KHO:2016:194

Suomessa kansainvälistä suojelua hakeneen Bagdadista kotoisin olevan A:n valituksen johdosta oli ensin ratkaistava, oliko hänelle myönnettävä ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvapaikka. Kun edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyttyneet, asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko A:lle myönnettävä oleskelulupa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun toissijaisen suojelun perusteella. Asiassa oli tällöin ratkaistava, oliko Bagdadissa vallitsevan mielivaltaisen väkivallan aste saavuttanut niin korkean tason, että A sinne palautettuna henkilönä joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Turvallisuustilanne Bagdadissa oli viimeisten maatietoraporttien perusteella heikentynyt. Mielivaltaisen väkivallan ei kuitenkaan sellaisenaan ollut katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle sellaista vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadin kaupungista. Myöskään sunnitaustaisten henkilöiden ei ollut maatiedon perusteella katsottava olevan Bagdadissa yksistään uskonnollisen identiteettinsä perusteella tällaisessa vaarassa.

Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon Bagdadin yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien kollektiivisten seikkojen lisäksi hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Korkein hallinto-oikeus totesi, että mitä paremmin hakija pystyy näyttämään toteen, että ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua.

Korkein hallinto-oikeus katsoi Bagdadin turvallisuustilanteesta ja A:n henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen perusteella, että asiassa oli esitetty merkittäviä perusteita uskoa hänen olevan todellisessa vaarassa joutua Bagdadiin palautettuna kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Suomen perustuslaki 9 § 4 momentti

Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla

Euroopan unionin perusoikeuskirja 18 ja 19 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi) 2 artikla d ja f alakohta sekä 15 artikla c alakohta

Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-465/07, Elgafaji, ja C-285/12, Diakité

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 23.8.2016 asiassa J.K. ym. v. Ruotsi

Ulkomaalaislaki 87 § 1 momentti, 88 § 1 momentti, 88 a § (323/2009) 1 momentti, 88 d §, 88 e § ja 147 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 13.7.2016 nro 16/0227/73

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on 22.12.2015 hylännyt Irakin kansalaisen A:n (jäljempänä myös muutoksenhakija) turvapaikkaa ja toissijaisen suojelun perustella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Virasto on myöntänyt hänelle jatkuvan (A) oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella vuodeksi päätöspäivämäärästä lukien.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Tosiseikat

(– –)

Muutoksenhakija on kertonut, että hänen isäänsä ja perhettään uhattiin vuonna 2005, kun he asuivat Bagdadissa. Kirjallisten uhkausten lisäksi muutoksenhakijan isää ja enoa kohti myös ammuttiin kerran isän tietokonekaupan edustalla. Muutoksenhakija on kertonut myös, että heidän kotiinsa tuli rikollisia, jotka pahoinpitelivät hänen äitiään ja isoäitiään sekä rikkoivat tavaroita. Uhkaukset johtuivat muutoksenhakijan kertoman mukaan siitä, että hänen isänsä teki töitä amerikkalaisille. Muutoksenhakija uskoo myös, että heitä uhattiin, koska he ovat sunneja. Saatavilla olevan maatiedon valossa muutoksenhakijan kertomus on mahdollinen. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksen tältä osin.

Muutoksenhakija on kertonut ongelmista Syyriassa. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tutkitaan suhteessa muutoksenhakijan kansalaisuusvaltioon Irakiin.

Bagdadin väestöstä arviolta jopa noin 80 prosenttia on shiioja, ja monet shiiamiehet ovat kesästä 2014 saakka liittyneet shiiojen puolisotilaallisiin ryhmiin taistellakseen sunnikapinallisia vastaan. Sunnikapinallisten hyökkäysten myötä Irakin uskontoon perustuvat vastakkainasettelut ovat kärjistyneet entistä vakavammin, ja shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien on raportoitu kostaneen ISIS-järjestön tekemiä väkivaltaisuuksia tavallisille sunnisiviileille. Shiiaryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten siviilien sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin. Sunnisiviilejä on joutunut shiiaryhmien kohteeksi eri puolilla Irakia mutta erityisesti Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivän vyöhykkeen ("Bagdadin vyö") maaseudulla sekä kaupungeissa. Lisäksi erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai joissa sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Irakin hallinto on itsenäiseltä puolustuskyvyltään heikko ja siksi riippuvainen shiiaryhmien tuesta taistelussa kapinallisia vastaan, joten ryhmät voivat toimia maassa tällä hetkellä hyvin vapaasti. Merkittävimpinä shiiojen aseellisista ryhmistä pidetään tällä hetkellä Asa’ib Ahl al-Haqia, Badr-prikaateja, Mahdin Armeijaa sekä Kata’ib Hizbullahia. (UN Assistance Mission for Iraq: Report on the Protection of Civilians in Armed Conflict in Iraq: 11 Sep to 10 Dec 2014; Amnesty International: Absolute Impunity – Militia Rule in Iraq, October 2014; Congressional Research Service: The “Islamic State" Crisis and U.S. Policy, 12 November 2014.) Bagdadin alueen sunniväestö kokee, että shiiaryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksikäyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan (Reuters: Special Report – Inside Iraq's 'killing zones', 17.12.2014; Rudaw: Group accuses Iraqi government of expelling Sunnis from Baghdad, 20.12.2014).

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämänhetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Tapahtumista, joiden takia muutoksenhakija ja hänen perheensä on muuttanut pois Irakista, on kulunut jo yli kymmenen vuotta. Ottaen huomioon muun muassa tämän pitkän ajan sekä sen, etteivät muutoksenhakijan isä ja muutoksenhakija itse ole olleet missään merkittävässä asemassa, Maahanmuuttovirasto ei pidä todennäköisenä eikä hyväksy tosiseikkana, että muutoksenhakijaan kohdistuisi vielä henkilökohtainen uhka Irakissa hänen isänsä aiemman työn vuoksi.

Muutoksenhakija on kertonut, että hän pelkää muuttaa takaisin Irakiin. Hänellä ei kertomansa mukaan myöskään ole Irakissa lähisukulaisia, joiden luokse hän voisi muuttaa. Edellä esitetyn maatiedon huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto hyväksyy muutoksenhakijan kertomuksen siitä, ettei hänen ole hänen uskontonsa huomioon ottaen mahdollista siirtyä asumaan Etelä-Irakin shiiavaltaisille alueille tai muualle Irakiin.

Oikeudellinen arvio

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Muutoksenhakija pelkää, että hän olisi Irakiin palatessaan vaarassa tulla tapetuksi, koska hänen isänsä teki vuonna 2005 yhteistyötä amerikkalaisten kanssa. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana muutoksenhakijan kertomusta häneen kohdistuvasta henkilökohtaisesta uhasta. Muutoksenhakijan pelko ei ole objektiivisesti perusteltua.

Ulkomaalaislain mukaan vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Maahanmuuttovirasto hyväksyy, että muutoksenhakijaan Syyriassa kohdistuneet oikeudenloukkaukset ovat mahdollisia. Muutoksenhakijan kuvailemat oikeudenloukkaukset, joiden kohteeksi hän joutui kertomansa mukaan, kun häntä pidettiin vangittuna, ovat vakavuudeltaan sellaisia, että ne ylittävät vainoksi katsottavien tekojen kynnyksen. Irakissa muutoksenhakijaan ei kuitenkaan ole hänen kertomansa mukaan kohdistunut minkäänlaisia ulkomaalaislaissa tarkoitettuja vainoksi katsottavia tekoja. Maahanmuuttovirasto katsoo lisäksi, ettei muutoksenhakija ole kotimaahan palatessaan vaarassa joutua vainoksi katsottavien tekojen kohteeksi.

Vainon syitä arvioitaessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. Uskonto on ulkomaalaislaissa tarkoitettu vainon syy. Muutoksenhakija ei ole kuitenkaan esittänyt uskottavaa syytä, jonka takia hän olisi uskontonsa vuoksi aiemmin joutunut tai tulevaisuudessa vaarassa joutua vainoksi katsottavien tekojen kohteeksi. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana muutoksenhakijan kertomusta häneen kohdistuvasta henkilökohtaisesta uhasta hänen isänsä työn vuoksi. Näin ollen muutoksenhakija ei myöskään ole vaarassa joutua vainoksi katsottavien tekojen kohteeksi oletetun poliittisen mielipiteen vuoksi. Laissa edellytetty syy-yhteys vainoksi katsottavan teon ja vainon syyn välillä ei täyty muutoksenhakijan kohdalla. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy muutoksenhakijan kertomusta siitä, että hänen perhettään yli kymmenen vuotta sitten uhanneet tahot uhkaisivat häntä vielä hänen palatessaan Irakiin. Tästä syystä Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei muutoksenhakijaa uhkaa ulkomaalaislaissa tarkoitettu vainoa harjoittava taho, jota vastaan hän ei pystyisi saamaan suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta muutoksenhakijalle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska muutoksenhakijan pelko ei ole objektiivisesti perusteltua, häneen ei katsota kotimaassaan kohdistuvan vaaraa joutua vainoksi katsottavan teon kohteeksi tulevaisuudessa ulkomaalaislain mukaisesta vainon syystä eikä hänen asiassaan ole ulkomaalaislaissa tarkoitettua vainoa harjoittavaa tahoa, Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei muutoksenhakijalla ole aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Ulkomaalaislain 88 §:n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n edellytykset eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautettaisiin kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Lisäksi edellytetään, että hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että muutoksenhakijaa uhkaisi kotimaassaan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin tilanne on rauhoittunut merkittävästi vuosien 2006–2008 sisällissotavaiheen jälkeen. Keski-Irakiin vuonna 2014 hyökännyt, islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuva aseellinen ryhmittymä (ISIS) ei ole yrittänyt vallata Bagdadia. Sen solut ovat kuitenkin onnistuneet tekemään terrori-iskuja, kuten attentaatteja, kidnappauksia ja tienvarsipommi-iskuja eri puolilla Bagdadin lääniä. Shiialaiset aseelliset ryhmittymät ovat reagoineet ISISin iskuihin tekemällä summittaisia kostoiskuja sunneja kohtaan. Iskuja tapahtuu kaikkialla Bagdadissa, mutta varsinaiset aseelliset yhteenotot osapuolten välillä tapahtuvat pääasiassa kaupungin ulkopuolella, niin sanotun Bagdadin vyön alueella. (Landinfo: Irak: sikkerhets-situation per februar 2015, 13.2.2015; Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu: Irakin tilanne, lokakuu 2015, 20.10.2015 (Migri 2015); UN Security Council: Third report of the Secretary-General pursuant to paragraph 6 of resolution 2169 (2014), 1.5.2015 (UNSC 2015a); Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber): Country Guidance – AA (Article 15(c)) Iraq CG [2015] UKUT 00544 (IAC), 18.–19.5.2015; Washington Institute: Devils You Don't Know, 8.9.2015 (Washington Institute 2015).)

