää tuulivoimalalle rakennuslupaa ilman että luvan hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Näin ollen ja kun otetaan huomioon Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueen koko sekä maakuntakaavaan sisältyvät kielteisten vaikutusten ehkäisemistä koskevat suunnittelumääräykset ympäristöministeriö katsoo, että tuulivoimarakentaminen on mahdollista toteuttaa alueelle niin, että siitä ei aiheudu A:lle ja hänen asiakumppaneilleen kohtuutonta haittaa.

Johtopäätös

Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet täyttävät maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vaatimukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisen sekä muun muassa ympäristön ja talouden kannalta kestävien teknisen huollon järjestelyjen, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta.

Vähäinen muutos

Maakuntakaavaan on tehty maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 6 momentin nojalla ja Kymenlaakson liiton suostumuksella seuraava vähäinen muutos:

Tuulivoimaloiden alueeseen liittyvää suunnittelumääräystä on täydennetty siten, että määräys on täydennysten jälkeen seuraava:

Suunnittelumääräys:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on a) selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja otettava huomioon Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto, b) ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin.

Vähäinen muutos on merkitty kaavakarttaan punaisella.

Maakuntakaavan vahvistaminen

Ympäristöministeriö on katsonut, että maakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan. Samalla ympäristöministeriö on vahvistanut kaavakartalla ja kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä osoitettujen poistuvien varausten kumoamisen.

Maakuntakaavan voimaantulo

Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Ympäristöministeriön soveltamat oikeusohjeet asianomaisilta osin

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 § 3 momentti, 5 §, 9 §, 17 §, 24 § 2 momentti, 25 §, 27 §, 28 §, 29 §, 30 § 1 momentti, 31 §, 33 §, 62 §, 65 §, 188 § 3 momentti ja 201 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 §, 10 §, 12 §, 30 §, 32 a §, 93 § ja 95 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § ja 92 §

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 § ja 66 §

Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on vahvistettu Hulkkiankankaan (2019) tuulivoimaloiden alueen tv1-merkintä Haminan kaupungin ja Miehikkälän kunnan alueella. A on lisäksi omasta puolestaan vaatinut, että ympäristöministeriön päätös kumotaan myös siltä osin kuin sillä on vahvistettu Harvajanniemen (2101) tuulivoimaloiden alueen tv1-merkintä. Vielä valittajat ovat vaatineet, että maakuntakaavan täytäntöönpano kielletään siihen asti kunnes kaava on saanut lainvoiman.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksensa perusteluissa uudistaneet aiemmin lausumansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Vuorovaikutteisen suunnittelun vaatimukset eivät ole toteutuneet. Edellytykset tuulivoimantuotannolle parhaiten soveltuvien alueiden valinnalle puuttuvat, kun päätöksestä tai perusteluista ei ilmene millaista tuulivoimarakentamista alueelle on tarkoitus toteuttaa.

Kaavan linnusto-, luonto-, maisema- ja meluselvitykset ovat puutteellisia. Tuulivoimaloiden rakentaminen Hulkkiankankaan alueelle ja niiden käyttö aiheuttaisi 45 dB:n melutason ylittymisen yli 500 hehtaarin suuruisella alueella. Alueen käyttö tuulivoimarakentamiseen ja -tuotantoon aiheuttaisi ääni- ja meluvaikutuksia sekä valo- ja varjovälkevaikutuksia ja terveydelle haitallisia vaikutuksia. Hulkkiankankaan voimalaitosalueen välittömässä läheisyydessä on runsaasti sekä vapaa-ajan että vakituista asutusta.

Tuulivoimaloiden rakentaminen huonontaa Hulkkiankankaan läheisyydessä sijaitsevan Kangaslammen luonnontilaisuutta ja maaston muokkaus uhkaa lampea ja sen veden laatua. Tuulivoimalaitteiden öljyjen ja öljypitoisten vesien joutuminen valumavesien mukana lampeen on suuri riski.

2) Asukasryhmä Summa-Reitkalli on valituksessaan siitä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on vahvistettu Mäyränmäen (2098) tuulivoimaloiden alueen tv1-merkintä. Vaihtoehtoisesti alue tulee rajata niin, että tuulivoimaloita ei sijoiteta alle kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asutuksesta tai loma-asutuksesta.

3) B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on vahvistettu Harvajanniemen pohjoisosan (2101) tuulivoimaloiden alueen tv1-merkintä Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan alueella. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että maakuntakaavan täytäntöönpano kielletään siihen asti kunnes kaava on saanut lainvoiman.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksensa perusteluissa uudistaneet aiemmin lausumansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kaavan valmistelussa ei ole tehty kaikkia vaadittavia kaavatason edellyttämiä selvityksiä, tutkimuksia ja vaikutusten arviointeja.

Kaavaan liittyvät kuulemistilaisuudet eivät ole olleet lainmukaisia, koska niistä ei ole laadittu pöytäkirjaa tai muistiota.

Kaavasuunnittelun lähtökohtana on ollut se, että lukuisat ongelmat ovat ratkaistavissa yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolla. Koska Harvajanniemen aluevarauksen perusongelmat ovat yleispiirteisellä eli valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, niiden ratkaiseminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kuitenkin mahdotonta.

Harvajanniemen varaus perustuu puutteellisiin luontoarvoselvityksiin ja selvitysten virheelliseen tulkintaan. Myös Natura-arviointi olisi pitänyt tehdä. Joillakin kaavan alueilla IBA-kriteerit täyttyvät moninkertaisesti, vaikka aluetta ei ole luokiteltu IBA-alueeksi. Kaavaa varten ei ole tehty myöskään lepakkoselvitystä.

Tuulivoimavaraus heikentäisi Harvajanniemen alueen moninaiskäyttöä virkistykseen ja arktisten lintujen muuttoa (arktika) hyödyntävään luontomatkailuun.

4) BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on vahvistettu seuraavat tuulivoimaloiden alueiden tv1-merkinnät:

Harvajanniemen pohjoisosa (2101),

Oravikorpi-Vahterikko (2102),

Kyynärmäki-Alhonmäki (2100),

Korkeuskalliot (2021),

Mäyränmäki (2098),

Pirtnuora (2093),

Struka (2094),

Purola (2095) ja

Valkiajärvensuo (2096)

Lisäksi yhdistykset ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus keskeyttää maakuntakaavan täytäntöönpanon. Vielä yhdistykset ovat esittäneet, että korkeimman hallinto-oikeuden tulisi pyytää asiantuntijalausunto Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta siitä, miten petolintulajien päämuuttoreitille sijoittuvien tuulivoimala-alueiden vaikutuksia lajien populaatioille tulisi arvioida.

Yhdistykset ovat valituksensa perusteluissa uudistaneet aiemmin lausumansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kymenlaakson energiamaakuntakaava ei pohjaudu riittävään selvitykseen lintujen muuttoreittien osalta. Kaavaprosessissa ei ole arvioitu ja otettu huomioon kaavaan sijoitettujen tuulivoimala-alueiden vaikutuksia linnustolle, vaan lintujen valtakunnallisille päämuuttoreiteille on osoitettu useita tuulivoimala-alueita. Kaavaselostuksessa väitetään virheellisesti, että tuulivoimala-alueet eivät sijoitu lintujen päämuuttoreiteille.

Kymenlaakson rannikkoalue on Suomen tärkein arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurikokoisten petolintulajien muuttoreittien keskittymäalue. Minkään muun Suomen suuralueen kautta ei muuta vuosittain niin paljon suurikokoisia törmäykselle herkkiä lintulajeja kuin Kymenlaakson. Alueen kansallinen ja kansainvälinen erityinen merkitys ovat kiistattomat. Maakuntakaavan tuulivoimala-alueet sijoittuvat kiistatta uhanalaisten suurikokoisten petolintulajien kansalliselle päämuuttoreitille.

