KHO:2017:187

Vähemmistöosakkaiden A:n ja B:n hakemus erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä oli tehty osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla, ja aluehallintovirasto oli kuullut yhtiön hallitusta hakemuksen johdosta. Sittemmin aluehallintovirasto oli kuitenkin jättänyt hakemuksen tutkimatta, koska C Oy oli asian käsittelyn aikana poistettu kaupparekisteristä. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n ja B:n valituksen. Näin ollen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, mikä merkitys erityisen tarkastuksen toimittamista koskevassa hakemusasiassa oli annettava sille, että kohdeyhtiö on poistettu kaupparekisteristä.

Korkein hallinto-oikeus totesi hallinto-oikeuden tavoin, että C Oy on rekisteristä poistamisesta huolimatta säilyttänyt oikeuskelpoisuutensa. Edelleen korkein hallinto-oikeus totesi, että rekisteristä poistetun yhtiön rajoitetulla oikeustoimikelpoisuudella tai toimivaltaisen hallituksen puuttumisella ei sinänsä ole merkitystä erityisen tarkastuksen toimittamisen kannalta. Myöskään sitä, että yhtiöltä puuttuu osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n mukainen edustus erityistä tarkastusta määrättäessä, ei ollut pidettävä esteenä erityisen tarkastuksen toimittamiselle. Kun lisäksi otettiin huomioon, että erityinen tarkastus kohdistuu menneeseen aikaan eikä sen toimittamiseksi kohdeyhtiön tarvitse hankkia oikeuksia tai tehdä sitoumuksia, korkein hallinto-oikeus totesi, toisin kuin hallinto-oikeus, että rekisteristä poistetun yhtiön hakemista ja määräämistä selvitystilaan ei ole pidettävä erityisen tarkastuksen ehdottomana edellytyksenä. Tämä on myös perusteltua ottaen huomioon erityisen tarkastuksen ja selvitysmenettelyn erilaiset tarkoitukset ja tavoitteet.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintoviraston ei olisi tullut jättää tutkimatta A:n ja B:n hakemusta erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä, vaan ratkaista, onko hakemuksessa esitetty erityisen tarkastuksen toimittamiselle osakeyhtiölaissa tarkoitettuja painavia syitä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Osakeyhtiölaki 1 luku 1 § 1 momentti, 5 §, 7 § ja 9 §, 5 luku 17 § 1 ja 2 momentti, 7 luku 7 § 1–3 momentti ja 9 §, 20 luku 4 § 1 momentti 1 kohta, 9 § 1 momentti, 17 § 2 momentti, 21 § 1 momentti ja 22 § 1 momentti.

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 26.9.2016 nro 16/0746/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 29.5.2015 tekemällään päätöksellä jättänyt tutkimatta A:n ja B:n hakemuksen erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä ajalta 1.11.2007–31.10.2012, koska yhtiö on merkitty kaupparekisterissä lakanneeksi 29.7.2014 eikä ole siten enää oikeuskelpoinen eikä voi olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja B:n valituksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Erityisen tarkastuksen määrääminen

C Oy on poistettu kaupparekisteristä 29.7.2014. Rekisteristä poistetun yhtiön oikeudellisesta asemasta säädetään osakeyhtiölain 20 luvun 17 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä. Yhtiö ei rekisteristä poistamisen jälkeen voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Osakeyhtiölain 21 luvun, oikeastaan 20 luvun, 21 §:ssä tarkoitetut yhtiön edustajat voivat kuitenkin ryhtyä edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin toimiin yhtiön puolesta.

Edellä mainitut lainkohdat rajoittavat rekisteristä poistetun yhtiön oikeustoimikelpoisuutta siinä määrin, että yhtiötä voidaan pitää lähtökohtaisesti oikeustoimikelvottomana. Rekisteristä poistettu yhtiö säilyttää kuitenkin oikeushenkilöllisyytensä. Rekisteristä poistaminen ei näin ollen merkitse sitä, että yhtiö olisi tällä perusteella tullut aluehallintoviraston katsomin tavoin oikeuskelvottomaksi.