Yli puolet Irakin armeijan ja poliisin joukoista on sijoitettu maan pääkaupunkiin Bagdadiin, ja lisäksi shiialaiset aseelliset joukot ovat Bagdadissa vahvasti läsnä turvallisuusjoukkoja tukemassa. Bagdadin kaupungin alueella monta vuotta voimassa ollut öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin helmikuussa 2015, koska Bagdadiin kohdistuvan uhan katsottiin vähentyneen, ja vastuu turvallisuuden ylläpitämisestä on siirretty armeijalta poliisille. Konfliktin luonne ja siten myös päivittäisen elämän olosuhteet ovat Bagdadin kaupungissa hyvin erilaisia kuin Irakin keskiosissa. Seitsemän miljoonan asukkaan suurkaupunki elää väkivaltaisuuksista huolimatta niin normaalia arkea kuin mahdollista. Liikenne on vilkasta, virastot, koulut, kaupat sekä ravintolat ovat auki ja ulkonaliikkumiskiellon loputtua ihmiset liikkuvat ulkona myös myöhään yöllä. Satoja tuhansia ihmisiä on paennut Bagdadiin muualta Irakista, pääasiassa ISISin valtaamilta alueilta Keski-Irakista. (BBC: Baghdad curfew ended by Iraq PM Haider al-Abadi, 5.2.2015; Migri 2015; NGO Coordination Committee for Iraq: Baghdad Governorate Profile, heinäkuu 2015; UNSC 2015a; UN Security Council: Fourth report of the Secretary- General pursuant to paragraph 6 of resolution 2169 (2014), 13.7.2015; Washington Institute 2015.)

Ottaen huomioon muun muassa viimeaikaisen kehityksen Bagdadin turvallisuustilanteessa, väkivaltaisuuksien luonteen, niiden keskittymisen tietyille alueille Bagdadin läänissä sekä väkivaltaisuuksien ja kuolonuhrien määrän suhteessa Bagdadin suureen asukasmäärään Maahanmuuttovirasto katsoo, että Bagdadin kaupungin alueella ei vallitse sellaista aseellista selkkausta, jonka seurauksena kaikki kaupungissa oleskelevat ihmiset olisivat vakavassa ja henkilökohtaisessa vaarassa kokea ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakavaa haittaa. Ottaen huomioon muutoksenhakijan kotipaikan Bagdadin turvallisuustilanteen ja hänen henkilökohtaiset olosuhteensa Bagdadissa Maahanmuuttovirasto katsoo näin ollen, että muutoksenhakija ei ole toissijaisen suojelun tarpeessa.

Maahanmuuttovirasto katsoo kuitenkin edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon muutoksenhakijan henkilökohtaiset olosuhteet, että hän ei voi palata kotialueelleen Bagdadin kaupunkiin siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Näin ollen muutoksenhakija on ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla humanitaarisen suojelun tarpeessa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä, joka koskee turvapaikkaa ja toissijaisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa.

Hallinto-oikeus on selostanut ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin ja 88 §:n 1 momentin sekä vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan f alakohdan ja 15 artiklan sisällön sekä perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Muutoksenhakija on etniseltä taustaltaan arabi, uskonnoltaan sunnimuslimi ja hän on kotoisin Bagdadista, Irakista. Hän on vedonnut kansainvälisen suojelun perusteenaan siihen, että häntä ja hänen perhettään on uhattu Irakissa. Uhkaukset ovat johtuneet siitä, että muutoksenhakijan isä on aiemmin työskennellyt amerikkalaisille, ja siitä, että he ovat sunnimuslimeita.

Muutoksenhakija on kertonut isällään olleen aikoinaan urakkasopimus amerikkalaisten kanssa valvontakameroiden asentamisesta. Muutoksenhakijan perhe on vuonna 2005 saanut tämän vuoksi uhkauksia ja heitä on kehotettu lähtemään Irakista, minkä lisäksi muutoksenhakijan isää ja enoa kohti on ammuttu. Kerran muutoksenhakijan kotiin on myös tullut rikollisia, jotka ovat pahoinpidelleet muutoksenhakijan äitiä sekä isoäitiä ja rikkoneet tavaroita. Muutoksenhakijan mukaan kotimaan tapahtumat ovat johtuneet muutoksenhakijan isän työn lisäksi siitä, että he ovat sunneja. He eivät ole kääntyneet kotimaansa viranomaisten puoleen asiassaan, koska kukaan ei voi suojella heitä siellä. Muutoksenhakija on lisäksi kertonut, että muutoksenhakijan isän uhkaajilla on lista kaikista amerikkalaisten kanssa työskennelleistä henkilöistä, minkä vuoksi koko perhe on edelleen vaarassa Irakissa.

Muutoksenhakija on muuttanut uhkausten vuoksi perheensä kanssa Irakista Syyriaan loppuvuodesta 2005, minkä jälkeen hän ei ole enää käynyt Irakissa. Muutoksenhakija on kerran siepattu Syyriassa, jolloin häntä on pahoinpidelty sekä kidutettu. Hän on myös saanut Syyriassa paljon uhkauksia, joiden hän epäilee liittyvän hänen uskontoonsa. Myös muutoksenhakijan isä on saanut Syyriassa puhelimitse uhkauksia hallitukselta ja Al Mahdin armeijalta. Niiden mukaan koko perhe tapetaan, mikäli he palaavat Irakiin.

Ajantasaista maatietoutta Irakista

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) on antanut suuntaviivoja irakilaisten turvapaikanhakijoiden suojelun tarpeen osalta viimeksi vuonna 2012. Suuntaviivojen mukaan maan väkivaltaisimmilta alueilta kotoisin olevat turvapaikanhakijat ovat todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa, vaikka turvapaikan antamisen edellytykset eivät heidän tapauksessaan täyttyisikään. Sisäisen paon soveltaminen ei useimmissa tapauksissa ole kohtuullista. UNHCR on todennut Bagdadin ja Nineven maakuntien säilyneen Irakin väkivaltaisimpina alueina. Suuntaviivoissa on lisäksi tuotu esille sen hetkisen poliittisen tilanteen ja aseistettujen sunniryhmien shiialähiöihin kohdistamien iskujen aiheuttamat shiia- ja sunnimuslimien jännittyneet suhteet. UNHCR:n mukaan monet sunnit ovat joutuneet poistumaan shiiavaltaisilta alueilta Bagdadissa kostotoimien pelossa. (UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Iraq, 31 May 2012.)

UNHCR on julkaissut irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevan kannanoton lokakuussa 2014. Bagdad on ollut kannanoton mukaan uhrimäärien perusteella väkivaltaisin maakunta vuonna 2014. Siellä on edelleen esiintynyt toistuvia, suuriin ihmismääriin ja useimmiten shiialähiöihin kohdistettuja iskuja, minkä lisäksi shiia- ja sunnimuslimien väliset väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet. ISISin sotilaallisten saavutusten myötä sunnimiehiin kohdistetut oikeudenloukkaukset ovat lisääntyneet ympäri maata, mutta erityisesti Bagdadissa. UNHCR on pitänyt kaikkia irakilaisia turvapaikanhakijoita lähtökohtaisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa olevina ja kehottanut, ettei hakijoita palautettaisi lainkaan takaisin kotimaahansa ennen kuin Irakin turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteessa on tapahtunut selviä parannuksia. Myöskään sisäistä pakoa ei tulisi Irakin osalta UNHCR:n mukaan pääasiassa soveltaa. (UNHCR Position on Returns to Iraq, October 2014.)

UNHCR on toukokuussa 2016 julkaissut raportin koskien sunniarabien sisäisen paon mahdollisuutta Bagdadiin. Julkaisussa on käsitelty erityisesti niitä sunniarabeja, jotka ovat kotoisin ISISin hallinnassa olevilta alueilta. Sisäistä pakoa ei tulisi raportin mukaan pääasiassa edelleenkään soveltaa irakilaisiin turvapaikanhakijoihin. Raportissa on lisäksi todettu, että sunniarabeihin kohdistettujen väkivaltaisuuksien määrä Bagdadissa on kasvanut vuodesta 2014 lähtien. Shiiamilitiat ovat kohdistaneet sunniarabeihin kostotoimina oikeudenloukkauksia, kuten esimerkiksi sieppauksia, kidutusta ja laittomia teloituksia, koska sunniarabien on uskottu tukevan ISISiä. Oikeudenloukkauksiin syyllistyneet militioiden jäsenet eivät ole yleensä joutuneet vastuuseen teoistaan. Bagdadissa shiiamilitiat ovat Irakin turvallisuusjoukkojen ohella vartioineet tarkastuspisteitä, partioineet kaduilla sekä tehneet kotiratsioita. Shiiamilitioiden on raportoitu tarkastuspisteillä uhkailleen ja siepanneen sunneja, minkä vuoksi useat sunnit ovat esittäneet olevansa shiioja välttääkseen ongelmia. (UNHCR, Relevant COI for Assessments on the Availability of an Internal Flight or Relocation Alternative (IFA/IRA) in Baghdad for Sunni Arabs from ISIS-Held Areas, May 2016.)

