KHO:2017:15

ELY-keskus oli peruuttanut pysyvästi A Ky:n tavaraliikenneluvat kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain (tavaraliikennelaki) 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla A Ky:llä olevien erääntyneiden verovelkojen ja ulosottoperinnässä olevien velkojen vuoksi. EY:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan liikenteenharjoittajan on täytettävä muun ohella asetuksessa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset. Asetuksen mukaan jäsenvaltiolla on oikeus asettaa liikenteenharjoittajalle asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia, jos ne ovat oikeasuhtaisia ja syrjimättömiä.

Tavaraliikennelain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista edellytystä siitä, ettei liikenteenharjoittajalla ole maksukykyyn nähden vähäistä suurempia verojen ja muiden lainkohdassa tarkoitettujen maksujen laiminlyöntejä, oli pidettävä liikenteenharjoittaja-asetuksen sallimana oikeasuhtaisena ja syrjimättömänä lisävaatimuksena. ELY-keskus oli voinut perustaa päätöksensä yksinomaan mainittuun lainkohtaan, eikä sillä seikalla, täyttikö A Ky liikenteenharjoittaja-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiset vakavaraisuusvaatimukset, ollut asiassa merkitystä.

Maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 1 artikla, 3 artikla 1 kohta c alakohta ja 2 kohta, 7 artikla 1 kohta sekä 13 artikla 1 kohta c alakohta ja 3 kohta

Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä 8 § 1 momentti 1 ja 4 kohta, 13 § 1 momentti, 20 § 2 momentti 1 kohta sekä 21 a § 1 ja 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1605/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on päätöksellään 8.7.2014 pysyvästi peruuttanut valittajan A Ky:n kotimaan tavaraliikenneluvat kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla. Päätös on määrätty täytäntöönpantavaksi seitsemäntenä päivänä päätöksen tiedoksisaannista, jonka jälkeen peruutetut liikenneluvat on viipymättä palautettava ELY-keskukselle.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on antamallaan välipäätöksellä kieltänyt valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa ehkä toisin määrätään.

Hallinto-oikeus on hylännyt A Ky:n ELY-keskuksen päätöksestä tekemän valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan liikennelupa myönnetään hakijalle, jolla ei ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin.

Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan liikenneluvan hakija tai haltija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen aloittamiseen ja sen asianmukaiseen hoitamiseen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 7 artiklan 1 kohdan mukaan täyttääkseen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vakavaraisuusvaatimuksen yrityksen on pystyttävä keskeytyksettä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana. Tätä varten yrityksen on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että sillä on kunakin vuonna käytössään pääomaa ja vararahastoja yhteensä vähintään 9 000 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 5 000 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta.

Asiassa saatu selvitys

ELY-keskus on valituksenalaisella päätöksellä 8.7.2014 peruuttanut pysyvästi päätöksessä mainitut valittajan kotimaan tavaraliikenneluvat. Päätöksen perustelujen mukaan eräs luvan myöntämisen edellytyksistä on vakavaraisuus eli se, että yritys muun muassa pystyy keskeytyksettä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan. Valittajalla oli vuosivalvonnan yhteydessä todettu olevan erääntynyttä verovelkaa 55 667 euroa ja ulosottoperintään siirtynyttä velkaa yhteensä 35 741 euroa. Valittajalle oli annettu kuuden kuukauden määräaika vakavaraisuutta koskevan puutteen korjaamiseksi. Määräajan jälkeen 27.6.2014 suoritetun uusintakyselyn mukaan valittajan erääntyneiden verovelkojen määrä oli ollut 38 237 euroa.

Verohallinnon velvoitteidenhoitoselvityksen 27.6.2014 mukaan valittajan tilinpäätöksessä 31.8.2013 oman pääoman määrä oli ollut negatiivinen 86 084 euroa, lyhytaikaisten velkojen määrä yli 200 000 euroa ja maksuvalmius 0,45. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon liitteenä olevan Verohallinnon 9.9.2014 päivätyn velvoitteidenhoitoselvityksen mukaan valittajan verovelkojen määrä oli ollut 30 106 euroa. Etelä-Savon ulosottoviraston 8.9.2014 päivätyn todistuksen mukaan valittajalla on ollut ulosotossa arvonlisävero-, ennakonpidätys- ja työnantajan sosiaaliturvamaksuasioita sekä 8.8.2014 vireille tullut työntekijän eläkevakuutusmaksuasia, yhteensä 12 610 euroa.