Asiassa ei ole ilmennyt, että C Oy:llä olisi edellä mainittua edustajaa. Ennen rekisteristä poistamista Patentti- ja rekisterihallitus on julkisella kuulutuksella kehottanut yhtiön osakkeenomistajia ja velkojia esittämään huomautuksensa selvitystilaan määräämisestä tai rekisteristä poistamisesta. Kuulutusmenettely on antanut osakkeenomistajille mahdollisuuden valvoa etujaan siinä vaiheessa, kun yhtiötä ollaan poistamassa rekisteristä. Osakeyhtiölain 21 luvun, oikeastaan 20 luvun, 22 §:n 4 momentin mukaisesti yhtiön määrääminen selvitystilaan tulee kysymykseen, jos yhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia. Yhtiötä ei ole asetettu selvitystilaan, jonka aikana muun muassa osakeyhtiölain erityistä tarkastusta koskevat säännökset olisivat tulleet noudatettaviksi. Kun yhtiö kaupparekisterimerkinnän mukaan on lakannut, erityistä tarkastusta ei voida määrätä toimitettavaksi. A:n ja B:n vaatimus on näin ollen tutkittava ja hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Kun A:n ja B:n valitus on hylätty, heille ei määrätä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Osakeyhtiölaki 7 luku 7 § ja 10 § sekä 20 luku 17 § 2 momentti, 20 §, oikeastaan 21 §, ja 22 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reima Nieminen, Marja Tuominen, joka on myös esitellyt asian, ja Jussi-Pekka Lajunen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että C Oy:öön määrätään suoritettavaksi erityinen tarkastus alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Toissijaisesti hallinto-oikeuden päätös tulee kumota ja asia palauttaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tarkastuksen määräämiseksi. Lisäksi aluehallintovirasto on velvoitettava korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Erityinen tarkastus ja yhtiön selvitysmenettely ovat kaksi eri asiaa. Selvitysmenettely ei toteuta tai turvaa vähemmistöosakkaiden oikeuksia, kuten erityinen tarkastus.

Vaatimus selvitysmenettelystä erityisen tarkastuksen edellytyksenä on lakiin perustumaton. Osakeyhtiölain 20 luvun 22 § ei ole kattava säännös rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemasta. Osakeyhtiölain esitöiden (HE 69/2000 vp) mukaan lakiin on pyritty siirtämään niitä periaatteita, joiden on katsottu ilman lain tukeakin olevan voimassa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei selvitystila vaikuta vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksiin, vaikka asiasta ei olekaan osakeyhtiölaissa nimenomaisia säännöksiä. Koska rekisteristä poistaminen on rekisteriviranomaisen vaihtoehtoinen toimi selvitystilaan asettamiselle, vähemmistöosakkeenomistajilta ei vastaavasti ole syytä evätä oikeuksia myöskään rekisteristä poistetun yhtiön osalta. Lisäksi arvioitaessa vähemmistöosakkeenomistajien asemaa rekisteristä poistetussa yhtiössä on otettava huomioon, että rekisteristä poistetun yhtiön puolesta tehdyistä toimista on tehtävä merkinnät yhtiön kirjanpitoon ja että rekisteristä poistaminen ei lakkauta yhtiön tilintarkastajien tehtävää. Näin ollen ei voida myöskään pitää perusteltuna, ettei vähemmistöosakkeenomistajilla olisi rekisteristä poistetun yhtiön osalta oikeutta hakea erityisen tarkastuksen toimittamista.

Vaatimus selvitysmenettelystä erityisen tarkastuksen edellytyksenä on myös kohtuuton. Erityistä tarkastusta ei ole pyydetty selvitysmenettelyä varten. Olisi kohtuutonta, että vähemmistöosakkaat joutuisivat yhtiön johdon epäillyt epäselvyydet selvittääkseen kustantamaan mahdollisten tarkastuskustannusten lisäksi koko selvitysmenettelyn. Asiassa on otettava myös huomioon, että hakemus erityisen tarkastuksen toimittamisesta on tehty 11.7.2013. Rekisteristä poisto on tapahtunut vasta yli vuosi hakemuksen jälkeen, ja aluehallintovirasto on tehnyt päätöksensä vasta lähes kaksi vuotta hakemuksen toimittamisen jälkeen. Aluehallintoviraston päätöksen viipyminen on aiheuttanut ne olosuhteet, joihin se päätöksensä perusteena vetoaa.

