KHO:2017:109

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli hylännyt MTV Oy:n tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) rekisteröintiä koskevan hakemuksen. Rekisteröinnistä olisi päätöksen mukaan seurannut sekaannusvaara kolmeen aikaisempaan EU-tavaramerkkiin, jotka koostuivat kirjainyhdistelmästä MTV. Markkinaoikeus oli pysyttänyt PRH:n päätöksen lopputuloksen. MTV Oy vetosi korkeimmassa hallinto-oikeudessa muun ohella toiminimioikeuteensa sekä estemerkkeihin nähden aikaisempiin tavaramerkkirekisteröinteihinsä MTV (kuvio) ja MTV-KANAVA.

Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei tavaramerkkilain 3 §:n 1 momentista (39/1993) ollut johdettavissa yksinoikeutta toiminimen rekisteröintiin tavaramerkiksi. Rekisteröintiesteitä ei voitu sivuuttaa silläkään perusteella, että MTV Oy:llä oli itsellään kirjanyhdistelmän MTV sisältävät tavaramerkkirekisteröinnit MTV (kuvio) ja MTV-KANAVA, joiden etuoikeus oli aikaisempi kuin estemerkkien.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että haettuun tavaramerkkiin nähden aikaisemmin rekisteröityjen tavaramerkkien suoja oli Suomessa vahvempi kuin esimerkiksi EU-tavaramerkkien rekisteröintimenettelyssä, koska sekaantumisvaaraa arvioidaan viran puolesta. Sekaannusvaaran arvioinnin unionin oikeudesta johtuvat oikeudelliset edellytykset olivat kuitenkin yhdenmukaiset.

MTV Oy:n esittämä selvitys osoitti, että yhtiön MTV-tunnusten ja estemerkkien rinnakkaiskäyttö oli ollut pitkäaikaista ja siten rauhanomaista, että puolin ja toisin vireille pannut väitemenettelyt olivat jääneet joko tutkimatta tai muutoin rauenneet. Silti tästä selvityksestä johtui, että asiassa ei ollut selvästi todettavissa, että yhtiöt olisivat olleet unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla asiassa passiivisia.

Asiassa ei ollut liioin esitetty selvitystä sopimusneuvotteluista tai yhtiöiden keskinäisistä tavaramerkkien käyttöä koskevista sopimuksista tai käytänteistä, jotka olisivat osaltaan ilmentäneet osapuolten yhteistä tahtoa tavaramerkkien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Ei voitu pitää myöskään osoitettuna, että MTV-tunnusten rinnakkaiskäytöstä ei olisi johtunut tai että siitä ei voisi jatkossa johtua käytännössä sekaannusvaaraa, mikä saattoi laajalti tunnetun tavaramerkin kysymyksessä ollen ilmetä myös tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuvana haittana tai tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaisena hyväksikäyttönä. MTV Oy:n esittämää selvitystä ei voitu rinnastaa estemerkkien haltijan antamaan rekisteröintisuostumukseen.

Asiassa ei siten ollut osoitettu sellaista tavaramerkkioikeudellisesti merkityksellistä rinnakkaiskäyttöä, että esteiksi esitetyt MTV-tavaramerkit olisi voitu sivuuttaa rekisteröintiesteinä kokonaan myöskään MTV Oy:n esittämän selvityksen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta.

Tavaramerkkilaki 1 § 3 momentti (39/1993), 3 § 1 momentti (39/1993), 6 § 1 (996/1983) ja 2 momentti (39/1993), 7 § (7/1964), 14 § 1 momentti (996/1983) 9 kohta (56/2000) ja 2 momentti (1715/1995)

Tavaramerkkilaki 1 § 2 momentti, 6 § 1 ja 2 momentti, 7 § 1 momentti, 9 § sekä 14 § 1 momentti 7 kohta ja 3 momentti

HE 24/2016 vp

C-20/14, BGW, (ECLI:EU:C:2015:714), C-561/11, Fédération Cynologique Internationale (ECLI:EU:C:2013:91), C-482/09, Budějovický Budvar (ECLI:EU:C:2011:605), C-498/07 P, Aceites del Sur-Coosur v. Koipe (ECLI:EU:C:2009:503), C-661/11, Martin Y Paz Diffusion, (ECLI:EU:C:2013:577) ja C-487/07, L'Oréal, ECLI:EU:C:2009:378

Ks. myös KHO 2016:191 ja KHO 2016:192

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 23.4.2015 nro 278/15

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 12.6.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt MTV Oy:n 11.10.2013 tekemän hakemuksen nro T201302183 tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) rekisteröinnistä seuraaville palveluille:

Linkki kuvioon

Luokka 35 Kaupallinen televisiomainonta, ääni- ja kuvatallenteiden jakelu television välityksellä markkinointitarkoitusta varten.

Luokka 38 Kaupallinen televisioviestintä.

Luokka 41 Kaupalliseen televisiomainontaan ja viestintään liittyvä koulutus ja ajanviete.

Rekisteröitäväksi haettu merkki on päätöksen perustelujen mukaan sekoitettavissa luokkien 38 ja 41 palveluiden osalta samoja ja samankaltaisia palveluita varten rekisteröityyn yhteisön tavaramerkkiin nro 180943 MTV.

Rekisteröitäväksi haettu merkki on sekoitettavissa luokkien 35, 38 ja 41 palveluiden osalta samoja ja samankaltaisia palveluita varten rekisteröityyn yhteisön tavaramerkkiin nro 8696701 MTV.

Rekisteröitäväksi haettu merkki on sekoitettavissa luokkien 38 ja 41 palveluiden osalta samoja ja samankaltaisia palveluita varten rekisteröityyn yhteisön tavaramerkkiin nro 3572518 MTV.

Estemerkit muodostuvat ainoastaan sanasta MTV, joka sisältyy kokonaisuudessaan haettuun merkkiin ja on haetun merkin ainoa erottamiskykyinen sana. Haetussa merkissä lisäksi oleva kuvaileva sana SPORT tai merkin kuviollisuus eivät poista sekoitettavuutta. Haettu merkki on kokonaisuutena arvioiden sekoitettavissa estemerkkeihin.

Hakija on toimittanut virastoon aineistoa hakijayhtiön historiasta ja todennut, että etusija tavaran tunnusmerkkiin on sillä, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen. Haettu merkki ei esiinny toimitetussa aineistossa. Virasto toteaa, että viraston vakiintuneen käytännön mukaan hakija ei voi aikaisemman ei-identtisen rekisteröinnin perusteella saada myöhemmin haettua merkkiä rekisteröidyksi vastoin tavaramerkkilain 14 §:n säännöksiä. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut tämän vakiintuneen käytännön päätöksissään diaarinro 368/3/12 (DOMUS DECORA) ja 369/3/12 (DOMUS ELEGANTE).

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt MTV Oy:n Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko rekisteröitäväksi haettu merkki mtvSPORT (kuvio) sekoitettavissa aikaisempiin yhteisön tavaramerkkeihin numero 180943 MTV, numero 3572518 MTV ja numero 8696701 MTV.

Tämän lisäksi asiassa on kysymys siitä, mikä merkitys edellä mainitun arvioinnin kannalta on annettava sille, että valittajalla on voimassa olevat aiemmat kansalliset rekisteröinnit luokissa 35, 38, 40 ja 41 tavaramerkille numero 78951 MTV (kuvio) ja luokissa 25, 38 ja 41 tavaramerkille numero 120306 MTV-KANAVA ja muita mahdollisia oikeuksia MTV-merkkeihin sekä toiminimi MTV Oy.

2. Valittajan aikaisempien tavaramerkkien ja toiminimen merkitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on omien aikaisempien tavaramerkkirekisteröintiensä nro 78951 MTV (kuvio) ja nro 120306 MTV-KANAVA, erilaisien MTV-tunnuksien pitkäaikaisen käytön sekä toiminimensä MTV Oy perusteella MTV-merkkiin aikaisempi oikeus kuin rekisteröinnin esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijalla.

Valittaja on tältä osin vedonnut tavaramerkkilain 7 §:n säännökseen. Kyseisen pykälän mukaan, jos useat 1 tai 2 §:n nojalla vaativat yksinoikeutta tavaran tunnusmerkkeihin, jotka ovat toisiinsa sekoitettavissa, on etusija sillä, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen, mikäli muuta ei johdu siitä, mitä lain 8 tai 9 §:ssä säädetään. Valittajan mukaan tavaramerkkilain 7 §:stä ilmenevä niin sanottu aikaprioriteettiperiaate on EU-oikeudellinen käsite, jota kansallisen tuomioistuimen tulee tulkita unionin oikeuden mukaisesti. Valittaja on vedonnut tältä osin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioon Fédération Cynologique Internationale, C-561/11, EU:C:2013:91.

Lisäksi valittajan mukaan sekaannusvaaraa ei ole, koska suomalainen kohdeyleisö tuntee rekisteröitäväksi haetun merkin valittajan tunnuksena eikä merkki aiheuta vahinkoa tavaramerkin keskeiselle tehtävälle eli tavaroiden ja palveluiden alkuperän takaamiselle kuluttajille. Kahta MTV -tavaramerkkiä on käytetty Suomessa pitkään vilpittömästi ja samanaikaisesti ja valittajalla on merkkiin myös rekisteröintiin perustuvat aiemmat oikeudet. Tältä osin valittaja on vedonnut Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioon Budějovický Budvar, národní podnik v Anheuser-Busch Inc., C-482/09, EU:C:2011:605.

