KHO:2018:29

Valtiontuki – Valtiontuen edellytysten täyttyminen – Oma toiminta – Taloudellinen etu – Korvauksen markkinaehtoisuuden selvittäminen – Taloudellisen edun valikoivuus – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Kilpailun vääristyminen – Taloudellinen toiminta – Potilaiden siirtokuljetukset – Kiireettömät siirtokuljetukset

Vuosikirjanumero: KHO:2018:29
Antopäivä: 16.2.2018
Taltionumero: 673
Diaarinumero: 4349/3/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:29

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään päätöksellä ottanut sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella kyseisten potilassiirtojen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue olisi tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen jäsenkunnille. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta ei voitu pitää kysymyksessä olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei valituksenalaisen päätöksen perusteella ollut katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta niihin nähden ulkopuoliselle toimijalle mitään taloudellista etua, jota olisi voitu pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena etuna.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään päätöksellä lisäksi valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olleiden kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 perusteella kuntien aikatilauskuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla, mutta palvelujen tuottaminen olisi siirtynyt HUS-Logistiikka -liikelaitokselle. HUS-Logistiikka -liikelaitos oli osa HUS-kuntayhtymää, johon kuului Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi muitakin sairaanhoitoalueita. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat olisivat maksaneet palvelujen tuottamisesta korvauksen HUS-kuntayhtymälle, johon HUS-Logistiikka -liikelaitos organisatorisesti kuului.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS-Logistiikka -liikelaitosta oli pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Sen osalta oli arvioitava, oliko Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta kysymys SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisesta taloudellisesta edusta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä ei ollut riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta unionin valtiontukisäännöissä edellytetyllä tavalla. Näin ollen edellä mainituilla perusteilla ei voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi saanut välillisesti HUS-kuntayhtymän kautta sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten tuottamisesta ylikompensaatiota ja siten SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

Koska mahdollisen tukitoimenpiteen kohteena oli ainoastaan yksi toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos, myös unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettu tuen valikoivuutta koskeva edellytys täyttyi. Kun lisäksi otettiin huomioon järjestelyn taloudellinen merkitys, potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu sekä se, että valittajayhtiöt kuuluivat kansainväliseen Falck-konserniin, myöskään valtiontukisäännöksissä tarkoitettu niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva edellytys ei ollut poissuljettavissa.

Asiassa oli vielä arvioitava, oliko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toiminta sen hoidettaviksi annettujen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien aikatilauskuljetusten osalta unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua taloudellista toimintaa. Tässä arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toimintaa pitää taloudellisena toimintana muiden kuin nyt kyseessä olevien aikatilauskuljetusten osalta.

Saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos ei olisi valituksenalaisen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 tekohetkellä toiminut potilaskuljetusten markkinoilla ja että kysymys tältä osin ei olisi valtiontukisäännöksissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista etua koskeva valtiontukiedellytys ollut poissuljettavissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan oli tullut päätöksenteossaan huolehtia valtiontukea koskevien unionin määräysten ja säännösten noudattamisesta. Kun valituksenalaisia lautakunnan päätöksiä tehtäessä ei ollut riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta, kysymyksessä olevat lautakunnan päätökset olivat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset oli siten päätösosioista ilmenevin osin kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä eikä hallinto-oikeuden olisi tullut tältä osin hylätä valitusta. Hallinto-oikeuden päätös oli tämän vuoksi näiltä osin pääasian osalta kumottava.

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta

Hallintolaki 31 § 1 momentti

Kuntalaki (410/2015) 7 § 1 momentti, 8 §, 9 § 1 ja 3 momentti, 49 § 1 momentti ja 126 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007) 2 momentti

Terveydenhuoltolaki 58 § 1 momentti ja 73 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 8.11.2016 nro 16/0877/2

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 12.5.2015 (§ 30) päättänyt ottaa kuntien siirtokuljetukset omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen ja sitä varten:

- valtuuttaa Tilakeskuksen hankkimaan ensihoitotoiminnan kenttäjohdolle, siirtokuljetukselle ja niiden tarvitsemille ajoneuvoille asianmukaiset tilat

- valtuuttaa ensihoidon johdon neuvottelemaan tarvittavien tahojen kanssa siirtokuljetuskaluston hankinnan

- perustaa 7 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan sekä 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi

- valtuuttaa sairaanhoitoalueen johtajan alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikan kanssa kuntien aikatilauskuljetusten siirtämisestä HUS-Logistiikan tehtäväksi

- toteaa, että asiaan liittyvät tarvittavat, yksittäiset päätökset valmistellaan päätettäväksi toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle.

9lives Oy, Etelä-Suomen Ensihoito Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat päätöksestä tekemässään yhteisessä oikaisuvaatimuksessa vaatineet päätöksen kumoamista sillä perusteella, että päätös tarkoittaa unionin valtiontukisääntöjen vastaisen valtiontuen myöntämistä HUS:n sairaankuljetustoiminnalle, päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on kuntalain ja hallintolain vastainen.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta onpäätöksellään10.9.2015 (§ 54) hylännyt oikaisuvaatimuksen.

9lives Oy, Etelä-Suomen Ensihoito Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksistä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54).

Helsingin hallinto-oikeus on 15.4.2016 antamallaan välipäätöksellä numero 16/0298/2 kieltänyt HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 (§ 30) täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

Merkitään, että Falck Ensihoitopalvelu Oy:stä on 3.10.2016 alkaen tullut Falck Global Assistance Oy.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on jättänyt 9lives Oy:n, Etelä-Suomen Ensihoito Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittajien vaatimuksissa on ollut kysymys Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloihin sisäänkirjoitettujen potilaiden siirroista tai sellaisten Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirroista, joiden siirtokuljetusten järjestäminen ei kuulu kuntien järjestämisvastuuseen.

Muilta osin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Valittajat ovat katsoneet, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan olisi päätöstä 12.5.2015 § 30 tehdessään tullut tutkia valtiontukisääntöjen soveltuminen myös Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen järjestämiseen. Valittajien mukaan se, että nimenomaista uutta päätöstä ei ole tehty, tarkoittaa vanhan päätöksen jatkamista ja lainvastaisen tilanteen hyväksymistä. Valittajat ovat lisäksi katsoneet, että lautakunta on 12.5.2015 § 30 päättänyt myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetusten järjestämisestä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen ja myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeesta ilmenevien kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien siirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavakseen.

Kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvat potilassiirrot

Asiaan sovellettavat keskeiset säännökset ja niiden esityöt

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Kuntalain (410/2015) 9 §:n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta.

Terveydenhuoltolain 73 §:n 1 momentin mukaan, milloin kunnan terveyskeskuksen sairaansijalle otetun vieraskuntalaisen potilaan hoitoajan arvioidaan ylittävän keskimääräisen hoitoajan ja muulloinkin potilaan pyynnöstä, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, mikäli siirto voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten.

Terveydenhuoltolain 73 §:ä koskevien hallituksen esityksen HE 90/2010 vp yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 1 momentti vastaa sisällöltään kansanterveyslain 16 §:n 2 momenttia. Pykälän 2 momentti vastaa erikoissairaanhoitolain 36 §:ää. Kun potilaan sairaus edellyttää hänen siirtämistään sairaalasta, poliklinikalta tai muusta toimintayksiköstä toiseen sairaalaan tai terveyskeskukseen hoidettavaksi, tulisi lähettävän toimintayksikön järjestää kuljetus ja vastata siitä aiheutuneista kustannuksista. Muutoin kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista vastaisi potilas ja hän saisi tällöin korvauksen sairausvakuutuslain säännösten perusteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohdan (367/1996) mukaan terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia lääkärin määräämä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuva sisäänkirjoitetun potilaan kuljetus terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohtaa (367/1996) koskevan hallituksen [esityksen] HE 28/1996 vp perusteluissa todetaan seuraavaa:

"Lääkärin määräyksestä terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalle sisäänkirjoitetun potilaan siirto sairaankuljetusajoneuvolla toiseen hoitolaitokseen tai valvottuun kotihoitoon on potilaalle maksuton ja kustannusvastuu jää lähettävälle laitokselle. Lähettävän terveydenhuollon yksikön kustannettavaksi kuuluvat kuljetustavasta riippumatta myös matkat, kun yksikön potilasta käytetään kesken hoitojakson muualla hoidossa tai tutkimuksissa."

Terveydenhuoltolain 58 §:n 1 momentin mukaan, jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä.

Asiassa saatu keskeinen selvitys ja oikeudellinen arviointi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ovat antaneet vuonna 2013 niiden järjestämisvastuulla olleet, terveyskeskusten/sosiaalitoimen hoitolaitosten, potilaiden siirtokuljetukset sairaanhoitoalueen hoidettavaksi. Lautakunnan päätös (12.5.2015 § 30) ottaa kuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen ja valtuuttaa sairaanhoitoalueen johtaja kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi on perustunut edellä mainittuihin kuntien päätöksiin.

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on "yritys". Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan ja yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista, että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toiminnan osalta. Oikeuskäytännön mukaan taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan markkinoilla (esimerkiksi asia C-118/85, komissio v. Italia, 7 kohta, asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym., 106–109 kohta, asia C-35/96, komissio v. Italia, 40 kohta).

Asiassa on edellä todetun johdosta arvioitava, onko Hyvinkään sairaanhoitoalueen omaksi toiminnakseen ottamissa kuntien hoitolaitosten kiireellisissä, ennakoimattomissa potilassiirroissa kyse unionin valtiontukisäännöissä tarkoitetulla tavalla sairaanhoitoalueen taloudellisesta toiminnasta ja HUS-Logistiikan hoidettaviksi annettavissa kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvissa aikatilauskuljetuksissa vastaavasti HUS-Logistiikan taloudellisesta toiminnasta. Tässä arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikan toimintaa muiden kuin nyt kyseessä olevien siirtokuljetusten osalta pitää taloudellisena toimintana.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviä omilla voimavaroillaan, ilman että sen tarvitsee turvautua sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, ja se voi suorittaa näitä tehtäviä myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa (asia C-324/07, Coditel Brabant, 48 ja 49 kohta, asia C-480/06, komissio v. Saksan liittotasavalta, 45 ja 47 kohta).

Lautakunnan päätös koskee ainoastaan kuntien hoitolaitosten potilaiden siirtokuljetuksia. Hallinto-oikeus katsoo, että näissä terveydenhuoltolain 73 §:n nojalla järjestettävissä kuljetuksissa on kysymys potilaan terveydenhuoltolain mukaisen, pääosin solidaarisuusperiaatteella rahoitetun hoidon järjestämisestä. Kun otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohta ja se, ettei asiassa ole väitetty, että nyt kyseessä olevien kuljetusten kustannuksista vastaisi joltain osin muu kuin lähettävä terveydenhuollon yksikkö, siirtokuljetusten hoitamisessa Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana ja HUS-Logistiikan toimintana on katsottava olevan kysymys kuntayhtymän jäsenkunnalle kuuluvan yleisen edun mukaisen, lakisääteisen tehtävän hoitamisesta kuntayhtymän voimavaroilla. Asiassa ei ole todettavissa, että hoitaessaan nyt kyseessä olevia kuljetuksia Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka tarjoaisivat niitä markkinoilla ja että niiden toimintaa olisi siten näiden kuljetusten osalta pidettävä valtiontukisäännöissä tarkoitettuna taloudellisena toimintana. Näin ollen SEUT 107 artikla ja SEUT 108 artiklan 3 kohdassa [säädetty] määrätty ilmoitusvelvollisuus eivät koske nyt kysymyksessä olevia sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksenteon kohteena olleita siirtokuljetuksia. Sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös 12.5.2015 § 30 ei ole syntynyt valittajien esittämillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä.

Siltä osin kuin valituksessa ja vastaselityksissä on tuotu esiin yhtiöittämiseen, konkurssisuojaan ja verokohteluun liittyviä vaatimuksia, hallinto-oikeus on tulkinnut sanotut vaatimukset valittajien kunnallisvalituksen valitusperusteiksi. Hallinto-oikeus on edellä todennut, että kysymys on kuntayhtymän jäsenkunnalle kuuluvan yleisen edun ja terveydenhuoltolain mukaisen tehtävän hoitamisesta kuntayhtymän voimavaroilla ja että kysymys ei ole markkinoilla toimimisesta. Hallinto-oikeus katsoo, että valituksenalaiset päätökset eivät ole lainvastaisia kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myöskään yhtiöittämistä, konkurssisuojaa ja verokohtelua koskevien valitusperusteiden nojalla.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asiassa annettuun ratkaisuun nähden sekä valittajien että HUS:n esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom

Kuntalaki (365/1995) 88 § ja 90 §

Kuntalaki (410/2015) 8 § ja 147 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Ismo Räisänen ja Pia Repo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus:

1) kieltää välittömästi HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon asian käsittelyaikana;

2) kumoaa hallinto-oikeuden ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset tai toissijaisesti palauttaa asian hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi; ja

3) määrää HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan maksamaan täysimääräisesti valittajien arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat perusteluina vaatimuksilleen uudistaneet asiassa aiemmin esittämänsä ja esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 § 30 on pyritty tekemään kokonaisvaltainen ratkaisu HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtokuljetusten järjestämisestä 1.10.2016 alkaen. Päätöksellä on tosiasiassa hyväksytty esityslistan mukaisesti Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden sisäänkirjoitettujen potilassiirtojen hoitaminen edelleen HUS-Logistiikan toimesta sekä se, että Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset tuotetaan jatkossa HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana. Päätös koskee palvelukokonaisuutta, jonka kustannuksista vastaavat osin myös Kansaneläkelaitos (Kela) ja potilaat itse.

Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta siltä osin kuin kyse on HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaaloiden (Hyvinkää ja Kellokoski) sisäänkirjoitettujen potilaiden siirroista. Esityksen mukaan näitä siirtoja hoitaa jatkossakin HUS-Logistiikka. Valitus on jätetty tutkimatta myös siltä osin kuin kyse on Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomista siirtokuljetuksista, jotka on esitetty tuotettavan omana toimintana.

Hallinto-oikeus on perustellut tutkimatta jättämistä hallinto-lainkäyttölain 5 §:n 1 momentilla. Tutkimatta jättäminen on perustunut siihen, että edellä mainituista seikoista ei ole nimenomaisesti lausuttu mitään pöytäkirjan päätösosiossa.

Tosiasiassa päätöksellä on kuitenkin hyväksytty se, että HUS-Logistiikka hoitaa Hyvinkään ja Kellokosken sairaalan sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoja ilman, että HUS-Logistiikka toimii yhtiöitetyssä muodossa. Näin on myös tosiasiassa valittajien saamien tietojen mukaan toimittu.

Päätöksellä on myös tosiasiassa hyväksytty linjaus siitä, että Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomat siirtokuljetukset tuotetaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana. Tältä osin kyse on palveluista, joiden kustannuksista vastaa osin potilas itse ja osin Kela. Käytännössä sairaanhoitoalue voi päätöksen pohjalta ryhtyä itse hoitamaan sellaisia kuljetuksia, joiden kustannuksista sairaanhoitopiiri ei vastaa. Lautakunnan päätös 12.5.2015 sisältää päätöksen ottaa myös Kelan maksamat kuljetukset omaksi toiminnaksi.

Valituksen tutkimatta jättäminen merkitsee valittajille merkittävää oikeussuojan puutetta. Hallinto-oikeuden linjaus antaa sairaanhoitopiireille mahdollisuuden toimia vastoin valtiontukisääntöjä ilman, että yksityisillä kilpailijoilla on tehokasta oikeussuojakeinoa puuttua asiaan. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus soveltaa Euroopan unionin oikeutta ja puuttua viranomaisten valtiontukisääntöjen vastaiseen menettelyyn. Tämä velvollisuus ei syrjäydy kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvien menettelysääntöjen johdosta.

Unionin oikeudellinen tehokkuusperiaate edellyttää, että yksityinen voi vedota kansallisissa viranomaisissa välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen säännökseen. Tehokkuusperiaatteesta johtuu, että kansallinen menettelysääntö ei saa tehdä unionin oikeusjärjestyksessä vahvistettujen oikeuksien käyttämisestä käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (ks. tuomiot C-160/14, Ferreira da Silva e Brito ym., 50 kohta, C-213/89, The Queen v. Secretary of State for Transport, ex parte Factortame, 20 kohta, sekä C-429/15, Danqua, 49 kohta).

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin soveltaminen siten, että se estää hallinto-oikeutta puuttumasta unionin jäsenvaltioissa suoraan sovellettavien valtiontukisäännösten noudattamatta jättämiseen, muodostaa unionin oikeuden tehokkuutta heikentävän käytännön.

Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia lautakunnan päätöksenteon lainmukaisuus myös siltä osin kuin tosiasiallinen päätös lainvastaisen toiminnan jatkamisesta ja siirtämisestä omaksi toiminnaksi on jätetty kirjaamatta pöytäkirjan päätösosioon. Voidaan myös katsoa, että lautakunnan soveltama tapa olla tekemättä tosiasiallisia päätöksiä koskevia kirjauksia päätösosioon ei täytä kunnalliselle päätöksenteolle asetettavia edellytyksiä.

Asiassa on lisäksi syytä huomata, että investoinnit ja vakanssien perustamiset, joista lautakunnan 12.5.2015 päätöksessä on päätetty, perustuvat tehtyyn potilassiirtoja koskevaan kokonaisratkaisuun. Siinä on otettu huomioon myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot, joita HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue tulisi päätöksen mukaan itse hoitamaan.

Euroopan unionin valtiontukisäännöt

Potilaiden siirtokuljetusten tuottaminen on Suomessa taloudellista toimintaa, johon sovelletaan unionin valtiontukisääntöjä. Kyseessä ei ole toiminta, joka katsottaisiin julkisen sektorin ei-taloudelliseksi toiminnaksi ja voisi näin jäädä valtiontukisäännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

HUS ja HUS-Logistiikka tuottavat näitä palveluja taloudellisina toimijoina. Toiminnan taloudellinen luonne ilmenee muun ohella valituksen liitteenä olevasta komission kirjeestä, joka koskee Suomen markkinoita.

Yksityiset palveluntuottajat ovat aikaisemmin tuottaneet HUS:lle ja HUS-Logistiikalle siirrettyjä tehtäviä. Lautakunta on päättänyt unionin valtiontukisääntöjen vastaisesti taloudellisen toiminnan harjoittamisesta sellaisessa organisaatiomuodossa, joka hyötyy unionin valtiontukisääntöjen vastaisesti veroeduista ja konkurssisuojasta. HUS ja siihen kuuluva HUS-Logistiikka saavat unionin valtiontukisääntöjen vastaista valtiontukea, josta ne hyötyvät toimiessaan potilassiirtopalveluiden markkinoilla. Taloudellista toimintaa ei voida harjoittaa liikelaitos- tai viranomaismuodossa, vaan valtiontukiongelma on ratkaistava esimerkiksi yhtiöittämällä kysymyksessä oleva toiminta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa on kuvattu neljä peruskriteeriä, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta tuki katsottaisiin valtiontueksi. Kaikki SEUT 107 artiklassa säädetyt kriteerit täyttyvät esillä olevassa asiassa.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 § 30 ja 10.9.2015 § 54 ovat lainvastaisia ja ne ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Lautakunnan päätökset rikkovat unionin valtiontukisääntöjä, kuntalakia ja hallintolakia.

Hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös tulee kumota, koska siinä lautakunnan päätöksiä on arvioitu virheellisesti sekä jätetty osa valittajien vaatimuksista unionin oikeuden vastaisesti tutkimatta. Unionin oikeuden tehokas soveltaminen edellyttää, että yksityisellä kilpailijalla on mahdollisuus saada oikeussuojaa tilanteessa, jossa julkisyhteisö päättää taloudellisen toiminnan harjoittamisesta julkisen, yhtiöittämättömän yksikön toimesta. Lautakunnan päätös vääristää kilpailua.

Keskeinen ratkaistava kysymys on, miten valtiontukisäännöt suhtautuvat julkisyhteisön omaan tuotantoon osana taloudellista toimintaa, jota HUS lautakunnan 12.5.2015 päätöksen tekohetkellä kiistatta potilassiirtokuljetusten markkinalla on harjoittanut. Toisaalta kyse on myös tilanteesta, jossa HUS pyrkii ottamaan omaksi toiminnaksi sekä kuntien että Kelan kustannusvastuulla olevia kuljetuksia, jolloin kyse ei ole omasta tuotannosta. Euroopan komission valtiontukea koskevan tiedonannon (2016/C-262/01) mukaan unionin valtiontukisäännöt koskevat myös julkisyhteisön omaa palvelutuotantoa.

Valtion varoista myönnetty etuus

Valtiontukisääntöjen taustalla on pyrkimys estää julkisten varojen kanavoimista tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin kilpailijoita syrjivällä tavalla.

Tuen käsite on laaja eikä tuen muodolla ole merkitystä. Tuen käsitteeseen kuuluu, että tuki on sen saajalle jonkinlainen etu ja tuen antajalle rasite. Mahdollista tukea arvioitaessa ratkaisevaa on toimenpiteen tosiasiallinen vaikutus, ei sen tarkoitus.

Unionin tuomioistuin on katsonut, että konkurssisuoja, josta HUS (HUSLogistiikka ja Hyvinkään sairaanhoitoalue) nauttii, muodostaa rajattoman valtion takauksen, jota on pidettävä tukena. Tämä periaate on vahvistettu unionin tuomioistuimen tuomiossa C-559/12 P, Ranska v. komissio (La Poste). Tuomioistuin katsoi, että yhtiöittämättömään organisaatiomuotoon liittyvä konkurssisuoja muodosti rajoittamattoman valtion takauksen, joka oli kiellettyä valtiontukea. Esimerkiksi verotukselliset etuudet muodostavat samalla tavoin kiellettyä valtiontukea. Taloudellinen toiminta edellyttää yhtiöittämistä.

HUS nauttii muussa kuin yhtiömuodossa harjoitetun toiminnan osalta muun ohella seuraavista eduista, jotka eivät ole yksityisten yritysten saatavilla:

a) Konkurssilainsäädäntö ei sovellu kuntiin eikä kuntayhtymiin. Kyseiset yhteisöt eivät voi mennä konkurssiin, mikä muodostaa toiminnalle käytännössä rajattoman valtiontakauksen.

b) Yksityiset yritykset eivät saa vähentää hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Kunnalliset palveluntuottajat saavat palautuksen hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverostaan, joko täysimääräisesti tai niin kutsuttuna laskennallisena palautuksena. Yksityisten palveluntuottajien hintoihin sisältyy niin kutsuttu piilevä arvonlisävero, joka ei sisälly kunnallisten palveluntuottajien hintoihin. Tämä antaa kunnallisille palveluntuottajille epäreilun kilpailuaseman niiden tarjotessa palvelujaan enemmissä määrin vapailla markkinoilla. Arvonlisäverolain 8 §:n mukaan kuntia koskeva sääntely soveltuu vastaavasti kuntayhtymiin.

c) Verovapaudet, kuten vapautus tuloverosta ja varainsiirtoverosta.

Jotta yksityinen ja julkisomisteinen palvelutuotanto toimisivat kilpailuneutraaleissa olosuhteissa, julkisomisteinen palvelutuotanto on yhtiöitettävä, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta.

Kilpailukriteeri

Palvelutuotanto yhtiöittämättömässä organisaatiomuodossa vääristää kilpailua. HUS/HUS-Logistiikka pääsee tätä kautta laajentamaan toimintaansa yhtiöittämättömässä muodossa ja parantaa valtiontukisääntöjen vastaisesti kilpailuasemaansa potilassiirtojen markkinalla. Tällä on vaikutuksia myös laajemmin kilpailuun potilassiirtojen markkinalla. Päätös heikentää olennaisesti tehokkaan kilpailun edellytyksiä ja vääristää kilpailua.

Valikoivuuskriteeri ja yrityksen käsite

Valituksenalainen lautakunnan päätös on selkeästi valikoiva, koska se suosii yhtä monista mahdollisista palveluntuottajista.

Jotta unionin valtiontukisäännöt soveltuisivat, tuensaajan tulee olla unionin valtiontukisääntelyn tarkoittama yritys (engl. undertaking). Yrityksen käsite unionin valtiontukisääntelyssä on laaja, eikä se rajoitu suomalaisittain ymmärrettyyn yrityksen käsitteeseen. Yrityksellä tarkoitetaan unionin valtiontukisääntelyssä yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa. Mikään toimija ei jää käsitteen ulkopuolelle oikeudellisen muotonsa tai rahoitustapansa perusteella. Kun julkinen sektori harjoittaa taloudellista toimintaa, se toimii valtiontukisääntöjen tarkoittamana yrityksenä. Valtiontukisääntelyn soveltumisen kannalta määräävää ei siten ole se, millainen rakenne tai rahoituspohja tuensaajalla on, vaan se, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa.

Taloudellisella toiminnalla ymmärretään tavaroiden tai palveluiden tarjoamista markkinoilla. Taloudelliselle toiminnalle on yleensä luonteenomaista, että sitä voitaisiin ainakin teoriassa harjoittaa voitontavoittelutarkoituksessa. Taloudelliselta toiminnalta ei kuitenkaan edellytetä, että se tosiasiassa tuottaisi voittoa tai että sitä tosiasiassa harjoitettaisiin voitontavoittelutarkoituksessa.

Unionin valtiontukisääntelyn kannalta sama toimija voi lisäksi samanaikaisesti harjoittaa sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa. Unionin valtiontukisääntely voi siten soveltua, vaikka tuensaaja harjoittaisi myös ei-taloudellista toimintaa, mikäli rahoitusta annetaan toimintaan, joka on luonteeltaan valtiontukisääntelyssä tarkoitettua taloudellista toimintaa.

Nyt puheena olevassa tilanteessa HUS-Logistiikka samoin kuin Hyvinkään sairaanhoitoalue, joka tuottaa samoja siirtokuljetuspalveluja kuin yksityinen sektori, harjoittaa siirtokuljetuspalveluiden tuotannossa taloudellista toimintaa.

Kauppakriteeri

Lautakunnan ratkaisulla on selvästi vaikutusta toimijoihin, jotka toimivat useilla eri jäsenvaltioiden markkinoilla. Falck Ensihoito Oy on Falck-konserniin kuuluva yhtiö, johon konserniin myös 9Lives Oy kuuluu nykyisin. Falck-konserni on johtavia eurooppalaisia siirtokuljetuspalveluiden tarjoajia, jonka asemaan lautakunnan päätös vaikuttaa suoraan.

Järjestelyn arvo on yli miljoona euroa vuodessa ja joka tapauksessa selvästi yli julkisissa hankinnoissa noudatettavan niin sanotun EU-kynnysarvon. Julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä tämän arvon ylittävien sopimusten katsotaan kiinnostavan myös muista jäsenvaltioista tulevia yrityksiä, minkä vuoksi näin mittavista hankinnoista on ilmoitettava unionin laajuisesti. Tämän mittakaavan hankinnan voidaan katsoa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Potilassiirtojen markkina ja HUS:n toiminta markkinalla

Terveydenhuoltolain 73 § koskee vain kunnan terveyskeskukseen sisäänkirjattujen potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa kunta. Suuri osa nyt kysymyksessä olevista kuljetuksista on sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa Kela ja omavastuun osalta potilas itse.