YK:n pääsihteeri on 1.5.2015 antanut YK:n turvallisuusneuvostolle raportin, joka koskee YK:n avustustehtävää Irakissa (United Nations Assistance Mission for Iraq, UNAMI). Raportissa tuodaan esille Irakin hallinnon pyrkimyksiä edesauttaa kansallisen sovinnon aikaansaamista erilaisin keinoin. Poliittiset ja uskonnolliset johtajat ovat yrittäneet puhua uskonnollisen suvaitsevaisuuden sekä väkivallattomuuden puolesta vastakaikuna ISISin ääri-ideologialle. Bagdadin keskustan tietyillä alueilla voimassa ollut ulkonaliikkumiskielto on lopetettu helmikuussa 2015, jolloin turvallisuusvastuu alueilla on samalla siirretty Irakin armeijalta poliisille. Raportin mukaan Irakin turvallisuustilanne on säilynyt epävakaana, vaikkakin konfliktit ovat pääosin keskittyneet alueille, jotka ovat ISISin hallussa. Myös Bagdadissa on edelleen esiintynyt terroritekoja. ISISin ohella myös ISISiä vastaan taistelevat ryhmät ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin, jotka ovat kohdistuneet erityisesti sunnimuslimeihin. Raportissa todetaan siviiliväestön turvaamisen aseelliselta konfliktilta, terrorismilta sekä väkivallalta olevan kriittinen huolenaihe. (United Nations Security Council, Third report of the Secretary-General pursuant to paragraph 6 of resolution 2169 (2014), 1.5.2015.)

Norjan Landinfo on julkaissut raportin Bagdadin turvallisuustilanteesta helmikuussa 2015. Raportissa tuodaan esille päivittäisen elämän ja peruspalveluiden jonkinasteinen toimivuus. ISISillä on aktiivisia operaatioita Bagdadin kaupungin rajojen sisälläkin, ja väkivallan riski on suuri Bagdadin kaikilla alueilla. Raportin mukaan sunnimuslimeihin kohdistuu vakavia oikeudenloukkauksia, kuten kaappauksia, kidutusta sekä tappoja. (Landinfo, Temanotat, Irak: Bagdad – sikkerhetssituasjon per februar 2015, 13 Februar 2015.)

Yhdysvaltojen Irakia koskevassa ihmisoikeusraportissa todetaan, että maan väkivaltaisuudet ovat jatkuneet vuonna 2015 Irakin turvallisuusjoukkojen yrittäessä vapauttaa aiemmin ISISille menetettyjä alueita. Siviiliuhrien määrä on pienentynyt vuoteen 2014 verrattuna, mutta ääriryhmät kohdistavat edelleen iskuja siviiliväestöön, poliiseihin ja turvallisuusjoukkoihin. Uhriluvut ovat raportin mukaan suurimpia Bagdadin maakunnassa. Raportissa tuodaan ilmi, että sektaarista väkivaltaa esiintyy paljon, ja suuri osa siitä on ollut shiiamilitioiden sunneihin kohdistamaa. (U.S. Department of State: Country Reports on Human Rights Practices for 2015 – Iraq, 13 April 2016.)

Isossa-Britanniassa on 30.9.2015 annettu irakilaista turvapaikanhakijaa koskeva ylemmän tuomioistuimen linjaratkaisu. Ratkaisun mukaan Bagdadissa esiintyvä väkivalta kaupungin väkilukuun suhteutettuna ei yllä sille asteelle, että toissijaisen suojelun myöntämiselle Bagdadista kotoisin olevalle turvapaikanhakijalle olisi yksistään tällä perusteella edellytyksiä. Turvapaikanhakijan henkilökohtaiset olosuhteet on kuitenkin otettava tapauskohtaisesti huomioon toissijaisen suojelun tarpeen arvioimiseksi. Ratkaisussa tuotiin myös esiin, että arvioiden mukaan noin 80 prosenttia Bagdadin väestöstä on shiiamuslimeja. Ison-Britannian huhtikuussa 2016 julkaistussa Bagdadin, Etelä-Irakin sekä Irakin autonomisen kurdialueen turvallisuustilannetta koskevassa raportissa todetaan tuomioistuimen ratkaisun asettaman linjan pysyneen samana. (UK Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber), AA (Article 15(c)) Iraq CG [2015] UKUT 00544 (IAC), 30 September 2015 ja UK Home Office, Country Information and Guidance, Iraq: Security Situation in Baghdad, the south and the Kurdistan Region of Iraq (KRI), April 2016.)

Bagdadin maakunnan on raportoitu olevan Irakin turvallisuusjoukkojen hallinnassa. (Institute for the Study of War, Control of the Terrain in Iraq, April 21, 2016.)

Kuluvan vuoden aikana on uutisoitu useista Bagdadissa tapahtuneista ja yhteensä satoja kuolonuhreja vaatineista iskuista, jotka ovat pääasiassa kohdistuneet shiiaenemmistöisille alueille.

Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Muutoksenhakija on hakenut kansainvälistä suojelua, koska häntä ja hänen perhettään on uhattu Irakissa ennen perheen Syyriaan muuttoa vuonna 2005. Uhkaukset ovat muutoksenhakijan mukaan johtuneet siitä, että muutoksenhakijan isä on aiemmin työskennellyt amerikkalaisille, ja siitä, että he ovat sunnimuslimeita. Maahanmuuttovirasto on päätöksessään todennut muutoksenhakijan kertomuksen olevan maatiedon valossa mahdollinen. Maahanmuuttovirasto on siten hyväksynyt tosiseikkana muutoksenhakijan kertomuksen hänen kotimaassaan kohtaamistaan tapahtumista kokonaisuudessaan.

Hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijan kertomuksen yleistä uskottavuutta ei ole syytä epäillä. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty, että muutoksenhakijaan Syyriassa kohdistuneet oikeudenloukkaukset olisivat liittyneet aikaisempiin tapahtumiin Irakissa. Muutoksenhakijaa tai hänen isäänsä ei voida pitää isän aiemman, matalan profiilin työskentelyn vuoksi erityisesti profiloituneena. Muutoksenhakijan mukaan hänen perheensä on saanut uhkauksia myös perheen uskonnollisen vakaumuksen takia. Muutoksenhakijan kertomuksen perusteella uhkaukset ovat kuitenkin kohdistuneet yleisesti perheen sunnitaustaan, joten niiden ei voida katsoa johtuneen nimenomaan muutoksenhakijan henkilöön liittyvistä syistä. Kun otetaan lisäksi huomioon muutoksenhakijan kotimaasta pakenemisesta kulunut huomattavan pitkä aika, muutoksenhakijan ei voida katsoa olevan Irakiin palatessaan ääriryhmien erityisen mielenkiinnon kohteena.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan lisäksi huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä esille tuotu asiaan liittyvä maatietous, muutoksenhakija ei ole tehnyt todennäköiseksi, että hänellä olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Muutoksenhakijalle ei näin ollen voida antaa turvapaikkaa.

Toissijaisen suojelun tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon muutoksenhakijan kotimaan yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvät seikat sekä muutoksenhakijan henkilökohtainen tilanne. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että mitä suurempi mielivaltaisen väkivallan aste muutoksenhakijan kotialueella on, sitä vähemmässä määrin vaaran on koskettava juuri häntä hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. (Asia C-465/07, Elgafaji vastaan Staatssecretaris van Justitie.)

Bagdadia koskevan maatietouden perusteella miehet, jotka ovat etniseltä taustaltaan arabeja ja uskonnoltaan sunnimuslimeja, voivat alueen nykytilanteessa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi. Kyseinen maatietous ei hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kuitenkaan anna aihetta olettaa, että jokainen sunnimuslimi Bagdadissa olisi vaarassa kärsiä vakavaa haittaa pelkästään siellä oleskelunsa ja uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Toissijaisen suojelun tarpeen arviointi edellyttää jokaisen Bagdadista kotoisin olevan turvapaikanhakijan kohdalla tapauskohtaista harkintaa, jossa otetaan huomioon Bagdadia koskeva ajantasainen maatietous sekä hakijan henkilökohtaiset olosuhteet kokonaisuudessaan.

Kuten edellä on todettu, muutoksenhakijan perheellä on jo mielivaltaisesta väkivallasta henkilökohtaisia kokemuksia johtuen muutoksenhakijan isän aiemmasta työskentelystä amerikkalaisten kanssa sekä perheen sunnitaustasta. Perhe on muuttanut uhkausten vuoksi Irakista Syyriaan loppuvuodesta 2005, minkä jälkeen muutoksenhakija ei ole enää käynyt Irakissa. Kyseisten uhkausten ei voida katsoa johtuneen ja alun perin tapahtuneen nimenomaan muutoksenhakijan henkilöön liittyvistä syistä, minkä lisäksi tapahtumista on jo kulunut huomattavan pitkä aika. On siten pidettävä epätodennäköisenä, että muutoksenhakijaan enää kohdistuisi hänen väittämistään syistä henkilökohtaista uhkaa kotimaassaan.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu Bagdadia koskeva ajankohtainen maatietous sekä erityisesti Irakissa saaduista uhkauksista kulunut huomattavan pitkä aika ja muutoksenhakijan olosuhteet kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa muutoksenhakijan joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Muutoksenhakija ei siten ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa eikä hänelle näin ollen voida myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen turvapaikkaa ja toissijaista suojelua koskevilta osilta. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Pirita Pesonen ja Anna Salminen. Esittelijä Julia Kärki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessa on vaadittu, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle pakolaisaseman myöntämiseksi. Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut, että korkein hallinto-oikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Muutoksenhakija on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijalla on uutta näyttöä siitä, että hän ja hänen perheensä miehet ovat edelleen uhkausten kohteena Irakissa. Muutoksenhakija on sunnimuslimi. Hän on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta, koska häntä ja hänen perhettään on uhattu Irakissa vuonna 2005, jolloin hän muutti perheensä kanssa Syyriaan. Muutoksenhakijaa on uhattu puhelimitse myös Syyriassa, jossa hänet on siepattu ja perheeltä on pyydetty lunnaita. Uhkailujen syynä on, että muutoksenhakijan isä on tehnyt yhteistyötä amerikkalaisten kanssa, mikä on islamistien mukaan petturuutta. Isää ja koko perhettä on uhannut aikanaan Irakissa al-Mahdin armeija ja hallituksen henkilöt. Syyriasta perhe on muuttanut Turkkiin vuoden 2014 lopulla. Muutoksenhakija tuli Turkista Suomeen hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015.

