KHO:2016:113

A oli 31.12.2013 tehnyt katsastustoimipaikalla ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitetun luovutusilmoituksen ja esittänyt luovutuskirjan, jonka mukaan A oli 14.7.2010 luovuttanut ajoneuvon RNro X omistusoikeuden B:n Autopajalle. Luovutuskirjassa oli ainoastaan A:n allekirjoitus. B:n Autopaja oli merkitty ajoneuvoliikennerekisteriin ajoneuvon omistajaksi 14.7.2010 lukien.

B oli ilmoittanut Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi), ettei hän eikä Autopaja ole omistanut kyseistä ajoneuvoa. Trafi oli hylännyt B:n vaatimuksen ajoneuvoa RNro X koskevan rekisterimerkinnän korjaamisesta ja pitänyt voimassa A:n luovutusilmoituksen, koska A:n ilmoitukseen perustuvan rekisterimerkinnän virheellisyydestä ei ollut esitetty näyttöä. Hallinto-oikeus oli hylännyt B:n valituksen Trafin päätöksestä.

Trafi pitää ajoneuvoliikennerekisteriä muun ohessa liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi. Rekisteriltä on sen käyttötarkoitus huomioon ottaen edellytettävä julkista luotettavuutta. Ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentin (233/2007) mukaan rekisteriin tehtävän muutosrekisteröinnin yleisenä edellytyksenä on, että ajoneuvon omistusoikeudesta esitetään asianmukainen selvitys. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Trafin on korjattava ajoneuvon edellisen omistajan ilmoitukseen perustuvia rekisteritietoja, jos se sittemmin saa tiedon siitä, etteivät ajoneuvon omistusoikeuden siirtymistä koskevan rekisterimerkinnän tekemisen yleiset edellytykset ole täyttyneet. Koska ajoneuvo RNro X:n omistusoikeuden siirtymisestä ei ollut esitetty sellaista asianmukaista selvitystä, joka on ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentissa (233/2007) asetettu muutosrekisteröinnin yleiseksi edellytykseksi, korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja Trafin päätökset. Äänestys 4–1.

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä 1 § 1 momentti (1301/2009) ja 2 momentti (697/2006) sekä 8 § 1 momentti

Ajoneuvolaki 64 § 1 momentti (233/2007) ja 3 momentti (653/2011), 66 b § 1 momentti (233/2007) ja 95 § (276/2010)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä 3 § 1 momentti (154/2012), 7 § 1 momentti, 10 § ja 14 §

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 28.5.2015 nro 15/0414/3

Asian aikaisempi käsittely

A on 31.12.2013 tehnyt Liikenteen turvallisuusvirastoon luovutusilmoituksen, jonka mukaan A oli 14.7.2010 luovuttanut ajoneuvon RNro X omistusoikeuden B:n Autopajalle.

B on ilmoittanut 14.1.2014 Liikenteen turvallisuusvirastolle, ettei hän eikä B:n Autopaja omista kyseistä ajoneuvoa.

A on antanut asiassa selityksen, jossa hän on ilmoittanut, ettei ajoneuvoa ole myyty vaan että se on luovutettu.

B on antanut selityksen, jossa hän on katsonut, että A:lla on ollut näyttövelvollisuus ajoneuvon omistusoikeuden siirrosta, koska ilman asiakirjoja B:n on ollut mahdoton näyttää toteen A:n omistusoikeutta ajoneuvoon.

Liikenteen turvallisuusvirasto on 25.2.2014 tekemällään päätöksellä nro TRAFI/1095/05.03.52/2014 hylännyt B:n vaatimuksen ajoneuvoa koskevan rekisterimerkinnän korjaamisesta ja pitänyt voimassa A:n luovutusilmoituksen, jonka mukaan A on luovuttanut ajoneuvon omistusoikeuden 14.7.2010 alkaen B:n Autopajalle.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella Liikenteen turvallisuusvirasto on katsonut, että A on toiminut asiallisesti tehdessään laissa määritetyn luovutusilmoituksen, jossa on B:n Autopajan osoitetiedot ja luovutuspäivä. Koska rekisterimerkinnän virheellisyydestä ei ole esitetty näyttöä, rekisterimerkintää ei voida korjata.