Terveydenhuoltolaissa ei säädetä, kuka kysymyksessä olevia palveluita tuottaa. Julkisella sektorilla ei ole velvollisuutta tuottaa potilassiirtopalveluita. Käytännössä yksityiset palveluntuottajat ovat potilassiirtomarkkinalla merkittäviä, alueellisesti jopa pääasiallisia palveluntuottajia. Potilassiirtoja tuottavat yksityiset palveluntuottajat, sairaanhoitopiirit ja pelastuslaitokset, ja ostajia markkinoilla vastaavasti ovat yksityiset toimijat, kunnat ja sairaanhoitopiirit. Palvelutuotantoa hoidetaan markkinalla korvausta vastaan. Tältä osin valittajat viittaavat hallinto-oikeudelle esitettyyn selvitykseen.

HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa HUS:n kuntayhtymän organisaatiota. Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi kuntayhtymän logistiikka- ja sairaankuljetuspalveluista.

Valittajat viittaavat hallinto-oikeudelle esittämäänsä seikkaperäiseen selvitykseen HUS:n (mukaan lukien HUS-Logistiikka) toiminnasta potilassiirtojen markkinalla. Näyttöä on esitetty muun ohella viranomaisohjeis- tuksesta, markkinointiaineistosta, sopimuksista ja HUS-Logistiikan internetsivuilla vielä 17.6.2015 olleesta maininnasta palvelujen tarjoamisesta ulkoisille asiakkaille. Maininta on poistettu internetsivuilta sen jälkeen, kun valittajat olivat kiinnittäneet asiaan huomiota oikaisuvaatimuksessaan.

Siltä osin kuin HUS:n sisällä päätetään HUS:n omien sairaaloiden välisistä potilassiirroista, kyse on HUS:n omasta toiminnasta. Sen sijaan tilanteessa, jossa HUS:n organisaatio tuottaa kuntien tai Kelan kustannusvastuulle kuuluvia palveluita, kyse ei ole omasta toiminnasta.

Potilassiirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa

Kuntien ja Kelan kustannusvastuulle kuuluvissa siirtokuljetuksissa on kyse palvelutuotannosta korvausta vastaan. Kuntien kustannusvastuulle kuuluvat sisäänkirjattujen potilaiden potilassiirtokuljetukset muodostavat merkittävän osan koko potilassiirtomarkkinasta. Tällä markkinalla palveluita kunnille tarjoavat niin yksityiset tahot, sairaanhoitopiirit kuin pelastuslaitoksetkin.

Siltä osin kuin valituksenalainen päätös koskee kuntien kustannusvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa (kuntien hoitolaitoksien sisäänkirjatut potilaat) "omaksi toiminnaksi ottaminen" tarkoittaa itse asiassa palvelutuotantoa toiselle juridiselle yksikölle korvausta vastaan. HUS on myös sen jäsenkuntiin nähden erillinen oikeushenkilö.

Kun HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue hoitaa kuntien hoitolaitosten ennakoimattomia siirtokuljetuksia, HUS perii tästä kunnalta korvauksen. Kyse ei siis ole HUS:n kustannusvastuulla olevasta omasta tuotannosta.

Vastaavasti kun HUS-Logistiikka hoitaa kuntien aikatilauskuljetuksia, HUS-Logistiikka perii palvelusta kunnalta korvauksen eikä kanna kustannuksia itse.

Kun HUS hoitaa Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomia siirtokuljetuksia, kustannukset maksaa Kela.

Kyse on palveluiden tarjoamisesta markkinalla unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti. Asia ei muuksi muutu kansalliseen järjestämisvastuuseen liittyvillä argumenteilla, koska unionin valtiontukisääntöjä on tulkittava kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. On myös syytä huomata, ettei HUS:lla tai HUS-Logistiikalla ole lakisääteistä velvollisuutta tuottaa potilassiirtopalveluita.

Hallinto-oikeuden päätös perustuu virheellisesti ajatukseen siitä, että kuntien kustannusvastuulle kuuluva toiminta olisi HUS:n omaa toimintaa ja tämä oma palvelutuotanto voitaisiin irrottaa potilassiirtojen markkinasta. Tätä osuutta markkinasta tarkasteltaisiin erikseen ei-taloudellisena toimintana. Tällainen tulkinta on vastoin unionioikeudellista sääntelyä ja oikeuskäytäntöä.

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner

Unionin tuomioistuimen mukaan taloudellista toimintaa on tarkasteltava markkinan tasolla, ei yksittäisten sopimusten tai markkinatransaktioiden tasolla. Kun viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden välttämättä ole tarjottava näitä palveluita, kyse on taloudellisesta toiminnasta. Kyseinen kanta ilmenee unionin tuomioistuimen asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner, antaman tuomion 20 kohdasta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtokuljetusten osalta voidaan yhtä lailla todeta, että Suomessa on olemassa potilassiirtokuljetusten markkinat. Viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden ole välttämättä tarjottava näitä palveluja. Yksityiset palveluntuottajat ovat aikaisemmin tarjonneet tällaisia palveluita. Tällaisten palvelujen tarjoaminen on näin ollen taloudellista toimintaa, johon voidaan soveltaa perustamissopimuksen kilpailua koskevia määräyksiä.

Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä

Komissio on antanut tiedonannon valtiontuen käsitteestä. Tiedonannon mukaan myös omana toimintana tuotettu palvelu voi olla taloudellista toimintaa. Tiedonannossa (kohta 14) todetaan nimenomaisesti, että se, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen.

Hallinto-oikeus on kategorisesti jättänyt soveltamatta komission tiedonantoa. Päätös on tältäkin osin virheellinen.

Komission kanta Suomea koskevassa asiassa

Komissio tutkii Suomen valtion menettelyä ensihoitoa ja potilassiirtoja koskevalla markkinalla ja on tässä yhteydessä esittänyt kantanaan, että potilassiirrot ovat Suomessa taloudellista toimintaa. Myös Suomen valtio on myöntynyt tähän komission kantaan.

Valittajat ovat lisäksi viitanneet hallinto-oikeudelle toimittamaansa oikeustieteen tohtori, eurooppaoikeuden professori Juha Raition antamaan asiantuntijalausuntoon, jossa on myös katsottu, että kyseessä on taloudellinen toiminta.

Hallinto-oikeuden viittaamien julkista hankintaa koskevien ratkaisujen soveltumattomuus

Hallinto-oikeus on perustanut päätöksensä unionin tuomioistuimen asioissa C-324/07, Coditel Brabant, ja C-480/06, komissio v. Saksa, antamiin tuomioihin.

Kumpikaan näistä tuomioista ei koske valtiontukisääntöjä, vaan sitä, onko tietyn palvelun hankkiminen tullut kilpailuttaa hankintaa koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Tapauksissa ei luonnollisesti ole otettu kantaa siihen, millainen toiminta on katsottava taloudelliseksi unionin valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Hankintadirektiivien ja valtiontukisääntöjen soveltamisala ei myöskään ole identtinen. Näin ollen edellä mainittujen ratkaisujen käyttö hallinto-oikeuden päätöksen perusteina on ollut ilmeisen virheellistä.

Lautakunnan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä

Valittajat ovat viitanneet hallintolain 31 §:n 1 momenttiin ja todenneet, että päätöksestä 12.5.2015 ei käy ilmi, että lautakunta olisi ennen päätöksen tekemistä selvittänyt valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen. Päätös ei sisällä analyysiä valtiontukinäkökulmasta tai mitään viittausta valtiontukikysymyksiin. Lautakunta ei ole millään tavoin ottanut huomioon sitä, että se on päätöksellään siirtämässä taloudellista toimintaa harjoitettavaksi ei-yhtiöitetyssä muodossa. Päätökseen ei myöskään sisälly minkäänlaista suunnitellun oman toiminnan kustannusten vertailua markkinahintoihin. Yksityiset palveluntarjoajat voisivat tuottaa potilassiirtopalvelut edullisemmin.

Päätöksen lainvastaisuutta tai virheellistä menettelyä ei korjaa se, että päätöksen esityslistalla on todettu, että "hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja". Lautakunnan päätöstä ei sen enempää menettelyn kuin sisällön puolesta tee oikeelliseksi myöskään lautakunnan esittämät käytännön seikat, kuten synergiaedut.

Sen sijaan päätöksestä käy ilmi, että palvelujen tuottaminen valitulla tavalla tulee edellyttämään Hyvinkään sairaanhoitoalueelle huomattavia investointeja ja hankintoja. Päätöksessä on todettu muun ohella, että "siirtokuljetusten tuottaminen omana toimintana edellyttää 18 vakanssin perustamista" ja että "lisäksi tarvitaan merkittäviä tilajärjestelyjä ja kalustohankintoja".

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2015:72 katsonut, että vastaava laiminlyönti kunnanvaltuuston päätöksessä on tarkoittanut sitä, että päätös on tullut kumota virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Sen lisäksi, että lautakunta ei ole lainkaan arvioinut valtiontukisääntöjen soveltuvuutta, se ei ole noudattanut valtiontukien myöntämisen edellyttämää menettelyä, notifioinut tukea komissiolle ja odottanut komissiolta tarvittavaa hyväksyntää ennen tuen myöntämistä. Päätöksestä ei myöskään ilmene lainkaan analyysiä siitä, miksi lautakunta olisi katsonut voivansa poiketa ilmoitusvelvollisuudesta.

Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee kieltää lautakunnan valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano välittömästi asian käsittelyn ajaksi hallintolainkäyttölain 32 §:n nojalla.

Valittajat ovat viitanneet kuntalain (365/1995) 98 §:ään ja tuoneet esiin, että lautakunnan 12.5.2015 tekemässä päätöksessä on todettu, että päätöksen täytäntöönpano tulee edellyttämään merkittäviä investointeja. Päätöksessä mainitut toimenpiteet, kuten 18 vakanssin perustaminen, eivät ole käytännössä tehokkaasti peräytettävissä. Koska päätöksen täytäntöönpanon peruuttaminen takautuvasti ei ole toteutettavissa tehokkaasti, täytäntöönpano on kiellettävä siihen saakka, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut pääasiaa koskevan valituksen. Päätöksen täytäntöönpano estäisi valittajia saamasta tehokasta oikeussuojaa asiassa.

Sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on asettanut valituksenalaista päätöstä koskevan täytäntöönpanokiellon, HUS on kilpailuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirrot. Potilassiirrot voidaan hoitaa asian käsittelyaikana jo kilpailutetun sopimuksen puitteissa.

Oikeudenkäyntikulut

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on määrättävä maksamaan täysimääräisesti valittajien arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Valitusprosessi on aiheutunut viranomaisen päätöksenteon ilmeisestä virheestä.

Selitykset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja valittajat velvoitetaan korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen sekä Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeesta ilmenevien, kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien potilassiirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole ollut toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavaksi.

Hallinto-oikeudella ei ole yleistoimivaltaa valvoa yhtiöittämisvelvollisuus- ja valtiontukisäännösten noudattamista. Kansallisesti valvontavelvollisuus kuuluu kilpailulain mukaisesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Taloudellinen toiminta ja toimiminen markkinoilla

HUS-kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoittamalla tavalla markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole unionin oikeuden tarkoittama taloudellinen toiminta. HUS tai HUS:n toimintayksiköt eivät ole jättäneet noudattamatta valtiontukisäännöksiä, koska valtiontukisäännökset eivät tule esillä olevassa asiassa sovellettaviksi.

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, terveydenhuoltolain 73 §:n nojalla järjestettävissä kuljetuksissa on kysymys potilaan terveydenhuoltolain mukaisen, pääosin solidaarisuusperiaatteella rahoitetun hoidon järjestämisestä. Kun otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohta ja se, ettei asiassa ole väitetty, että nyt kyseessä olevien kuljetusten kustannuksista vastaisi joltain osin muu kuin lähettävä terveydenhuollon toimintayksikkö, siirtokuljetusten hoitamisessa Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana ja HUS-Logistiikan toimintana on katsottava olevan kysymys kuntayhtymän jäsenkunnille kuuluvan yleisen edun mukaisen, lakisääteisen tehtävän hoitamisesta kuntayhtymän voimavaroilla. Asiassa ei ole todettavissa, että hoitaessaan nyt kyseessä olevia kuljetuksia Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka tarjoaisivat niitä markkinoilla ja että niiden toimintaa olisi siten näiden kuljetusten osalta pidettävä valtiontukisäännöissä tarkoitettuna taloudellisena toimintana.

Selitykseen liitetyn professori Tuorin lausunnon mukaan, jotta palvelut kuuluisivat unionin kilpailulainsäädännön alaan, edellytyksenä on, että ne tuotetaan markkinoille ja niistä suoritetaan korvaus. Palvelun sisältö ei ole ratkaisevaa vaan sen taloudellinen luonne, joka puolestaan määräytyy sen perusteella, tarjotaanko palvelua markkinoille vai ei. Samoja palveluja voidaan tuottaa sekä taloudellisina eli markkinoille suunnattuina palveluina, jolloin niitä tuottavat yksiköt kuuluvat unionin kilpailulainsäädännön yritys-käsitteen piiriin, että ei-taloudellisina palveluina, jolloin niitä tuottavat yksiköt eivät ole unionin kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Julkiset terveydenhuoltopalvelut, jotka rahoitetaan pääosin julkisin varoin ja joista potilaalta mahdollisesti perittävällä maksulla ei ole unionioikeuden tarkoittaman korvauksen luonnetta, eivät ole taloudellisia palveluja, eivätkä niitä tuottavat yksiköt, kuten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, ole ainakaan näiden palvelujen osalta unionin kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Silloin kun ne tuottavat näitä palveluja vastattavanaan olevien lakisääteisten, solidaarisuusperiaatteen mukaisesti organisoitujen julkisen terveydenhuollon tehtävien hoitamiseksi, ne eivät tarjoa niitä markkinoille.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat kuntalain 8 §:n mukaisesti voineet siirtää lakisääteisten siirtokuljetusten järjestämisvastuun HUS-kuntayhtymälle.