Tuulivoima ja linnusto -hankkeen osahankkeen yhteydessä laadittu Lintujen päämuuttoreitit -raportti osoittaa, mille alueille lintujen päämuuttoreitit Suomessa sijoittuvat. Kymenlaakson rannikkoalueen merkitys korostuu raportissa erityisesti, koska se on vesilintujen, hanhien ja suurikokoisten petolintujen osalta koko maan tärkein muuton keskittymäalue. Vesilintujen, hanhien ja suurikokoisten petolintujen yksilömäärät eivät ole millään muulla alueella Suomessa niin suuria tai keskity niin pienelle alueelle kuin Kymenlaakson rannikolla.

Kuten valituksen liitteistä ilmenee, energiamaakuntakaavan tuulivoimala-alueet sijoittuvat suurikokoisten kaartelevien petolintujen Suomen syysmuuton päämuuttoreitille. Uhanalaisista petolintulajeista tällaisia ovat vaarantuneet maakotka, hiirihaukka ja mehiläishaukka.

Kymenlaakson rannikkoalueen kautta muuttaa syksyllä arviolta 16–20 prosenttia Suomen hiirihaukkakannasta, 6–15 prosenttia mehiläishaukkakannasta ja jopa 30–50 prosenttia Suomen maakotkakannan vuotuisesta poikastuotosta. Virolahden rannikkoalue täyttää BirdLife Internationalin kriteerit Euroopan tason tärkeästä lintualueesta (IBA) koskien kaartelevien lintulajien muuton keskittymistä.

Kaavaa varten laadittu linnustoselvitys on puutteellinen lintujen muuton osalta, mikä on tullut selväksi paitsi maakuntakaava-alueen tarkemmissa tuulivoimaselvityksissä myös Tuulivoima ja linnusto -hankkeessa.

Maakuntakaavan laatimisen jälkeen on tehty lisäselvityksiä ainakin Pyhtäällä ja Haminan Mäyränmäessä. "Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012" -selvityksen perusteella maakuntakaavassa Pyhtäälle osoitetuille tuulivoima-alueille ei voi petolintujen muuton perusteella rakentaa tuulivoimaloita. Myös muihin alueisiin liittyy petolintujen kannalta huomattavia riskejä ja epävarmuuksia, jotka tulisivat todennäköisesti tarkemmissa selvityksissä estämään tuulivoimaloiden rakentamisen.

Tuulivoima ja linnusto -hankkeen tulokset ovat erityisen merkityksellisiä, koska vuosien havaintoaineisto ja lintujen muuttotutkijoiden kokemus on koottu yhteen. Yksittäisen tuulivoimala-alueen yhtenä vuonna tehtävissä maastoselvityksissä voi toisinaan jäädä tärkeäkin muuttoreitti havaitsematta, mikäli kyseisenä vuonna vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet, havainnointia ei tapahdu oikeina päivinä tai lintulajien pesintä on jostakin syystä epäonnistunut.

Viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan kaartelevien suurikokoisten petolintujen riski törmätä tuulivoimaloihin on erityisen suuri. Tällaisten hitaasti lisääntyvien lajien osalta törmäyksillä on myös erityisen suurta populaatiotason merkitystä.

Vaikutuksia linnustoon on käsitelty kaavaselostuksessa, mutta selostuksesta ei käy selville, minkä asiantuntijatahon arviointiin selostus perustuu. Johtopäätösten virheellisyyden perusteella onkin syytä epäillä, ettei asiantuntija-arviointia ole lainkaan tehty, vaan joku kaavan laatijoista on kirjoittanut tekstin.

Toisin kuin kaavaselostuksessa esitetään, alueet sijoittuvat uhanalaisten kaartelevien petolintujen päämuuttoreitille. Vaikutusten arvioinnin johtopäätös, jonka mukaan törmäysriskin vaikutukset ovat yleisesti arvioiden populaatiotasolla merkityksettömiä, ei perustu mihinkään todelliseen selvitykseen, jossa olisi arvioitu lajikohtaisesti potentiaalisia törmäysmääriä tai tuulivoimaloiden alueella aiheuttavan lisäkuolleisuuden vaikutusta esimerkiksi edellä mainittujen taantuvien ja uhanalaisten petolintujen Kymenlaakson kautta muuttavalle tai koko Suomen populaatiolle.

Maakuntakaavan tuulivoimala-alueista yhdeksän sijoittuu suurimman törmäysriskin omaavien uhanalaisten lajien Suomen päämuuttoreitille. Kullakin voimala-alueella on omat vaikutuksensa ja ne aiheuttavat oman törmäysriskinsä. Lisäksi alueet sijoittuvat peräkkäin länsi–itä-suuntaiselle muuttoreitille, minkä vuoksi voimala-alueiden vaikutukset kumuloituvat. Tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksia petolintulajien populaatioille ei kuitenkaan ole arvioitu. Vaikka tuulivoimala-alueita koskevat tarkat aluekohtaiset selvitykset toteutetaan vasta yleiskaavavaiheessa, ei yhteisvaikutuksia voida maakuntakaavassa ohittaa, koska useiden voimala-alueiden yhteisvaikutuksia linnustoon ei arvioida maakuntatasoa alemmilla suunnittelun tasoilla. Kaavan todellisista vaikutuksista ei siis tiedetä riittävästi.

Kymenlaakson liitto on vastauksessaan yhdistysten muistutukseen korostanut sitä, että vastuu muuttoreittien selvittämisestä ja tuulivoimala-alueiden vaikutuksista on alemman tason suunnittelijoilla. Ajatus on kestämätön, koska ohjausvaikutus huomioon ottaen alueiden tulisi olla sellaisia, että niille myös voidaan rakentaa tuulivoimalat. Ei voida ajatella, että maakuntakaavalla osoitetaan tuulivoimala-alueiksi sellaisia alueita, jotka eivät lainkaan sovellu maakuntakaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Petolintujen törmäysten määrän minimoiminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä laajan tason suunnittelussa eli nimenomaisesti maakuntakaavoituksessa, jonka tehtävänä on sijoittaa voimala-alueet niiden alueiden ulkopuolelle (esimerkiksi petolintujen muuton keskittymäalueet), joilla törmäysriskit ovat suuret. Myös hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on toteutettava maakuntakaavavaiheessa, koska myöhemmissä yksittäisiä tuulivoimala-alueita koskevissa hankkeissa ja selvityksissä koko maakuntatason arviota ei enää vaadita, vaikka törmäyskuolleisuudessa nimenomaisesti kumuloituvat vaikutukset eli useiden voimala-alueiden summautuvat vaikutukset synnyttävät merkittävän törmäyskuoleman riskin. Yksittäinen tuulivoimala-alue on törmäysriskien kannalta hyvin harvoin ongelmallinen.

Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan tuulivoimarakentamiseen tarkoitetuilta alueilta on selvitettävä valtakunnallisesti tärkeät muuton johtolinjat, jotka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan laadinnassa. Kymenlaakson maakuntakaavassa petolintujen syysmuuton valtaväylää ei ole selvitetty eikä otettu huomioon. Kaavamerkinnän tai -ratkaisun toteuttamiskelpoisuus on niin ikään varmistettava maakuntakaavaa laadittaessa. Toteuttamiskelpoisuutta ei kuitenkaan ole lintujen muuttoväylien kannalta asianmukaisesti arvioitu. Ohjeen mukaan jo yleispiirteisessä suunnittelussa tulee tehdä lajikohtaisia selvityksiä ja kiinnittää erityistä huomiota vaarantuneiksi luokiteltuihin petolintuihin. Näin ei ole tehty, vaan lajien valtakunnalliselle päämuuttoväylälle on osoitettu useita tuulivoimala-alueita eikä kaavan toteuttamisen vaikutuksia vaarantuneille lajeille ole arvioitu, vaikka kyse on Suomen tärkeimmästä muuttokeskittymästä.