Valituksen liitteenä olevan sähköpostiviestin mukaan valittaja on 15.7.2014 tehnyt Etelä-Savon ulosottoviraston kanssa maksusopimuksen, joka on voimassa 31.7.2014 alkaen. Valittajan hallinto-oikeudelle toimittaman vastineen mukaan verotilillä ollut verovelka on 25.10.2014 maksettu kokonaan. Valittaja on 27.10.2014 maksanut ulosottovirastolle 12 000 euroa, minkä jälkeen verovelkaa on ollut ulosotossa 13 294 euroa. Vastineen mukaan vuoden 2013 lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy muun muassa loma-ajan palkkavelkaa, joka erääntyy maksettavaksi vasta vuoden päästä kesällä. Kun tämä huomioidaan laskelmassa, rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen velan suhteeksi saadaan 0,54, joka tilintarkastuskäytännössä sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Edelleen vastineessa todetaan, että tilinpäätöksessä on verotettavan tuloksen vähentämiseksi tehty vapaaehtoinen toimintavaraus 60 000 euroa, minkä seurauksena oma pääoma on vastaavasti pienentynyt.

ELY-keskuksen vastineen johdosta antaman lausuman mukaan valittajalla on edelleen merkittävä määrä verovelkaa. Lausumaa varten pyydetyn velvoitteidenhoitoselvityksen mukaan valittajalla on verotilin alijäämää 9 681 euroa ja erääntyneitä verovelkoja 20 367 euroa, joista 6 131 euroa on ulosottoperinnässä.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset

Edellä mainittujen säännösten mukaan liikenneluvan haltija on katsottava vakavaraiseksi, jos se kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että sillä on riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen asianmukaiseen hoitamiseen. Yrityksen on pystyttävä keskeytyksettä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittajalla on vuosivalvonnan yhteydessä ja valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut erääntyneitä verovelkoja. Näistä huomattava osa on säännönmukaisesti siirtynyt ulosottoperintään. Ulosottoperintään on valituksenalaisen päätöksen antamisen jälkeenkin siirtynyt myös työnantajan lakisääteinen eläkevakuutusmaksuasia. Valittaja ei siten ole asianmukaisesti hoitanut taloudellisia velvoitteitaan, vaan se on toistuvasti laiminlyönyt verojen ja työsuhteeseen liittyvien lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen.

Vaikka verovelan määrä on pienentynyt siitä, mitä se on ollut vuosivalvonnan aikana, verovelan jäljellä oleva määrä ja sen hoitamatta jättäminen osoittavat, että velan määrä on valittajan maksukykyyn nähden vähäistä suurempi. Valittajan ei näin ollen voida katsoa täyttävän liikenneluvan myöntämisen edellytyksiä vakavaraisuuden osalta.

Sillä seikalla, että valittaja on sittemmin ilmoittanut huomattavasti lyhentäneensä ulosottoperintään siirtynyttä velkaa, ei ole ratkaisevaa merkitystä asian arvioinnissa. Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskus on päätösharkinnassaan ja valittajan vakavaraisuutta arvioidessaan voinut ottaa huomioon kaikki ne valittajan varallisuusasemaan liittyvät seikat, jotka ovat ilmenneet vuosivalvonnan ja uusintakyselyn perusteella saaduista Verohallinnon selvityksistä.

Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 7 artikla

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Kirmo Saastamoinen ja Riitta Huurre, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Ky on vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen antaman päätöksen täytäntöönpano kielletään siihen saakka kunnes valitus on ratkaistu. Lisäksi valtio on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun 30 päivää on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Hallinto-oikeus on arvioinut vakavaraisuuskriteerin täyttymistä väärin. Taloudellisten resurssien osalta vakavaraisuuden kriteerit täyttyvät selvästi. Koska kyseessä on kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalainen yhtiömies vastaa henkilökohtaisella varallisuudellaan yhtiön veloista, ei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) nro 1071/2009 7 artiklan 1 kohdan mukaista vakavaraisuusvaatimusta sellaisenaan voida soveltaa. Kommandiittiyhtiön oma pääoma on usein negatiivinen ilman että sillä on merkitystä yhtiön vakavaraisuuden kannalta.