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkkilain 7 §:n esitöiden (HE 128/62 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännöksen tarkoitus on toimia perusteena sellaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi, jotka voivat syntyä käytännössä johtuen siitä, että sekä rekisteröiminen että vakiinnuttaminen voi perustaa yksinoikeuden tavaramerkkiin. Korkein hallinto-oikeus on muun ohella antamissaan päätöksissä 20.8.2013 taltionumerot 2575 ja 2576 katsonut, ettei tavaramerkkilain 7 §:n edellä todetusta aikaprioriteettia koskevasta säännöksestä tai sen perusteluista voida johtaa oikeutta rekisteröidä aikaisemmalla rekisteröinnillä suojatun merkin variaatio tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella huomioon otettavasta rekisteröintiesteestä huolimatta.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vetoama Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio Fédération Cynologique Internationale, EU:C:2013:91 ei anna aihetta arvioida asiaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevästä oikeusohjeesta poikkeavalla tavalla. Kyseisessä asiassa on ollut kysymys rekisteröidyn tavaramerkin haltijan oikeudesta kieltää myöhemmän sekoitettavissa olevan rekisteröidyn tavaramerkin käyttö, kun taas nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksistä.

Valittajan vetoamassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa Budějovický Budvar, národní podnik v Anheuser-Busch Inc., EU:C:2011:605 on ollut kysymys myöhemmän samanlaisen ja samoja tavaroita varten käytettävän tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevasta vaatimuksesta tilanteessa, jossa näitä kahta tavaramerkkiä on käytetty pitkään vilpittömästi ja samanaikaisesti. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että nyt käsillä olevassa asiassa on edellä todetun mukaisesti kysymys uuden tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksistä eikä sen arvioimisesta, onko aikaisempien MTV-tavaramerkkien ja yhteisön tavaramerkkien välillä mahdollisesti ristiriitaa. Näin ollen myöskään edellä mainitusta tuomiosta ilmenevällä oikeusohjeella ei ole merkitystä nyt käsillä olevassa asiassa.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, ettei valittajan edellä mainituille aikaisemmille tavaramerkkirekisteröinneille tai mahdollisille käyttöön perustuville oikeuksille ole annettavissa merkitystä sekoitettavuusarvioinnissa rekisteröitäväksi haetun merkin mtvSPORT (kuvio) osalta suhteessa aikaisempiin yhteisön tavaramerkkeihin 180943 MTV, numero 3572518 MTV ja numero 8696701 MTV. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että asiaa on arvioitava samalla tavoin myös toiminimen MTV Oy osalta. Näin ollen myöskään valittajan omalle aiemmalle toiminimioikeudelle ei ole annettava merkitystä sekoitettavuusarvioinnissa. Edellä todetuilla perusteilla asiassa ei ole merkitystä myöskään Patentti- ja rekisterihallituksen valittajan hakemukseen annettavalla ratkaisulla tavaramerkin MTV-KANAVA muuttamisesta muotoon MTV.

3. Sekoitettavuusarviointi rekisteröitäväksi haetun merkin ja rekisteröinnin esteeksi asetettujen yhteisön tavaramerkkien välillä

3.1 Oikeusohjeet

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa lain 57 §:ssä tarkoitettuun yhteisön tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella. Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, on lain 1 §:n 3 momentin mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

3.2 Palveluiden vertailu

Rekisteröitäväksi haettu merkki kattaa seuraavat palvelut: "Kaupallinen televisiomainonta, ääni- ja kuvatallenteiden jakelu television välityksellä markkinointitarkoitusta varten" luokassa 35, "Kaupallinen televisioviestintä" luokassa 38 ja "Kaupalliseen televisiomainontaan ja viestintään liittyvä koulutus ja ajanviete" luokassa 41.

Kaikki rekisteröinnin esteiksi asetetut yhteisön tavaramerkit kattavat luokassa 38 muun ohella televisio-ohjelmien lähettämisen ja siirtämisen sekä televisiolähetyspalvelut sekä luokassa 41 muun ohella koulutus- ja ajanvietepalvelut sekä televisio-ohjelman tuottamispalvelut. Yhteisön tavaramerkki numero 8696701 MTV kattaa lisäksi luokassa 35 mainonta- ja liiketaloudelliset palvelut sekä televisiokanavien mainostilan vuokrauksen.

Valittaja ei ole esittänyt, etteivät rekisteröitäväksi haetun merkin kattamat palvelut olisi samoja tai samankaltaisia kuin rekisteröinnin esteiksi asetettujen yhteisön tavaramerkkien kattamat palvelut. Markkinaoikeus katsoo asiassa olevan selvää, että rekisteröitäväksi haettu merkki kattaa luokissa 38 ja 41 samoja ja samankaltaisia palveluita kuin kaikki rekisteröinnin esteeksi asetetut yhteisön tavaramerkit ja luokassa 35 samoja ja samankaltaisia palveluita kuin yhteisön tavaramerkki numero 8696701 MTV.

3.3 Merkkien vertailu

Rekisteröitäväksi haettu merkki sisältää kirjainyhdistelmän mtv ja sanan sport. Mtv on kirjoitettu pienin kirjaimin tavanomaisella kirjasintyypillä ympyräkuvion keskelle. Sana sport on kirjoitettu isoin ja osaksi tyylitellyin kirjasimin. O-kirjainta esittää musta pallokuvio ja r-kirjaimesta puuttuu vasemmalta puolelta pystyviiva. Sanan sport kirjasimet ovat suurempikokoisia kuin kirjainyhdistelmän mtv kirjasimet.

Rekisteröinnin esteiksi asetetut yhteisön tavaramerkit ovat sanamerkkejä, jotka muodostuvat kukin yksinomaan kirjainyhdistelmästä mtv. Haetulle merkille ja rekisteröinnin esteiksi katsotuille yhteisön tavaramerkeille on siten yhteistä kirjainyhdistelmä mtv.

Rekisteröitäväksi haetussa merkissä sana sport merkitsee urheilua. Suomalaisen keskivertokuluttajan voi katsoa ymmärtävän hyvin kyseisen merkityksen. Rekisteröitäväksi haettu merkki koskee edellä todetuin tavoin luokissa 35, 38 ja 41 palveluita, jotka kaikki liittyvät kaupalliseen televisioviestintään tai -mainontaan. Sanaa sport voi pitää kyseisiä palveluja kuvailevana ja siten erottamiskyvyttömänä, koska sen voi ymmärtää viittaavan television urheilulähetyksiin tai urheiluaiheiseen televisiokanavaan. Sanan sport osalta erottamiskykyä eivät lisää o- ja r-kirjainten tyylitellyt kirjasimet. Kyseiset kirjasimet eivät ole erityisen omaperäisiä ja sana sport on merkissä selvästi luettavissa oleva sana. O-kirjainta esittävä pallokuvio on yksinkertainen geometrinen peruskuvio, joka on vailla erottamiskykyä. Myös ympyräkuvio sanan mtv yhteydessä on vailla erottamiskykyä oleva yksinkertainen geometrinen peruskuvio.

Asiassa ei ole tullut esille, että kirjainyhdistelmällä mtv olisi mitään erityistä merkitystä. Näin ollen kirjainyhdistelmää mtv on pidettävä erottamiskykyisenä kyseessä oleville palveluille. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että kirjainyhdistelmä mtv on rekisteröitäväksi haetun merkin alussa ja jää siten merkin osista parhaiten mieleen, kirjainyhdistelmää mtv on pidettävä rekisteröitäväksi haetun merkin hallitsevana osana.

Koska rekisteröitäväksi haetun merkin erottamiskykyinen ja hallitseva osa on sama kuin esteeksi asetetut yhteisön tavaramerkit ja rekisteröitäväksi haetun merkin muilla osilla on edellä todetuin perustein vain toissijainen merkitys, merkit ovat keskenään samankaltaisia.

Valittaja on myös esittänyt, että esteeksi asetettuja yhteisön tavaramerkkejä tosiasiallisesti käytetään MTV MUSIC TELEVISION -tekstin sisältävänä kuviomerkkinä. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että merkkien samankaltaisuutta on rekisteröintiä koskevassa valitusasiassa arvioitava sen perusteella, millaisina esteeksi asetetut merkit on rekisteröity eikä rekisteröintiasusta mahdollisesti poikkeavalla käytöllä ole asiassa merkitystä.