Tuulivoimaan ja lintuihin, erityisesti petolintuihin, liittyy kansainvälisten sopimusten ohje- ja yhteisymmärrysasiakirjoja. Niissä on velvoitettu lintujen kuolleisuutta vähentäviin toimiin (Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild Animals). Suomi on myös hyväksynyt Bonnin sopimuksen alaisen yhteisymmärryspöytäkirjan petolintujen suojelusta. Mikäli kansainvälisiä luonnon tai lajien suojeluun liittyviä ohjeita ei ole noudatettu, on todennäköistä, että kaava ei ole ekologisesti kestävä.

Tuulivoima ja linnusto -hankkeen tulokset ovat olleet ympäristöministeriön käytettävissä kaavan vahvistamisvaiheessa, mutta ministeriö ei ole ottanut tuloksia huomioon tai muutoinkaan viitannut niihin tai muihinkaan selvityksiin, vaan on keskittynyt päätöksensä perusteluissa vain lintujen muuttoreittien osalta puutteelliseksi todetun maakuntakaavaa varten laaditun linnustoselvityksen tuloksiin. Ministeriö on sivuuttanut myös argumentit voimala-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnin tarpeesta.

Ympäristöministeriöllä on ollut käytettävissään materiaali, joka osoittaa kiistatta, että kaavaselostus on virheellinen. Ministeriö onkin jättänyt ottamatta huomioon muun käytettävissä olevan selvityksen paitsi kaavaselostuksen ja kaavaa varten tehdyt selvitykset.

Ympäristöministeriö toteaa aivan oikein, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tapahtuvalla tuulivoimaloiden sijoittamisella ja muulla suunnittelulla on mahdollista vaikuttaa lintujen törmäysriskiin. Tutkimusten mukaan sijoittamisella on merkitystä, mutta mitä tärkeämmällä alueella voimalat sijaitsevat sitä enemmän törmäyksiä tapahtuu. Mahdollisuudet ehkäistä haittoja sijoittamisella vähenevät voimaloiden koon kasvaessa, koska roottorien ulottuma kasvaa. Sijoittamisessa jo vuosikymmeniä toteutettu avainratkaisu on voimaloiden sijoittaminen riviin muuttolinjan suuntaisesti. Monissa Kymenlaakson energiamaakuntakaavaan osoitetuissa tuulivoimala-alueissa yksityiskohtaisessa suunnittelussa ei kuitenkaan voida asettaa voimaloita muuttolinjan mukaisesti. Esimerkiksi Harvajanniemen tuulivoimala-alue on kapea luode–kaakko-suuntainen alue. Arktinen muutto kulkee alueella lounais–koillis-suunnassa ja syksyinen petolintumuutto itä–länsi-suunnassa. Alueelle on siten mahdotonta sijoittaa suurikokoisia tuulivoimaloita muuttolinjan suuntaisesti.

Yksityiskohtainen suunnittelu ei tässä tapauksessa ratkaise ongelmia. Yleensä yksityiskohtaisella suunnittelulla pyritään siihen, että vähäarvoisella linnustoalueella minimoidaan törmäykset. Sen sijaan päämuuttoreiteillä lintujen runsaus on poikkeuksellisen suuri kaikkialla, minkä vuoksi yksityiskohtainen suunnittelu ei muuta tilannetta merkittävästi. Tämän vuoksi muun muassa kansainvälisissä ohjeistuksissa on yleisesti korostettu sitä, että tällaisille alueille ei rakenneta tuulivoimaloita.

Petolintuihin kohdistuvilta ongelmilta vältyttäisiin lähes täysin, jos alueet sijaitsisivat 10–20 kilometriä pohjoiseen nyt kaavassa osoitetuista alueista. Se, että näin ei ole kaavassa tehty, johtuu ilmeisesti siitä, että kaavan tuulivoimala-alueet ovat sellaisia, joihin jo ennen maakuntakaavan laatimisen aloittamista tai kaavan laatimisen aikana on kohdistunut jonkin tuulivoimatoimijan kiinnostus. Tuulivoiman sijoittamisessa valintaprosessin tulisi ohjata toimijoita, eikä toimijoiden ohjata valintaprosessia. Tällainen käytäntö johtaa siihen, että tuulivoimatuotantoa ei osoiteta kaavassa niille alueille, joissa se olisi kaikki yhteiskunnan intressit huomioon ottaen parasta toteuttaa.

Ympäristöministeriön lausunto

Ympäristöministeriö on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätöksensä perusteluihin ja esittänyt valittajakohtaisesti muun ohella seuraavaa:

A:n ja asiakumppaneiden valitus

Koska A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole ympäristöministeriölle tekemässään valituksessa vaatineet maakuntakaavan vahvistamatta jättämistä Kangaslampea ja tuulivoimaloiden öljyjä koskevin perustein, valitus tulisi jättää tällä perusteella tehtynä tutkimatta.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on valittu lähtökohtaisesti niin, että niiden sisällä ei ole asutusta. Kaavaselostuksen mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa luotiin 500–800 metrin minimietäisyys yksittäisiin asuintaloihin. Valittajien omistama kiinteistö RN:o 5:53 sijaitsee tuulivoimaloiden alueen ulkopuolella noin 700 metrin päässä tuulivoimaloiden alueesta.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa raportissa (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) todetaan, että maakuntakaavoituksessa selvitetään olemassa olevaa tietoa ja osallistumista hyödyntäen asutus sekä muut meluvaikutuksille herkät alueet tai kohteet. Tuulivoimaloille arvioidaan riittävä suojaetäisyys häiriintyvistä kohteista. Tarkan suojaetäisyyden määrittäminen siten, että se soveltuisi kaikissa tilanteissa, ei ole mahdollista johtuen tuulivoimaloiden ominaisuuksista ja maasto-olosuhteista sekä säätilan vaihteluista. Maakuntakaavoituksessa on kuitenkin voitava varmistua siitä, että kaavassa osoitettava tuulivoima-alue voi toteutua yksityiskohtaisen suunnittelun kautta. Edellä mainittuun lopulliseen ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevaan raporttiin ei sisälly valituksessa olevaa mainintaa siitä, että 2 kilometrin etäisyydellä asutuksesta edellytettäisiin yksityiskohtaisia selvityksiä jo yleispiirteisessä kaavoituksessa.

Tuulivoimaloiden alueen merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on muun muassa pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueen osalta tällaisina huomioon otettavina erityisominaisuuksina mainitaan tuulivoima-alueen läheisyyden asutus, Natura 2000 -verkoston kohteet, Onkamaanjärvi, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit, Kiviojankankaan maa-ainestenottoalue ja puolustusvoimien Vallanjärven alue. Edellä olevan perusteella ympäristöministeriö toteaa, että yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaava suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon tuulivoimaloiden alueen läheisyydessä olevan asutuksen ja estämään kielteisten vaikutusten, tässä tapauksessa melun, synnyttämisen.

Maakuntakaavassa ei ole ratkaistu tuulivoimaloiden sijaintia ja määrää yksityiskohtaisesti. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen tasoon ja leviämiseen vaikuttavat sekä tuulivoimalan tekniset ominaisuudet että sijoitusalueen maaston ominaisuudet. Tuulivoimalan toiminta voi myös edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jonka yhteydessä on mahdollista antaa muun muassa melua koskevia lupamääräyksiä.