HUS-kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistä. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettaviksi.

Valituksessa viitataan siihen, että käytännössä yksityiset palveluntuottajat ovat potilassiirtopalveluissa merkittäviä, alueellisesti jopa pääasiallisia palveluntuottajia. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluekin on hankkinut näitä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.

Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveydenhuoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovellettaisiin unionin valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS-kuntayhtymän oikeushenkilöön kuuluvan HUS-Logistiikan tuottamia palveluja. Se, että jäsenkunnat suorittavat siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen omakustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisällä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotantoa unionin valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi.

Unionin tuomioistuin on katsonut kustannusten korvaamisen osalta asiassa C-113/13, Azienda sanitaria locale n. 5 "Spezzino" ym., antamassaan tuomiossa, että kun mitään voittoa ei voida tavoitella edes välillisesti vapaaehtoistoiminnan varjolla ja kun vapaaehtoinen voi saada korvausta vain kustannuksista, jotka hänelle ovat tosiasiallisesti aiheutuneet harjoitetusta toiminnasta, yhteenliittymien itse ennalta vahvistamissa rajoissa, toiminta oli luonteeltaan ei-taloudellista. Tuomiossa on todettu, että kun voittoa ei tavoiteltu edes välillisesti, kyse oli ei-taloudellisesta toiminnasta.

HUS perii siirtokuljetuksista jäsenkunnilta omakustannushintaiset korvaukset eikä peri voittoa.

Komission SGEI-päätöksessä (2012/21/EU, ns. SGEI-päätös) todetun periaatteen mukaisesti Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan suoraan valtion varoilla (verotus), sen palvelut ovat ilmaisia tai niistä peritään pienet maksut ja ne perustuvat solidaarisuuden periaatteelle. Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että organisaatiot, joilla on tällainen rakenne, eivät toimi yrityksinä.

Valituksessa viitatussa komission kirjelmässä 8.4.2015 on esitetty komission alustava kanta eikä lopullista ratkaisua. Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön mukaan sairaanhoitopiirien oikeus tuottaa itse yksiköillään sisäänkirjautuneiden potilaiden potilassiirtoja perustuu terveydenhuoltolain 73 §:ssä säädettyyn järjestämisvelvollisuuteen. Oikeus tuottaa itselle kattaa myös kyseisen sairaanhoitopiirin omat jäsenkunnat silloin, kun sairaanhoitopiiri on hankintasäännösten tarkoittamassa sidosyksikkösuhteessa jäsenkuntiin. Tämän kannan on myös komissio vahvistanut.

Valituksessa viitataan myös unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner, ja todetaan, että taloudellista toimintaa on tarkasteltava markkinan tasolla, eikä yksittäisten sopimusten tai markkinatransaktioiden tasolla. Kun viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden välttämättä ole tarjottava näitä palveluita, kyse on taloudellisesta toiminnasta. Olennaista kysymyksessä olevassa tapauksessa kuitenkin oli, että palveluja tarjottiin markkinoille. HUS:n omana toimintana hoitamien siirtokuljetusten osalta kyse ei ole toiminnasta markkinoilla.

Suomessa palvelun tuottamista ei ole varattu julkiselle sektorille eikä myöskään voittoa tavoittelemattomille toimijoille, toisin kuin Saksassa. Suomessa viranomaiset hoitavat lakisääteisiä tehtäviään, eikä vastaavaa siirtoa muille toimijoille ole tehty.

Valtiontuen kriteerit eivät täyty asiassa

Valituksessa on viitattu SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisiin valtiontuen kriteereihin, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta tuki katsottaisiin valtiontueksi. Koska valituksenalaisen päätöksen mukaisessa toiminnassa ei ole kysymys taloudellisesta toiminnasta, ei kyseessä voi olla valtiontuki, eikä sitä ole ollut tarpeen ilmoittaa ennakkoon komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Päätöksen perusteluissa on lisäksi todettu, että "hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat kustannusneutraaleja". Näin ollen vaikka toiminta katsottaisiin taloudelliseksi, SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset eivät täyty asiassa.

Komission SGEI-päätöksessä on määritelty edellytykset, joiden täyttyessä tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävä valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille eikä siihen sovelleta SEUT 108 artiklan 3 kohdan ilmoitusvelvollisuutta.

Jäsenkunnille tuotettavat palvelut täyttävät komission päätöksen 2 artiklan 1 b kohdassa säädetyt edellytykset. Korvauksiin on myös mahdollista soveltaa mainitun artiklan 1 a kohtaa. HUS:lla ei tälläkään perusteella olisi ollut ilmoitusvelvollisuutta komissiolle.

Pelkästään sillä valittajien esittämällä seikalla, että valittajat kuuluvat Falck-konserniin, ei voida osoittaa, että HUS:n päätöksellä olisi rajat ylittävä intressi (ks. tuomio C-113/13, Azienda sanitaria locale n. 5 "Spezzino" ym., 49 kohta).

Komission tiedonannossa valtiontuen käsitteestä on kauppaan kohdistuvan vaikutuksen arvioinnin osalta todettu, että vaikka ei ole mahdollista määrittää yleisiä ryhmiä, joihin nämä edellytykset täyttävät toimenpiteet kuuluisivat, aikaisemmissa päätöksissä on esimerkkejä tilanteista, joissa komissio on katsonut asian erityisolosuhteiden vuoksi, että julkinen tuki ei ollut omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista on mainittu sairaalat ja muut terveydenhuoltolaitokset, jotka tarjoavat tavanomaisia sairaanhoitopalveluja paikalliselle väestölle ja jotka eivät todennäköisesti houkuttele asiakkaita ja investointeja muista jäsenvaltioista.

Vuonna 2015 komissio on tehnyt seitsemän päätöstä, joissa se on katsonut, että kauppavaikutus ei täyttynyt. Komissio on muun ohella katsonut, ettei Landgrafen Klinikille myönnetyllä vuosittaisella noin 1–1,5 miljoonan euron tuella ollut kauppavaikutusta, koska toiminta, johon tukea myönnettiin, oli pelkästään paikallista (komission päätös SA.38035, Saksa – Landgrafen Klinik, 29.4.2015, EUVL [2015] C-188/3).

Vastaavasti Hyvinkään sairaanhoitoalueen siirtokuljetuspalvelut ovat luonteeltaan paikallisia.

Todettakoon myös, että kun HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue hallinto-oikeuden täytäntöönpanokiellon vuoksi kilpailutti siirtokuljetuspalvelut, Falck Ensihoito Oy ei antanut tarjousta.

Toimiminen markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus

Vuonna 2013 kuntalain muuttamisesta säädetyn lain kanssa samanaikaisesti säädettiin laki kilpailulain muuttamisesta. Laeissa käytetään erilaista terminologiaa. Kuntalaissa säädetään kilpailluilla markkinoilla toimimisesta, kun taas kilpailulaissa säädetään taloudellisesta toiminnasta. Kyseisten lakien hallitusten esitysten perusteluista käy kuitenkin ilmi, että kuntalakiin ja kilpailulakiin sisällytettyä kilpailuneutraliteettia koskevan normiston on tulkittava olevan sopusoinnussa unionin oikeudessa SEUT 106 artiklan tulkintojen kanssa.

Kuntalain 126 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukainen yhteistoiminta, josta nyt on kysymys, jää yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle, koska kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää julkista tarjouskilpailua. Lainkohdan ajatuksena on se, että kuntayhtymä voi tuottaa palveluja sen jäsenkunnalle.

Tämä käy selvästi ilmi muun ohella edellä mainittuja säännöksiä edeltäneen kuntalain 2 a §:n yksityiskohtaisista perusteluista hallituksen esityksessä (HE 32/2013 vp). Niissä todetaan, ettei sellaista yhteistoimintaa, jota ei sidosyksikkösäännöksien tai muiden hankintalakien säännöksien perusteella tarvitse kilpailuttaa, katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Mainitun hallituksen esityksen mukaan säännös koskisi sekä kunnan lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä. Vastaava säännös koskisi myös kuntayhtymiä.

Jos kuntayhtymän jäsenkunnalleen tuottamat palvelut katsottaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi, tulisi vastaavan logiikan mukaan koko kuntayhtymä yhtiöittää julkisen vallan käyttöä lukuun ottamatta. Tämä ei ole kuntalain 126 §:n tarkoitus.

Sen enempää Hyvinkään sairaanhoitoalue kuin HUS-Logistiikka liikelaitoskaan eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toimintaansa. HUS:n oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, mikään ei estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi.

Professori Tuorin lausunnon mukaisesti esillä olevassa asiassa kuntalain käsite "kilpailutilanteessa markkinoilla" ei johda unionin oikeuden kanssa ristiriidassa olevaan johtopäätökseen yhtiöittämisvelvollisuuden ulottuvuudesta. Kuntalain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä omaksuttua kantaa, jonka mukaan "kilpailutilannetta ei ole pelkästään sillä perusteella, että kunta tuottaa palveluja, joita yksityiset tuottavat tai voisivat tuottaa", vastaa unionin oikeuden kanta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut eivät ole taloudellista toimintaa pelkästään sillä perusteella, että yksityisetkin tuottavat tai voisivat tuottaa näitä palveluja.

HUS:n internetsivuilla on ollut maininta, että HUS-Logistiikka myy palveluja HUS:n ja jäsenkunta-asiakkaiden lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille. Virkkeen loppuosan "lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille" osalta tieto on ollut virheellinen. Maininta on edellä kuvatussa muodossaan jäänyt internetsivuille vuonna 2008 liikelaitoksen perustamisen yhteydessä. Tosiasiallisesti palveluja ei ole markkinoitu eikä myyty ulkoisille toimijoille. Viimeistään kilpailuneutraliteettilainsäädännön tultua voimaan lause olisi tullut poistaa internetsivuilta. Koska HUS-Logistiikan palvelukonsepti on pysynyt koko liikelaitoksen ajan samana, internetsivuja ei ole uusittu ja kyseisen virkkeen korjausta ei ole huomattu tehdä.

Päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä

Lautakunta on päättänyt toimivaltaansa kuuluvasta asiasta HUS:n hallintosäännön mukaisesti sairaanhoitoalueen johtajan esittelystä. Sairaanhoitoalueen johtajan päätösesitys ja lautakunnan päätös on perustunut keskeisiltä osin esityslistan liitteenä jaettuun "Ensihoidon siirtokuljetusten organisoiminen ja tilajärjestelyt 2016" hankesuunnitelmaan. Lisäksi lautakunnan kokouksessa ensihoidon vastuulääkäri on pitänyt diaesityksen, joka on oheistettu lautakunnan oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen. Molemmat esitykset sisältävät varsin perusteelliset toiminnalliset kuvaukset ja arviot taloudellisista vaikutuksista. Esityslistalla on todettu, että "Hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja". Lautakunnalla on siten ollut käytettävissään riittävät ja asianmukaiset tiedot päätöksentekoa varten.

Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on selvitetty valtiontukisäännösten soveltumista puheena olevaan tapaukseen ja päädytty perustellusti yksiselitteiseen johtopäätökseen, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys unionin valtiontukisäännösten vastaisesta toiminnasta.

Valittajien mukaan lautakunta on laiminlyönyt hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuutensa, kun se ei ole omaksunut valittajien kantaa siitä, että HUS:n omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetuspalvelut ovat unionin kilpailuoikeuden tarkoittamaa taloudellista toimintaa.

Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa selvittämisvelvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laajasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan omana toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palveluntuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä unionin valtiontukisäännösten soveltuvuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2015:72 ei ole asiassa merkityksellinen, koska se koskee mahdollista tukea kiinteistökaupassa, eikä se sovellu nyt käsiteltävään tapaukseen tuottaa lakisääteisiä terveydenhuoltopalveluja.

Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen

Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus on perusteeton. Sairaanhoitopiirien oikeus tuottaa itse potilassiirtoja perustuu terveydenhuoltolain 73 §:ssä säädettyyn järjestämisvelvollisuuteen. Oikeus tuottaa itselle kattaa myös kyseisen sairaanhoitopiirin omat jäsenkunnat silloin, kun sairaanhoitopiiri on hankintasäännösten tarkoittamassa sidosyksikkösuhteessa jäsenkuntiin, kuten HUS ja sen jäsenkunnat ovat. Kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta. Lautakunnan päätökset ja hallinto-oikeuden päätös eivät siten ole myöskään valtiontukisäännösten vastaisia.

Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 15.4.2016 kieltänyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2016 § 30 täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

Välipäätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on katsonut, että valituksessa kuvattu toimenpide ei ole ilman epäilyjä luonnehdittavissa valtiontueksi. Edelleen hallinto-oikeus on todennut, että lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ovat sinänsä peruttavissa, jos lautakunnan päätös katsotaan lainvastaiseksi ja kumotaan nyt esillä olevaa asiaa lopullisesti ratkaistaessa. Kun päätöksen täytäntöönpanon peruuttaminen ei kuitenkaan hallinto-oikeuden mukaan ollut 1.10.2016 alkavalta ajanjaksolta toteutettavissa tehokkaasti, hallinto-oikeus päätyi välipäätöksensä mukaiseen ratkaisuun.