Liikenteen turvallisuusvirasto on todennut, että se poistaa luovutusilmoituksen, jos sille toimitetaan viranomaisselvitys tai tuomioistuimen päätös luovutusilmoituksen virheellisyydestä.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

B on valittanut Liikenteen turvallisuusviraston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja valituksessaan vaatinut, että Liikenteen turvallisuusviraston päätös kumotaan. B on perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

B ei ole sopinut A:n kanssa ajoneuvon omistusoikeuden luovutuksesta eikä hänellä ole hallussaan ajoneuvoa koskevia asiakirjoja. A:n väite rekisteriotteen ilmoitusosan allekirjoittamisesta on väärä. A on jättänyt autonsa sopimuksen vastaisesti B:n korjaamon pihalle sekä laiminlyönyt ajoneuvonsa liikennekäytöstä poistamisen. A on tehnyt luovutusilmoituksen, jotta välttyisi ajoneuvoveron maksamiselta. B on antanut auton romutettavaksi vuonna 2012, koska A ei pyynnöistä huolimatta vienyt autoa pois korjaamon pihalta. A:n laatima luovutustodistus ei ole ajoneuvolaissa tarkoitettu muutosrekisteröinnin edellytyksenä oleva asianmukainen selvitys.

Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut asiassa lausunnon.

A on antanut selityksen.

B on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt B:n valituksen Liikenteen turvallisuusviraston päätöksestä ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ajoneuvolain 64 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan ajoneuvon ensirekisteröintiin tarvittavat tiedot ja niiden muutokset sekä ajoneuvon liikennekäytöstä poistamista, liikennekäyttöön ottamista ja lopullista poistoa koskevat tiedot rekisteriin, jollei ajoneuvolaissa tai sen nojalla toisin säädetä.

Saman pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvon omistajan ja haltijan välisestä ilmoittamisvelvollisuudesta sekä muiden kuten ajoneuvon edellisen omistajan, haltijan sekä käyttövastaavan oikeudesta tehdä rekisteriin talletettuja tietoja koskeva ilmoitus rekisteriin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rekisteritietoja koskevan ilmoituksen tekemisestä ja siihen liittyvistä määräajoista.

Ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentin mukaan ajoneuvon muutosrekisteröinnin yleisenä edellytyksenä on, että ajoneuvon omistusoikeudesta, haltijasta ja käyttövastaavasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään asianmukainen selvitys.

Saman pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muutosrekisteröinnin edellytyksistä ja tarvittaessa muista muutosrekisteröintiin liittyvistä asioista.

Ajoneuvolain 95 §:n mukaan, jos Liikenteen turvallisuusvirasto saa tiedon rekisteriin merkittävän tiedon muuttumisesta tai virheellisyydestä, Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus korjata virheelliset tiedot. Liikenteen turvallisuusviraston on ennen muutoksen tekemistä annettava ajoneuvon omistajan ja haltijan lausua käsityksensä muutoksen aiheellisuudesta, jos muutos vaikuttaa omistajan tai haltijan oikeuksiin. Muutoksen tehtyään Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava siitä ajoneuvon omistajalle ja haltijalle.

Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n mukaan rekisteröinnin suorittajan tulee tarkistaa sille tehty ilmoitus ja sen liitteet. Rekisteröinnin suorittajan on merkittävä ajoneuvo tai sen tiedoissa tapahtunut muutos rekisteriin ilmoitusvelvollisen antamien tietojen perusteella, jos rekisteröinnin edellytykset täyttyvät.

Saman asetuksen 14 §:n mukaan ajoneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan nimen rekisteröinnin suorittajalle merkittäväksi rekisteriin, jos samalla ilmoitetaan uuden omistajan osoite ja ajoneuvon luovutuspäivä.