Muutoksenhakija on saanut kuulla omalta isältään ja Bagdadissa asuvalta kaukaiselta sukulaiseltaan K:lta, että heitä on tultu kyselemään. Kyselijänä on ollut todennäköisesti militiaryhmä Asaib Ahl Al-Haq. Perheeltä, joka asuu heidän entisessä asunnossaan, on tultu kesäkuussa 2016 kysymään muutoksenhakijan isästä ja hänen pojistaan eli myös muutoksenhakijasta. Asaib Ahl Al-Haq oli uhannut, että muutoksenhakijan vanhassa kotitalossa asuva perhe joutuu kärsimään, jos he eivät ilmoita muutoksenhakijan perheen saapumisesta alueelle.

Muutoksenhakijalla on edelleen pelko joutua uhkaajiensa vainon kohteeksi kotimaassaan. Shiiamilitiajärjestöt eivät ole unohtaneet muutoksenhakijan isän yhteistyötä yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa. On hyvin todennäköistä, että militioiden toiminta perustuu systemaattiseen seurantaan, minkä vuoksi edes pitkien aikojen kuluminen ei poista muutoksenhakijaa ja hänen perhettään militiajärjestön mielenkiinnon kohteina olevien henkilöiden luettelosta.

Suullisen käsittelyn toimittaminen on tarpeen, koska muutoksenhakijalla ei ole muuta keinoa osoittaa, että hänen vainoajansa on edelleen kiinnostunut hänestä.

Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan esittänyt muun ohessa seuraavaa:

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia, alihankkijoita ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten tai kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa, estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa. Norjan maahanmuuttoviraston maatietopalvelun mukaan näihin henkilöihin kohdistuva uhka on ollut merkittävä ongelma erityisesti Irakin väkivaltaisimpina vuosina 2005–2008, mutta tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun amerikkalaiset vetivät joukkonsa Irakista joulukuussa 2011. Ulkomaisille joukoille työskentely ei enää ole shiiamilitioille merkittävä kysymys, koska niiden tavoite saada ulkomaiset joukot poistumaan Irakista on jo saavutettu vuonna 2011. Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamilitioiden että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS. (UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Iraq, 31.5.2012; Landinfo: Irak: Situasjonen for personer som har jobbet for utenlandske selskaper, 7.4.2016.)

Bagdadin väestöstä arviolta jopa noin 80 prosenttia on shiioja. Monet shiiamiehet ovat kesästä 2014 lähtien liittyneet shiialaisiin puolisotilaallisiin ryhmiin, kuten Asa’ib Ahl al-Haqiin, Badrin organisaatioon, Mahdin armeijana (myös Saraya al-Salam) tunnettuihin militioihin ja Kata’ib Hizbullahiin, taistellakseen ISISiä vastaan. ISISin hyökkäysten myötä Irakin uskontoon perustuvat vastakkainasettelut ovat kärjistyneet entistä vakavammin. Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai joissa sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Bagdadissa oli huhtikuussa 2016 yli puoli miljoonaa maan sisällä siirtymään joutunutta henkilöä (IDP). Suurin osa heistä tuli Anbarin läänistä ja oli paennut ISISin sekä Irakin turvallisuusjoukkojen välisiä taisteluita. ISISin soluttautujien pelko vaikeuttaa Bagdadiin pääsyä. Bagdadissa moskeijat tarjoavat turvaa Anbarin läänistä lähtöisin oleville maan sisäisesti siirtymään joutuneille henkilöille, vaikka kaikki bagdadilaiset eivät suhtaudu luottavaisesti näihin henkilöihin.

Bagdadissa on alueita, joissa sunnit ovat enemmistöasemassa, kuten Mansourin kaupunginosassa ja Adhamiyan kaupunginosan länsiosissa. Adhamiyan alueella väkivallanteot kohdistuvat pääasiassa shiioihin ja valtion virkamiehiin sekä ISF-joukkoihin. (Amnesty International: Absolute Impunity – Militia Rule in Iraq, October 2014; The Atlantic: The Hell After ISIS, 2016; BBC: Iraq divisions undermine battle against IS, 5.2.2016; Columbia University: Bagdad – Ethnic Composition in 2015; Congressional Research Service: The "Islamic State" Crisis and U.S. Policy, 12 November 2014; UK Home Office: Country Information and Guidance, Iraq: Security situation in Baghdad, the south and the Kurdistan Region of Iraq (KRI), 2016; IDMC: Iraq: IDPs caught between a rock and a hard place as displacement crisis deepens, 2015; IOM Iraq: Displacement tracking matrix, DTM round 44, 2016; Institute for the Study of War: Iraq Situation Report: April 21–22, 2015; Reuters: Special Report – Inside Iraq's 'killing zones', 17.12.2014; Rudaw: Group accuses Iraqi government of expelling Sunnis from Baghdad, 20.12.2014; UN Assistance Mission for Iraq: Report on the Protection of Civilians in Armed Conflict in Iraq: 11 Sep to 10 Dec 2014; USAID: Iraq – Complex Emergency, 2016.)

Asiassa esitetty uusi näyttö muutoksenhakijaan kohdistuneesta uhasta perustuu kaukaiseen kuulopuheeseen, jonka todenperäisyydestä ei voida varmistua luotettavalla tavalla. Lisäksi se seikka, että kyseiset uhkaajat olisivat olleet Asa'ib Ahl al-Haq -militiajärjestöstä, perustuu muutoksenhakijan ja tämän sukulaisten arvaukseen. Edellä esitetty maatieto ei tue valituslupahakemuksessa esitettyä väitettä siitä, että muutoksenhakija olisi edelleen vaarassa joutua kotimaassaan oikeudenloukkausten kohteeksi sen vuoksi, että hänen isänsä on työskennellyt yhdysvaltalaisten kanssa noin 11 vuotta sitten ottaen huomioon, etteivät muutoksenhakija ja hänen isänsä ole olleet korkeasti profiloituneita henkilöitä.

Maatiedon ja asiassa esitetyn näytön perusteella ei voida myöskään katsoa, että muutoksenhakija olisi vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi kotimaassaan pelkästään sillä perusteella, että hän on sunni. Valituslupahakemuksessa esiin tullut seikka, että muutoksenhakijan isä pystyy asumaan Bagdadissa, ei myöskään tue muutoksenhakijan väitettä siitä, että hän itse joutuisi vainon vaaraan kotimaahansa palatessaan huomioon ottaen, että alunperinkään uhkaukset eivät kohdistuneet suoraan muutoksenhakijaan vaan hänen isäänsä. Esitettyä uutta näyttöä ei ole pidettävä uskottavana. Muutoksenhakija ei ole esittänyt valituslupahakemuksessaan mitään sellaisia seikkoja, joiden valossa hänen tarvettaan kansainväliseen suojeluun tulisi arvioida uudella tavalla.

Muutoksenhakija on vastaselityksessään esittänyt muun ohessa seuraavaa:

Toisin kuin Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan todennut, muutoksenhakijan isä ei asu Bagdadissa. Vain sukulainen, muutoksenhakijan isän serkku, asuu Bagdadissa. Muutoksenhakijan perhe asuu tällä hetkellä Turkissa. Tieto siitä, että shiiamilitia Asaib Ahl Al-Haq on käynyt kysymässä muutoksenhakijan perheen asuinpaikkaa, on tullut muutoksenhakijan isän serkulta. Hän tuntee perheen, joka asuu muutoksenhakijan entisessä kodissa Bagdadissa. Muutoksenhakijalla ei ole mitään syytä epäillä tiedon todenperäisyyttä. Asaib Ahl Al-Haq on helposti tunnistettavissa, sillä se käyttää autoja ja univormuja, joissa militian nimi on selvästi näkyvissä.

Maahanmuuttoviraston käsitys shiiamilitioiden asenteesta yhdysvaltalaisia joukkoja kohtaan on virheellinen. Shiiamilitiat vannovat edelleenkin taistelevansa kaikkia yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan Irakin maaperällä. Kysymys on tullut uudelleen esille, kun ISISin vastainen koalitio suunnittelee hyökkäystä Mosulin kaupunkiin vapauttaakseen sen ISISin vallasta. Irakilainen Rudaw-uutistoimisto toteaa 2.12.2015 julkaistussa artikkelissaan, että kaikki pääshiiamilitiat aikovat taistella yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan, jos niitä saapuu Irakin maaperälle. Myös www.iranian-americans.com-intenetsivustolla 22.3.2016 julkaistussa artikkelissa kerrotaan shiiamilitioiden päättäväisyydestä taistella amerikkalaisia joukkoja vastaan. Ei ole syytä uskoa, että shiia- ja sunnimilitiat olisivat hyväksyneet amerikkalaisten joukkojen läsnäolon tai amerikkalaisten kanssa yhteistyössä toimineiden henkilöiden toiminnan.

Irakin uskonsuuntausten välisessä sodassa on kuollut suunnattomia määriä sunnimuslimeja, jotka eivät ole olleet millään tavalla korkeasti profiloituneita ja jotka ovat menettäneet henkensä shiiamilitioiden väkivaltaisuuksissa. Suurimmat shiiamilitiaryhmät toimivat suunnitelmallisesti Irakissa. Ne ovat korkeasti koulutettuja joukkoja, joita lähinnä Iran aseistaa ja kouluttaa jatkuvasti. Käynnit sunnimuslimien kotona ovat tuskin sattumanvaraisia vaan perustuvat huolelliseen suunnitteluun ja tietojen keruuseen alueella olevista tai olleista henkilöistä. Militiaryhmä Asaib Ahl Al-Haqin käynti muutoksenhakijan entisellä kotiasunnolla kertoo systemaattisuudesta ja shiiamilitian jatkuvasta valvonnasta alueella. Muutoksenhakijan kertomus vastaa täysin Irakia koskevaa maatietoa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään turvapaikkaa koskevilta osin. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan osalta ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun oleskeluluvan myöntämiseksi.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi muutoksenhakija on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota suullisessa käsittelyssä on ilmoitettu esitettävän, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Pääasia

2.1 Kysymyksenasettelu

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt muutoksenhakijalle oleskeluluvan ulkomaalaislain 88 a §:ssä (323/2009) tarkoitetun humanitaarisen suojelun perusteella. Muutoksenhakijan valituksen johdosta on ratkaistava, onko hän humanitaarisen suojelun sijasta ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetun turvapaikan tai lain 88 §:n 1 momentissa säädetyn toissijaisen suojelun tarpeessa hänen henkilökohtaisten olosuhteidensa perusteella.