Välkevaikutuksen arviointi edellyttäisi tuulivoimalakohtaista tietoa sekä sijainnista että korkeudesta samoin kuin häiriytyvien kohteiden sijainnista. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, eikä siinä ole maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista selvittää välkevaikutuksia. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa välkkeen ulottuvuus selvitetään mallintamalla ja mahdollinen voimaloiden sijoittuminen ratkaistaan aiheutuvan haitan perusteella.

Linnustovaikutusten osalta ympäristöministeriö on viitannut jäljempänä BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valituksen osalta lausuttuun sekä lisäksi muiden vaikutusten arvioinnin ja selvitysten riittävyyden osalta ministeriön päätöksessä lausuttuun.

Asukasryhmä Summa-Reitkallin valitus

Valitus tulisi jättää tutkimatta, koska asukasyhtymä ei ole tehnyt kaavan hyväksymispäätöksestä valitusta ympäristöministeriölle.

B:n ja asiakumppaneiden valitus

Maakuntakaavan valmistelua ja siihen liittyvää vuorovaikutusta on selostettu yksityiskohtaisesti ympäristöministeriön päätöksessä. Maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan laadintaan liittyvät vuorovaikutusta koskevat säännökset eivät edellytä pöytäkirjan tai muistion laatimista kuulemistilaisuuksista.

Kaavaselostuksen mukaan Kymenlaakson tuulivoimaselvityksen yhteydessä on Kymenlaakson Lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Suomi ry:n havaintotietojen perusteella selvitetty maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita levähdysalueita ja muuttoreittejä, sekä päädytty antamaan suosituksia näiden alueiden ja reittien huomioon ottamisesta tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Maakuntakaavaratkaisuja tehtäessä on otettu huomioon edellä mainitut suositukset ja minimoitu mahdolliset vaikutukset Kymenlaakson IBA- ja FINIBA-kohteisiin sekä linnustoselvityksessä esitettyihin Kymenlaakson maakunnallisesti arvokkaisiin isojen lintujen levähdysalueisiin. Tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu näille kohteille tai niiden välittömään vaikutuspiiriin. IBA- ja FINIBA-alueet on rajattu tuulivoimaselvityksen analyysissä selvitysalueiden ulkopuolelle.

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden aluetta, eikä muitakaan tuulivoimaloiden alueita, Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle. Kaavaselostuksen mukaan kaikkien tuulivoima-alueiden osalta voidaan tehdä se johtopäätös, että maakuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 10 luvun tarkoittamalla tavalla niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Kaikkien tuulivoima-alueiden toteuttamiselle voidaan löytää yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä sellaiset toteuttamiskeinot, jotka turvaavat Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvot. Ympäristöministeriö toteaa lisäksi, että valittajat eivät ole myöskään määräajassa valittaneet sillä perusteella, että luonnonsuojelulain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointimenettely olisi kaavan yhteydessä ollut tarpeen.

Asiaa on harkittava ainoastaan kaavassa osoitetun merkinnän laillisuuden näkökulmasta. Maakuntakaava täyttää Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueen osalta sille maakäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset, ja kaava on näin ollen tullut vahvistaa.

Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain 38 §:n mukaan rauhoitettuja. Luonnonsuojelulain 49 §:n rauhoitussäännökset kieltävät lepakoiden tahallisen pyydystämisen, tappamisen ja häirinnän sekä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Lepakoiden muuttokäyttäytymisestä ja muuttoreiteistä Suomessa tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Lepakoiden on kuitenkin havaittu mielellään seuraavan selkeitä maaston muotoja, kuten niemiä ja muita maiseman linjamaisia rakenteita. Kaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita lainkaan rannikon niemenkärkiin, luodoille tai saariin.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa raportissa (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) todetaan, että maakuntakaavoituksessa ei yleensä ole tarpeen tehdä lepakkoselvitystä vielä suunnittelun tässä vaiheessa. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa on lähtökohtaisesti löydettävissä lepakoita koskevan luonnonsuojelulain säännöksen mukainen ratkaisu.

BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valitus

Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan sisältövaatimuksissa mainitut seikat ja näiden edellyttämät selvitykset siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Tarvittavien selvitysten ja arviointien yksityiskohtaisuuteen vaikuttavat kaavan vaikutusten merkittävyys sekä kaavan ohjausvaikutus, joka riippuu kaavassa käytettävistä merkinnöistä ja määräyksistä. Mitä suoremmin ja tarkemmin kaava ohjaa toteuttamista ja mitä merkittävimmistä vaikutuksista on kyse, sitä yksityiskohtaisempia selvitysten ja vaikutusten arviointien tulee olla.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden alueita osa-alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä tv1. Maakuntakaavassa ei ole määritetty merkinnöin tai määräyksin tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja, lukumääriä, enimmäiskorkeuksia tai muita teknisiä ominaisuuksia. Tuulivoimaloiden alueen merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on muun muassa pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Tällaisina linnustoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan alueesta riippuen yleisesti linnusto, lintujen muuttoreitit, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit, nimeltä mainitut Natura 2000 -ohjelman kohteet, petolintujen kaartelualueet, kalasääsken pesäpaikat, maakotka ja merikotka.

Maakuntakaavaan liittyvässä linnustoarvioinnissa selvitettiin isokokoisten lintujen levähdysalueita ja lentoreittejä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä, vesilintujen levähdysalueita merialueilla, arktisten lintujen muuttoreittejä sekä petolintujen muuttoreittejä. Kaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita lainkaan rannikon niemenkärkiin, luodoille tai saariin. Kaavaselostuksen mukaan kaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita lintujen muuton painopistealueiden väylille. Ministeriön on kaavan perusteena olevia selvityksiä ja muuta kaava-aineistoa arvioidessaan voitava luottaa niiden todenperäisyyteen. Tämä korostuu etenkin silloin, kun kyse on jostakin erityisasiantuntemusta vaativasta selvityksestä, kuten tässä tapauksessa lintujen muuttoreiteistä.

Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tapahtuvalla tuulivoimaloiden sijoittamisella sekä toisiinsa että lintujen lentoreitteihin ja maastonmuotoihin nähden on huomattava vaikutus lintujen törmäysriskiin. Myös muulla yksityiskohtaisella suunnittelulla, kuten tuulivoimaloiden korkeuksien määrittelyllä, värityksellä ja valaistuksella on huomattava merkitys linnustolle aiheutuviin vaikutuksiin.

Pyhtään kunta on käynnistänyt tuulivoimayleiskaavan laatimisen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Yleiskaavan vaiheista on kerrottu tarkemmin ympäristöministeriön päätöksessä. Valitusta perustellaan muun muassa sillä, että ympäristöministeriö ei ole ottanut huomioon Pyhtään vuoden 2012 petolintu- ja kurkimuuton raporttia. Selvitysten osalta on otettava huomioon suunnittelujärjestelmän mukainen selvitysten täydentymisen ja tarkentumisen periaate. Maakuntakaavan lainmukaisuutta arvioidessaan ministeriö arvioi, onko maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun perusteeksi ollut kyseisen kaavatason edellyttämät riittävät selvitykset. Tuulivoimaloiden sijoitusratkaisut ja toteuttamistavat määrittyvät vasta yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentuvien selvitysten perusteella.