3.4 Kokonaisarvio sekoitettavuudesta

Haettu merkki ja rekisteröinnin esteeksi katsotut yhteisön tavaramerkit ovat edellä todetuin tavoin samankaltaisia. Merkit kattavat myös samoja tai samankaltaisia tavaroita, oikeastaan palveluja. Kun aiemmat yhteisön tavaramerkit numero 180943 MTV, numero 3572518 MTV ja numero 8696701 MTV sisältyvät sellaisenaan haettuun merkkiin ja ovat myös haetun merkin erottamiskykyinen ja hallitseva osa, haettuun merkkiin sisältyvät muut sanat ja kuviollisuus eivät riitä poistamaan kohdeyleisölle merkeistä syntyvää mielikuvaa siitä, että haetun merkin ja rekisteröinnin esteeksi asetettujen yhteisön tavaramerkkien kattamat tavarat, oikeastaan palvelut, ovat samaa kaupallista alkuperää.

Näin ollen rekisteröitäväksi haettu merkki mtvSPORT (kuvio) on kokonaisuutena arvioiden sekoitettavissa yhteisön tavaramerkkeihin numero 180943 MTV, numero 3572518 MTV ja numero 8696701 MTV. Valitus on siten hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Sirkku Seppälä ja Markus Mattila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

MTV Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan, esittää ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle, kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen ja markkinaoikeuden päätökset ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröimiseksi hakemuksen T201302183 mukaisena.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asia on tavaramerkkilain soveltamisen kannalta ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää saattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Asiassa on kysymys tavaramerkkilain 7 §:n tulkinnasta, jonka osalta oikeudellinen tila on hyvin epäselvä. Lisäksi asiassa on kysymys tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan tulkinnasta sekä unionin tuomioistuimen asioissa C-482/09 ja C-561/11 antamissa tuomioissa tarkoitetun rauhanomaisen rinnakkaiselon ja aikaprioriteetin merkityksestä tavaramerkin rekisteröimisen yhteydessä. Koska asia koskee unionin tavaramerkkioikeuden soveltamista, sitä ei voida ratkaista esittämättä ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle.

Asiassa tehtävä ennakkoratkaisupyyntö liittyisi erityisesti siihen onko aiemmille rekisteröidyille oikeuksille, aikaprioriteettiperiaatteelle sekä tapauskohtaisille olosuhteille annettava oikeudellista merkitystä sovellettaessa tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tavaramerkin rekisteröintiä koskevaan hakemukseen. Jos näille on annettava merkitystä, ennakkoratkaisupyynnön esittäminen on tarpeen siitä, mikä näiden kriteerien oikeudellinen sisältö on ja miten niitä on tulkittava.

MTV Oy on käyttänyt vuodesta 1957 lähtien Suomessa erittäin laajasti televisiokanavien ja televisio-ohjelmien tavaramerkkinä tunnuksia MTV OY, MTV ja MTV3. Vuonna 2013 MTV Oy uudisti täysin brändinsä ja visuaalisen ilmeensä. Samalla ydinliiketoimintayksikön pitkäaikainen MTV MEDIA -nimi muutettiin MTV:ksi. MTV Oy:n ydinliiketoimintaan kuuluvat nykyisin televisiokanavat MTV3, Sub, AVA, MTV MAX, MTV Fakta, MTV Leffa, MTV Juniori, MTV Sarja, MTV Komedia ja MTV Fakta XL. Radion puolella MTV Oy on Radio Novan suurin omistaja. MTV toimii myös aktiivisesti internetissä ja sen tarjoamista verkkopalveluista kävijämäärällisesti suurin on sivusto MTV.fi.

Jo vuosikymmenten ajan on siis tavaramerkkejä MTV, MTV3 ja MTV MEDIA käytetty tavaramerkkeinä yksilöimään MTV Oy:n tarjoamia palveluita. Koko ydinliiketoimintojen eli mediayksikön tavaramerkkinä on toiminut vuonna 1987 rekisteröity toiminimi MTV MEDIA, jonka käyttö aktivoitui kanavatarjonnan laajentuessa vuosina 2005–2006. Näissä kaikissa tavaramerkeissä sana MTV on ollut erottava ja hallitseva osa. Tunnuksilla 3 tai Media on vain kuvattu palvelutarjonnan laatua.

Viacom-yhtiön MTV-tavaramerkkejä ei voida käsillä olevissa olosuhteissa asettaa MTV Oy:n hakemusten esteeksi. Koska MTV Oy:llä on aiempi oikeus sanaan MTV sekä rekisteröintien että käytön perusteella, Viacomin tavaramerkki ei ole tavaramerkkilainsäädännön tarkoittama aiempi oikeus.

MTV Oy on hakenut tavaramerkkirekisteröintiä MTV-kuviomerkille jo lähes 40 vuotta sitten eli 29.3.1976. Lisäksi yhtiö on hakenut tavaramerkkisuojaa tavaramerkille MTV-KANAVA 28.12.1989 (nro 120306). Hakijalla on myös laajat aiemmat oikeudet tavaramerkkiin MTV3, jossa erottava, tavaramerkinomainen osa on sana MTV.

Unionin tuomioistuimen Budweiser-tuomiosta (C-482/09) ilmenee, että vaikka tavaramerkit olisivat täysin samat, tavaramerkkien voidaan katsoa olevan sekoitettavissa vain tilanteessa, jossa toinen merkki aiheuttaa tai voi aiheuttaa vahinkoa tavaramerkin tehtävälle eli tavaroiden tai palveluiden alkuperän takaamiselle kuluttajille.

Tavaramerkkien välistä sekaannusvaaraa tulkittiin mainitussa tuomiossa kokonaisuutena ja huomioon otettiin erityisesti seuraavat seikat:

- aiheuttaako toinen tavaramerkki vahinkoa tavaramerkin keskeiselle tehtävälle eli tavaroiden alkuperän takaamiselle kuluttajille?

- ovatko pääasian taustalla olevat seikat luonteeltaan poikkeuksellisia?

- olivatko yhtiöt markkinoineet tavaroitaan pitkään samalla tavaramerkillä?

- olivatko molemmat yritykset käyttäneet alusta asti tavaramerkkejään vilpittömässä mielessä?

- havaitsevatko kuluttajat tavaroiden erilaisuuden ottaen huomioon maun, hinnan ja ulkoasun eroavaisuudet?

- ovatko tavarat/palvelut olleet tunnistettavissa eri yritysten valmistamiksi?

MTV-tavaramerkkejä on Suomessa käytetty pitkään vilpittömästi ja samanaikaisesti. Kuluttajat ovat alusta saakka havainneet palveluiden erilaisuuden. Viacomin Music Television -palvelut ovat olleet englanninkielisiä, niitä on lähetetty satelliitti- ja kaapeliverkossa ja niiden sisältö on ollut erotettavissa MTV Oy:n perinteikkäästä tarjonnasta, jossa suomen kielellä ja kotimaisella sisällöllä on ollut tärkeä osuus.

Kun MTV Oy:n tavaramerkkiä on käytetty vuosikymmenten ajan ja yhtiöllä on siihen myös rekisteröintiin perustuvat aiemmat oikeudet, haettu merkki ei vaaranna toisen tavaramerkin tehtävää. Suomalainen yleisö tunnistaa haetun merkin MTV Oy:n tunnuksena ja kykenee erottamaan sen MTV Music Television -palvelutarjonnasta.

MTV Oy:n hakema tavaramerkki on MTV-sanaa lukuun ottamatta täysin erilainen kuin esteeksi asetettu Music Television -merkki, jota on tosiasiallisesti käytetty Suomessa englanninkielisellä sivustolla kuviomerkin muodossa.

Näin ollen MTV Oy:n hakemat tavaramerkit eivät aiheuta tai voi aiheuttaa vahinkoa tavaramerkin keskeiselle tehtävälle eli tavaroiden tai palvelujen alkuperän takaamiselle kuluttajille. Tätä kantaa tukee myös se, että Patentti- ja rekisterihallituksessa on suoritettu palveluluokituksen supistus vastaamaan aiempia rekisteröityjä oikeuksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmin ratkaisemissa COBRA- ja DOMUS-asioissa vallinneet olosuhteet ovat olleet erilaiset kuin käsillä olevassa asiassa. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen jälkeen on tullut uutta unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, josta ilmenee, että niin "rauhanomainen rinnakkaiselo" kuin tavaramerkkilain 7 §:n mukainen "aikaprioriteettiperiaatekin" (ks. myös C-561/11) ovat unionin oikeuden käsitteitä, joita ei voida kansallisesti tulkita vapaasti.

Patentti- ja rekisterihallituksen ratkaisussa viitataan siihen, että aiempaan etuoikeuteen voitaisiin vedota vain tilanteessa, jossa riidanalaiset merkit ovat "täysin samat". Tavaramerkkilainsäädäntö ei kuitenkaan tunne jaottelua täysin samoihin ja ei täysin samoihin merkkeihin. Tällainen tulkinta ei siis perustu lakiin.

Väliin tullut myöhempi merkki voidaan asettaa aiemman merkin haltijan uuden hakemuksen esteeksi vain, jos merkkien erottavat ja hallitsevat osat ovat erilaiset. Merkkejä on toisin sanoen tavaramerkkioikeudellisten periaatteiden mukaisesti verrattava toisiinsa. Koska MTV Oy:n aiemmissa rekisteröinneissä hallitseva ja erottava osa on sana MTV, tämä rekisteröinti tuottaa tavaramerkkilain 7 §:n ja aikaprioriteettiperiaatteen tarkoittamalla tavalla parhaan oikeuden tähän sanaan Suomessa. Tästäkään syystä haettu merkki ei voi vaarantaa tavaramerkkien alkuperätehtävää. Alkuperää osoittaa luonnollisesti se merkki, joka on haettu aikaisimmin tai joka on vakiintunut ensin.