Ratkaistavana oleva kysymys kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksistä sisältää oikeudellisen arvion lisäksi ennen muuta tosiseikkojen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon yhtäältä kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön kokemukset kotimaassaan ja toisaalta ajankohtainen tieto maan turvallisuusoloista. Lausuttuun nähden kyse on määrättyyn henkilöön sekä aikaan ja paikkaan sidotusta arviosta.

2.2 Perus- ja ihmisoikeudet

Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 18 artikla koskee oikeutta turvapaikkaan. Perusoikeuskirjan 19 artikla koskee suojaa palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa.

2.3 Euroopan unionin oikeus

2.3.1 Uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 13.12.2011 antaneet direktiivin 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (niin kutsuttu uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi).

Uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 2 artiklan d alakohdan mukaan direktiivissä tarkoitetaan ’pakolaisella’ kolmannen maan kansalaista, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, poliittisten mielipiteiden tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi ja joka oleskelee kansalaisuusmaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan, ja kansalaisuudetonta henkilöä, joka oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella edellä mainittujen seikkojen tähden ja on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne ja jota 12 artikla ei koske.

Direktiivin II luvussa säädetään kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arvioinnista, III luvussa pakolaiseksi määrittelemisestä ja IV luvussa pakolaisasemasta.

Direktiivin 2 artiklan f alakohdan mukaan direktiivissä tarkoitetaan ’henkilöllä, joka voi saada toissijaista suojelua’, kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan alkuperämaahansa tai kansalaisuudettoman henkilön ollessa kyseessä entiseen pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä 15 artiklassa määriteltyä vakavaa haittaa, ja jota 17 artiklan 1 ja 2 kohta ei koske ja joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan.

Direktiivin 15 artiklan c alakohdan mukaan vakavalla haitalla tarkoitetaan siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaavaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä.

2.3.2 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa Elgafaji (C-465/07) koskee muun ohella 21.12.2013 asti voimassa olleen kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (niin kutsuttu aiempi määritelmädirektiivi) 15 artiklan c alakohdan säännöstä, joka vastaa sisällöltään uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 2011/95/EU 15 artiklan c alakohtaa. Unionin tuomioistuin on muun ohella lausunut, että aiemman määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdan termin "henkilökohtainen" on ymmärrettävä kattavan haitat, jotka kohdistetaan siviilihenkilöihin riippumatta heidän identiteetistään, kun käynnissä olevalle aseelliselle selkkaukselle tyypillisen mielivaltaisen väkivallan aste saavuttaa niin korkean tason, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että kyseiseen maahan tai tilanteen mukaan asianomaiselle alueelle palautettu siviilihenkilö joutuisi jo pelkästään sen takia, että hän on kyseisen maan tai alueen alueella, todelliseen direktiivin 15 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun vakavaan vaaraan (tuomion 35 kohta). Kyse voi olla poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea vaaran aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti juuri kyseistä henkilöä (tuomion 37 kohta). Vaikka on tosin totta, että kollektiivisilla seikoilla on tärkeä merkitys direktiivin 15 artiklan c alakohdan soveltamisessa siinä mielessä, että asianomainen henkilö kuuluu muiden henkilöiden tavoin kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä esiintyvän mielivaltaisen väkivallan potentiaalisten uhrien piiriin, tätä säännöstä on kuitenkin tulkittava (– –) siten, että otetaan henkilökohtaisuutta koskeva edellytys kiinteästi huomioon (tuomion 38 kohta). Tältä osin on täsmennettävä, että mitä paremmin hakija pystyy mahdollisesti näyttämään toteen, että vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteillensa ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua (tuomion 39 kohta).

Asiassa Diakité (C-285/12) unionin tuomioistuin on muistuttanut, että maan sisäisen aseellisen selkkauksen olemassaolo voi johtaa toissijaisen suojelun myöntämiseen vain siltä osin kuin valtion vakinaisten asevoimien ja yhden tai usean aseistetun ryhmän välisten tai kahden tai usean aseistetun ryhmän välisten yhteenottojen on poikkeuksellisesti katsottava aiheuttavan aiemman määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdassa tarkoitettua toissijaisen suojelun hakijan henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaavaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, koska yhteenotoille tyypillisen mielivaltaisen väkivallan aste saavuttaa niin korkean tason, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että kyseiseen maahan tai tilanteen mukaan asianomaiselle alueelle palautettu siviilihenkilö joutuisi jo pelkästään sen takia, että hän on kyseisen maan tai alueen alueella, tällaiseen todelliseen vaaraan (tuomion 30 kohta). Unionin tuomioistuin on täsmentänyt tältä osin, että mitä paremmin hakija pystyy mahdollisesti näyttämään toteen, että vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteillensa ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua (tuomion 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

2.4 Ulkomaalaislain säännökset esitöineen

Uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi 2011/95/EU on pantu kansallisesti täytäntöön lailla ulkomaalaislain muuttamisesta (422/2014). Mainittua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 9/2014 vp) todetaan muun ohella, että tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan määritelmädirektiiviä ja että valtaosa uudelleenlaadittuun määritelmädirektiiviin tehdyistä muutoksista ei aiheuta Suomessa lainmuutostarvetta.

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 166/2007 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan ulkomaalaislain 88 §:n osalta muun ohella seuraavaa:

"Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan direktiivin 15 artiklan c kohtaa. Toissijaista suojelua myönnettäisiin ulkomaalaiselle, joka pystyy esittämään perusteita henkilökohtaiselle ja vakavalle vaaralle, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä. Kansainvälisellä tai maan sisäisellä aseellisella selkkauksella ei tarkoiteta ainoastaan humanitaariseen oikeuteen liittyvissä Geneven sopimuksissa vuodelta 1949 ja niiden lisäpöytäkirjoissa vuodelta 1977 määriteltyjä aseellisia selkkauksia, vaan sillä voidaan tarkoittaa myös muuta aseellista väkivaltaa tai levottomuutta.

Direktiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti se, että hakija on jo joutunut kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vakava haitta tule toistumaan."

Ulkomaalaislain muuttamisesta annetulla lailla (332/2016) 16.5.2016 lukien kumotun ulkomaalaislain 88 a §:n (323/2009) 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.

Ulkomaalaislain 88 e §:n 1 momentin mukaan turvapaikka tai 88 ja 88 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle, jos hänellä ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai jos hänellä on jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa mahdollisuus saada suojelua 88 d §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi hänen on voitava turvallisesti ja laillisesti päästä maan kyseiseen osaan ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä. Pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa, onko osa maata 1 momentin mukainen, huomiota on kiinnitettävä kyseisessä osassa vallitseviin yleisiin olosuhteisiin ja hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

2.5 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 23.8.2016 antanut tuomion asiassa J.K. ym. v. Ruotsi, joka koskee yhdysvaltalaisjoukkojen kanssa yhteistyötä tehneen ja tämän vuoksi Irakin al-Qaidan vainoaman, Bagdadista kotoisin olleen irakilaismiehen ja hänen perheensä palauttamista Irakiin ja sisäisen paon mahdollisuutta. Ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan kuvannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklasta johtuvat vaatimukset ulkomaalaisen maasta poistamista koskevalle harkinnalle (tuomion kohdat 77–105). Edelleen tuomiossa on koottu yhtäältä Irakin yleistä turvallisuustilannetta, Irakin turvallisuusviranomaisten toimintakykyä ja sisäisen paon mahdollisuutta koskevaa maatietoa vuosilta 2014–2015 sekä toisaalta ulkomaisten joukkojen kanssa yhteistyötä tehneiden henkilöiden olosuhteita koskevaa maatietoa (tuomion kohdat 31–46).

Ihmisoikeustuomioistuin katsoi muun ohella puolueettomien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen maatietoraportit huomioon ottaen, ettei väkivallan voimakkuus Bagdadin kaupungissa yllä tasolle, joka sellaisenaan merkitsisi todellista uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisesta kohtelusta, vaikka turvallisuustilanne siellä onkin heikentynyt (tuomion kohta 110). Koska yleinen turvallisuustilanne Irakissa ei estä hakijoiden palauttamista, asiassa tuli tuomioistuimen mukaan arvioida, kohtaisivatko hakijat henkilökohtaisten olosuhteidensa perusteella todellisen vaaran ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisesta kohtelusta, jos heidät karkotettaisiin Irakiin (tuomion kohta 111).

Tuomioistuin totesi monista puolueettomista ja luotettavista lähteistä käyvän ilmi, että henkilöt, jotka erilaisin tavoin tekivät yhteistyötä miehittäjävaltioiden viranomaisten kanssa Irakissa, olivat sodan jälkeen olleet ja ovat edelleen al-Qaidan ja muiden ryhmien erityisen mielenkiinnon kohteina. Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoviranomaisen vuonna 2009 tekemän raportin mukaan siviilihenkilöt, jotka olivat kytköksissä monikansallisiin joukkoihin Irakissa, olivat vaarassa joutua muiden kuin valtiollisten toimijoiden erityisen mielenkiinnon kohteiksi. Edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoviranomaisen raportissa vuodelta 2014 todettiin, että henkilöt, joiden oletettiin tekevän yhteistyötä tai jotka olivat aiemmin olleet yhteistyössä Irakin hallituksen tai sen toimielinten, Yhdysvaltojen tai monikansallisten joukkojen taikka ulkomaisten yritysten kanssa, olivat vaarassa joutua vainotuiksi Irakissa (tuomion kohta 116). Tuomioistuin otti huomioon, että ulkomaisten joukkojen ja viranomaisten kanssa tehdyn yhteistyön luonne ja aste sekä yhteistyöstä aiheutuva vaara saattavat vaihdella (tuomion kohta 117).