Valituksenalainen päätös on tehty virheellisin perustein. Näissä olosuhteissa on kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa todetaan muun ohella seuraavaa:

Aluehallintoviraston päätös ei ole perustunut siihen, että yhtiö olisi oikeuskelvoton. Aluehallintovirasto on käyttänyt termiä oikeuskelvoton yrittäessään selventää sitä, miksi rekisteristä poistettuun osakeyhtiöön ei voida määrätä erityistä tarkastusta.

Osakeyhtiölain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. Lähtökohta on näin ollen, ettei rekisteristä poistettuun yhtiöön enää sovelleta osakeyhtiölakia kokonaisuudessaan. Osakeyhtiölaissa on säädetty erikseen siitä, milloin jotkut osakeyhtiölain säädökset soveltuvat rekisteristä poistettuun yhtiöön. Tämäkin kuvastaa sitä lähtökohtaa, että muita säädöksiä ei sovelleta rekisteristä poistettuun yhtiöön.

Aluehallintoviraston päätös on perustunut osakeyhtiölain tulkintaan. Hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut osakeyhtiön lakkaamisen ja rekisteristä poistamisen merkitystä samoin kuin aluehallintovirasto. Asiassa ei ole kysymys aluehallintoviraston virheestä ja vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on siten perusteeton.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

C Oy:lle on varattu tilaisuus antaa asiassa selitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Erityisen tarkastuksen toimittaminen

Sovellettavat säännökset

Osakeyhtiölain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan osakeyhtiölakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. Osakeyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osakeyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö).

Osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Osakeyhtiölain 1 luvun 9 §:n mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen.

Osakeyhtiölain 5 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu yhtiökokouksen koolle. Pykälän 2 momentin mukaan, jos yhtiökokousta ei kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu, aluehallintoviraston tulee hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkeenomistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhtiön kustannuksella. Aluehallintoviraston päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja voi hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Edellytyksenä on, että ehdotusta on yhtiökokouksessa käsitelty ja kannatettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus aluehallintovirastolle on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Hakemus voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Julkisessa osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, hakemus voidaan tehdä, jos ehdotusta on kannattanut vähintään yksi kymmenesosa jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista. Pykälän 3 momentin mukaan aluehallintoviraston on kuultava yhtiön hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Aluehallintovirasto voi määrätä yhden tai useamman erityisen tarkastajan. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Osakeyhtiölain 7 luvun 9 §:n mukaan erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto yhtiökokoukselle. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa tai Internet-verkkosivuilla, viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.

Osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rekisteriviranomaisen tulee määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta.

Osakeyhtiölain 20 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan, kun tehdään päätös selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston tilalle. Selvitysmieheen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, jollei tämän luvun säännöksistä johdu muuta.

Osakeyhtiölain 20 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan yhtiö ei purkautumisen jälkeen voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Yhtiön puolesta sen purkautumisen jälkeen tehdystä toimesta vastaavat toimesta päättäneet ja tekijät yhteisvastuullisesti. Selvitysmiehet voivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteeseen selvitystoimien aloittamiseksi tai hakea yhtiön asettamista konkurssiin. Yhtiön kanssa sen purkautumisen jälkeen tehdyn sopimuksen vastapuoli voi luopua sopimuksesta, jos hän ei tiennyt purkautumisesta.

Osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteristä poistettua yhtiötä edustaa tarvittaessa yksi tai useampi edustaja. Edustajat valitaan ja erotetaan osakkeenomistajien kokouksessa, johon sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta säädetään.

Osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan rekisteristä poistettuun yhtiöön sovelletaan tarvittaessa 17 §:n 2 momentin säännöksiä. Yhtiön edustajina toimivat kuitenkin 21 §:n 1 momentissa tarkoitetut edustajat.

Asiassa saatu selvitys

A ja B ovat 11.7.2013 tehneet aluehallintovirastolle hakemuksen erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä ajalta 1.11.2007–31.10.2012. A:n ja B:n ehdotus erityisen tarkastuksen toimittamisesta on käsitelty C Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 30.6.2013. A ja B omistavat yhteensä yli kymmenen prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Aluehallintovirasto on 2.10.2013 kuullut C Oy:n hallitusta hakemuksen johdosta. Yhtiön hallitus on 2.12.2013 antanut vastineen. Sittemmin yhtiö on 29.7.2014 poistettu osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla rekisteristä, koska yhtiö ei ole korjannut rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta hallitusta koskevaa kaupparekisteritietojen puutetta. Aluehallintovirasto on 29.5.2015 jättänyt tutkimatta A:n ja B:n hakemuksen, koska yhtiö on merkitty kaupparekisteriin lakanneeksi.

C Oy:tä ei ole määrätty selvitystilaan. Yhtiöllä ei myöskään ole osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n tarkoittamaa edustusta.

Oikeudellinen arviointi

A:n ja B:n hakemus erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä on tehty osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirasto on kuullut yhtiön hallitusta hakemuksen johdosta. Näin ollen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, mikä merkitys erityisen tarkastuksen toimittamista koskevassa hakemusasiassa on annettava sille, että kohdeyhtiö on poistettu kaupparekisteristä.

Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka koskisi erityisen tarkastuksen toimittamista osakeyhtiössä rekisteristä poistamisen jälkeen.

Erityinen tarkastus on keino turvata osakeyhtiön vähemmistöosakkaiden oikeuksia. Tarkastuksen laatu ja laajuus määritellään aluehallintoviraston päätöksellä. Tarkastuksen tarkemmasta suorittamistavasta päättää aluehallintoviraston määräämä erityinen tarkastaja.

Korkein hallinto-oikeus toteaa hallinto-oikeuden tavoin, että C Oy on rekisteristä poistamisesta huolimatta säilyttänyt oikeuskelpoisuutensa.

Edelleen korkein hallinto-oikeus toteaa, että rekisteristä poistetun yhtiön rajoitetulla oikeustoimikelpoisuudella tai toimivaltaisen hallituksen puuttumisella ei sinänsä ole merkitystä erityisen tarkastuksen toimittamisen kannalta. Myöskään sitä, että yhtiöltä puuttuu osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n mukainen edustus erityistä tarkastusta määrättäessä, ei ole pidettävä esteenä erityisen tarkastuksen toimittamiselle. Kun lisäksi otetaan huomioon, että erityinen tarkastus kohdistuu menneeseen aikaan eikä sen toimittamiseksi kohdeyhtiön tarvitse hankkia oikeuksia tai tehdä sitoumuksia, korkein hallinto-oikeus toteaa, toisin kuin hallinto-oikeus, että rekisteristä poistetun yhtiön hakemista ja määräämistä selvitystilaan ei ole pidettävä erityisen tarkastuksen ehdottomana edellytyksenä. Tämä on myös perusteltua ottaen huomioon erityisen tarkastuksen ja selvitysmenettelyn erilaiset tarkoitukset ja tavoitteet.

Edellä esitetyn perusteella aluehallintoviraston ei ole tullut jättää tutkimatta A:n ja B:n hakemusta erityisen tarkastuksen toimittamisesta C Oy:ssä, vaan ratkaista, onko hakemuksessa esitetty erityisen tarkastuksen toimittamiselle osakeyhtiölaissa tarkoitettuja painavia syitä. Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisesta on säädetty, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Kun otetaan huomioon asian tulkinnanvaraisuus, oikeudenkäynnin ei ole katsottava johtuneen viranomaisen virheestä hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksesta huolimatta ei ole kohtuutonta, että A ja B joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.