Valituksessa mainitun Tuulivoima ja linnusto -hankkeen osana laadittu raportti "Lintujen päämuuttoreitit Suomessa", jonka BirdLife on laatinut konsulttina ympäristöministeriön toimeksiannosta, on ollut tekeillä sinä aikana, kun maakuntakaava on ollut ministeriössä vahvistettavana. Selvitys on julkaistu ympäristöministeriön Internet-sivuilla kesäkuussa 2014. Valituksessa viitatussa raportissa todetaan, että muuttoreitit eivät kulje aina tarkalleen samasta paikasta. Tärkein tähän vaikuttava tekijä on tuuli. Syksyisen kurkimuuton pääreitti voi eteläisessä Suomessa vaihdella itä–länsi-suunnassa jopa yli sata kilometriä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen. Arktisten lintujen kevätmuutto Suomenlahdella kulkee lintujen suosimalla etelätuulilla rannan tuntumassa tai jopa osin mantereen päällä, länsi- tai pohjoistuulella usein ulkomerellä. Petolintujen syksyllä etelärannikkoa seuraava muuttovirta kulkee pohjoistuulella lähes rantaviivassa, etelänpuoleiset tuulet voivat kuitenkin siirtää muuton yli kymmenen kilometrin etäisyydelle rannikosta. Tuulen suunnan tai voimakkuuden muuttuessa muuttoreitti voi siirtyä huomattavia matkoja jopa saman päivän aikana. Tähän vaikuttaa myös lentokorkeuden muutos päivän edetessä: esimerkiksi petolinnut lentävät aamulla matalammalla maantieteellisiä johtolinjoja seuraten, mutta lintujen noustua korkeammalle muuttovirta siirtyy vallitsevan tuulen mukaan. Muuttoreitti voi siirtyä myös silloin, kun linnut väistävät epäsuorasti sääoloja, esimerkiksi kiertävät sateen.

Lintujen törmäysriskistä tuulivoimaloihin ja törmäysmääriin vaikuttavista tekijöistä on Suomessa vasta vähän tietoa. On myös vähän tietoa siitä, mikä merkitys törmäysriskillä on eri lajien populaatiolle. Törmäysriskiä on selvitetty ympäristöministeriön julkaisussa "Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset" (Jarmo Koistinen, 2004). Siinä todetaan, että kirjallisuusselvityksen perusteella voidaan törmäysmäärän peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa 1 vakava törmäys vuodessa yhtä voimalatornia kohden. Esitetyn arvion mukaan silloiset Suomen 60 tuulivoimalaa aiheuttavat 100 lintukuolemaa vuodessa, kun esimerkiksi tieliikenteessä kuolee arviolta 4 300 000 lintua ja törmäyksissä rakennuksiin 500 000 lintua vuodessa. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli 211 tuulivoimalaa. Näiden arvioiden perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama törmäysriski on varsin vähäinen.

Ympäristöministeriö on samaa mieltä valittajien kanssa siitä, että maakuntakaavan vahvistamiskäsittelyn aikana on saatu lisätietoa linnuston osalta, mutta katsoo, että maakuntakaava perustuu maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioimiseksi tarvittaviin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin ja että kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet täyttävät maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vaatimukset.

Maakuntahallituksen lausunto

Kymenlaakson liiton maakuntahallitus on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa viitannut maakuntahallituksen ympäristöministeriölle antamaan vastineeseen ja yhtynyt ympäristöministeriön lausuntoon.

Maakuntahallitus on yhdistysten valitusten osalta lausunut lisäksi muun ohella, että suunnittelumääräyksiä on muistutusten johdosta tarkennettu ja Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoima-aluetta supistettu. Valituksessa viitatut lisäselvitykset ovat yleiskaavojen laadinnan yhteydessä

tehtyjä selvityksiä, joita energiamaakuntakaavan määräykset edellyttävätkin. Viitatun Pyhtään osalta johtopäätökset ovat kiistanalaisia. Kaavan laadinnassa on otettu huomioon tuulivoimaselvitystä ohjanneen ryhmän kannanotot.

Vastaselitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa, Asukasryhmä Summa-Reitkalli, B ja hänen asiakumppaninsa sekä BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat antaneet vastaselitykset.

BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat vastaselityksessään esittäneet muun ohella seuraavaa:

Ympäristöministeriön vastaus, jonka mukaan sen tulee uskoa kaava-aineiston todenperäisyyteen, vaikka sen tiedossa olisikin, ettei aineisto pidä paikkaansa, on kestämätön. Kun ministeriöllä on ollut käytössään aineisto, joka on osoittanut kaavan perustuvan virheelliseen tai puutteelliseen tietoon, on ministeriöllä myös ollut velvollisuus käyttää kyseistä aineistoa ja jättää kaava vahvistamatta ja palauttaa se uuteen valmisteluun.

Ympäristöministeriö ei ole lausunnossaan kiistänyt sitä, etteivätkö suojelullisesti arvokkaiden lintulajien, erityisesti uhanalaisten petolintujen, päämuuttoreitit kulkisi valituksessa esitetyllä tavalla, eikä sitä, etteikö tuulivoima-alueita olisi osoitettu näiden päämuuttoreittien varrelle. Sääolosuhteista johtuvan vaihtelun takia lintujen muuttoreittejä on tuulivoimasuunnittelussa tarkasteltava riittävän leveinä vyöhykkeinä.

Alueen erityinen merkitys lintujen päämuuttoväylänä on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Asukasryhmä Summa-Reitkallin valitusta.

2. BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valitus hyväksytään. Ympäristöministeriön ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston päätökset kumotaan seuraavien tuulivoimaloiden alueiden merkinnöillä osoitettujen tv1-alueiden osalta:

Harvajanniemen pohjoisosa (2101), Oravikorpi-Vahterikko (2102), Kyynärmäki-Alhonmäki (2100), Korkeuskalliot (2021), Mäyränmäki (2098), Pirtnuora (2093), Struka (2094), Purola (2095) ja Valkiajärvensuo (2096).

A on omasta puolestaan tekemässään valituksessa vaatinut, että päätökset kumotaan Harvajanniemen pohjoisosan (2101) tuulivoimaloiden aluemerkinnän (tv1) osalta. B ja hänen asiakumppaninsa ovat samoin omassa valituksessaan vaatineet, että päätökset kumotaan Harvajanniemen pohjoisosan (2101) tuulivoimaloiden aluemerkinnän (tv1) osalta. Lausuminen näistä valituksista raukeaa.

A:n ja hänen asiakumppaniensa yhteinen valitus, jossa on vaadittu, että päätökset kumotaan Hulkkiankankaan (2019) tuulivoimaloiden aluemerkinnän (tv1) osalta, hylätään. Ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Asukasryhmä Summa-Reitkalli tai sen valituksen allekirjoittajat eivät ole valittaneet Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle. Asukasryhmä Summa-Reitkallilla tai sen valituksen allekirjoittajilla ei tämän vuoksi ole oikeutta tehdä jatkovalitusta ympäristöministeriön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämän vuoksi valitus on jätettävä tutkimatta. Asian arviointiin ei vaikuta se, että ympäristöministeriön tulee valituksista riippumatta vahvistusviranomaisena arvioida maakuntakaavan lainmukaisuus ja tarvittaessa jättää maakuntakaava kokonaan tai osittain vahvistamatta.

2. Pääasiaratkaisu

2.1 Oikeusohjeet

Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvosto on 30.11.2000 tekemällään päätöksellä hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Valtioneuvosto on 13.11.2008 antamallaan päätöksellä tarkistanut valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen 4.2–4.7 sekä 8 ja 9 osalta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

Edellä mainitun kohdan erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 3 momentin mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n 1 momentin mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 29 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään:

1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta;

2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;

3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;

4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;

5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun;

6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon;

8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; sekä

9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia.

Pykälän 2 momentin (348/2005) mukaan sen 1 momentissa tarkoitetut seikat on kaavaselostuksessa esitettävä sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutuksen toteutumiselle kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavan keskeisestä sisällöstä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 30 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset).