Vastaavasti aiemmissa ratkaisuissa asetettu edellytys siitä, että myöhempiä merkkejä vastaan on aina tehtävä väite ja ne on kumottava oikeusteitse, ei myöskään perustu lakiin. Aiemman merkin haltijalla ei ole ehdotonta velvoitetta tehdä väitteitä tai kumota viraston asettamia estemerkkejä. Aikaprioriteettiperiaatteesta ja muista merkityksellisistä seikoista seuraa, ettei esteeksi voida automaattisesti asettaa sellaista samaa tai samankaltaista sanaa, johon hakijalla on aiempi oikeus. Väliin tulleen merkin haltijalla ei yleensä ole mitään intressiä vastustaa vanhan merkin päivitystä.

Jokainen hakemus on tutkittava erikseen. Merkkien välistä sekoitettavuutta on arvioitava ottamalla huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten aikaprioriteettiperiaate, merkkien tavaramerkkioikeudellinen samankaltaisuus, aiempi käyttö, merkkien rauhanomainen rinnakkaisolo markkinoilla ja niin edelleen.

Tavaramerkkilain 3 §:ssä sekä tavaramerkkidirektiivin 6 artiklassa on myös turvattu oikeus oman toiminimen eli nimen MTV käyttöön. Oikeus omaan, pitkäaikaisessa käytössä olleeseen toiminimeen on seikka, joka on otettava huomioon käsiteltäessä tavaramerkin rekisteröintiä.

Oma toiminimi sekä aiemmat tavaramerkkioikeudet muodostavat myös tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän syyn tavaramerkin rekisteröinnille. Tavaramerkkihakemuksen rekisteröintiä ei siis voida evätä edes laajalti tunnetun tavaramerkin perusteella. Haettu merkki ei siten voi vahingoittaa aiemman tavaramerkin alkuperätehtävää.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut valittajan toistaneen jo aikaisemmin asiassa esittämänsä huomautukset. Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut omassa päätöksessään esittämäänsä ja markkinaoikeuden päätökseen sekä katsonut, ettei valituksesta ilmene aihetta muuttaa markkinaoikeuden päätöstä.

MTV Oy on vastaselityksessään ensisijaisesti toistanut vaatimuksensa aiempien päätösten kumoamisesta ja asian palauttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröintiä varten. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut mahdollisuutta lisälausuman esittämiselle mahdollisesta ennakkoratkaisupyynnöstä tai suullisen käsittelyn toimittamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Yhtiö on esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kuten tavaramerkkilain muutetusta sanamuodosta ilmenee, tavaramerkkien samankaltaisuuden ja sekaannusvaaran kokonaisarviointi ovat eri asioita. Tavaramerkkien samanlaisuutta arvioidaan ensin ja vasta tämän jälkeen suoritetaan sekaannusvaaran kokonaisarviointi. Siitä, että haetussa merkissä oleva sana MTV on ainakin jossain määrin sama tai samankaltainen kuin esteeksi asetetut tavaramerkit, ei siis suoraan seuraa, että haettu merkki aiheuttaisi tavaramerkkilain tarkoittaman sekaannusvaaran. Aikaisemmin voimassa ollutta säännöstä on tulkittava samalla tavalla, koska kansallista lakia on tulkittava yhdenmukaisesti tavaramerkkidirektiivin kanssa.

Yhtiö on muun ohella toimittamansa lisäselvityksen perusteella toistanut, että sen MTV-tunnuksen käyttö on ollut pitkäaikaista, valtakunnallista ja rekistereistä ilmi käynyttä. Esteeksi asetettujen merkkien haltija on ollut tietoinen MTV-tunnuksen käytöstä, joka on ollut koko ajan vilpitöntä. Osapuolten välillä ei ole riitaa tunnuksista. Tavaramerkkiväitteitä tai oikeudenkäyntejä ei ole ollut.

Hakijayhtiö katsoo, toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus ja markkinaoikeus, että näille seikoille tulee antaa merkitystä. Unionin tavaramerkkioikeudessa tunnustetaan oppi sekaannusvaaran poistumisesta tunnusten rauhanomaisen, vilpittömän rinnakkaiselon vuoksi sekä oppi siitä, että mikäli rinnakkainen käyttö on jatkunut pitkään, yleisö on oppinut erottamaan erilaiset sisällöt toisistaan.

Yhtiö katsoo ensisijaisesti, että asia voidaan ratkaista ilman ennakkoratkaisupyyntöä, mikäli aikaisemmat päätökset kumotaan. Muussa tapauksessa syntyy siinä määrin epäselvyyttä unionin tavaramerkkioikeuden soveltamisesta, että ennakkoratkaisupyyntö on aiheellinen. Yhtiö on myös valmis antamaan lisälausuman tästä asiasta tai osallistumaan suulliseen käsittelyyn.

Korkein hallinto-oikeus on viran puolesta tekemällään lisäselvityspyynnöllä varannut MTV Oy:lle käsillä olevassa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa diaarinumeroilla 1629/2/15, 1630/2/15, 1633/2/15, 1634/2/15, 1634/2/15, 1635/2/15, 1637/2/15, 298/2/16 ja 299/2/16 vireillä olevissa asioissa tilaisuuden toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvitystä siitä, kuinka pitkäaikaista valituksissa tarkoitettu rinnakkaiselo on ollut, miten se on käytännössä käynyt ilmi ja onko se objektiivisesti todennettavissa. Onko esimerkiksi MTV Oy:n ja Viacom International Inc:n kesken käyty neuvotteluja käytänteistä, joita noudatetaan näitä merkkejä käytettäessä tai onko MTV Oy pyytänyt Viacom International Inc:n suostumusta tavaramerkkiensä käyttöön? Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt MTV Oy:ä myös vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Onko asiassa vedotun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön oikeudellisen merkityksen arvioinnissa merkitystä sillä, että sekaannusvaara on unionin tavaramerkkiasetuksessa suhteellinen rekisteröintieste, kun taas tavaramerkkilain mukaan se otetaan huomioon viran puolesta?

MTV Oy on korkeimman hallinto-oikeuden lisäselvityspyyntöön antamassaan lisäselvityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rauhanomaista rinnakkaiseloa tulee tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, erityisesti yhtiön tunnusten pitkäaikainen käyttö ja aiemmat tavaramerkkikokonaisuudet, jotka ovat johdettavissa jo vuonna 1957 alkaneesta käytöstä. Käsillä olevat olosuhteet ovat samantyyppiset kuin tapauksessa C-482/09.

Lisäselvitykseen liitetystä MTV Oy:n toimitusjohtajan valaehtoisesta todistuksesta käy ilmi, että kysymyksessä olevia tunnuksia on käytetty rinnakkain Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Hakemuksen jättöhetkellä rinnakkaista käyttöä oli ollut noin 26 vuoden ajan. MTV Oy:n MTV-tavaramerkin käyttö alkoi viimeistään 1960-luvun puolessa välissä, joten hakemuksen jättöhetkellä käyttöä oli ollut noin 48 vuotta ja vuonna 1987 noin 22 vuotta.

Lisäselvityksen mukaan MTV Oy ei ole koskaan neuvotellut Viacom International Inc:n kanssa merkkien käytöstä tai pyytänyt suostumusta tavaramerkkien käyttöön. Osapuolten välillä ei ole sopimusta merkkien käytöstä eikä sellainen ole ollut koskaan esillä.

Mitä tulee siihen, miten rinnakkaiselo on käytännössä käynyt ilmi, ovat MTV Oy:n ensimmäiset tavaramerkkirekisteröinnit 1970-luvulta. MTV on tämän jälkeen koko ajan käyttänyt merkkiä joko muodossa MTV tai jonkin lisäyksen kanssa. Viacom International Inc. on tullut Suomen markkinoille yli 10 vuotta myöhemmin kuin MTV Oy oli rekisteröinyt ensimmäiset MTV-tavaramerkit. Yhtiöt ovat vuoden 1987 jälkeen käyttäneet ja rekisteröineet omia merkkejään ilman, että kumpikaan olisi puuttunut toisensa tavaramerkkien käyttöön.

Jos osapuolten välillä ei olisi vallinnut rauhanomainen rinnakkaiselo, olisi asiantila helposti todennettavissa esittämällä asiakirjoja osapuolten välisistä riidoista tai neuvotteluista. Rauhanomaisen rinnakkaiselon todentaminen ei ole yleensä vastaavalla tavalla mahdollista.

Yhtiöiden käyttäytymistä voidaan todentaa tavaramerkkirekistereistä löytyvien tietojen perusteella.

Berggren Oy Ab teki MTV Oy:n tavaramerkkiasiamiehenä 1990-luvun lopulla muodollisesti väitteen yhteisön tavaramerkkiä nro 180760 vastaan. Määräaikojen pidentämisen jälkeen MTV Oy:n lakiasiainjohtaja kuitenkin päätti, ettei väitemenettelyä jatketa. Väite peruutettiin, eikä asia edennyt pidemmälle. Väitemenettely ei kuitenkaan päättynyt yhtiöiden neuvotteluihin tai sovintoon. Yhtiöiden välillä ei tuolloin käyty neuvotteluja saati sovittu mitään.