Asiassa esitetty selvitys

A on 31.12.2013 tehnyt katsastustoimipaikalla ajoneuvoa RNro X koskevan luovutusilmoituksen. A:n tuolloin esittämän luovutuskirjan mukaan kysymyksessä oleva ajoneuvo on 14.7.2010 luovutettu ostajaksi merkitylle B:n Autopajalle. Luovutuskirjassa on ilmoitettu myös B:n Autopajan osoite. Luovutuskirja on ainoastaan A:n allekirjoittama. Luovutusilmoitus on merkitty ajoneuvoliikennerekisteriin.

Liikenteen turvallisuusvirastolle 14.1.2014 saapuneessa selvityksessään B on ilmoittanut, että hän ei omista kyseistä autoa. Auto on elokuussa 2009 tuotu korjattavaksi B:n korjaamolle. Autoa on korjattu, mutta sen moottorin on todettu rikkoontuneen. Asiakas, joka mahdollisesti on ollut A, on 2.7.2010 käynyt B:n korjaamolla maksamassa ja noutamassa auton avaimet. Tällöin hän on myös pyytänyt saada jättää auton joksikin aikaa korjaamon pihalle säilytykseen. Useista puhelinsoitoista huolimatta autoa ei ole viety pois pihasta. Kesällä 2012 auto on viety pois purkaamoliikkeen toimesta yhdessä kierrätykseen viedyn rautaromun kanssa. B:lla ei ole auton luovutuspapereita. Hänellä on ainoastaan kuitti maksetusta työstä heinäkuulta 2010. B:n selvityksen liitteenä on ollut muun ohella kyseisen auton huoltohistoriaa koskevia asiakirjoja.

Liikenteen turvallisuusvirasto on pyytänyt A:lta selvitystä siitä, millä perusteella tämä on ilmoittanut ajoneuvon omistusoikeuden siirtyneen 14.7.2010.

A on selvityksessään ilmoittanut autonsa rikkoontuneen syksyllä 2009. Auto on hinattu B:n korjaamolle. Myöhemmin on todettu, ettei autoa kannata korjata. Auto on jätetty toistaiseksi korjaamolle säilytettäväksi. Talvella 2010 A on sopinut B:n kanssa, että autosta noudetaan tavarat samalla kun autosta tehdään luovutus. Näin on myös tehty. B on täyttänyt ilmoitusosan, jonka A on allekirjoittanut. Samalla A on maksanut B:lle auton kuljetuksesta, korjausarviosta ja säilytyksestä. Myöhemmin A on kysynyt B:lta, oliko tämä palauttanut auton kilvet ja poistanut rekisteristä. B on kertonut romuttamon hoitaneen poiston. A:n romuttamosta saaman tiedon mukaan B ei ollut pyydettäessäkään toimittanut tarvittavia asiapapereita. Kun myöhemmin on selvinnyt, että auto on edelleen A:n nimissä ajoneuvoliikennerekisterissä, A on tehnyt luovutusilmoituksen katsastustoimipaikalla. Selvityksessään A on myös todennut, että kyseistä ajoneuvoa ei ole myyty, vaan se on luovutettu. Auton arvo on moottorivaurioisena ollut mitätön. Vastauksena Liikenteen turvallisuusviraston kysymykseen auton kauppahinnasta A on viitannut edellä selostamaansa. B:lle A on maksanut käteisellä ja hän on ilmeisestikin saanut kuitin. A:n mukaan teknisen osan kopio ja maksukuitti ovat mahdollisesti A:n kesäpaikassa Virossa, ja niiden saanti sieltä olisi työlästä ja aiheuttaisi kustannuksia.

Selvityksessään B on edelleen ilmoittanut, että hän ei omista kyseistä ajoneuvoa eikä hänellä myöskään ole ollut mitään ajoneuvon asiakirjoja.