HUS:lla ei ole ollut hallinto-oikeuden välipäätöksen jälkeen muuta mahdollisuutta kuin kilpailuttaa potilassiirrot ja tehdä suorahankintana siirtymäkaudeksi 1.10.2016–2.1.2017 sopimus Hyvinkään alueen Ensihoito Oy:n kanssa. Hallinto-oikeuden päätös on johtanut oikeudellisesti sekä Hyvinkään alueen kuntien että sairaanhoitoalueen näkökulmasta epätarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 1.9.2016 tekemällään päätöksellä § 31 valinnut kilpailutuksen perusteella potilaiden siirtokuljetusten palveluntuottajaksi Luumäen Ensihoito Oy:n yhdeksi vuodeksi alkaen 2.1.2017 varaten lisäksi oikeuden kahteen yhden vuoden optioon.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta eiole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä valituksen johdosta.

Vastaselitys

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä vaatineet, että kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Valittajat ovat vastaselityksessään vaatineet, että korkein hallinto-oikeus ottaa asian välittömästi ratkaistavakseen ja esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valittajien oikeussuojan tarve

Hallinto-oikeus on jättänyt osan valittajien vaatimuksista tutkimatta perusteettomasti. Näin valittajat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa oikeussuojaa, johon ne ovat unionin oikeuden perusteella oikeutettuja.

Unionin oikeudessa perusoikeutena turvattu oikeusturvan saatavuuden vaatimus edellyttää, että yksilöllä on oikeus saada omaa oikeuttaan koskeva asia tuomioistuimen tutkittavaksi (access to justice). Jotta yksilö voi päästä unionin oikeudessa turvattuihin oikeuksiin, jäsenvaltion on lojaliteettiperiaatteen mukaisesti tarjottava mahdollinen väylä niiden toteutumiseen tehokkuusperiaatetta ja vastaavuusperiaatetta noudattaen.

Jotta valittajat voivat päästä unionin oikeuden valtiontukisääntelyllä turvattuihin oikeuksiinsa, valittajilla on oltava rikkomustilanteessa kansallisesti käytettävissään tehokas oikeussuojakeino. Nyt puheena oleva valtiontukisääntöjen rikkomus on sellainen, että se vaikuttaa välittömästi valittajien asemaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus puuttua laittomiin valtiontukiin. Oikeustilaa tältä osin on kuvattu julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa asiassa C-526/04, Laboratoires Boiron, (52, 53 ja 67 kohta).

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä

Lautakunnan päätöksestä 12.5.2015 ilmenee, että päätöksellä on ollut tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen ratkaisu potilassiirroista HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Päätöksellä on päädytty seuraavaan ratkaisuun:

1) HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue ottaa tuottaakseen

a. kuntien hoitolaitosten ennakoimattomat siirtokuljetukset ja

b. Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset (eli Kelan ja potilaan kustannusvastuulla olevat siirtokuljetukset)

Näitä varten on päätetty perustaa yhteensä 19 vakanssia.

2) HUS-Logistiikka

c. tuottaa jatkossa kuntien aikatilauskuljetukset, ja sairaanhoitoalueen johtaja on valtuutettu kuntien valtuuttamana tekemään sopimus.

d. jatkaa HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaaloiden (Hyvinkää ja Kellokoski) sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoa. Tämä ei ole vaatinut erityisiä toimenpiteitä, joita olisi tullut päätökseen erikseen kirjata.

Mitään osaa valituksesta ei voida jättää tutkimatta. Lautakunnan päätös on koskenut kaikkia käsittelyssä olleita siirtokuljetuksia. Kuten lautakunnan pöytäkirjasta ilmenee, kaikkia esillä olleita siirtoja on käsitelty yläotsikon "Kuntien siirtokuljetusten järjestäminen" alla. Se, että kyse on kokonaisratkaisusta, joka sisältää myös edellä mainitut kohdat b ja d, ilmenee myös seuraavista tekijöistä:

1) Myös b ja d kohdat sisältävässä päätösesityksessä on esitetty päätettäväksi 6 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan ja 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi. Sairaanhoitoalueen johtajan muutettua päätösesitystä kokouksessa lautakunta on päättänyt perustaa 7 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan ja 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi.

Oman toiminnan käynnistämiseksi päätettiinkin rekrytoida enemmän henkilöstöä kuin alkuperäisessä päätösesityksessä oli esitetty. Näin ei luonnollisestikaan olisi tehty, jos lopullisessa päätöksessä olisi jätetty kokonaisuudesta pois Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirrot, joiden kustannuksista vastaavat Kela ja omavastuuosuudesta potilaat.

Edellä mainitut siirrot muodostavat huomattavan osan koko alueen potilassiirroista. Vakanssien perustaminen, joka päätöslauselmaan on kirjattu, on siis palvellut myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja.

2) Lautakunta ei ole päättänyt kilpailuttaa kohdan b mukaisia Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetuksia eikä kohdan d mukaisia Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoja.

Jos lautakunta ei olisi hyväksynyt omaa tuotantoa esitetyn mukaisesti, olisi loogista, että lautakunta olisi kokonaisratkaisun yhteydessä päättä- nyt kilpailuttaa edellä mainitut potilassiirrot tai tehnyt näistä nimenomaisesti jonkin muun ratkaisun. Tällaista päätöstä ei ole tehty, eikä alkuperäisestä esityksestä ole kokouksessa poikettu muutoin kuin oman tuotannon resursseja lisäämällä.

3) HUS ei ole hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että päätös olisi koskenut vain edellä kohtien a ja c mukaisia siirtokuljetuksia. Päätöksen kohdistuminen vain edellä mainittuihin kohtiin a ja c on ollut hallinto-oikeuden oma päätelmä, jolla on vältetty valtiontukisääntöjen soveltaminen.

4) HUS on kilpailuttanut hallinto-oikeuden asettaman täytäntöönpanokiellon johdosta potilassiirrot, mukaan lukien Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot. Tämä osoittaa, että HUS on itsekin käsittänyt päätöksensä koskeneen myös Kelan korvaamia siirtoja. HUS:n oman tulkinnan mukaan se ei ole voinut täytäntöönpanokiellon johdosta ottaa Kelan maksamia Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia omaksi toiminnakseen, vaan on sisällyttänyt nämä kilpailutukseen.

Edellä mainitun kilpailutuksen on voittanut Luumäen Ensihoito Oy, joka kuuluu 9Lives Oy -konserniin. Luumäen Ensihoito Oy:ltä saatujen tietojen mukaan Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetukset muodostavat pääosan (noin 55–60 prosenttia) kilpailutettujen potilassiirtopalveluiden volyymistä sekä lukumäärällisesti että arvonsa puolesta. Kelan maksamat kuljetukset muodostavat siis tästä kokonaisuudesta pääosan. Se, että Kelan maksamat kuljetukset sisältyvät tähän kilpailutukseen, ilmenee muun ohella tarjouspyynnön liitteenä olleesta hintaliitteestä, joka on tullut täyttää kilpailutuksessa. Kun siis arvioidaan valituksenalaista päätöstä kokonaisuutena, Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot ovat olleet huomattava, mahdollisesti jopa pääasiallinen päätöksen osa.

Koska HUS on valituksenalaisella päätöksellä tosiasiassa päättänyt potilassiirtotoiminnastaan kokonaisuutena, olisi hallinto-oikeuden tullut valtiontukisääntöjen noudattamisen näkökulmasta tutkia valittajien vaatimukset kokonaisuudessaan.

Taloudellisen toiminnan käsite ja HUS:n toiminta markkinoilla

Potilassiirtomarkkinoilla toimiminen on taloudellista toimintaa. Jos HUS toimii potilassiirtomarkkinoilla, se harjoittaa taloudellista toimintaa. Yhtiöittämättömässä muodossa tapahtuva taloudellinen toiminta rikkoo valtiontukisääntöjä ja vääristää kilpailua.

Valtiontukisääntöjen näkökulmasta ja ottaen huomioon komission asiaan ottama kanta HUS:n vaihtoehtoisia toimintamalleja voidaan tarkastella seuraavasti:

- Jos HUS tuottaisi potilassiirtopalveluita vain itselleen eikä lainkaan toimisi markkinoilla, kyse ei välttämättä olisi taloudellisesta toiminnasta. HUS ei tällöin tarjoaisi palveluita potilassiirtopalveluiden markkinoilla. HUS:n toiminta potilassiirroissa ei kuitenkaan tällä hetkellä rajaudu omaan tuotantoon.

- Kun HUS sekä tuottaa potilassiirtopalveluita markkinalla että tuottaa palveluita itselleen (sekamuotoinen palvelutuotanto), kyse on taloudellisesta toiminnasta. Unionin valtiontukisääntöjen mukaan omaa tai in-house -toimintaa ei tässä tilanteessa voida erottaa erilliseksi ei-taloudelliseksi palveluksi, vaan tarkastelu tapahtuu markkinan tasolla, ja HUS toimii potilassiirtomarkkinalla.

Edelliseen kohtaan liittyy komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon toteamus siitä, ettei tietyn palvelun oma tuotanto vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen. Kuntalain lähtökohta on täysin päinvastainen ja ristiriidassa unionin valtiontukisääntöjen kanssa.

Tällainen sekamuotoinen palvelutuotanto tulisi yhtiöittää joko kokonaisuudessaan tai vähintäänkin HUS:n pitäisi yhtiöittää markkinalle tarjottavat palvelunsa, jolloin niitä tarjoaisi erillinen yhtiö. Tuolloin HUS voisi oman organisaationsa puitteissa tuottaa palveluita itse itselleen.

Lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 HUS on päättänyt tuottaa palveluita markkinalla (Kelan kustannusvastuulla olevat sisäänkirjaamattomat potilaat ja muut kuin HUS:n omien sairaaloiden kuljetukset) ja tuottaa palveluita itselleen. HUS on ennen päätöstä harjoittanut taloudellista toimintaa potilassiirtojen markkinoilla ja on valituksenalaisella päätöksellä päättänyt lisätä tätä toimintaa ilman, että tässäkään vaiheessa olisi tehty päätöstä yhtiöittämisestä ja ilman, että valtiontukea olisi notifioitu komissiolle. Tätä unionin valtiontukisäännöt eivät salli.

HUS:n väite siitä, että se ei toimisi markkinoilla, on virheellinen. Tämän osoittaa muun muassa HUS-Logistiikan ja Espoon kaupungin 8.1.2013 allekirjoitettu ja edelleen voimassaoleva yhteistyösopimus sairaankuljetuksista. Sopimuksen kohde on määritelty sopimuksen 1 §:ssä seuraavasti:

"Palveluntuottaja tuottaa tai järjestää Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemat sairaankuljetus- ja invataksipalvelut 1.4.2013 alkaen. Sairaankuljetuksilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa potilassiirtoja pois lukien hätätilanteista johtuvat siirrot."

Sopimukseen liittyvästä laskutuksesta ja maksuehdoista on sovittu sopimuksen 9 §:ssä seuraavaa:

"Palveluntuottaja laskuttaa Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta ainoastaan sosiaali- ja terveystoimen kustannusvastuulle kuuluvat kuljetukset. Palveluntuottaja laskuttaa sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta."

Edellä mainitun sopimuksen perusteella HUS-Logistiikka palveluntuottajana laskuttaa sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot eli sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta. Näin ollen se tarjoaa palvelua markkinoille saaden siitä korvauksen. Valittajat viittaavat lisäksi hallinto-oikeudelle esitettyyn näyttöön HUS:n internetsivuilla olleesta maininnasta palvelujen tarjoamisesta ulkopuolisisille asiakkaille sekä markkinoinnista ja laskutuksesta, joka on kohdistunut ulkopuolisiin tahoihin.

Lisäksi on otettava huomioon, että komission tiedonannossa valtiontuen käsitteestä on todettu, että myös omana toimintana tuotettu palvelu voi olla taloudellista toimintaa ja että se seikka, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta sen taloudelliseen luonteeseen.

Hallinto-oikeus on tarkastellut asiaa siten kapeasti, että se ei ole ottanut huomioon HUS:n toimintaa potilassiirtomarkkinoilla kokonaisuutena, vaan rajannut tarkastelunsa niihin kahteen toimintoon, joiden osalta valittajien vaatimukset on hylätty. HUS:n taloudellista toimintaa on tarkasteltava potilassiirtomarkkinan tasolla.

Unionin oikeuden periaatteet eivät mahdollista sitä, että valittajien valtiontukea koskevan valituksen tarkastelu rajoitetaan keinotekoisesti siten kuin hallinto-oikeus on tehnyt ja että valittajat jäävät ilman oikeussuojaa.

Komission kanta

Myös Euroopan komissio on tarkastellut potilassiirtojen tilannetta Suomessa. Komissio ja Suomen valtio ovat olleet yksimielisiä siitä, että potilassiirtojen tuottaminen on Suomessa taloudellista toimintaa.

Suomen valtio on tarjonnut komissiolle sitoumuksia poistaakseen valtiontukiongelmia, joita Suomessa on syntynyt siitä, että pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit tarjoavat potilassiirtopalveluja markkinoilla. Asia on edelleen komissiossa vireillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön 18.11.2016 päivätyssä kirjeessä sairaanhoitopiireille ja pelastuslaitoksille on todettu, että "muissa kuin 73 §:n mukaisissa potilassiirroissa sairaanhoitopiireillä ei ole vastaavaa järjestämisvastuuta, eikä siten oikeutta tuottaa kyseisiä potilassiirtoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sairaanhoitopiirit tuottavat muita kuin terveydenhuoltolain 73 §:ssä tarkoitettuja potilassiirtoja, tulee niiden yhtiöittää tämä osa toimintaansa."

Kelan maksamat sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot ovat juuri sellaisia siirtoja, joita edellä mainitussa kirjeessä tarkoitetaan. HUS:n haluttomuus panna täytäntöön sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön yksiselitteistä ohjeistusta osoittaa valittajien oikeussuojan tarpeen asiassa.