Yhtiöllä on tällä hetkellä tavaraliikennelupien mukaisessa ajossa yhteensä kuusi ajoneuvoa. Edellä mainitun asetuksen mukainen vakavaraisuusvaatimus täyttyy 34 000 euron (9 000 euroa + 5 x 5 000 euroa) pääomaa ja vararahastoja koskevin osin. Tilinpäätöksen 31.8.2015 mukaan yhtiön pysyvät ja vaihtuvat vastaavat ovat yhteensä 71 011,05 euroa, mikä määrä täyttää edellä mainitun asetuksen mukaisen vaatimuksen.

Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaisesti vakavaraisuutta arvioitaessa huomioitaviksi varoiksi katsotaan muun muassa rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus ja vakuutena käytettävissä oleva käyttöomaisuus. Edellä sanottu tilinpäätösluku vastaa asetuksen ja lainkohdan edellyttämää ja Euroopan neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti laskettavaa varallisuustasoa.

Asiassa ei voida viranomaisen taholta vedota sellaisiin seikkoihin, jotka eivät ole olleet lupien peruuttamisharkinnan perusteena. Viranomainen on lausumassaan 10.12.2014 viitannut velvoitteidenhoitoselvitykseen 27.6.2014, jossa on otettu kantaa yhtiön maksuvalmiuslukuihin. Lupien peruuttamisharkinta on tehty yksinomaan verovelan määrän perusteella. Kyseistä maksuvalmiuslukuihin liittyvää seikkaa ei olisi tullut ottaa hallinto-oikeudessa huomioon.

Hallinto-oikeus on arvioinut maksuvalmiusasian virheellisesti. Verovelan tai muun velan määrän osalta ei asetuksessa ole asetettu kriteerejä. Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ulosotossa olevien verovelkojen olemassaolo ei ole este liikenneluvan myöntämiselle, kunhan verovelan määrä ei ole hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempi. Vähäisyyttä ei ole laissa määritelty.

Verovelan määrä on peruuttamispäätöstä tehtäessä ja sen jälkeen ollut yhtiön maksukykyyn nähden vähäinen. Tilinpäätöksen 31.8.2015 osoittamin tavoin yhtiön tilikauden voitto on ollut 45 138,36 euroa. Tulos ei perustu varausten muutokseen kuten edellisen tilikauden tulos oli perustunut. Valittaja on tehnyt Etelä-Savon ulosottoviraston kanssa 27.11.2015 maksusuunnitelman, joka on voimassa ja jota on noudatettu. Valittaja hoitaa verovelkaansa asianmukaisesti. Valittaja viittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen 31.12.2014 nro 14/0664/1, jossa on katsottu, että velan hoitaminen vaikuttaa arvioon velan vähäisyydestä. Yhtiön vieraan pääoman määrä tilikaudella 1.9.2014–31.8.2015 on vähentynyt 50.758,22 eurolla.

ELY-keskus on antanut lausunnon. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

ELY-keskus on peruuttanut valittajan liikenneluvat tavaraliikennelain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Kyseinen lainkohta koskee velvoitteiden hoitamista – luvan haltijalla ei voi olla veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat sen maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin.

ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa varten uuden velvoitteidenhoitoselvityksen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköiltä. Selvityksen (26.2.2016) mukaan valittajalla on erääntynyttä verovelkaa yhteensä 63 943 euroa. Näistä ulosottoperintään on siirtynyt yhteensä 56 995 euron verovelat. Kun poistetaan kahdella perintälistalla olevat päällekkäisyydet, valittajan laiminlyömien velvoitteiden määrä on yhteensä 65 790 euroa. Velvoitteiden laiminlyöntejä on ollut lähes kaksinkertainen määrä verrattuna liikennelupien peruuttamispäätöksen ajankohtaan.

Velkojen järjestelmällinen eteneminen ulosoton perittäväksi osoittaa jo sellaisenaan, ettei velvoitteista kyetä suoriutumaan asianmukaisesti. Valittajan laiminlyöntien määrä on siten maksukykyyn nähden vähäistä suurempi. Verohallinnon siirtäessä maksut ulosoton perittäväksi yrityksen maksukyky ei ole asianmukaisessa kunnossa.

Velvoitteiden asianmukainen hoitaminen on osa vakavaraisuusvaatimusta. Tämän lisäksi tavara- ja joukkoliikenneluvan haltijoiden on täytettävä EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 7 artiklassa säädetty vaatimus. Valittajan mukaan EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen vakavaraisuutta koskevaa 7 artiklaa ei voida soveltaa sellaisenaan kommandiittiyhtiöihin. Valittajan näkemys on virheellinen. Liikenteenharjoittaja-asetus on jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä ja siinä säädetyt kriteerit koskevat kaikkia tavara- ja joukkoliikenneluvan haltijoita niiden yritysmuodosta riippumatta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on EU:n liikenteenharjoittaja-asetusta soveltava toimivaltainen lupaviranomainen, jolle kuuluu lisäohjeistuksen antaminen esimerkiksi asetuksen 7 artiklaan liittyvissä kysymyksissä.