Ihmisoikeustuomioistuin lausui, että Irakin turvallisuus- ja oikeusjärjestelmän toimintakyvyssä on puutteita, jotka ovat lisääntyneet vuodesta 2010 lukien (tuomion kohta 120). Monimutkaisen ja epävakaan yleisen turvallisuustilanteen huomioon ottaen tuomioistuin katsoi, että Irakin viranomaisten kykyä suojella kansalaisiaan on pidettävä alentuneena. Vaikka viranomaissuojelun taso Irakissa saattaa edelleen olla riittävää valtaosalle väestöä, erityisen mielenkiinnon kohteena olevien henkilöiden tilanne on toinen. Tuomioistuin ei vakuuttunut siitä, että hakijoiden erityiset olosuhteet huomioon ottaen irakilaisviranomaiset kykenisivät tarjoamaan heille tehokasta suojelua al-Qaidan tai muiden yksityisten ryhmien uhkauksia vastaan. Tuomioistuimen mukaan hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet ja irakilaisviranomaisten alentunut kyky tarjota suojelua kansalaisilleen aikaansaavat todellisen vaaran ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisesta kohtelusta Irakiin palautettaessa (tuomion kohta 121). Koska irakilaisviranomaisten kykyä suojata hakijoita oli tuomioistuimen mukaan pidettävä alentuneena koko Irakissa, sisäisen paon mahdollisuutta ei ollut pidettävä realistisena vaihtoehtona heidän tapauksessaan (tuomion kohta 122).

2.6 Irakia koskevaa maatietoutta

Maahanmuuttoviraston päätöksessä ja hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä edellä esitetyn Irakia koskevan maatiedon lisäksi ratkaisua tehtäessä on otettava huomioon muun ohella eri valtioiden, Yhdistyneiden kansakuntien eri organisaatioiden ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen tuottama luotettava ja objektiivinen maatietous Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksiä seuranneelta ajalta.

Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoviranomaisen elokuussa 2016 julkaisemissa Irakia koskevissa maatietoraporteissa on viitattu Ison-Britannian ensimmäisen asteen maahanmuutto- ja turvapaikkatuomioistuimen (UK Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber)) asiassa AA (Article 15(c)) Iraq CG [2015] UKUT 00544 (IAC) 30.9.2015 antamaan päätökseen. Päätöksen mukaan mielivaltainen väkivalta suurimmassa osassa Bagdadin lääniä, Bagdadin kaupungissa, eteläisissä lääneissä ja Irakin kurdialueella (KRI) ei ole noussut vielä sellaiselle asteelle, että kenen tahansa voitaisiin sen perusteella katsoa olevan todellisessa vaarassa joutua mielivaltaisen väkivallan uhriksi pelkästään puheena olevilla alueilla oleskelun perusteella. (UK Home Office: Country Information and Guidance, Iraq: Security situation in Baghdad, the south and the Kurdistan Region of Iraq (KRI), elokuu 2016.)

Sunnien ja shiiojen alueellinen eriytyminen Bagdadissa on vuodesta 2003 lähtien syventynyt, ja shiiojen asema hallitsevana osapuolena on vahvistunut. Shiiat valtasivat monia sunnien ja muiden vähemmistöjen asuttamia alueita ja muuttivat näin Bagdadin pääasiassa shiiakaupungiksi. Bagdadin kaupungissa on edelleen joitakin sunnien hallitsemia alueita. Sunnit ovat vähemmistössä, mutta yli seitsemän miljoonan asukkaan kaupungissa on syytä olettaa olevan satoja tuhansia sunneja. Hallituksen joukkojen on raportoitu pahoinpidelleen sunneja. Yleisesti ottaen sunneihin ei kuitenkaan kohdistu valtion taholta todellista vainon tai vakavan haitan vaaraa. Vaikutusvaltaiset shiiamilitiat ovat loukanneet sunnien ihmisoikeuksia muun ohella Bagdadissa, ja sunnit saattavat kohdata todellista shiiamilitioiden vainon tai vakavan haitan uhkaa Bagdadissa. Sunnin ei yleensä ole mahdollista saada suojelua viranomaisilta todellisen vainon tai vakavan haitan uhatessa. Hakijan henkilökohtainen tilanne saattaa kuitenkin heimoon, perheeseen tai poliittisiin kytköksiin liittyvät olosuhteet huomioon ottaen olla sellainen, että häneen ei kohdistu mainittua uhkaa ja hän voi palata tai siirtyä Bagdadiin.(UK Home Office: Country Information and Guidance, Iraq: Sunni (Arab) Muslims, elokuu 2016.)

Yhdysvaltojen ulkoministeriön uskonnonvapautta vuonna 2015 käsittelevän raportin mukaan Irakin hallinto käytti edelleen terrorismin vastaista lakia tekosyynä sunnien pidättämiselle ilman mahdollisuutta oikeudenmukaiseen menettelyyn. Terrorismin vastaisen lain nojalla pidätettyjen sunnimiesten kidutuksesta, kaltoinkohtelusta ja kuolemista on raportoitu. Sunniarabit kertoivat joidenkin hallinnon virkamiesten käyttäneen uskonsuuntaukseen perustuvaa profilointia pidätyksissä ja vangitsemisissa sekä pitäneen uskontoa ratkaisevana seikkana työhönotosta päättäessään. Turvallisuusjoukkojen, aseellisten ryhmien ja terroristiryhmien oikeudenloukkaukset johtivat virallisiin tutkintoihin harvoin.

Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuva ryhmittymä (Islamic State of Iraq and al-Sham, ISIS) jatkoi eri uskonyhteisöjen jäseniin kohdistamiaan oikeudenloukkauksia, mutta väkivalta kohdistui erityisesti muihin kuin sunneihin. Valtaamillaan alueilla ISIS syyllistyi edelleen surmiin ja joukkoteloituksiin, raiskauksiin, sieppauksiin sekä erityisesti vähemmistöuskonyhteisöjen naisiin ja lapsiin kohdistuneisiin kaappauksiin ja orjuuttamiseen. Lisäksi ISIS jatkoi itsemurhapommituksia ja autopommi-iskuja kaikkia yhteiskunnallisia ryhmiä vastaan.

Irakin turvallisuustilanteen huonontumista seurasi yhteisöjen välinen väkivalta, johon syyllistyivät pääasiassa uskonsuuntausten aseelliset ryhmittymät eri puolilla maata. Monet uskonnolliset vähemmistöryhmät kokivat paikallisen enemmistöryhmän heihin kohdistamaa väkivaltaa ja häirintää. Aseelliset ryhmät kohdistivat sunneihin teloitustyylisiä surmia sekä tuhosivat koteja ja liikepaikkoja. Irakin ja Irakin Kurdistanin turvallisuusviranomaiset sekä niihin kytköksissä olevat aseelliset ryhmät syyllistyivät mielivaltaisiin surmiin, sieppauksiin, laittomiin pidätyksiin, häätöihin sekä sunniarabiyhteisöjen omaisuuden ryöstämiseen ja tuhoamiseen. Hallinto tuki ISISin vastaiseen taisteluun osallistuvien vapaaehtoisten aseellisten joukkojen muodostamista, ja Popular Mobilization Forces (PMF, joka tunnetaan myös nimellä Popular Mobilization Units, PMU) -katto-organisaatio nimitettiin 7.4.2015 hallinnon viralliseksi toimielimeksi, joka toimii pääministerin alaisuudessa. Pääministerin mahdollisuuksista johtaa PMF-joukkoja on kuitenkin vallinnut erimielisyyttä. (United States Department of State: 2015 Report on International Religious Freedom – Iraq, 10.8.2016.)

Ruotsin maatietopalvelun 18.7.2016 julkaiseman Irakin turvallisuustilannetta käsittelevän raportin mukaan Bagdadissa pommi-iskut, kidnappaukset ja ampumiset vahingoittavat sekä sunni- että shiiaväestöä koko pääkaupungin alueella. Turvallisuustilanne Bagdadissa eskaloitui huhtikuun lopulla ja toukokuussa synkronoitujen autopommi- ja itsemurhaiskujen takia. Turvallisuustilannetta vaikeuttaa korruption ja nepotismin leimaama heikko politiikka sekä taloudellinen kriisi. Uskonnollinen kapeakatseisuus, fundamentalismi ja äärilahkot pahentavat lisäksi tilannetta. Ulkopuolelta tulevia sunneja kohtaan tunnetaan suurta epäluottamusta, sillä heitä pidetään ISISin kannattajina. Sunneja pysäytetään ja häiriköidään shiiamilitioiden hallinnoimilla tiesuluilla. (Center för land-information och landanalys inom migrationsområdet (Lifos) temarapport: Irak: säkerhetsläget – första halvåret 2016, 18.7.2016.) Ruotsin maahanmuuttoviraston oikeudellinen osasto on julkaissut 15.11.2016 päivätyn kannanoton (Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak), joka ei Bagdadin osalta olennaisesti eroa juuri mainitussa raportissa esitetystä arviosta.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) toukokuussa 2016 julkaistussa Bagdadiin suuntautuvan sisäisen paon mahdollisuutta koskevassa raportissa on todettu muun ohella, että ISISin vuoden 2014 hyökkäysten seurauksena shiiamilitiat ovat vahvistuneet ja saaneet valtaa Irakin turvallisuusviranomaisten kontrolloimilla alueilla mukaan lukien Bagdadissa. Militiat toimivat PMU-katto-organisaation alla.