Terveydenhuoltolain ja kuntalain soveltuminen asiaan

HUS on selityksessään esittänyt useita viittauksia terveydenhuoltolakiin ja kuntalakiin, joilla ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Terveydenhuoltolain 73 § koskee vain kunnan ja kuntayhtymän hoitolaitoksen sisäänkirjattujen potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa kunta/kuntayhtymä. Terveydenhuoltolaissa ei oteta kantaa siihen, mikä taho palvelun tuottaa. Suurin osa potilassiirtokuljetuksista, joita valitus koskee, on sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia, joiden osalta terveydenhuoltolakiin ei sisälly sääntelyä ja joiden osalta HUS:lla ei ole oikeutta ottaa palveluita itse tuotettavaksi.

Kuntalain 126 §:n mukainen yhtiöittämisvelvoite ei ole unionin oikeuden mukainen. Kunta ei voi väistää yhtiöittämisvelvoitetta vetoamalla kuntalain 126 §:ään, jossa yhtiöittämisvelvoitetta on olennaisesti kavennettu siitä, mitä unionin oikeus edellyttää. Kun unionin oikeuden ja kuntalain välillä on ristiriita, unionin oikeus menee joka tapauksessa etusijaperiaatteen nojalla kuntalain edelle. Unionin oikeuteen sisältyvät valtiontukisäännöt edellyttävät yksiselitteisesti yhtiöittämistä niissä tilanteissa, joissa harjoitetaan taloudellista toimintaa markkinoilla, mistä tässä tapauksessa on kysymys.

HUS:n väite siitä, että se ei toimi "kuntalain määritelmän mukaisesti kilpailutilanteessa markkinoilla", on merkityksetön, koska asiassa on relevanttia se, että HUS harjoittaa taloudellista toimintaa unionin oikeuden merkityksessä. HUS päättelee myös virheellisesti, että koska HUS-kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka -liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoittamalla tavalla markkinoilla, kysymyksessä ei silloin olisi unionin oikeuden tarkoittama taloudellinen toiminta. Tällaista linkkiä kuntalain ja unionin oikeuden välillä ei ole. Unionin oikeuden käsite "taloudellinen toiminta" ei saa sisällöllistä merkitystään Suomen kuntalaista.

Lisäksi on huomattava, että Kelan maksamien kuljetusten tuottaminen menee myös kuntalain "toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla" määritelmän alle. Tuottaessaan Kelan maksamia potilassiirtoja HUS toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.

Asiassa on kysymys siitä, onko HUS rikkonut unionin valtiontukisääntöjä potilassiirtopalvelujen osalta. Asian tarkasteleminen yksinomaan kuntalain, terveydenhuoltolain tai muun kansallisen lainsäädännön yksittäisten säännösten pohjalta johtaa jo sinänsä virheelliseen kysymyksenasetteluun. Merkitystä ei tule antaa myöskään HUS:n väitteille, jotka koskevat suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää yleisesti (rahoittaminen verovaroin ym.). Komissio ja Suomen valtio ovat yhtä mieltä siitä, että potilassiirtojen tarjoaminen Suomessa on taloudellista toimintaa.

HUS:n viittaama julkisia hankintoja koskeva unionin tuomioistuimen tuomio C-113/13, Azienda sanitaria locale n. 5 "Spezzino" ym., ei tarjoa oikeusohjeita valtiontukikysymyksen ratkaisemiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatehtävä

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kansallisesti annettu tehtävä valvoa kuntalain tarkoittaman yhtiöittämisvelvollisuuden toteutumista ei vaikuta siihen, että unionin oikeuden mukaan kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus puuttua valtiontukisääntöjen vastaisiin päätöksiin.

Valituksenalainen päätös merkitsee taloudellisen toiminnan harjoittamista tavalla, joka rikkoo valtiontukisääntöjä. Kansallisen tuomioistuimen on todettava päätös valtiontukisääntöjen vastaiseksi.

Valtiontukien kauppavaikutuskriteeri

9Lives Oy on nykyisin osa kansainvälistä Falck-konsernia, joka tuottaa potilassiirtopalveluita useassa eri unionin jäsenvaltiossa. 9Lives Oy on valituksenalaisen päätöksen jälkeen ostanut Falck Ensihoito Oy:n potilassiirtoliiketoiminnot, minkä vuoksi Falck Ensihoito Oy ei ole jättänyt erillistä tarjousta potilassiirtoja koskevassa kilpailutuksessa. Kyse on joka tapauksessa palveluista, joista useassa eri jäsenvaltiossa toimiva Falck-konserni on kiinnostunut ja joita Falck-konserniin kuuluva 9Lives Oy tällä hetkellä Suomessa tuottaa. Valituksenalaisella päätöksellä on siis suoraan vaikutusta alalla toimiviin kansainvälisiin yhtiöihin, joten kauppavaikutuskriteeri ilmiselvästi täyttyy.

Jos Suomessa hyväksyttäisiin se, että sairaanhoitopiirit voivat ottaa hoidettavakseen tai jatkaa sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja yhtiöittämättömässä muodossa, tämä nostaisi selvästi markkinoille tulon kynnystä ja estäisi muista jäsenvaltioista peräisin olevien yhtiöiden pääsyä Suomen markkinoille.

Kyseessä on kielletty valtiontuki, jota ei ole notifioitu komissiolle

HUS harjoittaa taloudellista toimintaa tavalla, jossa kaikki valtiontuen kriteerit täyttyvät. HUS ei ole notifioinut tukea komissiolle, eikä tuki ole komission hyväksymä. Samalla HUS on toiminut kuntalain vastaisesti.

HUS on selityksessään todennut virheellisesti, että tukea ei ole tarvinnut ilmoittaa komissiolle komission niin sanotun SGEI-päätöksen (2012/21/EU) johdosta. SGEI-päätöksessä on vahvistettu edellytykset, joiden täyttyessä tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävä valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille eikä siihen sovelleta SEUT 108 artiklan 3 kohdassa vahvistettua ilmoitusvaatimusta.

Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys SGEI-palvelusta, eikä HUS ole esittänyt uskottavia perusteita sille, että palvelu voisi ylipäätään täyttää SGEI-kriteerit.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle on lähetetty tiedoksi valittajien vastaselitys.

Muut kirjelmät ja selvitykset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on toimittanut lisälausuman ja selvityksen oikeudenkäyntikuluistaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisälausumassaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valituksen tutkimatta jättämisestä hallinto-oikeudessa

Valittajat toteavat vastaselityksessään, että valituksenalainen päätös on kokonaisvaltainen ratkaisu HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtojen järjestämisestä.

Kuitenkin jo kyseisen päätöksen otsikon rajauksen mukaisesti kyse on kuntien siirtokuljetusten järjestämisestä 1.10.2016 alkaen. Päätöksen tekoajankohtana voimassa olleessa HUS:n toimitusjohtajan päätöksenteko-ohjeessa on todettu, että "asian otsikoinnissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että otsikkoon viedään asian keskeinen tietosisältö". Näin on Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen osalta menetelty. Päätöksessä ei ole päätetty kokonaisvaltaisesti HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtojen järjestämisestä. Varsinainen päätös on HUS:ssa noudatettujen ohjeiden ja käytännön mukaisesti päätösesityksessä.

Päätöksen lopuksi on myös todettu, että asiaan liittyvät tarvittavat, yksittäiset päätökset valmistellaan päätettäväksi toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle. Päätös on osin valmistelua koskeva ja edellyttää jatkopäätöksiä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse HUS-Logistiikan asemasta. HUS-Logistiikka hoitaa HUS:n hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia, eikä tähän tilanteeseen ole esitetty muutosta eikä siitä siten ole ollut tarpeen tehdä erillistä päätöstä.

Päätöksessä ei myöskään ole otettu eikä ole toimivallan rajoissa voitukaan ottaa kantaa siihen, miten HUS-Logistiikka järjestää kuntien vastuulle kuuluvat aikatilauskuljetukset; omana toimintana vai kilpailutettuna yksityisten palvelun tuottajien tuottamana. Tästä päättää toimivaltansa nojalla HUS-Logistiikka liikelaitos.

Todettakoon, että HUS-Logistiikka -liikelaitoksen järjestämistä HUS:n ja jäsenkuntien terveydenhuoltolain 73 §:n mukaisista potilassiirtokuljetuksista kilpailutetut yksityiset palveluntuottajat hoitavat 80 prosenttia.

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen ja myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeessa ilmenevien kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien siirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavaksi.

Vastaselityksessä on viitattu siihen, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on muuttanut kokouksessa päätösesitystä perustettavaksi esitettyjen vakanssien osalta. Asian käsittelyn aikana on tullut tieto siitä, että siirtokuljetusten tuottamisessa ei voida soveltaa jaksotyöaikaa, vaan palvelun osalta tulee noudattaa yleistyöaikaa. Tämän työaikamuutoksen perusteella on arvioitu tarvittavan enemmän vakansseja kuin aiemmin sovelletussa jaksotyössä ja sen vuoksi sairaanhoitoalueen johtaja on muuttanut päätösesitystä. Lisäystä ei siis ole tehty, jotta voitaisiin tuottaa sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomia siirtokuljetuksia, kuten vastaselityksessä on todettu.

HUS-kuntayhtymä on 26.5.2016 kilpailuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien sekä osan hätäkeskuksen välittämistä ensihoitotehtävistä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemä päätös § 30 ei koske ensihoitopalveluita. Kilpailutuksen perusteella ei siten voida tehdä johtopäätöstä siitä, mitä lautakunnan päätös on koskenut. Kyseiset ensihoitotehtävät ovat terveydenhuoltolain 39 ja 40 §:n mukaisia ensihoitopalveluja. Niin siirtokuljetusten kuin ensihoidon osalta kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta.

Kilpailutettuihin kuljetuksiin sisältyy myös M1-kuljetuksia, joita Kela ei korvaa, vaan ne kuuluvat kunnan vastuulle mielenterveyslain 9 a §:n mukaisesti.

Todettakoon, että sairaanhoitopiirin vastuulle kuuluvien ensihoitopalvelujenkin osalta Kela korvaa kysymyksessä olevassa avohoidossa olevien potilaiden kuljetukset.

Taloudellinen/ei-taloudellinen toiminta ja väite HUS:n toimimisesta potilassiirtomarkkinoilla

HUS ei toimi potilassiirtomarkkinoilla, ja kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta. HUS perii siirtokuljetuksista jäsenkunnilta omakustannushintaiset korvaukset eikä peri voittoa.

Tuomiossa C-113/13, Azienda sanitaria locale n. 5 "Spezzino" ym., unionin tuomioistuin on katsonut, että kun voittoa ei tavoiteltu edes välillisesti, kyse oli ei-taloudellisesta toiminnasta. Päätöksellä on merkitystä myös valtiontukikysymystä ratkaistaessa.

Koska kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta, ei kyseessä voi olla valtiontuki, eikä sitä ole ollut tarpeen ilmoittaa ennakkoon komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lisäksi vaikka toiminta katsottaisiin taloudelliseksi, SEUT 107 artiklan mukaiset edellytykset eivät täyty asiassa.

Toimiminen markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus

Terveydenhuoltolain ja kuntalain säännöksillä on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka -liikelaitos eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei myöskään tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toimintaansa. HUS:n oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, ei mikään estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatehtävä

Kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa arvioida, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille. Kansallisilla tuomioistuimilla ei myöskään ole yleistä toimivaltaa valvoa valtiontukisäännösten noudattamista ja yhtiöittämisvelvollisuutta.

9Lives Oy:lle ja Falck Ensihoito Oy:lle on lähetetty tiedoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisälausuma ja selvitys oikeudenkäyntikuluista.

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat toimittaneet lisälausuman ja selvityksen oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat ovat lisälausumassaan esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä

HUS ei ole hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että päätös ei koskisi Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämistä tai että asia tulisi tältä osin jättää tutkimatta. HUS ei myöskään ole vedonnut siihen, että Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen osalta järjestelyä HUS-Logistiikan kanssa ei olisi päätöksellä jatkettu. Tämä viittaa siihen, että HUS itsekin on katsonut päättäneensä kokonaisuudesta, mukaan lukien myös nämä palvelut.

HUS ei ole esittänyt uskottavaa selitystä sille, miksi 19 vakanssia olisi edelleen tarpeen tilanteessa, jossa Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirroista ei olisi tosiasiassa päätetty. Kun päätetyt resurssit on hankittu, HUS:lla on mahdollisuus käynnistää potilassiirtotoiminta myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden osalta. Valittajilla täytyy olla valitusoikeus päätöksestä, joka tarkoittaa taloudellisen toiminnan harjoittamista yhtiöittämättömässä muodossa.

Kysymys on potilassiirroista eikä ensihoidosta

Valituksenalaisen päätöksen oikeellisuutta on arvioitava päätöksentekohetkellä voimassaolleen lainsäädännön mukaisesti. Ensihoitoa sääntelevällä terveydenhuoltolain 40 §:llä (1516/2016), joka ei ole ollut edes voimassa valituksenalaisen päätöksen tekemisen aikaan, ei muutoinkaan ole asiassa merkitystä, koska valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kysymys ensihoitoa koskevasta päätöksestä.

Lisäksi on syytä huomata, että myös nykyisen terveydenhuoltolain 40 §:n määritelmä huomioon ottaen potilassiirroiksi luokitellaan edelleen kaikki potilaiden jatkosiirrot, jos potilas ei tarvitse siirron aikana sekä vaativaa että jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. Julkisella sektorilla ei ole nykyisenkään terveydenhuoltolain aikana lakisääteistä tehtävää tai etuoikeutta potilassiirtopalveluiden tuottamiseen.

Toimivaltakysymyksistä

Korkein hallinto-oikeus on toimivaltainen puuttumaan laittomiin valtiontukiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole toimivaltainen tutkimaan valtiontukisäännösten loukkaamista.