Valittaja perustelee yrityksen vakavaraisuutta yrityksen pysyvien ja vaihtuvien vastaavien (lähinnä koneet ja kalusto) määrällä. Yrityksen omaisuuden kirjanpitoarvon ja sen odotettavissa olevan myyntihinnan erotus voidaan ottaa huomioon oman pääoman oikaisuissa siten, kuin osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:ssä säädetään. Nämä oikaisut on tehtävä erityistä varovaisuutta noudattaen ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona. Taseessa olevien pysyvien ja vaihtuvien vastaavien yhteismäärää ei kuitenkaan voida suoraan laskea yrityksen omaksi pääomaksi. Tavaraliikennelain 13 §:ssä säädettyä hakijan voimavarojen laskentakaavaa ei voida soveltaa muihin kuin traktoriliikenneluvan hakijoihin. Kun kansallinen laki on ristiriidassa EU-asetuksen kanssa, sovellettavaksi tulee aina EU-asetus.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 31.12.2014 nro 14/0664/1 liittyy yrityssaneerauksessa olevan yhtiön lupa-asiaan. Päätöksessä todettiin, etteivät saneerausohjelmaan sisältyvät saneerausvelat olleet peruste katsoa yrityksen menettäneen kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa laissa tarkoitetun vakavaraisuutensa. Nyt käsiteltävänä oleva tapaus ei ole verrattavissa mainittuun saneerauksessa olevan yhtiön ratkaisuun.

Ulosottoviraston kanssa tehty maksusuunnitelma ei ole sama asia kuin velkojan kanssa tehty maksujärjestely. ELY-keskus antaa painoarvoa velkojan kanssa tehdylle maksujärjestelylle tavaraliikennelakia koskevan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön (3/2013 vp) mukaisesti. Verohallinnon kanssa tehdyille maksujärjestelyille on annettava tietty merkitys ja painoarvo lupaharkinnassa. Samanlaista painoarvoa ei anneta velkojen perintää suorittavan ulosottoviraston kanssa tehdyille maksusuunnitelmille, joihin usein siirrytään sen jälkeen kun Verohallinnon kanssa tehty maksujärjestely on rauennut.

ELY-keskus esittää valituksen ja päätöksen täytäntöönpanokieltovaatimuksen hylkäämistä. Koska oikeudenkäynti ei ole aiheutunut ELY-keskuksen tekemästä virheestä, esitetyt korvausvaatimukset ovat hallintolainkäyttölain 74 § huomioon ottaen perusteettomia ja ELY-keskus esittää niitä koskevan vaatimuksen hylkäämistä kokonaan sekä perusteidensa että määränsä osalta.

A Ky on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausuminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

3. A Ky:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavat säännökset

Maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (liikenteenharjoittaja-asetus) 1 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksella säännellään maantieliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä ja tämän ammatin harjoittamista. Saman artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan asetusta sovelletaan kaikkiin yhteisöön sijoittautuneisiin yrityksiin, jotka harjoittavat maantieliikenteen harjoittajan ammattia, artiklan 4 kohdassa säädetyin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys.

Saman asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yrityksellä, joka harjoittaa maantieliikenteen harjoittajan ammattia, on oltava asianmukainen vakavaraisuus.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat päättää asettaa lisävaatimuksia, joiden on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja jotka yritysten on täytettävä voidakseen saada luvan harjoittaa maantieliikennettä.

Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan täyttääkseen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen yrityksen on pystyttävä keskeytyksettä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana. Tätä varten yrityksen on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että sillä on kunakin vuonna käytössään pääomaa ja vararahastoja yhteensä vähintään 9 000 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 5 000 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta.

Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan, jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että on olemassa vaara, ettei yritys enää täytä 3 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, sen on ilmoitettava yritykselle asiasta. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että yksi tai useampi vaatimus ei enää täyty, se voi asettaa yritykselle tilanteen korjaamista varten jonkun seuraavista määräajoista:

---

c) enintään kuuden kuukauden määräajan, jos vakavaraisuutta koskeva vaatimus ei täyty, jotta yritys voi osoittaa, että mainittu vaatimus täyttyy jälleen pysyvästi.