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä lain 24 §:n 2 momentissa säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;

6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä

7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Pykälän 4 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Pykälän 5 momentin mukaan edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei pykälän 3 momentin mukaan ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

2.2 Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

BirdLife Suomi ry ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat valituksessaan vaatineet, että ympäristöministeriön ja maakuntavaltuuston päätökset kumotaan seuraavien yhdeksän maakuntakaavassa osoitetun tuulivoimala-alueiden aluevarauksen (tv1) osalta: Harvajanniemen pohjoisosa (2101), Oravikorpi-Vahterikko (2102), Kyynärmäki-Alhonmäki (2100), Korkeuskalliot (2021), Mäyränmäki (2098), Pirtnuora (2093), Struka (2094), Purola (2095) ja Valkiajärvensuo (2096).

Yhdistysten valituksessa on esitetty, että mainitut tv1-alueet sijoittuvat peräkkäin arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurten petolintulajien päämuuttoreiteille. Yhdistysten mukaan kaavassa osoitettujen alueiden toteuttamisella on siten huomattava vaikutus lintujen törmäysriskiin, kun erityisesti otetaan huomioon tuulivoimaloiden yhteisvaikutus. Osa lintulajeista on uhanalaisia ja niitä koskevat kansainväliset sopimukset. Yhdistykset katsovat, että maakuntakaava ei ole tältä osin perustunut riittäviin selvityksiin.

Asiassa on yhdistysten valituksen johdosta otettava ensin kantaa siihen, onko maakuntakaava edellä mainittujen tv1-alueiden osalta perustunut riittäviin selvityksiin.

Tämän jälkeen asiassa on otettava kantaa A:n omasta puolestaan tekemässä valituksessa sekä B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitettyyn vaatimukseen, joka koskee samaa tv1-aluetta Harvajanniemen pohjoisosa (2101), josta on ollut kysymys myös yhdistysten valituksessa.

Lopuksi asiassa on otettava kantaa A:n ja hänen asiakumppaniensa valitukseen, joka koskee tv1-aluetta Hulkkiankangas (2019).

2.3. BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valitus

2.3.1 Maakuntakaavan perusteena olleet linnustoselvitykset

Tuulivoimaselvityksessä (Uusiutuvaa energiaa Kymenlaaksosta. Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010, Kymenlaakson liitto) on arvioitu tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia linnustoon, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kansan- ja aluetalouteen, liikenteeseen ja turvallisuuteen.

Tuulivoimaselvityksessä on selostettu Kymenlaakson alueen linnuston erityispiirteitä. Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkee keväisin arktisten vesilintujen ja hanhien muutto eli arktika. Muuttaessaan keväällä kohti pohjoista linnut ylittävät Suomenlahden ja seurailevat sen rannikkoa itää kohti. Muutto tapahtuu pääosin meren yllä, ja noin Kotkan kaupungin kohdalle asti yleensä etäämpänä rannikosta. Kotkan jälkeen päämuutto tyypillisesti siirtyy lähemmäs rannikkoa, mistä johtuen varsinkin Vironlahden rannikko on suosittua muuton seuranta-aluetta. Päämuutto jatkuu rannikkoa seuraillen perukkaan, josta muutto jatkuu mantereen päällä vesistöjä seuraillen kohti Jäämeren ja Siperian rannikkoa. Syksyllä muutto etelään ei ole yhtä intensiivistä ja keskittynyttä kuin keväällä, vaan linnut muuttavat pienempinä ryhminä pidempänä ajanjaksona. Kymenlaakson rannikolla on runsaasti lintujen kannalta tärkeäksi luokiteltuja kosteikkoalueita, jotka tarjoavat soveltuvia ruokailu- ja levähdysalueita muuttaville vesilinnuille ja kahlaajille.

Linnustoarvioinnissa (Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011, Kotkansiipi, Petri Parkko) on selvitetty isokokoisten lintujen levähdysalueita ja lentoreittejä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä, vesilintujen levähdysalueita merialueilla, arktisten lintujen muuttoreittejä sekä petolintujen muuttoreittejä.

Linnustoarvioinnissa on todettu, että petolintujen ja arktisten lintujen muuttoreittien osalta, että ne ovat haasteellisia huomioitavia tuulivoimaloiden suunnittelun kannalta, sillä mitään säännöllistä vakioreittiä ei voida osoittaa. Päiväpetolintujen muuttovirta voi etelätuulisissa oloissa irtaantua yli 20 kilometriä pohjoiseen Suomenlahden rannasta, kovissa pohjoistuulissa muutto siirtyy saaristoon. Itään suuntautuvan muuttoputken leveys Kymenlaaksossa on selvityksen mukaan ainakin 25–30 kilometriä. Arktisten hanhien osalta on todettu muun ohella, että muuttoreitit vaihtelevat kilometrien levyisellä kaistaleella sääolosuhteista riippuen. Muuton painopiste on kuitenkin varsin lähellä rannikkoa, mereen pistävien niemenkärkien tuntumassa.

Edelleen linnustoarvioinnissa on todettu, että petolintujen osalta syksy on riskiaikaa. Runsaslukuisimman muuttajan, hiirihaukan, muuton huippu ajoittuu syyskuulle ja aivan lokakuun alkuun. Päämuuttosuuntana on itä. Saavuttaessaan rannikon, linnut ottavat korkeutta paikoilla, joihin muodostuu nousevia ilmavirtauksia. Tällaisia paikkoja ovat etenkin laajat avokallioalueet. Vaarana on, että kaartelevat petolinnut joutuvat tuulivoimalan lapojen iskemäksi.

Lisäksi tuulivoimaloiden alueiden rajausten perusteluita sekä vaikutusten arviointia on käsitelty laadituissa erillisraporteissa. Arvioinneissa on käytetty hyväksi kartta- ja ilmakuvatulkintaa, valokuvia ja paikallistuntemusta. Lisäksi on suoritettu maastokäyntejä.

2.3.2 Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet

2.3.2.1 Yleistä

Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 17 tuulivoimaloiden aluetta tv1-merkinnällä. Merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoitusalueet.

Tuulivoimaloiden alueen merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on muun muassa pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Tällaisina linnustoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan alueesta riippuen yleisesti linnusto, lintujen muuttoreitit, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit, nimeltä mainitut Natura 2000 -ohjelman kohteet, petolintujen kaartelualueet, kalasääsken pesäpaikat, maakotka ja merikotka.

Ympäristöministeriö on kaavan vahvistaessaan täydentänyt suunnittelumääräystä siten, että se kuuluu seuraavasti:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on a) selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja otettava huomioon Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto, b) ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin.

Kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavan tarkoituksena on ohjata kaikkiaan 192 tuulivoimalan sijoittumista kaava-alueella. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden alueita ovat viisi voimalaa tai enemmän sisältävät alueet. Kullekin kaavassa osoitetulle alueelle on arvioitu voitavan sijoittaa 5–26 voimalaa. Selostuksen mukaan tuulivoimaloiden alueiden pinta-alat vaihtelevat vajaasta kahdesta neliökilometristä 16,5 neliökilometriin.

Edelleen kaavaselostuksessa todetaan, että maakuntakaavassa ei ole sijoitettu tuulivoimaloiden alueita lintujen muuttoreittien painopistealueiden väylille. Koska tuulivoimaloiden alueiden sijoittelussa on vältetty lintujen kannalta ongelmallisimpia alueita, tuulivoimaloiden aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset ovat kaavaselostuksen mukaan yleisesti arvioiden populaatiotasolla merkityksettömiä.

2.3.2.2 Yhdistysten valituksessa tarkoitetut tuulivoimaloiden alueet

Yhdistysten valituksessa tarkoitetut tuulivoimaloiden alueet (tv1) sijaitsevat Kymenlaakson rannikkoalueella itä–länsi-suuntaisesti peräkkäin. Kaava-asiakirjoissa näistä alueista on esitetty seuraavaa:

Oravikorpi-Vahterikko (2102), Virolahti

Tuulivoimaselvityksessä on esitetty useita pieniä osa-alueita. Maakuntakaavassa on osoitettu yksi yhtenäinen ja yleispiirteistetty aluevaraus. Yhtenäinen tuulivoimaloiden alue on osoitettu vain E18 moottoritien eteläpuolelle. Tuulivoimaselvityksessä esitetyt eteläisimmät osat on poistettu aluerajauksesta erityisesti maisema- ja luontoarvojen vuoksi ja pohjoisiin osiin ei ole tuulimallinnuksessa sijoitettu voimaloita. Alueen läheisyydessä on luontoarvoja liittyen erityisesti linnustoon.