Oikeudellinen arviointi

A on tehnyt luovutusilmoituksen ajoneuvon RNro X luovuttamisesta luovutuskirjaan ostajaksi merkitylle B:n Autopajalle, jonka osoite on myös ilmoitettu luovutuskirjassa. Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n mukaisesti ajoneuvon edellinen omistaja on voinut ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan tiedot rekisteröinnin suorittajalle rekisteriin merkittäväksi. Näin ollen ajoneuvoliikennerekisteriin on voitu merkitä A:n esittämässä luovutuskirjassa olleet tiedot kyseisen ajoneuvon luovuttamisesta, vaikka asiakirjassa on ollut vain A:n allekirjoitus.

Esillä olevassa asiassa on kyse siitä, olisiko Liikenteen turvallisuusviraston tullut korjata rekisteriin merkitty tieto virheellisenä. B on kirjelmissään Liikenteen turvallisuusvirastolle sekä valituksessaan todennut, ettei kyseinen ajoneuvo ole hänen omistuksessaan. Ajoneuvo on elokuussa 2009 tuotu B:n autokorjaamoon ja viety sieltä B:n ilmoituksen mukaan vuonna 2012 autopurkaamoon. A on katsonut luovuttaneensa ajoneuvon B:n Autopajalle heinäkuussa 2010. B on katsonut, että hän on tällöin ainoastaan saanut maksun auton korjaustoimenpiteistä. Ajoneuvon luovutuksesta ei ole esitetty laaditun kirjallista sopimusta ja omistusoikeuteen liittyy näin ollen epäselvyyttä. Ajoneuvon on kuitenkin selvitetty olleen lähes kolmen vuoden ajan B:n autokorjaamon pihalla ja B on antanut ajoneuvon purkaamoliikkeelle pois kuljetettavaksi. Esitetyt selvitykset eivät osoita, että ajoneuvoliikennerekisteriin tehty merkintä olisi virheellinen, joten Liikenteen turvallisuusviraston on tullut hylätä B:n vaatimus tietojen korjaamisesta.

Oikeudenkäyntikulut

B:n valitus on hylätty, joten hänelle ei määrätä korvattavaksi oikeudenkäyntikuluja.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä
Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Jukarainen (eri mieltä), Marja Tuominen ja Riitta Jokioinen. Esittelijä Antti Aaltonen.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Liikenteen turvallisuusviraston päätökset kumotaan sekä Liikenteen turvallisuusvirasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Asiassa on kysymys hylätyn ajoneuvon oikean omistajan ajoneuvolain ja ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun lain asetuksen mukaisesta vastuusta ja niistä perusteista, millä tavoin ajoneuvon omistaja voi siirtää vastuun ajoneuvosta koituvista julkisista maksuista ja autoveroista muun henkilön maksettavaksi. Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämä ajoneuvorekisteri nauttii julkista luotettavuutta. Ajoneuvon omistaja ei voi yksipuolisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle tekemällä ilmoituksella siirtää vastuuta ulkopuoliselle henkilölle. Virheellinen rekisterimerkintä tulee poistaa. B on viitannut hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn äänestyslausunnon perusteluihin.

B ei ole hallinnut kysymyksessä olevaa ajoneuvoa, vaan hän on joutunut sietämään sitä pihallaan A:lle tehdyistä huomautuksista huolimatta. Ajoneuvoa koskevat asiakirjat eivät ole olleet B:n, vaan A:n hallussa. B on viimein olosuhteiden pakosta joutunut omalla kustannuksellaan viemään auton romutettavaksi.

Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 14 §:n mukaan ajoneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan nimen merkittäväksi rekisteriin, jos samalla ilmoitetaan uuden omistajan osoite ja luovutuspäivä. Luovutusilmoituksen tekemällä edellinen rekisteriin merkitty omistaja saa omistajuutensa päättymisen merkityksi rekisteriin, jos uusi omistaja laiminlyö velvollisuutensa tehdä ajoneuvolle omistajanvaihdosta koskeva rekisteri-ilmoitus. Luovutusilmoituksen tarkoituksena on suojata edellistä rekisteriin merkittyä omistajaa uuden omistajan muutosrekisteröinnin laiminlyönnistä mahdollisesti aiheutuvilta seurauksilta. Luovutusilmoituksella ei siten tarkoiteta ajoneuvolain 66 b §:n mukaista muutosrekisteröintiä, jolla uusi omistaja rekisteröi ajoneuvon nimilleen ja joka edellyttää selvitystä omistusoikeudesta. Rekisteröintiasetuksen 3 ja 4 §:n mukaisesti ajoneuvon omistaja (ei esimerkiksi edellinen omistaja) tekee omistusoikeuden siirtyvistä koskevan muutosrekisteröinti-ilmoituksen viimeksi annetulla ja voimassa olevalla rekisteröintitodistuksen ilmoitusosalla. Luovutusilmoitus on sen sijaan edellisen omistajan ilmoitus omistajuutensa päättymisestä. Tässä kyseessä olevassa asiassa A on tehnyt luovutusilmoituksen, jonka mukaan ajoneuvon omistusoikeus on siirtynyt B:n Autopajalle 14.7.2010. Valittaja ei ole tehnyt muutosrekisteröinti-ilmoitusta eli rekisteröinyt ajoneuvoa nimilleen.

Edellinen omistaja voi tehdä luovutusilmoituksen, jos ajoneuvo on luovutettu uudelle omistajalle ja hänellä on luovutusilmoitukseen vaadittavat tiedot. Luovutusilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisella yksin myyjän allekirjoittamalla ilmoituksella eikä sen tekeminen vaadi saantoa osoittavaa asiakirjaa. Luovutusilmoituksen tekemiselle ei ole myöskään säädetty aikarajaa. A:n täyttämä ja allekirjoittama luovutusilmoitus täyttää asetuksen vaatimukset uuden omistajan nimestä, osoitteesta ja luovutuspäivästä. Rekisteriin tehtävien ilmoitusten tulee vastata todellisuutta ja väärien tietojen ilmoittaja saattaa syyllistyä rikoslain 16 luvun 7 §:n mukaiseen rekisterimerkintärikokseen. Valituksenalaisessa päätöksessä valittajaa on ohjeistettu tekemään asiasta tutkintapyyntö poliisille, jos hän epäilee asiassa rikosta.

Valituksenalaisella päätöksellä on ratkaistu luovutusilmoitusta koskeva asia, eikä päätöksellä ole otettu kantaa siihen, kenelle ajoneuvon omistusoikeus kuuluu. Luovutusilmoituksen virheellisyyttä ei ole voitu todeta, koska A on vastauksessaan Liikenteen turvallisuusvirastolle vahvistanut, että auto on luovutettu valittajalle, jota A on vastauksessaan kutsunut ostajaksi, eikä asiassa ole toimitettu viranomaisselvitystä, josta rekisterimerkinnän virheellisyys ilmenisi.

Toisin kuin vähemmistöön jäänyt hallinto-oikeustuomari on äänestyslausunnossaan katsonut, Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo, ettei se voi toimivaltansa puitteissa ratkaista yksityisoikeudellista kysymystä siitä, kenelle ajoneuvon omistusoikeus tosiasiassa kuuluu, vaan rekisteriviranomaisena se merkitsee rekisteriin ajoneuvon omistusoikeuden siirtymistä ja päättymistä koskevan ilmoituksen, jos ilmoitus täyttää asetuksen vaatimukset eikä rekisteritiedoissa ole sillä hetkellä ilmoituksen kanssa ristiriitaista tietoa. Ajoneuvon rekisteröinnillä tai rekisterimerkinnällä ei luoda eikä ratkaista ajoneuvon omistusoikeutta, vaan se on esitettyjen asiakirjojen perusteella viranomaisen toimesta rekisteriin tehty merkintä.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi muuttaa tai korjata ajoneuvoliikennerekisteriin tehtyjä merkintöjä ajoneuvolain 95 §:n mukaisesti, jos se saa selvityksen rekisterimerkintöjen virheellisyydestä. Riittäväksi selvitykseksi on Liikenteen turvallisuusviraston virallisen työohjeen mukaan katsottu osapuolten keskinäinen yksimielisyys asiassa (sopimus, yhteneväiset kertomukset virheellisyydestä) tai viranomaisselvitys (esimerkiksi esitutkinnan, syyttäjän tai tuomioistuimen päätös), josta rekisterimerkinnän virheellisyys ilmenee.