Saman artiklan 3 kohdan mukaan, jos toimivaltainen viranomainen toteaa, ettei yritys enää täytä yhtä tai useampaa 3 artiklassa säädettyä vaatimusta, sen on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa peruutettava kokonaan tai tilapäisesti lupa harjoittaa maantieliikenteen harjoittajan ammattia.

Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain (693/2006, tavaraliikennelaki) 8 §:n 1 momentin mukaan liikennelupa myönnetään hakijalle,

1) joka täyttää EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 4 ja 6–8 artiklassa säädetyt luvanvaraista tavarankuljetusta ammatikseen harjoittavaa koskevat vaatimukset;

---

4) jolla ei ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin;

---

Tavaraliikennelain 13 §:n 1 momentin mukaan liikenneluvan hakija tai haltija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen aloittamiseen ja sen asianmukaiseen hoitamiseen.

Tavaraliikennelain 20 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan, jollei lain 21 a §:stä muuta johdu, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai Ahvenanmaan valtionviraston on peruutettava liikennelupa määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei enää täytä lain 8 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä.

Tavaraliikennelain 21 a §:n 1 momentin mukaan toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai Ahvenanmaan valtionviraston on lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa liikenneluvan ja sen oikeaksi todistettujen jäljennösten voimassaolon peruuttamisen ja lain 21 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa liikenneluvan oikeaksi todistetun jäljennöksen voimassaolon peruuttamisen sijasta annettava luvanhaltijalle varoitus, jos luvan tai jäljennöksen voimassaolon peruuttaminen olisi kohtuutonta ja ilmenneet puutteet, rikkomukset ja laiminlyönnit on korjattu tai ne ovat vähäisiä. Pykälän 2 momentin mukaan, jollei EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 13 artiklasta muuta johdu ja jos liikenneluvan peruuttamisen tai varoituksen antamisen peruste on sellainen, että se voidaan korjata, viranomaisen on ennen luvan peruuttamista ja varoituksen antamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus määräajassa korjata puute tai laiminlyönti. Määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kolme kuukautta. Lupa voidaan peruuttaa, jos epäkohtaa ei ole määräajassa korjattu.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklassa on säädetty maantieliikenteen ammatin harjoittamista koskevista edellytyksistä. Mainitun artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yrityksellä, joka harjoittaa maantieliikenteen harjoittajan ammattia, on oltava asianmukainen vakavaraisuus. Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan vakavaraisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yrityksen käytössä oleva pääoma ja vararahastot säännöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat päättää asettaa lisävaatimuksia, joiden on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja jotka yritysten on täytettävä voidakseen saada luvan harjoittaa maantieliikennettä. Liikenteenharjoittaja-asetuksessa on siten säädetty maantieliikenteen ammatinharjoittamista koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden lisäksi jäsenvaltio voi asettaa muita vaatimuksia asetuksessa säädetyin edellytyksin.

Tavaraliikennelain 8 §:n 1 momentin 4 kohdassa on liikenteenharjoittajalle asetettu vakavaraisuusvaatimuksen lisäksi vaatimus siitä, ettei liikenteenharjoittajalla ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin. Kysymyksessä on katsottava olevan liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lisävaatimus, joka jäsenvaltiolla on oikeus asettaa sillä edellytyksellä, että vaatimus on oikeasuhtainen ja syrjimätön.

Vaatimusta siitä, ettei liikenteenharjoittajalla ole verojen ja muiden lainkohdassa mainittujen lakisääteisten maksujen vähäistä suurempia laiminlyöntejä, on pidettävä liikenteenharjoittaja-asetuksen tarkoitus ja tavoitteet huomioon ottaen oikeasuhtaisena. Asiassa ei ole ilmennyt, ettei mainittu vaatimus olisi sovellettavissa samalla tavoin kaikkiin liikenteenharjoittajiin, joten vaatimusta ei ole pidettävä myöskään syrjivänä.

Näin ollen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut perustaa A Ky:n liikennelupien peruuttamista koskevan päätöksensä yksinomaan tavaraliikennelain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan säännökseen. Sillä seikalla, onko yhtiö täyttänyt liikenteenharjoittaja-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa ja tavaraliikennelain lain 13 §:n 1 momentissa säädetyt vakavaraisuutta koskevat edellytykset, ei ole asiassa merkitystä.

Edellä ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

2. Täytäntöönpanon kieltoa koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A Ky:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Marianne Kivistö.