Bagdadissa sunniarabeihin on kohdistunut vuodesta 2014 lähtien uusi väkivallan aalto, ja he ovat joutuneet alttiiksi muun muassa tappouhkauksille, sieppauksille, katoamisille ja mielivaltaisille teloituksille. PMU:hun kuuluvat henkilöt ovat kohdistaneet kidnappauksia, kidutusta, mielivaltaisia teloituksia, häätöjä, varkauksia ja omaisuuden tuhoamista pääosin miespuolisiin sunniarabisiviileihin kostotoimenpiteinä sunnien oletetusta tuesta ISISille. Shiiamilitioiden on raportoitu miehittävän tarkastuspisteitä yhdessä Irakin turvallisuusviranomaisten kanssa, partioivan katuja tunnuksettomissa autoissa ja suorittavan kotietsintöjä. Militioiden jäsenet käyttävät tarkastuspisteitä sunnien pelotteluun, ja sunneja katoaa tarkastuspisteiltä. Suurin osa vuoden 2005 terrorismin vastaisen lain nojalla pidätetyistä henkilöistä on miespuolisia sunniarabeja. Sunniarabitaustaisten sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden suuri määrä on lisännyt närkästystä, pelkoa ja epäluuloa sisäisesti siirtymään joutuneita kohtaan. Heidän epäillään olevan ISISin jäseniä tai suhtautuvan siihen myötämielisesti.

Bagdadissa ja sen ympärillä noudatettavista tiukoista turvatoimista huolimatta läänissä tapahtuu säännöllisesti autopommi-, itsemurha-, kranaatinheitin- ja salamaiskuja. Iskujen suuri määrä vaikuttaa kaikkiin siviileihin. Pääkaupunki ja sitä ympäröivät läänit ovat ISISin iskujen pääasiallisina kohteina. Bagdadiin on kohdistunut suurin määrä turvallisuuteen liittyvistä välikohtauksista: määrä nousi keskimäärin 10,6 päivittäisestä välikohtauksesta vuonna 2015 keskimäärin 11,67 päivittäiseen välikohtaukseen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. (UNHCR: Relevant COI for Assessments on the Availability of an Internal Flight or Relocation Alternative (IFA/IRA) in Baghdad for Sunni Arabs from ISIS-Held Areas, toukokuu 2016.)

Norjan maatietopalvelu Landinfon 7.4.2016 antamassa maatietovastauksessa ulkomaalaisten joukkojen kanssa yhteistyötä tehneiden henkilöiden asemasta on todettu muun ohella, että shiiamilitiat kohdistivat oikeudenloukkauksia aikaisemmin ja erityisesti vuosina 2005–2008 niihin, joilla oli yhteyksiä ulkomaisiin joukkoihin. Vuoden 2011 yhdysvaltalaisten vetäytymisen jälkeen tilanne on muuttunut, joskin tapauksia oli vielä vuonna 2012. Shiiamilitioiden erityinen mielenkiinto on keskittynyt nykyisin ISISin vastaiseen taisteluun yhdessä turvallisuusjoukkojen ja Yhdysvaltain asevoimien kanssa, ja amerikkalaisten läsnäolo Irakissa on koulutuksen ja neuvonnan myötä jälleen lisääntynyt. Ulkomaalaisten joukkojen kanssa tekemisissä olevat irakilaissotilaat ovat uhatuimpia. Oikeudenloukkausten aiheuttajana eivät tosin enää ole shiiamilitiat vaan niiden ja amerikkalaisten yhteinen vihollinen ISIS. (Irak: Situasjonen for personer som har jobbet for utenlandske selskaper, 7.4.2016.)

Amnesty Internationalin 24.2.2016 julkaiseman Irakia koskevan raportin mukaan aseelliset joukot surmasivat ja vahingoittivat siviilejä koko Irakin alueella itsemurha- ja autopommi-iskuin. Turvallisuusjoukot ja PMU-joukot syyllistyivät sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Loukkausten kohteena olivat suurimmaksi osaksi ISISin hallinnoimilla alueilla asuvat sunniyhteisöt. (Amnesty International Report 2015/16 – Iraq, 24.2.2016.)

Human Rights Watch on 27.1.2016 Irakia koskevassa maaraportissaan todennut muun ohella, että Bagdadissa toimii rikollisjoukkoja, joilla on heidän sunniuhriensa mukaan kytköksiä maan turvallisuuspalveluun ja shiiamilitioihin. Viranomaiset eivät ole tutkineet rikollisjoukkojen suorittamia salamurhia ja uhkauksia. (Human Rights Watch: World Report 2016 – Iraq, 27.1.2016.)

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu on Bagdadin turvallisuustilannetta ja shiiamilitioita koskevassa teemaraportissaan 29.4.2015 todennut shiiamilitioiden vainonneen sunneja. Erityisesti Asai’b Ahl al-Haqqin (AAH) teot näyttävät kattavan kaiken uhkailusta tappoon. Ryhmä toimii melko laaja-alaisesti Bagdadin alueella. Institute for the Study of War on raportoinut Asa’ib Ahl al-Haqqin surmanneen sunnisiviilejä toukokuusta 2013 lähtien. AAH:n komentajan mukaan militia teloittaa takaisin valtaamiltaan alueilta kiinni saamiaan sunneja Bagdadin ulkopuolella. Paikallisen ihmisoikeusjärjestön työntekijä kertoo, että muun muassa Ghazaliyan kaupunginosassa on vaarallista vierailla shiiamilitioiden uhan vuoksi. Jotkut sunnit Bagdadissa ripustavat shiiojen uskonnollisia tunnuksia kotiensa ulkopuolella välttyäkseen shiiamilitioiden huomiolta. Shiiamilitioiden sanotaan myös käyttävän taistelua ISISiä vastaan tekosyynä hyökkäyksilleen sunniyhteisöä vastaan. AAH:n jäseniksi tunnistetut miehet ovat siepanneet sunnimiehiä muun ohella Ghazaliyan kaupunginosassa. Sieppaajat olivat pukeutuneet siviilivaatteisiin ja he ajoivat armeijan autoa, jossa ei ollut rekisterikilpiä. Kussakin sieppaustapauksessa siepatut miehet löydettiin päähän ammuttuina muutamaa päivää myöhemmin. (Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun julkinen teemaraportti: Bagdadin turvallisuustilanne – shiiamilitiat, 29.4.2015.)

2.7 Muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista saatu selvitys

Bagdadin Ghazaliyan kaupunginosasta kotoisin oleva muutoksenhakija on etniseltä taustaltaan arabi ja uskonnoltaan sunnimuslimi. Hän on kertonut perheeseensä kohdistuneista oikeudenloukkauksista Irakissa vuonna 2005. Isä oli Irakissa asentanut yhdysvaltalaisjoukoille valvontakameroita. Muutoksenhakijan kertoman mukaan isään oli sekä tämän yhdysvaltalaisjoukkojen kanssa tekemän yhteistyön että sunnalaisuuden vuoksi kohdistunut Irakin hallinnon ja shiiamilitia Mahdin armeijan oikeudenloukkauksia. Myös muutoksenhakijan äitiin, siskoon ja isänäitiin on kerrottu kohdistuneen väkivaltaa, kun rikolliset tunkeutuivat perheen kotiin Irakissa. Maahanmuuttovirasto on hyväksynyt muutoksenhakijan kertomuksen Irakin tapahtumista.

Kotimaastaan Syyriaan vuonna 2005 perheensä kanssa paennutta muutoksenhakijaa on hänen kertomansa mukaan uhattu Irakissa, minkä lisäksi hän on Syyriassa joutunut tuntemattomien henkilöiden oikeudenloukkausten kohteeksi. Muutoksenhakija on valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan esittänyt, että hän on perheensä miespuolisena jäsenenä edelleen uhkausten kohteena Irakissa. Hän on kertonut saaneensa kuulla isältään ja Bagdadissa asuvalta isän serkulta, että heitä on käyty kyselemässä. Muutoksenhakijan mukaan kyselijänä on ollut todennäköisesti militiaryhmä Asaib Ahl Al-Haq.

Muutoksenhakija on kertonut, ettei hänellä ole Bagdadissa lähisukulaisia. Muutoksenhakijan vanhemmat ja sisarukset ovat tällä hetkellä Turkissa. Lisäksi muutoksenhakijan isään kohdistuneen ampumisen yhteydessä halvaantuneen enon on kerrottu olevan Amerikassa, äidin siskon Turkissa ja sedän Arabiemiirikunnissa.

2.8 Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kyse turvapaikan antamisen ja toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksistä, joita arvioitaessa on otettava huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklasta johdettu ehdoton palautuskielto. Kielto ilmenee myös Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentin toisesta virkkeestä sekä ulkomaalaislain 147 §:stä. Palautuskiellon soveltamista ohjaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja oikeuskäytäntö. Ehdottoman palautuskiellon soveltuessa kansainvälistä suojelua hakevalle myönnetään lähtökohtaisesti vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella.

Muutoksenhakijan valituksen johdosta on ensin ratkaistava, onko hänelle ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myönnettävä turvapaikka sen vuoksi, että hänellä olisi kotimaassaan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta ja hän on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Jos edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos muutoksenhakija palautetaan kotimaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Mikäli muutoksenhakijan ei henkilökohtaisten olosuhteidensa perusteella katsota olevan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun toissijaisen suojelun tarpeessa, asiassa on ratkaistava, onko Bagdadin kaupungissa vallitsevan mielivaltaisen väkivallan aste saavuttanut niin korkean tason, että muutoksenhakija sinne palautettuna siviilihenkilönä joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun todelliseen vaaraan. Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohta on säädetty uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdan saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta ja sitä sovellettaessa on otettava huomioon edellä kohdassa 2.3.2 esitetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että mielivaltaisen väkivallan astetta Bagdadissa arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella siellä esiintyvän väkivallan ilmenemismuodot ja voimakkuus, konfliktin luonne ja osapuolet, siviilikuolemien ja -loukkaantumisten määrä, Bagdadista sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä, konfliktin maantieteellinen vaikutusalue sekä Bagdadissa asuvien päivittäisen elämän olosuhteet. On erityisesti huomattava, että oleskeluluvan myöntämistä toissijaisen suojelun perusteella harkittaessa mielivaltaisen väkivallan astetta arvioidaan alueen paikallisväestön olosuhteiden kannalta.