Valittajan toimittamien selvitysten mukaan T:mi Purkaamo Åkerman on vuonna 2012 noutanut ajoneuvon kierrätykseen valittajan pyynnöstä. Koska T:mi Purkaamo Åkerman on Suomen Autokierrätys Oy:n viralliseen kierrätysjärjestelmään kuuluvan kierrätysoperaattorin Stena Recycling Oy:n vastaanottopiste, on Liikenteen turvallisuusvirasto 12.8.2015 pyytänyt Stena Recycling Oy:tä selvittämään, onko kyseessä oleva ajoneuvo romutettu. Stena Recycling Oy:n 14.8.2015 toimittaman vastauksen mukaan tapaus on selvinnyt ja T:mi Purkaamo Åkerman tekee ajoneuvosta romutustodistuksen ja Stena Recycling Oy poistaa ajoneuvon sitten lopullisesti rekisteristä. Kun lopullinen rekisteristä poisto merkitään ajoneuvoliikennerekisteriin, välittyy rekisterimerkinnästä tieto verotusyksikköön. Ajoneuvoverovelvollisuus päättyy lopullisen rekisteristä poiston päivämäärään.

Liikenteen turvallisuusvirastolle kohdistettu korvausvaatimus valittajan oikeudenkäyntikuluista kiistetään perusteettomana hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla, koska Liikenteen turvallisuusviraston päätös ei ole ollut pykälässä tarkoitetulla tavalla virheellinen. Liikenteen turvallisuusvirasto on täyttänyt hallintolain sille asettamat sekä sisällölliset että menettelylliset vaatimukset myös selvitys- ja neuvontavelvollisuuden osalta, eikä päätöksessä tai viraston toiminnassa ole virhettä. Oikeudenkäyntikulujen pitäminen omana vahinkonaan ei ole kohtuutonta.

B:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Liikenteen turvallisuusviraston päätökset sekä palauttaa asian Liikenteen turvallisuusvirastolle päätösten kumoamisesta aiheutuvia asianmukaisia toimenpiteitä varten.

2. B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Rekisterimerkintä

Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on B:n valituksesta ratkaistava, onko Liikenteen turvallisuusvirasto voinut merkitä ajoneuvoliikennerekisteriin kysymyksessä olevan ajoneuvon omistajaksi B:n Autopajan A:n tekemän yksipuolisen luovutusilmoituksen perusteella ja hylätä B:n vaatimuksen sanotun merkinnän poistamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 1 §:n 1 momentin (1301/2009) mukaan valtakunnallista ajoneuvoliikennerekisteriä, jäljempänä rekisteri, pidetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi. Rekisteriä pitää Liikenteen turvallisuusvirasto. Saman pykälän 2 momentin (697/2006) mukaan ajoneuvoliikennerekisteri on ajoneuvoista sekä niiden verotuksesta ja kiinnityksestä, ajoneuvoa kuljettavista, maakuljetusten turvallisuusneuvonantajista, tieliikenteen valvontalaitteissa käytettävistä korteista, lupaa edellyttävää kuljetustoimintaa varten järjestettävistä kokeista ja myönnettävistä todistuksista pidettävä rekisteri.

Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvoon liittyvien tietojen muutosoikeudesta säädetään ajoneuvolain (1090/2002) 95 §:ssä.

Ajoneuvolain 64 §:n 1 momentin (233/2007) mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan ajoneuvon ensirekisteröintiin tarvittavat tiedot ja niiden muutokset sekä ajoneuvon liikennekäytöstä poistamista, liikennekäyttöön ottamista ja lopullista poistoa koskevat tiedot rekisteriin, jollei ajoneuvolaissa tai sen nojalla toisin säädetä. Saman pykälän 3 momentin (653/2011) mukaan ajoneuvon omistajan ja haltijan välisestä ilmoittamisvelvollisuudesta sekä muiden kuten ajoneuvon edellisen omistajan, haltijan sekä käyttövastaavan oikeudesta tehdä rekisteriin talletettuja tietoja koskeva ilmoitus rekisteriin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rekisteritietoja koskevan ilmoituksen tekemisestä ja siihen liittyvistä määräajoista.

Ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentin (233/2007) mukaan ajoneuvon muutosrekisteröinnin yleisenä edellytyksenä on, että ajoneuvon omistusoikeudesta, haltijasta ja käyttövastaavasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään asianmukainen selvitys.

Ajoneuvolain 95 §:n (276/2010) mukaan jos velvollisuus ilmoittaa ajoneuvo rekisteriin on laiminlyöty tai jos Liikenteen turvallisuusvirasto saa tiedon rekisteriin merkittävän tiedon muuttumisesta tai virheellisyydestä, Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus merkitä puuttuvat tiedot rekisteriin tai korjata virheelliset tiedot. Liikenteen turvallisuusviraston on ennen muutoksen tekemistä annettava ajoneuvon omistajan ja haltijan lausua käsityksensä muutoksen aiheellisuudesta, jos muutos vaikuttaa omistajan tai haltijan oikeuksiin. Jos virhe johtuu ilmoitusvelvollisen toimenpiteestä, Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus periä tältä virheen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Muutoksen tehtyään Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava siitä ajoneuvon omistajalle ja haltijalle.

Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1 momentin (154/2012) mukaan ajoneuvon omistaja tekee ensirekisteröintiä, lopullista poistoa sekä omistusoikeuden siirtymistä taikka haltijaa koskevan tiedon lisäämistä tai vaihtumista koskevan rekisteri-ilmoituksen.

Saman asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ajoneuvolain 66 ja 66 b–66 e §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Saman asetuksen 10 §:n mukaan rekisteröinnin suorittajan tulee tarkistaa sille tehty ilmoitus ja sen liitteet. Rekisteröinnin suorittajan on merkittävä ajoneuvo tai sen tiedoissa tapahtunut muutos rekisteriin ilmoitusvelvollisen antamien tietojen perusteella, jos rekisteröinnin edellytykset täyttyvät.

Saman asetuksen 14 §:n mukaan ajoneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan nimen rekisteröinnin suorittajalle merkittäväksi rekisteriin, jos samalla ilmoitetaan uuden omistajan osoite ja ajoneuvon luovutuspäivä.

Tosiseikat

A on 31.12.2013 tehnyt katsastustoimipaikalla kysymyksessä olevaa ajoneuvoa koskevan luovutusilmoituksen ja esittänyt luovutuskirjan, jonka mukaan kysymyksessä olevan ajoneuvon omistusoikeus on 14.7.2010 luovutettu ostajaksi merkitylle B:n Autopajalle. Luovutuskirjan on allekirjoittanut ainoastaan A. Liikenteen turvallisuusvirasto on kuullut asiassa sekä B:tä että A:ta, joiden kertomukset siitä, kumpaa on pidettävä ajoneuvon haltijana, ovat poikenneet toisistaan. Liikenteen turvallisuusvirasto on hylännyt B:n vaatimuksen ajoneuvoa koskevan rekisterimerkinnän korjaamisesta ja pitänyt voimassa A:n luovutusilmoituksen perusteella tekemänsä rekisterimerkinnän.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää ajoneuvoliikennerekisteriä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi. Muun ohella ajoneuvoverolain (1281/2003) 5 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai rekisteriin merkitty haltija on velvollinen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa rekisteriin merkityltä omistus- tai haltijuusajaltaan, ja liikennevakuutuslain 15 §:n 1 momentin (361/1993) mukaan liikenteessä käytettävää moottoriajoneuvoa varten on ajoneuvon omistajalla, ei kuitenkaan valtiolla, oltava liikennevakuutus sanotun lain 19 §:ssä tarkoitetussa vakuutusyhtiössä. Jotta rekisterin käyttötarkoitus toteutuisi, rekisteriä on ylläpidettävä mahdollisimman ajantasaisena. Lisäksi rekisteriltä on sen käyttötarkoitus huomioon ottaen edellytettävä julkista luotettavuutta.