Alueen osalta luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan Natura 2000 -ohjelma/FINIBA: Vilkkiläntura–Ala-Pihlajalahti, linnusto (Rautalanselkä), lintujen muuttoreitit, kalasääsken pesäpaikat, merikotkat ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 15 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan keskimääräinen tuulennopeus on alueella 100 metrin korkeudella 6,3 m/s ja 150 m korkeudella 7,0 m/s.

Harvajanniemen pohjoisosa (2101), Virolahti-Hamina

Tuulivoimaselvityksessä esitettyä aluerajausta on merkittävästi supistettu ja yleispiirteistetty niin, ettei maakuntakaavassa osoitettu aluevaraus sijoitu varsinaiselle Harvajanniemelle eikä meren rantaan tai maakuntakaavan MY-alueelle.

Alue sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä Harvajanniemen uloimmasta kärjestä ja lähimmillään noin puolen kilometrin päähän rantaviivasta. Tuulivoimaloiden aluetta on supistettu niemen eteläosasta noin kolmasosalla tuulivoimaselvityksessä alun perin esitetystä laajemmasta rajauksesta, jotta muun muassa linnustolle aiheutuvat haitat jäisivät vähäisemmiksi.

Kymenlaakson rannikkoa pitkin kulkevan lintujen arktisen muuton, kalasääsken pesäpaikkojen ja suurikokoisten petolintujen muuton takia tuulivoimaloiden aluerajaus on sijoitettu varsinaisen Harvajanniemen niemialueen pohjoispuolelle sisämaan metsäiselle alueelle. Arktisen muuton pääväylä kulkee rannikkoa pitkin ja yksi muuton painopistealue on Harvajanniemen kärki. Edellä mainitusta syystä niemialue on rajattu tuulivoimaloiden alueen rajauksen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden alue sijoittuu minimissään 2,5 kilometrin etäisyydelle varsinaisesta Harvajanniemestä, etäisyys niemenkärkeen on kuusi kilometriä. Linnustoon liittyvien arvojen säilyttämiseksi on aluerajauksen supistamisen lisäksi annettu kaavamääräys koskien aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan lintujen lentoreitit, kalasääsken pesäpaikat ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 10 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 100 metrin korkeudella 6,6–7,6 m/s.

Korkeuskalliot (2021), Hamina

Alue on tunnistettu tuulivoimaselvityksen alkuvaiheen paikkatietoanalyysissä. Kaavaprosessin aikana aluetta on tutkittu samoilla periaatteilla kuin Tuulivoimaselvityksessä jatkotarkasteluun vietyjä alueita.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan Natura 2000 -ohjelma (Rajasuo), linnusto, lintujen lentoreitit, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit ja maakotka.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin viisi tuulivoimalaa. Tuuliatlaksen mukainen tuulennopeus alueella on 100 metrin korkeudella 6,4 m/s.

Kyynänmäki-Alhonmäki (2100), Hamina

Osa-alueista on muodostettu yhtenäinen, kapea tuulivoimaloiden aluekokonaisuus. Aluevarausta on laajennettu pohjoispuolelle Pitkämäkeen asti tuulivoimayksiköiden sijoittamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja alueen muun maankäytön yhteensovittamisen (maa-ainesten otto) helpottamiseksi.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina mainitaan linnusto (Harun Hirvelänniitty), maakotka ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin yhdeksän tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 150 metrin korkeudella 6,5–6,8 m/s.

Mäyränmäki (2098), Kotka-Hamina

Tuulivoimaselvityksessä esitettyä aluerajausta on supistettu sekä pohjoisosassa että itä- ja lounaispuolella. Suurivuoren arvokas kallioalue ja Uuperin laskettelukeskus on ratkaisulla rajattu tuulivoimaloiden alueen ulkopuolelle. Alueen eteläkärki on rajattu tuulimallinnuksen perusteella suotuisimmalle alueelle. Alueen kaavaratkaisun rajaus on tehty siten, että tuulivoimaloiden alue ei rajoitu avoimeen maisematilaan Sippolanjoen maisema-alueelle.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina on mainittu linnusto (Suurijärvi) ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 15 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 100 metrin korkeudella 5,9–6,4 m/s.

Valkianjärvensuo (2096), Pyhtää-Kotka

Tuulivoimaselvityksessä esitettyä aluerajausta on supistettu pohjois- ja itäpuolella. Ratkaisulla on luotu suojavyöhyke Valkmusan kansallispuistoon ja parannettu edellytyksiä alueen virkistys- ja ulkoilukäytölle. Heinsuon alue on rajattu aluerajauksen ulkopuolelle, koska sen ensisijainen käyttötarkoitus on jätteenkäsittely. Alueen itäinen raja seuraa olemassa olevaa sähkölinjaa.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina on mainittu Natura 2000 -ohjelman kohteet (Valkmusan kansallispuisto), lintujen muuttoreitit ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 26 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan keskimääräinen tuulennopeus on alueella 100 metrin korkeudella 6,1 m/s ja 150 metrin korkeudella 7,1 m/s.

Purola (2095), Pyhtää

Tuulivoimaselvityksessä esitettyä aluerajausta on supistettu merkittävästi maankäytön yhteensovittamiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Aluetta on kavennettu erityisesti lännessä ja etelässä. Tuulivoima-alueeksi on osoitettu suurelta osin ensisijaisesti metsävaltainen moreeniselänne. Yhtenäiset laajat peltoaukiot on rajattu suurimmaksi osin tuulivoima-alueen ulkopuolelle.

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina on mainittu lintujen muuttoreitit, kalasääsken pesäpaikat, petolintujen kaartelualueet (Lovinsteinin/Tonttuvuoren kallioalueet) ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 13 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 100 metrin korkeudella 6,1–7,2 m/s.

Struka (2094), Pyhtää

Tuulivoimaselvityksessä esitettyä aluerajausta on merkittävästi supistettu. Tuulivoimaloiden alueeksi on osoitettu vain Hevossuon alueen ympäristö. Kohteen eteläisimmät ja koilliset osat (esimerkiksi Strukan kalliot) on rajattu ulkopuolelle muun muassa maisemaan ja luontoon liittyvien rajoitteiden vuoksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa sen, ettei Kymijoen Pyhtäänhaarasta avaudu merkittävästi avoimia näkymiä tuulivoimaloiden alueelle. Kaavaratkaisulla on luotu suojaetäisyys kulttuuriympäristön arvokohteisiin (Ahvenkosken kartano ja voimalaitos, Pyhtäänhaaran arvokohteet).

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina on mainittu Natura 2000 -ohjelman kohteet (Santaniemenselkä–Tyyslahti sekä Kymijoki), lintujen muuttoreitit ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 10 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 100 metrin korkeudella 6,3–7,1 m/s.

Pirtnuora (2093), Pyhtää

Tuulivoimaselvityksessä on esitetty kolmea osa-aluetta. Energiamaakuntakaavaan on osoitettu vain pohjoisin osa-alue, jota on supistettu merkittävästi. Eteläiset osa-alueet Munapirtin saaren alueella on jo osoitettu voimassa olevassa maaseutu ja luontomaakuntakaavassa eikä niiden osalta tehdä kaavamuutoksia. Pohjoinen osa-alue on supistettu noin puoleen. Ratkaisulla otetaan huomioon tuulivoimaselvityksessä esitetyt näkökohdat ja lievennetään vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöihin. Kaavaratkaisulla on luotu suojaetäisyys kulttuuriympäristön arvokohteisiin (Ahvenkosken kartano ja voimalaitos, Pyhtäänhaaran arvokohteet).