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tavaramerkkirekisteristä ilmenee, että Viacom International Inc. on ollut aktiivinen ja aggressiivinen väitteiden tekijä (69 kappaletta). Yhtiö on myös menestyksellä vastustanut MTV-sanan sisältäviä rekisteröintejä. Suomessa yhtiön linja on ollut täysin päinvastainen.

Patentti- ja rekisterihallituksesta saatujen tietojen mukaan Kolster Oy on muodollisesti vuonna 2002 tehnyt Viacom International Inc:n puolesta väitteen merkkejä MTV3e ja MTV3i vastaan. Väitteet jäivät tutkimatta, koska kehotuksesta huolimatta ei toimitettu asiamiesvaltakirjaa eikä asiamiehellä ollut yleisvaltakirjaa.

Tämä kuvastaa MTV Oy:n käsityksen mukaan sitä, että Viacom International Inc. kunnioittaa MTV Oy:n aiempia oikeuksia ja on halunnut jatkaa rauhanomaista rinnakkaiseloa. MTV Oy taas ei ole aiemmista oikeuksistaan huolimatta puuttunut Viacom International Inc:n merkkien käyttöön tai rekisteröinteihin.

Vedotakseen suhteelliseen rekisteröintiesteeseen tavaramerkin haltijan on unionin tavaramerkkioikeuden mukaan tehtävä väite kuulutettua tavaramerkkihakemusta vastaan. Suomessa taas aiemmat oikeudet otetaan huomioon viran puolesta. Lisäksi aiemman oikeuden haltijalla on mahdollisuus tehdä väite kuulutettua tavaramerkkirekisteröintiä vastaan.

Vaikka tavaramerkkien rekisteröintiesteiden toteamiseksi järjestetty hallinnollinen menettely on jäsenvaltioiden vapaasti valittavissa, sekaannusvaara on aineellisoikeudellinen kysymys, jota koskeva sääntely on harmonisoitu. Näin ollen lähtökohtaisesti sillä, onko sekaannusvaara suhteellinen tai viran puolesta huomioon otettava rekisteröintieste, ei ole merkitystä unionin oikeuskäytännön oikeudellisen merkityksen arvioinnissa.

Pelkästään se, että tavaramerkit esiintyvät rinnakkain tavaramerkkirekisterissä, ei osoita käytön sallimista, rauhanomaista rinnakkaiseloa tai aiempaa tavaramerkkioikeutta. Huomiota on kiinnitettävä asiassa vallitseviin tosiasiallisiin ja oikeudellisiin olosuhteisiin. Tässä suhteessa keskeinen kysymys on se, onko osapuolten välillä sopimus tai suostumusasiakirja, joka koskee merkkien käyttöä tai rekisteröintiä.

Edellä esitetystä ilmenee, että molemmat yhtiöt ovat hyväksyneet sen, että tavaramerkit ovat sekä rekisterissä että markkinoilla rinnakkain, eikä asia ole ollut tavaramerkkivirastojen aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden varassa.

Kun Suomen lain mukaan samanlainenkin tavaramerkki voidaan rekisteröidä aiemman merkinhaltijan antaman suostumuksen perusteella, MTV Oy katsoo, että yhtiön valituksessa kuvattu rinnakkaiselo ja käytön salliminen oikeudellisesti rinnastuvat siihen, että Viacom International Inc. on vähintään hiljaisesti suostunut MTV-tavaramerkkien käyttöön ja rekisteröintiin Suomessa. Estettä haetun MTV-tavaramerkkien rekisteröinnille ei siten näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa ole.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus hylätään.

2. Vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta hylätään.

3. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. MTV Oy on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan asiassa toimitettavaan suulliseen käsittelyyn, mutta yhtiö ei ole perustellut, minkä vuoksi suullista käsittelyä tarvittaisiin tai mitä selvitystä siinä esitettäisiin. Korkein hallinto-oikeus katsoo asiakirjoista saatava selvitys huomioon ottaen, että suullisen käsittelyn toimittamiselle ei ole asian selvittämiseksi tarvetta.

2. Ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimusten tulkinnasta ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta ja pätevyydestä. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö ei kuitenkaan ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on täysin selvää, miten unionin oikeutta on kyseisessä tilanteessa asianmukaisesti sovellettava. Ennakkoratkaisupyyntöä ei voida tehdä pääasian oikeudenkäynnissä esiin tulleiden tosiseikkojen arvioinnista.

Asian ratkaisemisen kannalta on olennaista, onko MTV Oy:n rekisteröitäväksi hakeman tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) ja Patentti- ja rekisterihallituksen sen rekisteröintiesteiksi esittämien EU-tavaramerkkien nro 180943 MTV, nro 8696701 MTV ja nro 3572518 MTV välillä sekaantumisvaaraa ja vaarantaako MTV Oy:n hakeman tavaramerkin rekisteröinti mainittujen EU-tavaramerkkien keskeisen tehtävän taata kysymyksessä olevien palveluiden alkuperän tai muiden keskeisten tavaramerkkien tehtävien toteutumisen. MTV Oy on sekaantumisvaaraa vähentävinä seikkoina vedonnut muun ohella aikaisempaan oikeusperusteeseen ja toiminimioikeuteensa tunnukseen MTV sekä kysymyksessä olevien tavaramerkkien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa esiinny näihin sekaannusvaaran arvioinnin kannalta keskeisiin oikeudellisiin edellytyksiin liittyen sellaista epäilyä unionin oikeuden tulkinnasta, että ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi edellä mainittu huomioon ottaen tarpeen. Sekaannusvaaran ja tavaramerkkien keskeisten tehtävien toteutumisen arvioinnissa on muutoin kysymys asiassa esitetyn näytön aineellisesta arvioinnista, mikä kuuluu kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan.

3. Pääasia

3.1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on MTV Oy:n valituksesta ratkaistava, onko yhtiön hakemus tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) rekisteröinnistä hyväksyttävä Patentti- ja rekisterihallituksen ja markkinaoikeuden rekisteröinnin esteiksi katsomista Viacom International Inc:n aiemmista EU-tavaramerkeistä (jäljempänä myös aiemmat EU-tavaramerkit tai estemerkit) nro 180943 MTV, nro 8696701 MTV ja nro 3572518 MTV huolimatta. Yhtiön mukaan tavaramerkit eivät ole niin samankaltaisia, että niiden välinen sekaannusvaara tulee lähtökohtaisesti edes arvioitavaksi. Lisäksi yhtiö katsoo, että sillä on aikaisempien MTV-rekisteröintiensä nro 78951 MTV (kuvio) ja nro 120306 MTV-KANAVA sekä toiminimensä MTV Oy ja MTV-tunnuksen käytön perusteella aikaisempi oikeus tavaramerkkiin, minkä vuoksi edellä mainittuja EU-tavaramerkkejä ei tulisi ottaa rekisteröintiesteinä huomioon.

MTV Oy on edelleen katsonut, että sen ja estemerkkien haltijan MTV-tunnusten pitkäaikainen rinnakkaiskäyttö osoittaa, että kohderyhmä osaa erottaa MTV Oy:n MTV-tunnukset kysymyksessä olevista EU-tavaramerkeistä. MTV Oy on esittänyt tarkoittamansa rinnakkaiskäytön rauhanomaisuutta koskevaa selvitystä ja todennut muun ohella, että MTV Oy:n ja Viacom International Inc:n välisiä tavaramerkkien käyttämistä koskevia sopimuksia ei ole tehty. Viacom International Inc:n suostumusta MTV Oy:n hakemaan rekisteröintiin ei ole esitetty, mutta MTV Oy on esittänyt, että tällaisen suostumuksen voitaisiin katsoa olevan olemassa, muun ohella sillä perusteella, että estemerkkien haltija ei ole saattanut loppuun väitemenettelyä, joka koski MTV Oy:n tavaramerkkien rekisteröimishakemuksia, vaikka estemerkkien haltija on muutoin aktiivisesti esittänyt väitteitä omia tavaramerkkejään suojatakseen.

3.2 Sovellettavat kansalliset oikeusohjeet ja esityöt

Tavaramerkkilain tässä asiassa sovellettavan 1 §:n 3 momentin (39/1993) mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään tavaroista, on vastaavasti voimassa palveluista.

Tavaramerkkilain 3 §:n 1 momentin (39/1993) mukaan jokainen saa elinkeinotoiminnassa käyttää muun ohella toiminimeään tavaroittensa tunnusmerkkinä, jollei sen käyttö ole omiaan aiheuttamaan sekaannusvaaraa toisen jo suojattuun tavaramerkkiin tai sellaiseen nimeen, osoitteeseen tai toiminimeen, jota toinen jo oikeutetusti käyttää elinkeinotoiminnassaan.

Tunnusmerkkien katsotaan tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin (996/1983) mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja.

Tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan pykälän 2 momentin (39/1993) mukaan kuitenkin 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Tavaramerkkilain 7 §:n mukaan, jos useat 1 tai 2 §:n nojalla vaativat yksinoikeutta tavaran tunnusmerkkeihin, jotka ovat toisiinsa sekoitettavissa, on etusija sillä, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen, mikäli muuta ei johdu siitä, mitä jäljempänä 8 tai 9 §:ssä säädetään.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin (996/1983) 9 kohdan (56/2000) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa 57 §:ssä tarkoitettuun yhteisön tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella tai jolla on 57 §:ssä mainitun neuvoston asetuksen 34 tai 35 artiklan mukainen aiemmuus Suomesta.

Lain 14 §:n 2 momentin (1715/1995) mukaan niissä tapauksissa, joita tarkoitetaan 4‒9 kohdassa, voidaan rekisteröinti toimittaa, jos se, jonka oikeudesta on kysymys, suostuu siihen, eikä 1 momentista muutoin johdu estettä rekisteröinnille.

Mainittuja tavaramerkkilain säännöksiä on 1.9.2016 voimaan tulleella lailla (616/2016) muutettu seuraavasti:

Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, koskee lain 1 §:n 2 momentin mukaan myös palveluita.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sanotussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tavaramerkki on Suomessa laajalti tunnettu ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle, kukaan muu kuin se, jolla on yksinoikeus tavaramerkkiin, ei saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, vaikka tavarat, joita varten merkki on, eivät ole samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten laajalti tunnettu tavaramerkki on suojattu.

Tavaramerkkilain 7 §:n 1 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin ei estä toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan mukaisesti muun muassa omaa toiminimeään.

Tavaramerkkilain 9 §:n mukaan, jos useat vaativat yksinoikeutta tavaramerkkeihin, jotka ovat 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla samoja tai samankaltaisia, etusija on sillä, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen, ellei muuta johdu siitä, mitä 10 tai 10 a §:ssä säädetään.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan lain 57 §:ssä tarkoitettua yhteisön tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella tai jolla on 57 §:ssä mainitun neuvoston asetuksen 34 tai 35 artiklan mukainen aiemmuus Suomesta.

Pykälän 3 momentin mukaan niissä tapauksissa, joita 1 momentin 4‒8 kohdassa tarkoitetaan, tavaramerkki voidaan rekisteröidä, jos se, jonka oikeudesta on kyse, suostuu siihen, eikä 1 momentista muutoin johdu estettä rekisteröinnille.

Esityksestä tavaramerkkilain edellä mainituksi muuttamiseksi (HE 24/2016 vp) ilmenee, että muutos on tehty tavaramerkkilain 1 luvun pykälien muuttamiseksi vastaamaan nykyistä paremmin tavaramerkkidirektiiviä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Sanotun hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu tavaramerkkilain uudessa 9 §:ssä säädettävän aikaisemman tavaramerkkioikeuden etusijasta kollisiotilanteissa. Uuden 9 §:n todetaan vastaavan aikaisempaa 7 §:ää. Pykälän uusi sanamuoto vastaa vallitsevaa oikeustilaa ja tavaramerkkidirektiiviä.

Tavaramerkkilain uusi 6 § vastaa pykälää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tavaramerkkidirektiivin 5 artiklaa sekä sisällöltään että rakenteeltaan. Vaara mielleyhtymästä ei ole vaihtoehto sekaannusvaaran käsitteelle, vaan sillä on tarkoitus täsmentää jälkimmäisen käsitteen ulottuvuutta. Säännöstä ei siis voida soveltaa tilanteessa, jossa yleisön keskuudessa ei ole sekaannusvaaraa (C-251/95 Sabel, tuomio 11.11.1997, Kok. 1997, I-6297, 18 kohta). Pykälässä käytetään tavaramerkkidirektiivin mukaista käsitettä sekaannusvaara käsitteen sekoitettavuus sijasta. Käsitteen vaihtaminen ei muuta oikeustilaa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan laajalti tunnetuille tavaramerkeille annettavasta suojasta. Tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohta sisältää tyhjentävän listan edellytyksistä tällaiselle suojalle. Tavaramerkinhaltijan olisi näytettävä, että tavaramerkki on laajalti tunnettu tässä maassa, että loukkaajalla ei ole käyttöön hänen suostumustaan ja että merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka on niille haitaksi. Momentin sanamuoto vastaisi tavaramerkkidirektiiviä, jonka tulkinta on varsin vakiintunut (mm. C-292/00 Davidoff, C-408/01 Adidas-Salomon ja C-52/07 Intel).

Sekaannusvaara ei ole laajalti tunnetuille merkeille annettavan suojan edellytys. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut riittäväksi, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa. (C-487/07 L'Oréal, tuomio 18.6.2009, Kok. 2009, s. I-5185, 36 kohta)

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kuten edellä olevasta tavaramerkkilain 1.9.2016 voimaantullutta muutosta (616/2016) koskevasta osiosta ilmenee, muutos on tehty tavaramerkkilain 1 luvun pykälien muuttamiseksi vastaamaan nykyistä paremmin tavaramerkkidirektiiviä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Muutoksella ei ole ollut tarkoitus muuttaa vallinnutta oikeustilaa. Tavaramerkkilain muutoksista ei johdu, että tavaramerkin myöntämisen edellytykset olisivat hakijalle epäedullisemmat kuin mitä ne ovat olleet tavaramerkkilain aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan tulkittuna. Muutetut säännökset niitä koskevine hallituksen esityksen (HE 24/2016 vp) yksityiskohtaisine perusteluineen voidaan siten ottaa aikaisempia tavaramerkkilain säännöksiä sovellettaessa huomioon.

3.3 Tavaramerkkidirektiivin säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (jäljempänä tavaramerkkidirektiivi) johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen mukaan jäsenvaltioiden olisi saatava vapaasti säätää menettelystä, jota noudatetaan rekisteröityjen tavaramerkkien rekisteröinnissä, menettämisessä tai mitättömäksi julistamisessa. Ne voivat esimerkiksi päättää tavaramerkin rekisteröintimenettelyn ja mitättömäksi julistamisessa noudatettavan menettelyn muodosta sekä siitä, tulisiko aikaisempiin oikeuksiin vedota rekisteröintimenettelyssä vai mitättömäksi julistamisessa noudatettavassa menettelyssä vai molemmissa menettelyissä, ja jos aikaisempien oikeuksien menettämisestä voidaan päättää rekisteröintimenettelyssä, ne voivat noudattaa menettelyä, jossa rekisteröintihakemusta vastaan voidaan tehdä väite, tai menettelyä, jossa tutkiminen tapahtuu viran puolesta, taikka molempia.

Tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä tai, jos se on rekisteröity, se on julistettava mitättömäksi, jos sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi, samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, yleisön keskuudessa on sekaannusvaara, joka sisältää vaaran tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Mainitun 4 artiklan 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sama tai samankaltainen kuin 2 kohdan mukaan aikaisempi yhteisön tavaramerkki ja se rekisteröitäisiin tai on rekisteröity sellaisia tavaroita tai palveluja varten, jotka eivät ole samankaltaisia kuin tavarat tai palvelut, joita varten aikaisempi yhteisön tavaramerkki on rekisteröity, milloin aikaisempi yhteisön tavaramerkki on laajalti tunnettu yhteisössä ja myöhemmän tavaramerkin aiheeton käyttö merkitsisi aikaisemman yhteisön tavaramerkin erottuvuuden tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka olisi haitaksi aikaisemman yhteisön tavaramerkin erottuvuudelle tai maineelle.

Mainitun 4 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat sallia, jos siihen on aihetta, että tapauksissa, joissa aikaisemman tavaramerkin tai muun aikaisemman oikeuden haltija antaa suostumuksensa myöhemmän tavaramerkin rekisteröintiin, rekisteröintiä ei tarvitse evätä tai tavaramerkkiä julistaa mitättömäksi.

Tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tavaramerkin haltija ei saa kieltää toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa omaa nimeään tai osoitettaan, jos hän käyttää niitä hyvää liiketapaa noudattaen.

3.4 Oikeudellinen arviointi

3.4.1 Tavaramerkkien ja palvelujen samankaltaisuus

Markkinaoikeus on rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) ja estemerkkien MTV tarkoittamien palveluiden ja itse tavaramerkkien vertailun perusteella suorittaman kokonaisarvioinnin perusteella katsonut, että tavaramerkit ovat samankaltaisia ja että ne kattavat samoja tai samankaltaisia palveluja.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä oleva asia vastaa merkkiyhteyden osalta pitkälti asiaa C-20/14, BGW, (ECLI:EU:C:2015:714). Unionin tuomioistuin lausui mainitussa asiassa antamassaan tuomiossa tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta, että kohdeyleisön keskuudessa voi olla samojen tai samankaltaisten tavaroiden ja palvelujen osalta sekaannusvaara aikaisemman tavaramerkin, joka muodostuu tätä keskinkertaisesti erottamiskykyistä tavaramerkkiä hallitsevasta erottamiskykyisestä kirjainyhdistelmästä, ja sellaisen myöhemmän tavaramerkin välillä, jossa on toistettu tämä kirjainyhdistelmä ja tähän on lisätty kuvaileva sanayhdistelmä, joka muodostuu sanoista, joiden alkukirjaimet vastaavat mainitun kirjainyhdistelmän kirjaimia, minkä seurauksena kohdeyleisö mieltää mainitun kirjainyhdistelmän kyseisen sanayhdistelmän lyhenteeksi (tuomion 44 kohta).

Korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että vertailtavissa tavaramerkeissä esiintyvän kirjainyhdistelmän mtv/MTV merkitystä yhtäältä Mainostelevisioon ja toisaalta Music Televisioniin viittaavana on pidettävä kohdeyleisön joukossa ainakin kohtalaisen hyvin tunnettuna. Tämä ei kuitenkaan anna aihetta päätyä tavaramerkkien ja niiden tarkoittamien palveluiden samankaltaisuuden osalta eri lopputulokseen kuin markkinaoikeus siten, ettei asiassa tulisi arvioitavaksi, vallitseeko merkkien välillä sekaannusvaara.

3.4.2 Aikaisemman oikeusperusteen vaikutus

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei aikaisempaa oikeusperustetta koskeva tavaramerkkilain 7 §:n (laissa 7/1964, nyt tavaramerkkilain 9 §) säännös välittömästi sovellu tavaramerkin rekisteröintiedellytysten arviointiin, vaan säännös koskee tavaramerkin väitetyssä loukkaamista koskevassa kollisiotilanteessa aikaisemman tavaramerkkioikeuden etusijaa sittemmin rekisteröityyn tai vakiintuneeseen tavaramerkkiin (ks. myös KHO 2016:191 ja KHO 2016:192).

Nyt esillä olevalle tavaramerkille esitettyjä rekisteröintiesteitä ei siten voida sivuuttaa sillä perusteella, että MTV Oy:llä on itsellään kirjainyhdistelmän MTV sisältävät tavaramerkkirekisteröinnit nro 78951 MTV (kuvio) ja nro 120306 MTV-KANAVA, joiden etuoikeus on aikaisempi kuin rekisteröintiesteiden. Tällaiselle tulkinnalle ei olisi perusteita silloinkaan, jos haettu tavaramerkki olisi MTV Oy:n aikaisempien rekisteröintien kanssa identtinen.

MTV Oy on viitannut unionin tuomioistuimen asiassa C-561/11, Fédération Cynologique Internationale (ECLI:EU:C:2013:91) antamaan tuomioon, jonka mukaan yhteisön tavaramerkin, nykyisin EU-tavaramerkin, haltijan yksinoikeus kieltää myöhemmän, saman tai samankaltaisen tavaramerkin käyttö elinkeinotoiminnassa, ei edellytä, että myöhempi tavaramerkki julistetaan ensin mitättömäksi.

Mainitussa tapauksessa on ollut kysymys EU-tavaramerkkeihin sovellettavan tavaramerkkiasetuksen (Neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 Euroopan unionin tavaramerkistä) soveltamisesta tilanteessa, jossa myöhemmän tavaramerkin haltijaa vastaan oli nostettu kieltokanne. Tuomiossa tarkoitettu tilanne ei ole vertailukelpoinen nyt esillä olevaan kansallisen tavaramerkin rekisteröintiä koskevaan asiaan eikä siitä johdu, että MTV Oy:n tavaramerkille esitetyt rekisteröintiesteet voitaisiin jättää huomioon ottamatta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, toisin kuin markkinaoikeus, että myös hakijan omalla tavaramerkkioikeudella, joka on etuoikeudeltaan estemerkkejä aikaisempi, voi olla estemerkkien erottamiskykyyn vaikuttavana merkitystä merkkien sekaannusvaaran arvioinnissa.

3.4.3 MTV Oy:n toiminimen merkitys

Tavaramerkkilain edellä selostettu 3 §:n 1 momentti (laissa 39/1993, nykyään 7 §:n 1 kohta) koskee, samoin kuin tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdan a alakohta, toiminimen tavaramerkinomaista käyttöä elinkeinotoiminnassa. Mainitusta säännöksestä ei ole johdettavissa yksinoikeutta tällaiseen käyttöön eikä oikeutta toiminimen rekisteröintiin tavaramerkiksi, mikäli muut tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset eivät täyty.

Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, toisin kuin markkinaoikeus, että MTV Oy:n toiminimen käyttö kuuluu niihin seikkoihin, jotka tulee ottaa rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin ja estemerkkien välisessä sekaannusvaaran arvioinnissa huomioon.

3.4.4 Tunnusten rinnakkaiskäytön merkitys

MTV Oy on myös viitannut unionin tuomioistuimen asiassa C-482/09, Budějovický Budvar (ECLI:EU:C:2011:605) antamaan tuomioon, jonka mukaan aikaisemman tavaramerkin haltija ei voi saada julistettua mitättömäksi tavaramerkkinsä kanssa samanlaista myöhempää tavaramerkkiä, jota käytetään samoja tavaroita varten, tilanteessa, jossa näitä kahta tavaramerkkiä on käytetty pitkään vilpittömästi ja samanaikaisesti, koska tämä käyttö ei pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa aiheuta tai voi aiheuttaa vahinkoa tavaramerkin keskeiselle tehtävälle eli tavaroiden tai palvelujen alkuperän takaamiselle kuluttajille.

Unionin tuomioistuin on asiassa C-498/07 P, Aceites del Sur-Coosur v. Koipe (ECLI:EU:C:2009:503) arvioinut rinnakkaiskäytön merkitystä myös tavaramerkin rekisteröintitilanteessa ja tällöin todennut, ettei voida sulkea pois sitä, että kahden tavaramerkin samanaikainen käyttö markkinoilla voi mahdollisesti yhdessä muiden tekijöiden kanssa vähentää sekaannusvaaraa näiden kahden tavaramerkin välillä kohdeyleisön keskuudessa, tiettyjen edellytysten vielä tämän lisäksi täyttyessä. Sekaannusvaaran poissaolo voidaan erityisesti päätellä siitä, että kyseessä olevien tavaramerkkien samanaikaisesti tapahtuva käyttö relevanteilla markkinoilla on luonteeltaan "rauhanomaista" (tuomion 82 kohta ja siinä viitatun julkisasiamies Mazákin ratkaisuehdotuksen 29 ja 30 kohta).

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiassa C-482/09 on ollut kysymys unionin tuomioistuimen toteamalla tavalla pääasian taustalla olevien seikkojen suhteen luonteeltaan poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa kaksi yhtiötä on käyttänyt täsmälleen samaa BUDWEISER-oluttavaramerkkiä kymmeniä vuosia rinnakkain ennen mainittujen tavaramerkkien rekisteröimistä. Kumpikin yhtiö oli saanut sittemmin rekisteröidä yhdessä ja samanaikaisesti samanlaiset tavaramerkkinsä kansallisen tuomioistuimen (Court of Appeal, England and Wales) tuomion nojalla. Yhtiöt olivat käyttäneet tavaramerkkejään vilpittömässä mielessä ja kuluttajat tunnistivat selvästi kysymyksessä olevat tuotteet eri yritysten valmistamiksi. Siitä ja asiassa C-498/07 P annetuista tuomioista voi kuitenkin päätellä, että myös rauhanomainen rinnakkaiskäyttö kuuluu niihin tekijöihin, jotka tulee ottaa sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa huomioon.

Tavaramerkkien välinen sekaannusvaara on unionin oikeudessa suhteellinen rekisteröintieste, joka esimerkiksi EU-tavaramerkkien osalta tulee tutkittavaksi ainoastaan väitteen johdosta. Tavaramerkkidirektiivi ei kuitenkaan aseta esteitä Suomen kansallisen järjestelmän kaltaiselle ratkaisulle, jossa sekaannusvaara arvioidaan tavaramerkkilain mukaisesti viran puolesta. Tästä johtuu, että haettuun tavaramerkkiin nähden aikaisempien tavaramerkkien suoja on Suomessa vahvempi kuin esimerkiksi EU-tavaramerkkien rekisteröintimenettelyssä.

Sekaannusvaaraa arvioidaan siten esillä olevassa tapauksessa, toisin kuin niissä pääasioissa, joiden kaltaisissa olosuhteissa edellä mainitut unionin tuomioistuimen tuomiot on annettu, viran puolesta ilman, että estemerkkien haltija olisi tehnyt väitettä tai että tämä olisi jollain muulla perusteella oikeudenkäynnin tai sitä edeltävän hallinnollisen menettelyn osapuolena. Sekaannusvaaran arvioinnin unionin oikeudesta johtuvat oikeudelliset edellytykset ovat kuitenkin yhdenmukaiset riippumatta siitä, tapahtuuko tavaramerkin rekisteröintiesteiden arviointi viran puolesta tai väitteen johdosta. Mainittujen unionin tuomioistuimen tuomioiden mukainen oikeuskäytäntö on siten otettava huomioon, vaikka estemerkkien haltija ei ole osapuolena nyt käsiteltävänä olevassa asiassa.