Ajoneuvoliikennerekisterin käyttötarkoituksen mukaisesti rekisteriin tehtävän muutosrekisteröinnin yleisenä edellytyksenä on ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentin (233/2007) mukaan se, että ajoneuvon omistusoikeudesta, haltijasta ja käyttövastaavasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään asianmukainen selvitys. Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ää ei ajoneuvolain 66 b § huomioon ottaen voida tulkita siten, että asetuksen 14 §:n perusteella tehty ilmoitus, johon ei ole liitetty asianmukaista selvitystä ajoneuvon omistusoikeuden siirrosta, muodostaisi sellaisen olettaman, jonka vastoin tahtoaan ajoneuvon omistajaksi rekisteriin merkitty henkilö voisi kumota vain esittämällä asiasta viranomaisselvitystä tai tuomioistuimen päätöksen tai muuta luotettavana pidettävää selvitystä. Tämän vuoksi Liikenteen turvallisuusviraston on korjattava ajoneuvon edellisen omistajan ilmoitukseen perustuvia rekisteritietoja, jos virasto sittemmin saa tiedon siitä, etteivät ajoneuvon omistusoikeuden siirtymistä koskevan rekisterimerkinnän tekemisen yleiset edellytykset ole ilmoituksen osalta täyttyneet.

B on 14.1.2014 ilmoittanut Liikenteen turvallisuusvirastolle, ettei hän eikä B:n Autopaja omista ajoneuvoa RNro X. A ei ole esittänyt luovutusilmoituksensa tueksi hänen ja B:n allekirjoittamaa luovutuskirjaa eikä muutakaan luotettavaa selvitystä ajoneuvon omistusoikeuden siirtymisestä. Ajoneuvon omistusoikeuden siirtymisestä ei siten ole esitetty sellaista asianmukaista selvitystä, joka on ajoneuvolain 66 b §:n 1 momentissa (233/2007) asetettu muutosrekisteröinnin yleiseksi edellytykseksi. Liikenteen turvallisuusviraston olisi tämän vuoksi tullut korjata tekemänsä muutosrekisteröinti ja rekisteröidä A uudelleen ajoneuvon RNro X omistajaksi. Hallinto-oikeuden ja Liikenteen turvallisuusviraston päätökset on näin ollen kumottava ja asia palautettava Liikenteen turvallisuusvirastolle asianmukaisia toimenpiteitä varten.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Petri Helander ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Leo Kaasinen.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Irma Telivuon äänestyslausunto:

" Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n mukaan ajoneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan nimen rekisteröinnin suorittajalle merkittäväksi rekisteriin, jos samalla ilmoitetaan uuden omistajan osoite ja ajoneuvon luovutuspäivä. Luovutusilmoitukselle ei ole säädetty muita edellytyksiä. Säännöksen perusteella ajoneuvon edellisellä omistajalla on oikeus saada itseään koskeva rekisterimerkintä poistetuksi tilanteessa, jossa uusi omistaja on laiminlyönyt luovutusta koskeneen ilmoituksen tekemisen. Väärien tietojen ilmoittamista koskevasta rekisterimerkintärikoksesta on säädetty rikoslain 16 luvun 7 §:ssä.

Ajoneuvolain 95 §:n mukaan, jos Liikenteen turvallisuusvirasto saa tiedon rekisteriin merkittävän tiedon muuttumisesta tai virheellisyydestä, Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus korjata virheelliset tiedot. Nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa osapuolten esittämät tiedot ovat ristiriitaisia, edellytyksiä valituksenalaisen rekisterimerkinnän muuttamiselle B:n vaati³muk³sesta ja esitetyillä selvityksillä ei ole ollut. Katson, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita.

Äänestyksen lopputuloksen johdosta velvollisena lausumaan oikeudenkäyntikuluista olen siltä osin samaa mieltä kuin enemmistö."