Alueen luontoon liittyvinä erityisominaisuuksina on mainittu Natura 2000 -ohjelman kohteet (Santaniemenselkä, Tyyslahti, Kymijoki, Ahvenkoski), lintujen muuttoreitit, kalasääsken pesäpaikat ja suurikokoisten petolintujen muuttoreitit.

Alueelle on arvioitu tuulivoimaselvityksessä käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan voitavan sijoittaa noin 13 tuulivoimalaa. Tuulivoimaselvityksen tuulimallinnuksen mukaan alueen tuulennopeuden vaihteluväli on alueella 100 metrin korkeudella 6,4–7,4 m/s.

2.3.3 Oikeudellinen arviointi

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavaa laadittaessa ja arvioitaessa alueiden soveltuvuutta mainittuun tarkoitukseen on samalla myös punnittava keskenään tähän tavoitteeseen nähden mahdollisesti erisuuntaisia alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 3 momentissa säädettyjä kaavan sisältövaatimuksia.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan ohjata 192 tuulivoimalan sijoittumista, joista suurin osa eli lähes 120 tulisi sijaitsemaan yhdistysten valituksessa tarkoitetulla Kymenlaakson rannikkoalueella. Asiassa saadun selvityksen perusteella mainittua aluetta on pidettävä Suomen tärkeimpänä arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurikokoisten petolintulajien muuttoreittien keskittymäalueena. Alueen kautta kulkee muun ohella suurikokoisten kaartelevien petolintujen syysmuuton päämuuttoreitti. Kymenlaakson rannikkoalueen erityislaatuisuutta korostaa myös se, että alueella sijaitsee useita Natura 2000 -alueita ja muita alueita, joilla on huomattavia linnustoarvoja.

Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitetty tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvia alueita. Tässä tarkoituksessa kaavan laadintaa varten on tehty myös linnustoselvitys, jossa on asianmukaisesti selvitetty muun ohella petolintujen muuttoa. Alueiden rajauksilla ja supistuksilla on pyritty ottamaan huomioon tuulivoimaloiden sijoittamista rajoittavia tekijöitä sekä lieventämään tuulivoimaloista aiheutuvia vaikutuksia yksittäisten alueiden erityisominaisuuksien suhteen. Erityisominaisuuksina on mainittu muun ohella linnusto, suurikokoisten petolintujen muuttoreitit ja Natura 2000 -alueiden läheisyys.

Kaavassa on osoitettu yhteensä 17 tuulivoimaloiden aluetta osa-alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä (tv1). Kaavaselostuksen mukaan kullekin alueelle on arvioitu voitavan sijoittaa 5–26 voimalaa. Yhdistysten valituksessa tarkoitetut yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta sijaitsevat edellä mainitulla lintujen muuttoreittien vuoksi erityisellä Kymenlaakson rannikkoalueella. Kaavassa ei ole aluekohtaisesti tai muutoinkaan määrätty siitä, kuinka monta voimalaa kullekin alueelle on mahdollista sijoittaa ja miten voimalat on sijoitettava suhteessa muiden alueiden voimaloihin. Linnuston osalta kaavan yleisluonteinen suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon vain kyseisen alueen linnuston erityispiirteet.

Vaikka maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei yleensä edellytä, että maakuntakaavassa osoitetun maankäytön sopivuus tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista maakuntakaavavaiheessa, puheena olevaa maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on kuitenkin voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreiteille tai välittömästi niiden läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttamisesta ei aiheudu sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka estävät kaavassa Kymenlaakson rannikkoalueelle tarkoitetun tuulivoimaratkaisun toteuttamisen. Kaavaa varten laadituissa selvityksissä ei kuitenkaan ole esitetty arvioita siitä, millaisia yhteisvaikutuksia maakuntakaavan mahdollistamalla tuulivoimarakentamisella puheena olevalla rannikkoalueella olisi linnustolle. Yhteisvaikutusten tarkempi selvittäminen on jätetty yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa aluekohtaisesti tehtäväksi.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sinänsä löydettävissä toteuttamistapoja, joilla linnustovaikutuksia voidaan lieventää. Kun kuitenkin otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaamisessa ja nyt kysymyksessä olevan alueen sijoittuminen osin valtakunnallisesti merkittäville arktisten lintulajien ja suurikokoisten petolintulajien päämuuttoreiteille tai niiden välittömään läheisyyteen, kaavan toteuttamisen yhteisvaikutusten selvittämistä ei voida jättää pelkästään tai suurimmilta osiltaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tehtäväksi. Maakuntakaavan merkitystä tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutusten hallinnassa korostaa myös se, että keinot suuruusluokaltaan maakunnallista kokoluokkaa olevien rannikon suuntaisesti sijoittuvien tuulivoima-alueiden linnustovaikutusten vähentämiseksi ovat jatkosuunnittelussa varsin rajalliset erityisesti niiden alueiden osalta, joilla voimaloita ei alueiden koon tai muodon vuoksi ole mahdollista sijoittaa muuttolinjojen suuntaisesti.

Edellä lausuttu huomioon ottaen tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia koskevien selvitysten ja vaikutusten arviointien puuttuessa ei ole mahdollista arvioida sitä, ovatko yhdistysten valituksessa tarkoitettujen tuulivoimaloiden alueiden aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa. Tämän vuoksi ja kun maakuntakaavan tarkoittaman tuulivoimaratkaisun yhteisvaikutukset eivät voi tulla yksittäisen tuulivoima-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävästi arvioiduksi, maakuntakaava ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Maakuntavaltuuston päätös on siten yhdistysten valituksessa tarkoitettujen yhdeksän tuulivoimaloiden alueen osalta selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittämättömyyden vuoksi lainvastainen.

2.4 Täydentävät perustelut ja lopputulos

Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 2.3 lausuttu sekä maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentti ympäristöministeriön olisi tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valituksessa tarkoitettujen yhdeksän tv1-alueen osalta. Tämän vuoksi ympäristöministeriön ja maakuntavaltuuston päätökset on kumottava näiden ratkaisuosassa mainittujen alueiden osalta.

Kun otetaan huomioon, että ympäristöministeriön ja maakuntakaavavaltuuston päätökset ovat yhdistysten valituksen johdosta tulleet edellä kumotuksi muun ohella siltä osin kun ne ovat koskeneet A:n omasta puolestaan tekemässä valituksessa sekä B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa tarkoitetun tv1-alueen Harvajanniemen pohjoisosa (2101) osalta, lausuminen enemmälti näistä valituksista ei ole tarpeen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että ympäristöministeriön ja maakuntavaltuuston päätökset kumotaan tv1-alueen Hulkkiankangas (2019) osalta. Korkein hallinto-oikeus toteaa tältä osin, että maakuntakaavalla ei ole otettu kantaa tuulivoimaloiden sijoitteluun yksittäisen tuulivoimaloiden alueen sisällä. Kangaslammen luonnontilaisuuteen ja veden laatuun liittyvät valitusperusteet koskevat näin ollen sellaisia yksityiskohtia, jotka voivat tulla vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tarkemmin arvioitaviksi. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös ei siten voi olla lainvastainen näillä perusteilla. Kun muutoin otetaan huomioon ympäristöministeriön päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet, maankäyttö- ja rakennuslain 31 § ja 188 §:n 3 momentti sekä A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ole perusteita.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

 
Julkaistu 9.2.2016