Bagdadin turvallisuustilanteen epävakaus liittyy yhtäältä islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvan ryhmittymän (Islamic State of Iraq and al-Sham, ISIS) ja muiden kapinallisryhmittymien kaupungissa suorittamiin terrori-iskuihin ja toisaalta turvallisuusjoukkojen sekä niihin kytköksissä olevien shiiamilitioiden väkivaltaan ja erityisesti sunneihin kostotoimenpiteinä kohdistettuihin oikeudenloukkauksiin. Summittaisten terrori-iskujen uhriksi joutumista on pidetty Bagdadissa shiioihin kohdistuvana vaarana. Maatietolähteet kuitenkin vahvistavat, että väkivalta vahingoittaa sekä sunni- että shiiamuslimeja koko pääkaupungin alueella. Sunnien on puolestaan raportoitu altistuvan eritoten Irakin turvallisuusjoukkojen ja shiiamilitioiden uskonsuuntaukseen perustuvalle profiloinnille ja kaupungissa sijaitsevilla lukuisilla tarkastuspisteillä tapahtuville oikeudenloukkauksille, kuten surmille, oikeudettomille pidätyksille ja väkivallalle. Bagdadin kaupungissa shiiojen ja sunnien asuinalueiden eriytyminen on voimistunut vuodesta 2003 lukien. Vaikka sunnit ovat noin seitsemän miljoonan ihmisen kaupungin alueella vähemmistönä, heitä oletetaan olevan kaupungissa kuitenkin edelleen satoja tuhansia.

Yhdysvaltain ulkoministeriön elokuulta 2016 olevan uskonnonvapautta koskevan raportin ja Ruotsin maatietopalvelun heinäkuulta 2016 olevan teemaraportin mukaan turvallisuustilanne Bagdadissa on heikentynyt etenkin uskonsuuntausten välisen väkivallan seurauksena. Lisäksi heikentynyt turvallisuustilanne on lisännyt yleistä rikollisuutta. Varsinainen konflikti ISISin kanssa on keskittynyt Länsi- ja Luoteis-Irakiin, mutta terrorismi ja uskonsuuntausten välinen väkivalta ovat heijastuneet myös muualle ja etenkin pääkaupunkiin. Elämää Bagdadissa leimaa epävarman turvallisuustilanteen aiheuttama kaupunkilaisten pelko. Päivittäinen elämä liikenteineen, kaupankäynteineen, teollisuuksineen ja julkisine palveluineen kuitenkin jatkuu väkivaltaisista välikohtauksista huolimatta.

Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoviranomaisen elokuussa 2016 julkaisemien maatietoraporttien mukaan kuukausittaisten siviilikuolonuhrien määrä Bagdadissa on eri tilastojen perusteella ollut noin 250–500 henkeä ja kuukausittaisten siviilien loukkaantumisten määrä noin 600–1 000. Vaikka Bagdadin kaupungin asukkaat ovat oikeutetusti peloissaan kotikaupunkinsa turvallisuustilanteen vuoksi, mielivaltaisen väkivallan vuoksi suoraan tai välillisesti kuolleiden ja loukkaantuneiden osuus Bagdadissa asuvien kokonaismäärästä on pysynyt tilastollisesti suhteellisen vähäisenä.

Maatietoraporttien perusteella vajaasta 3,4 miljoonasta ISISiin liittyvän konfliktin vuoksi sisäisesti siirtymään joutuneesta irakilaisesta noin 520 000 on siirtynyt Bagdadiin, mikä tarkoittaa noin 15 prosentin osuutta vuodesta 2014 lähtien sisäisesti paenneiden irakilaisten kokonaismäärästä. Suurin osa Bagdadiin paenneista on Länsi- ja Luoteis-Irakin kiistellyiltä alueilta kotoisin olevia sunniarabeja. Bagdadista kotoisin olevia sisäisesti siirtymään joutuneita on maatietolähteiden perusteella noin 50 000, joista 58 prosenttia on siirtynyt läänin sisällä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä esitetty maatieto kokonaisuudessaan huomioon ottaen, ettei mielivaltaisen väkivallan aste Bagdadin kaupungissa yllä tasolle, joka sellaisenaan merkitsisi todellista uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisesta kohtelusta, vaikka turvallisuustilanne kaupungissa on viimeisten maatietoraporttien perusteella heikentynyt. Mielivaltaisen väkivallan ei sellaisenaan ole katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle sellaista uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdassa ja ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 alakohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sen perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadin kaupungista. Myöskään sunnitaustaisten henkilöiden ei ole maatiedon perusteella katsottava olevan Bagdadissa yksistään uskonnollisen identiteettinsä perusteella vakavassa ja henkilökohtaisessa mielivaltaisen väkivallan vaarassa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon Bagdadin kaupungin yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien kollektiivisten seikkojen lisäksi myös kunkin hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Mitä paremmin hakija pystyy näyttämään toteen, että ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua. Henkilökohtaisia olosuhteita arvioitaessa on harkittava, onko hakija hänen henkilöönsä tai hänen edustamaansa henkilöryhmään liittyvän erityisen kiinnostuksen kohteena siten, että hänelle tämän vuoksi tulee myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Tässä harkinnassa on otettava huomioon muun ohella hänen sukupuoleensa, ikäänsä, henkilökohtaisiin kokemuksiinsa sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään tai vähemmistöön kuulumiseen liittyvät seikat. Lisäksi henkilökohtaisia olosuhteita ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla arvioitaessa henkilön haavoittuvalle asemalle esimerkiksi yksinäisenä naisena tai yksinhuoltajana taikka perheettömänä ja heimon tuen ulkopuolelle jäävänä henkilönä on annettava asianmukainen painoarvo.

2.9 Johtopäätökset

2.9.1 Turvapaikka

Muutoksenhakijan isään tämän amerikkalaisjoukkojen kanssa tekemän yhteistyön ja uskonsuuntauksen perusteella vuonna 2005 kohdistuneeksi väitetyt oikeudenloukkaukset eivät osoita, että muutoksenhakijalla itsellään olisi perusteltua aihetta pelätä joutuvansa uskonnon tai isän oletetun poliittisen mielipiteen perusteella vainotuksi kotimaassaan Irakissa. Muutoksenhakijaan itseensä ei ole esitetty kohdistuneen oikeudenloukkauksia Irakissa, eikä hänen Syyriassa kokemistaan oikeudenloukkauksista esittämänsä perusteella voida katsoa, että hän täyttäisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetun turvapaikan myöntämisen edellytykset suhteessa kotimaahansa Irakiin.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita turvapaikan osalta.

2.9.2 Toissijainen suojelu

Muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista saadun selvityksen perusteella hänen ei ole katsottava olevan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kuolemanrangaistuksen, teloituksen, kidutuksen taikka muun epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun tai rangaistuksen vaarassa.

Koska mielivaltaisen väkivallan ei sellaisenaan ole katsottava aiheuttavan muutoksenhakijalle sellaista vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sen perusteella, että hän on kotoisin Bagdadin kaupungista, asiassa on vielä ratkaistava, onko muutoksenhakija ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun toissijaisen suojelun tarpeessa henkilökohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia.

Muutoksenhakijan isällä on henkilökohtaisia ja vakavia kokemuksia mielivaltaisesta väkivallasta Bagdadissa. Nämä kokemukset, joiden vuoksi muutoksenhakija perheineen on paennut Syyriaan vuonna 2005, eivät yksin osoita, että mielivaltaisen väkivallan vaara koskisi juuri muutoksenhakijaa hänen henkilökohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia. Kokemukset on kuitenkin otettava huomioon, kun arvioidaan, koskeeko ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 momentissa tarkoitettu vaara juuri häntä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijaan henkilökohtaisesti kohdistuvan mielivaltaisen väkivallan todennäköisyyttä ja vakavuusastetta arvioitaessa on annettava merkitystä isän amerikkalaisten kanssa tekemän yhteistyön ja siitä johtuvaksi väitetyn mielenkiinnon ohella erityisesti niille seikoille, että muutoksenhakija on yli 10 vuotta sitten paennut perheensä kanssa isäänsä kohdistuneiden uhkausten vuoksi Irakista Syyriaan ja oleskellut koko tämän ajan kotimaansa ulkopuolella ja että hän olisi kertomansa mukaan Bagdadissa ilman perhesiteitä. Turvallisuusjoukkojen ja niihin kytköksissä olevien shiiamilitioiden toiminnasta Bagdadin kaupungin lukuisilla tarkastuspisteillä saatavilla oleva maatieto huomioon ottaen muutoksenhakijaan voi useita vuosia Syyriassa oleskelleena perheettömänä nuorena miehenä kohdistua sekä Irakin turvallisuusviranomaisten että shiiamilitioiden erityistä mielenkiintoa alueelle palatessaan. Kun otetaan huomioon Bagdadin turvallisuustilanteesta ja muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saatu selvitys sekä se seikka, että muutoksenhakijan taustan omaavan henkilön ei Bagdadissa yleensä ole mahdollista saada tehokasta suojelua viranomaisilta vakavan haitan uhatessa, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on esitetty merkittäviä perusteita uskoa hänen olevan todellisessa vaarassa joutua Bagdadiin palautettuna kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Maahanmuuttovirasto on päätöksessään hyväksynyt muutoksenhakijan kertomuksen, ettei hänen ole hänen uskontonsa huomioon ottaen mahdollista siirtyä asumaan Etelä-Irakin shiiavaltaisille alueille tai muualle Irakiin. Maahanmuuttoviraston päätöksessä lausuttu huomioon ottaen muutoksenhakijan ei voida edellyttää turvautuvan kotimaassaan ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitetun sisäisen paon mahdollisuuteen.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava siltä osin kuin muutoksenhakijalle ei ole myönnetty oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun oleskeluluvan myöntämiseksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Janne Aer ja Petri Helander. Asian esittelijä Elina Immonen.