Jotta voitaisiin katsoa, ettei rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin ja estemerkkien välillä ole aikaisemman rinnakkaiskäytön vuoksi sekaannusvaaraa, on osoitettava, ettei rekisteröinnistä aiheudu tai voi aiheutua vahinkoa estemerkkien tehtävälle osoittaa tavaroiden tai palvelujen kaupallinen alkuperä eli niin kutsutulle alkuperäfunktiolle. Tämä edellyttää muun ohella, että rinnakkain käytetyt tunnukset ovat vertailukelpoisia niihin tavaramerkkeihin nähden, joiden mahdollisesti aiheuttamasta sekaannusvaarasta on kysymys. Rinnakkaiskäytön on oltava pitkäaikaista ja rauhanomaista siten, ettei rinnakkain käytetyistä tunnuksista ole ollut tuomioistuimessa tai hallinnollisessa menettelyssä riitaa. Tunnusten haltijoiden väliseen sopimukseen perustuvan rinnakkaiskäytön ei sinänsä voida katsoa osoittavan, ettei estemerkkien haltija voisi myöhemmin muuttaa tavaramerkkistrategiaansa (vrt. myös asia C-661/11, Martin Y Paz Diffusion, 61 kohta, ECLI:EU:C:2013:577).

3.4.5 Esitetystä selvityksestä ilmenevän rinnakkaiskäytön arviointi

MTV Oy on esittänyt selvitystä oman MTV-tunnuksensa laajasta ja vuosikymmeniä kestäneestä käytöstä, joka on perustunut muun ohella yhtiön estemerkkejä aikaisempiin tavaramerkkirekisteröinteihin nro 78951 MTV (kuvio) ja nro 120306 MTV-KANAVA sekä yhtiön vuonna 1983 rekisteröityyn toiminimioikeuteen. Estemerkkien haltija on MTV Oy:n mukaan ollut tietoinen käytöstä, eikä tunnuksista ole tästä huolimatta ollut riitaa.

MTV Oy:n mukaan yhtiön MTV-tunnusta ja Viacom International Inc:n MTV-tunnuksia on käytetty rinnakkain vuodesta 1987. Yhtiöiden välillä ei ole neuvoteltu eikä tehty sopimuksia tunnusten käytöstä.

MTV Oy on kuitenkin täällä esittämänsä selvityksen mukaan tehnyt väitteen yhtä Viacom International Inc:n EU-tavaramerkkiä vastaan, mutta väite on sittemmin peruutettu. Viacom International Inc:n nimissä on puolestaan tehty väitteet kahta MTV Oy:n tavaramerkkiä vastaan, mutta koska yhtiö ei ollut valtuuttanut väitteiden vireillepanijaa toimimaan sen puolesta, väitteet ovat jääneet tutkimatta. Viacom International Inc. ei siten ole vastustanut MTV Oy:n tavaramerkkien rekisteröintiä, vaikka yhtiö on MTV Oy:n mukaan tehnyt väitteitä kymmeniä muita EU-tavaramerkkejä vastaan.

MTV Oy:n mukaan MTV-tunnusten rinnakkaiskäyttö ei ole aiheuttanut käytännössä sekaannusta markkinoilla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että rekisteröitäväksi haettuun tavaramerkkiin mtvSPORT (kuvio) sisältyy täysin sama kirjainyhdistelmä kuin estemerkkeihin. Rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki mtvSPORT (kuvio) ei ole täysin samanlainen kuin estemerkkejä aikaisemmat MTV Oy:n rekisteröinnit nro 78951 MTV (kuvio) ja nro 120306 MTV-KANAVA. Asiassa ei siten ole, toisin kuin asiassa C- 482/09, kysymys keskenään identtisten rekisteröityjen tavaramerkkien rinnakkaiskäytöstä. MTV Oy:n esittämän selvityksen mukaan MTV Oy:n käyttämät tunnukset ovat lisäksi vuosien varrella muuttuneet yhtiön liikestrategian muutosten myötä.

MTV Oy:n aikaisemmin rekisteröidyissä tavaramerkeissä on kuitenkin yhteinen kirjainyhdistelmä mtv/MTV, joka on laajan ja pitkäaikaisen käytön sekä toiminimioikeuden perusteella kohderyhmään kuuluvien suomalaisten keskivertokuluttajien yleisesti hyvin tuntema MTV Oy:n tarjoamien palvelujen tunnus. Yhtä yleisesti tunnettua kuitenkin on, että myös estemerkit ovat tulleet rekisteröityinä tavaramerkkeinä laajalti tunnetuiksi televisiotoimintaan liittyvien palvelujen tunnuksiksi Suomessa.

MTV Oy:n esittämä selvitys osoittaa, että MTV Oy:n ja Viacom International Inc:n MTV-tunnusten rinnakkaiskäyttö on ollut pitkäaikaista ja selvityksestä päätellen siten rauhanomaista, että niin MTV Oy:n kuin Viacom International Inc:n vireille panemat väitemenettelyt ovat jääneet joko tutkimatta tai muutoin rauenneet.

Silti jo MTV Oy:n esittämästä mainittuja väitemenettelyjä koskevasta selvityksestä johtuu, että asiassa ei ole selvästi todettavissa, että yhtiöt olisivat unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla olleet asiassa passiivisia siten, että ne eivät olisi ryhtyneet toimiin korjatakseen tiedossaan olevan tilanteen, joka ei ole välttämättä toivottu. Ne eivät siten ole pysyneet passiivisina tilanteessa, jota ne olisivat voineet vastustaa (asia C-482/09, 44 kohta).

Asiassa ei ole liioin esitetty selvitystä sopimusneuvotteluista tai yhtiöiden keskinäisistä tavaramerkkien käyttöä koskevista sopimuksista tai käytänteistä, jotka osaltaan ilmentäisivät osapuolten yhteistä tahtoa tavaramerkkien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida pitää myöskään osoitettuna, että MTV-tunnusten rinnakkaiskäytöstä ei olisi johtunut tai että siitä ei voisi jatkossa johtua käytännössä sekaannusvaaraa, mikä voi laajalti tunnetun tavaramerkin kysymyksessä ollen ilmetä myös tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuvana haittana tai tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaisena hyväksikäyttönä (asia C-487/07, L'Oréal 39 ja 41 kohta, ECLI:EU:C:2009:378).

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että MTV Oy:n esittämää selvitystä ei voida rinnastaa Viacom International Inc:n antamaan rekisteröintisuostumukseen, josta jo sellaisenaan seuraisi tavaramerkkilain 14 §:n 2 momentin nojalla, jollei pykälän 1 momentista muuta johtuisi, MTV Oy:lle oikeus rekisteröidä hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki.

Korkein hallinto-oikeus katsoo siten, ettei asiassa ole osoitettu sellaista tavaramerkkioikeudellisesti merkityksellistä rinnakkaiskäyttöä, että esteiksi esitetyt MTV-tavaramerkit voitaisiin sivuuttaa rekisteröintiesteinä kokonaan myöskään kysymystä koskevan MTV Oy:n esittämän selvityksen perusteella.

3.4.6 Sekaannusvaaran kokonaisarviointi ja tavaramerkin laajan tunnettuuden merkitys sekä lopputulos

Tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat muun ohella vertailtavien tavaramerkkien erottamiskyky. Vaikka mistään edellä kohdissa 3.4.2‒3.4.5 käsitellystä tekijästä ei suoraan seuraa rekisteröintiesteiden väistyminen, ne kuuluvat kaikki sellaisiin tekijöihin, jotka saattavat estemerkkien erottamiskykyä heikentämällä vaikuttaa sekaannusvaaran kokonaisarviointiin. Sama koskee muun ohella MTV-tunnuksen laajaa tunnettuutta MTV Oy:n palvelujen tunnusmerkkinä, minkä merkitystä kuitenkin vähentää se, että MTV-tunnusta on pidettävä samassa kohderyhmässä laajalti tunnettuna myös estemerkkien haltijan samojen ja samankaltaisten palvelujen tunnuksena. Tavaramerkin laajan tunnettuuden osalta merkitystä annetaan haettua tavaramerkkiä aikaisempien Viacom International Inc:lle EU-merkkien laajalle tunnettuudelle (asia C-498/07 P, Aceites de Sur-Coosur, 84 kohta). Tästäkin seuraa, ettei estemerkeille ole perusteita olla antamatta laajalti tunnettujen tavaramerkkien mukaista suojaa.

Korkein hallinto-oikeus pitää uskottavana, että osa kohderyhmästä käytännössä yhdistää rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin mtvSPORT (kuvio) MTV Oy:öön eikä estemerkkien haltijaan. Kokonaisarvioinnin perusteella on tavaramerkkien yhtäläisyyksien ja niiden tarkoittamien palvelujen identtisyyden tai samankaltaisuuden perusteella kuitenkin katsottava, että MTV Oy:n esille tuomat tekijät ja olosuhteet eivät poista kysymyksessä olevien tavaramerkkien välistä sekaannusvaaraa. MTV Oy:n hakeman tavaramerkin rekisteröinti voi siten vaarantaa estemerkkien keskeisen tehtävän taata kysymyksessä olevien palvelujen alkuperän ja aiheuttaa haittaa estemerkkien erottamiskyvylle.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Kristina Björkvall.