Oikeudenkäyntikulut

HUS ei ole käyttänyt asiassa ulkopuolista asiamiestä, vaan kirjelmät on laadittu virkatyönä.

HUS on todennut antaneensa HUS-Logistiikan nettisivuilla virheellistä tietoa palveluiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille. Siinä, missä nettisivuilla on kerrottu avoimesti HUS-Logistiikan harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta, HUS on kiistänyt tämän oikeudenkäynnissä. Taloudellisen toiminnan perusteleminen on aiheuttanut valittajille merkittävästi lisäkustannuksia sekä tarpeen hankkia asiaa koskeva asiantuntijalausunto.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle on lähetetty tiedoksi valittajien lisälausuma ja selvitys oikeudenkäyntikuluista.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä lisäselvitystä seuraavista seikoista:

- Mitä tehtäviä HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemällä päätöksellä (§ 30) on siirretty ja mille tahoille?

- Vaativatko jotkin lautakunnan päätöksessä mainitut toimenpiteet vielä erillisen päätöksen tekemistä?

- Lautakunnan päätöksen mukaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta valtuuttaa sairaanhoitoalueen johtajan alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikan kanssa kuntien aikatilauskuljetusten siirtämisestä HUS-Logistiikan tehtäväksi. Ovatko sairaanhoitoalueen kunnat antaneet sairaanhoitoalueen johtajalle jo aiemmin valtuutuksen toimia alueen kuntien puolesta? Mihin kuntien näin mahdollisesti antama valtuutus on perustunut?

- Onko HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla toimivalta päättää kuntien siirtokuljetuksista ja kuntien aikatilauskuljetuksista ja mihin mahdollinen toimivalta perustuu? Jos HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla ei ole asiassa toimivaltaa, kuuluuko toimivalta sairaanhoitoalueen kunnille?

- Mikä HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen organisatorinen asema on suhteessa HUS:in, HUS:n jäsenkuntiin ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin?

- Mikäli HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue hoitaa kuntien siirtokuljetuksia HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemän päätöksen (§ 30) perusteella, niin mikä taho vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista? Maksavatko kunnat korvauksen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelle ja jos maksavat, niin miten korvaus suoritetaan?

- Mikäli HUS-Logistiikka hoitaa kuntien aikatilauskuljetuksia HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemään päätökseen (§ 30) sisältyvän valtuutuksen perusteella eikä itsenäisen toimivaltansa nojalla, niin mikä taho vastaa palvelun tuottamisesta HUS-Logistiikalle aiheutuvista kustannuksista? Maksavatko kunnat korvauksen HUS-Logistiikalle?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on antamassaan lisäselvityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös 12.5.2015 (§ 30) on ollut periaatepäätös, jolla HUS on asianomaisten jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti päättänyt omalta osaltaan, että kuntien vastuulle kuuluvat siirtokuljetukset otetaan omaksi toiminnaksi aiemmin kilpailutetun palvelun vuonna 2013 alkaneen hankintakauden päätyttyä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen on ollut tarkoitus tehdä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa yhteistyösopimukset, jotka kukin jäsenkunta olisi omalta osaltaan hyväksynyt.

Mitään tehtäviä ei tämän päätöksen perusteella ole siirretty, koska Helsingin hallinto-oikeus on kieltänyt välipäätöksellään 15.4.2016 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 (§ 30) täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

Välipäätöksen jälkeen HUS on kilpailuttanut muun ohella kyseiset potilassiirrot. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 1.9.2016 (§ 31) valinnut kilpailutuksen perusteella potilaiden siirtokuljetusten palveluntuottajan. HUS on sidottu kyseiseen hankintapäätökseen eikä se siten ole edelleenkään laittamassa kyseistä päätöstä täytäntöön.

Jo lautakunnan 12.5.2015 päätöksen otsikosta ilmenevän rajauksen mukaisesti kyse on kuntien siirtokuljetusten järjestämisestä 1.10.2016 eteenpäin. Kyseisessä päätöksessä ei ole päätetty kokonaisvaltaisesti HUS:n Hyvinkään alueen potilassiirtojen ratkaisemisesta.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse HUS-Logistiikan asemasta, kuten Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on todennut 2.6.2016 Helsingin hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa. HUS-Logistiikka hoitaa HUS:n omien hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia, eikä tähän tilanteeseen ole esitetty muutosta. Siitä ei siten ole ollut tarpeen tehdä erillistä päätöstä.

Päätöksessä ei myöskään ole otettu eikä ole toimivallan puitteissa voitukaan ottaa kantaa siihen, miten HUS-Logistiikka järjestää kuntien vastuulle kuuluvat aikatilauskuljetukset; omana toimintana vai kilpailutettuna yksityisten palvelun tuottajien tuottamana. Tästä päättää toimivaltansa mukaisesti HUS-Logistiikka -liikelaitos ja 1.1.2017 alkaen HYKS Akuutti, jonka HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksikön osana potilaskuljetusyksikkö nykyään on.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös koskee vain otsikossa ja ratkaisulausekkeessa ilmeneviä kuntien järjestämisvastuuseen terveydenhuoltolain 73 §:n mukaisesti kuuluvia siirtokuljetuksia. Hallinto-oikeudella ei ole ollut toimivaltaa ottaa asiaa muilta osin tutkittavakseen.

Päätöksessä mainittujen vuokratilojen hankinnasta olisi tehtävä vuokrasopimus, josta päätöksen tekee HUS:n hallintosäännön mukainen viranhaltija/toimielin riippuen vuokrasopimuksen arvosta. Siirtokuljetuskaluston hankinnasta on kilpailutuksen jälkeen tehtävä erillinen muutoksenhakukelpoinen hankintapäätös, jonka niin ikään tekee HUS:n hallintosäännön mukainen viranhaltija/toimielin riippuen hankinnan arvosta. Henkilökunnan valinnasta tehdään työsuhteiseen tehtävään otettavien työntekijöiden kanssa työsopimukset.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat vuonna 2012 kukin omalta osaltaan päättäneet, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue vastaa kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisestä alueellisesti ja että sairaanhoitoalue kilpailuttaa sen tuolloin yhteiskilpailutuksena. Tämän mukaisesti HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue on kilpailuttanut vuonna 2013 alueensa jäsenkuntien toimeksiannosta kuntien jäsenkuntien hoitolaitosten ennakoimattomat terveydenhuoltolain 73 §:n mukaiset siirtokuljetukset.

Valituksen kohteena oleva Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 (§ 30) päätös on HUS:n osalta periaatepäätös siitä, että edellä mainitut siirtokuljetukset siirretään hankinta- ja optiokauden päätyttyä HUS:n omaksi toiminnaksi jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti. Jäsenkunnat eivät ole antaneet erillisiä uusia valtuutuspäätöksiä/valtakirjoja ennen tätä päätöksentekoa. Päätöksenteon jälkeen ja valmistelun edettyä on ollut tarkoitus tehdä jäsenkuntien kanssa sopimukset, jotka kukin Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnan toimivaltainen viranomainen olisi hyväksynyt omalta osaltaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta omalta osaltaan.

HUS-Logistiikan kanssa tehdyssä sopimuksessa olisi ollut kyse HUSkuntayhtymän sisäisestä sopimuksesta, mikäli se olisi päädytty tekemään. Päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen hallintosäännön mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on ollut oikeutettu allekirjoittamaan tällaisen sopimuksen.

Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty HUS:n perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla on ollut toimivalta tehdä kyseinen periaatepäätös sekä päättää kysymyksessä olevien kuljetusten osalta myös valmisteluun liittyvistä asioista HUS:n päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen hallintosäännön 7 §:n mukaisesti.

HUS on erikoissairaanhoitolain mukainen kuntayhtymä, jolla on 24 jäsenkuntaa. HUS-kuntayhtymä (oikeushenkilö) jakaantuu perussopimuksensa mukaisesti sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi viiteen sairaanhoitoalueeseen. Yksi sairaanhoitoalueista on Hyvinkään sairaanhoitoalue, johon kuuluvat HUS:n jäsenkunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

HUS:n perussopimuksen 8 §:n mukaan sen jäsenkunnat ja Helsingin yliopisto nimeävät HUS:n valtuuston jäsenet, jotka valitsevat 9 §:n mukaan hallituksen ja 10–12 §:ssä määritellyt lautakunnat, mukaan lukien Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan.

Perussopimuksen 3 §:n mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Perussopimuksen samassa kohdassa kuntayhtymälle määritellään lakisääteisten tehtäviensä lisäksi velvollisuus hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi.

Vaikka kunnat ovat kuntalain 8 §:n mukaisesti siirtäneet järjestämisvastuun HUS:lle, vastaa kunta kuntalain 8 §:n mukaisesti vastuulleen kuuluvien tehtävien rahoituksesta. Tämän mukaisesti HUS olisi laskuttanut jäsenkuntia kyseisistä palveluista tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. Tuotteistettuja palveluja jäsenkunnat voivat hankkia HUS:lta myös ilman erillisiä sopimuksia.

HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. Hinnat ovat omakustannusperusteiset, eikä tehtävien sopimusten tarkoituksena ole tuottaa voittoa.

HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää eikä se ole itsenäinen oikeushenkilö. Potilaskuljetuspalveluiden tuottaminen on 1.1.2017 alkaen siirtynyt HYKS sairaanhoitoalueen Akuutti tulosyksikön toiminnaksi. Näistäkin palveluista HUS laskuttaisi jäsenkuntia normaalien laskutusperiaatteiden mukaisesti omakustannushinnan, mikäli päätös olisi laitettu täytäntöön.

9Lives Oy:lle, Falck Ensihoito Oy:lle ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalle on lähetetty tiedoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisäselvitys.

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat toimittaneet selvityksen oikeudenkäyntikulujensa määrästä sekä lisälausuman, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Valituksenalaisen päätöksen periaatepäätösluonne

HUS:n lisäselvitys vahvistaa, että valituksenalainen päätös on ollut luonteeltaan potilassiirtoja koskeva omaksi toiminnaksi/HUS:n palvelutuotannon piiriin ottamista koskeva periaatepäätös. Tällainen periaatepäätös on tehty, vaikka potilassiirtotoimintaa harjoittavia yksiköitä ei ole yhtiöitetty. Päätös on valtiontukisääntöjen vastainen, koska konkurssisuojasta nauttiville yksiköille ei voida päättää siirtää taloudellista toimintaa. Kuntayhtymää ei konkurssilain mukaan voida asettaa konkurssiin.

HUS:n lisäselvitys paljastaa myös erikoisen logiikan yhtiöittämiskysymyksen suhteen. Sen sijaan, että HUS Logistiikka -liikelaitoksen potilassiirtotoimintoja olisi sittemmin yhtiöitetty, toiminnot on asian käsittelyaikana siirretty viranomaisyksikön eli HYKS Akuutin sisälle. HYKS Akuutin nettisivuilta ilmenee, että sairaankuljetuksia (potilassiirtoja) hoitaa HYKS Sairaankuljetus osana HYKS Akuuttia. Tämä myös osaltaan osoittaa valittajien oikeussuojan tarvetta asiassa.

Yhtiöittämisvelvoite koskee kaikkea taloudellista toimintaa eikä pelkästään liikelaitosten, kuten HUS-Logistiikan taloudellisen toiminnan yhtiöittämistä. Velvollisuus yhtiöittää liikelaitoksen taloudellinen toiminta ei luonnollisesti poistu sillä, että toimintaa siirretään liikelaitoksesta viranomaisyksikköön.

Valituksenalaisella päätöksellä ei ole voitu laillisesti tehdä periaatepäätöstä siitä, että taloudellista toimintaa siirretään HUS:n tai HUS-Logistiikan hoidettavaksi tai hyväksyä tällaisen toiminnan jatkamista.

Valituksenalaisen päätöksen lopullinen luonne

HUS:n lisäselvityksestä ilmenee, että valituksenalaisen päätöksen perusteella voidaan suoraan ryhtyä muun ohella palkkaamaan työntekijöitä hoitamaan potilassiirtokuljetuksia. Nämä työntekijät hoitavat jatkossa myös Kelan ja potilaiden maksamia siirtoja (sisäänkirjaamattomat potilaat), kuten päätösesityksessä on todettu. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse valmistelevasta toimesta, vaan lopullisesta päätöksestä, jolla on merkittäviä vaikutuksia valittajien asemaan.

Kuten valittajat ovat tuoneet esiin, historiatietojen pohjalta Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetukset muodostavat suurimman osan, lähes 60 prosenttia, päätöksen kohteena olevista potilassiirroista. Päätösesityksen mukaan potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset (eli Kelan ja potilaiden maksamat siirrot) esitetään tuotettavaksi HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana ja päätöksen mukainen henkilöresurssitarve perustuu tähän. Näistä resursseista on tehty lopullinen päätös.

HUS:n väite siitä, ettei päätös ole koskenut Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja, ei ole uskottava. HUS ei edelleenkään ole esittänyt mitään selitystä sille, miksi resurssitarve olisi päätösesityksen mukainen, jos päätöksestä olisi jätetty pois valtaosa esityksessä mainituista potilassiirroista. Ja toisaalta, jos näin olisi, kyse olisi merkittävästä yliresursoinnista. Kun hinnoittelu on omakustannusperusteista, tämä johtaa väistämättä päätöksen kohteena olevien palveluiden osalta ylimitoitettuihin kustannuksiin, markkinahintoja korkeampiin hintoihin ja tätä kautta valtiontukeen HUS:lle. Tällainen päätös ei ole kuntalain eikä valtiontukisääntöjen mukainen.

HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta on valituksenalaisella päätöksellä tehty lopullinen päätös palvelun tuotantotavasta. Se, että tiloista tehdään vuokrasopimukset tai että siirtokuljetuskaluston hankinnasta tehdään hankintapäätös, ovat vain nyt tehdyn lopullisen päätöksen toteuttamista.

Toiminta potilassiirtomarkkinoilla on taloudellista toimintaa

HUS on lisäselvityksessään vahvistanut, ettei se itse vastaa kuntien hoitolaitosten potilassiirtopalveluiden kustannuksista, vaan saa näistä korvauksen kunnilta. Tämä osaltaan osoittaa sitä, että HUS tuottaa palvelua korvausta vastaan myös suhteessa kuntiin. Tältä osin ei siis aidosti ole kyse omasta tuotannosta. HUS on jäseniinsä nähden erillinen juridinen yksikkö, joka tarjoaa tuotteistettuja palveluita taloudellista korvausta vastaan. Tämä osaltaan osoittaa sitä, että kyse on taloudellisesta toiminnasta myös siltä osin kuin päätöksellä on päätetty kuntien hoitolaitosten sisäänkirjattujen potilaiden siirroista.

HUS on tarjonnut valituksenalaisen päätöksen tekemisen hetkellä potilassiirtopalveluita myös yksityisille tahoille ja toiminut selkeästi markkinoilla mainostaen tätä muun ohella nettisivuillaan.

Julkisilla toimijoilla ei ole mitään erityistehtävää potilassiirtopalveluiden tuottamisessa, vaan kyse on kaikilta osin taloudellisesta toiminnasta. Yksityiset palveluntuottajat ovat erittäin merkittäviä toimijoita tällä markkinalla. Myös yksityiset ostajat toimivat ostajina markkinoilla. Potilassiirtopalveluista maksavat niin kunnat, Kela, potilaat itse/vakuutusyhtiö kuin myös yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelualan yritykset. Potilassiirtotoimintaa ei rahoiteta puhtaasti julkisin varoin eikä keskitetysti. Myös julkiset toimijat tuottavat HUS:n vastauksessaan vahvistamalla tavalla tuotteistettuja / tuotteistetusti hinnoiteltuja palveluja tällä markkinalIa.

Palvelutuotanto potilassiirtomarkkinoilla kokonaisuudessaan on taloudellista toimintaa. Tällä markkinalla tulee ottaa huomioon unionin valtiontukisäännöt.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalle on lähetetty tiedoksi 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n lisälausuma.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista hallinto-oikeudessa koskevaa vaatimusta ei tutkita.

Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut asian.

2. Korkein hallinto-oikeus ei muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta eikä muuta hallinto-oikeuden päätöstä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) siltä osin kuin HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisilla päätöksillä on valtuutettu sairaanhoitoalueen johtaja alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Muilta osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. 9Lives Oy:n, Falck Ensihoito Oy:n sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

4. Lausuminen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole määräajassa valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla sen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty. Tämän vuoksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimus on jätettävä hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla myöhässä tehtynä tutkimatta.

2. Pääasia

2.1 Tutkimatta jättäminen hallinto-oikeuden päätöksessä

Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten hallinto-oikeus ja toisin kuin valittajayhtiöt, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta ei ole tehnyt valituksenalaisilla päätöksillään kokonaisvaltaista ratkaisua sairaanhoitoalueen kaikista siirtokuljetuksista. Unionin oikeuden mukainen oikeus oikeudenmukaisiin oikeussuojakeinoihin ei johda siihen, että kunnallisvalitusasiassa hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voisi tutkia asiaa valituksenalaisessa päätöksessä päätettyä laajemmalti. Hallinto-oikeuden on muutoin ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää valitus tutkimatta siltä osin kuin valittajien vaatimuksissa on ollut kysymys Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloihin sisäänkirjoitettujen potilaiden siirroista tai sellaisten Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirroista, joiden siirtokuljetusten järjestäminen ei kuulu kuntien järjestämisvastuuseen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ei ole perusteita.

2.2 Kiellettyä valtiontukea koskevan valitusperusteen arviointi

2.2.1 Kysymyksenasettelu ja asian rajaus

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on hallinto-oikeuden 8.11.2016 antaman ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisten päätösten 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) lainmukaisuus.

Asia tulee korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavaksi Falck Ensihoito Oy:n ja 9Lives Oy:n hallinto-oikeudelle tekemän kunnallisvalituksen mukaisessa laajuudessa ja edellä todetusti niiltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksiä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) pidettävä lainvastaisina Euroopan unionin valtiontukisääntöjen noudattamatta jättämisen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta ei ole valituksenalaisilla päätöksillään tehnyt eikä ole voinutkaan tehdä ratkaisua HUS-Logistiikka -liikelaitoksen konkurssisuojasta ja muista valituksessa esitetyistä, mainittua liikelaitosta suoraan asianomaisen lainsäädännön mukaan koskevista veroeduista. Tutkittaessa valituksenalaisten päätösten lainmukaisuutta kunnallisvalituksen johdosta ei voida abstraktisti ja yleisesti arvioida, onko asianomainen liikelaitoksia koskeva kansallinen lainsäädäntö yhdenmukainen unionin valtiontukisääntöjen kanssa.

2.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

2.2.2.1 Kansalliset säännökset

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Kuntalain (410/2015) 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät.

Kuntalain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Pykälän 2 momentin mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavasta;

4) tuottamisen valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Pykälän 3 momentin mukaan kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Kuntalain 9 §:n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta.

Pykälän 3 momentin mukaan kunnan tai kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu. Tämän lisäksi palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sen mukaan, mitä tässä laissa tai muualla säädetään, sekä mitä kunta tai kuntayhtymä ja palvelujen tuottaja sopivat.

Kuntalain 49 §:n 1 momentin mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä.

Kuntalain 126 §:n 1 momentin mukaan kunnan hoitaessa 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus).

Pykälän 2 momentin mukaan kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos:

1) kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja;

2) tehtävää hoidetaan 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa lakiin perustuvan yhteistoimintavelvoitteen perusteella ja palveluja tuotetaan omana toimintana alueen asukkaille ja muille, joille on lain perusteella järjestettävä palveluja;

3) tehtävää hoidetaan 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa ja kyseessä on julkisista hankinnoista annetun lain 10 §:ssä tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun sidosyksikön tai sidosyrityksen toiminnasta taikka jos yhteistoimintaan ei muutoin sovelleta kilpailuttamisvelvollisuutta.

Pykälän 3 momentin mukaan kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun.

Asiassa kuntalain 147 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentinmukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa;

tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Terveydenhuoltolain 58 §:n 1 momentin mukaan, jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä.

Terveydenhuoltolain 73 §:n 1 momentin mukaan, milloin kunnan terveyskeskuksen sairaansijalle otetun vieraskuntalaisen potilaan hoitoajan arvioidaan ylittävän keskimääräisen hoitoajan ja muulloinkin potilaan pyynnöstä, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, mikäli siirto voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten.

2.2.2.2 Unionin oikeus

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään sisämarkkinoille soveltuvista tuista.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuen käsitettä etenkin ratkaistakseen sen, olisiko valtion toimenpiteen, joka on toteutettu noudattamatta 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä, osalta pitänyt noudattaa mainittua menettelyä vai ei. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että asianomainen toimenpide olisi todellakin pitänyt ennalta ilmoittaa komissiolle, niiden on todettava se sääntöjenvastaiseksi. Kansallisilla tuomioistuimilla ei sitä vastoin ole toimivaltaa ratkaista sitä, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille, sillä tämä osa valvonnasta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan (tuomio C-6/12 - P, EU:C:2013:525, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio C-672/13, OTP Bank, EU:C:2015:185, 31 ja 37 kohta).

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaikkien SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten on täytyttävä, jotta kyseessä olisi valtiontuki. Kysymys on ensinnäkin oltava valtion toimenpiteestä tai valtion varoilla toteutetusta toimenpiteestä. Kyseisen toimenpiteen on toiseksi oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kolmanneksi toimenpiteellä on annettava etua sille, joka on toimenpiteen kohteena. Neljänneksi toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua (esimerkiksi tuomio, suuri jaosto C-524/14 P, Hansestadt Lübeck, EU:C:2016:971, 40 kohta).

2.2.3 Keskeiset tosiseikat

Erikoissairaanhoitolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi muodostetun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue muodostuu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista kunnista. Sairaanhoitopiiri on jakaantunut perussopimuksensa mukaisesti sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi viiteen sairaanhoitoalueeseen, joista yksi on Hyvinkään sairaanhoitoalue. Hyvinkään sairaanhoitoalue on organisatorisesti osa HUS-kuntayhtymää, eikä se ole tästä erillinen oikeushenkilö.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS-kuntayhtymä) perussopimuksen 3 §:n mukaan kuntayhtymä hoitaa lakisääteisten tehtäviensä lisäksi laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi.

HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 8 §:n mukaan sen jäsenkuntien valtuustot valitsevat ja Helsingin yliopisto nimeää HUS:n valtuuston jäsenet, jotka valitsevat perussopimuksen 9 §:n mukaan hallituksen ja 10–12 §:ssä määritellyt lautakunnat, mukaan lukien Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty HUS-kuntayhtymän perussopimuksessa ja hallintosäännössä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat vuonna 2012 kukin omalta osaltaan päättäneet, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue vastaa kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisestä alueellisesti ja että sairaanhoitoalue kilpailuttaa toiminnan tuolloin yhteiskilpailutuksena. Tämän mukaisesti HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue on kilpailuttanut vuonna 2013 alueensa jäsenkuntien toimeksiannosta jäsenkuntien hoitolaitosten ennakoimattomat terveydenhuoltolain 73 §:n mukaiset potilaiden siirtokuljetukset.

Valituksenalaisella HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 (§ 30) on ensinnä otettu kuntien järjestämisvastuulla olevat kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi hankinta- ja optiokauden päätyttyä jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti 1.10.2016 alkaen. Jäsenkunnat eivät ole antaneet erillisiä uusia valtuutuspäätöksiä/valtakirjoja ennen tätä päätöksentekoa. Päätöksenteon jälkeen ja valmistelun edettyä on ollut tarkoitus tehdä jäsenkuntien kanssa sopimukset, jotka kukin Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnan toimivaltainen viranomainen olisi hyväksynyt omalta osaltaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta omalta osaltaan.

Vaikka Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ovat kuntalain 8 §:n nojalla siirtäneet kysymyksessä olevien potilassiirtokuljetusten järjestämisvastuun HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelle, kunnat vastaavat kuntalain 8 §:n 3 momentin nojalla niiden vastuulle kuuluvien tehtävien rahoituksesta. HUS-kuntayhtymän esittämän selvityksen perusteella HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntia kyseisistä palveluista tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. HUS-kuntayhtymän esittämän mukaan hinnat ovat omakustannusperusteiset.

Valituksenalaisella HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 (§ 30) on toiseksi valtuutettu sairaanhoitoalueen johtaja kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa tehdyssä sopimuksessa olisi ollut kyse HUS-kuntayhtymän sisäisestä sopimuksesta. Valituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana voimassa olleen hallintosäännön mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on ollut oikeutettu allekirjoittamaan tällaisen sopimuksen.

HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää, eikä se ole tästä itsenäinen oikeushenkilö. Mikäli HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi tuottanut valituksenalaisen päätöksen perusteella kuntien aikatilauskuljetuksia, HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut jäsenkunnilta aikatilauskuljetuksista tavanomaisten laskutusperiaatteidensa mukaisesti omakustannushinnan.

2.2.4 Oikeudellinen arviointi

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset. Valtiontukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Valtiontukena on pidettävä ainoastaan suoraan tai välillisesti valtion varoista myönnettyjä tai lisäkustannuksia valtiolle merkitseviä etuja (ks. tuomio yhdistetyissä asioissa C-399/10 P ja C-401/10 P, Bouygues ja Bouygues Télécom v. komissio ym., EU:C:2013:175, 99 kohta). Tuen ei tarvitse olla valtion itsensä myöntämää, ja se voidaan myöntää monessa eri muodossa. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen (tuomio 248/84, Saksa v. komissio, EU:C:1987:437, 17 kohta ja tuomio C-88/03, Portugal v. komissio, EU:C:2006:511, 55 kohta). Tämän vuoksi myös kuntien ja kuntayhtymien myöntämä tuki voi olla SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa ei tehdä eroa valtioiden toimenpiteiden syiden ja tavoitteiden perusteella, vaan määritellään toimenpiteet niiden vaikutusten perusteella (tuomio Hansestadt Lübeck, 48 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).

Tuen olemassaolon arvioinnissa on lisäksi määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla.

Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Valikoivuus erottaa valtiontuen yleisistä toimenpiteistä, jotka koskevat erotuksetta jäsenvaltion kaikkia yrityksiä kaikilla talouden aloilla. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Tältä osin on riittävää, jos voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään omilla voimavaroillaan ilman, että sen tarvitsee turvautua sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, ja että se voi suorittaa näitä tehtäviä myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa (tuomio C-480/06, komissio v. Saksa, EU:C:2009:357). Vaikka valittajayhtiöt ovat oikeassa huomauttaessaan, että tuomio ei ole koskenut unionin valtiontukisäännösten soveltamista, siitä voidaan kuitenkin päätellä, että tällainen tehtävän ottaminen julkisyhteisön omaksi toiminnaksi ei voi itsessään merkitä kielletyn valtiontuen antamista. Toisaalta tätä ei voida sulkea pois niin kuin komission SGEI-päätöksen kohdasta 13 välillisesti ilmenee.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 12.5.2015 tekemällään päätöksellä (§ 30) ottanut sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella kyseisten potilassiirtojen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue olisi tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen jäsenkunnille. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta ei voida pitää kysymyksessä olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei valituksenalaisen päätöksen perusteella ole katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta niihin nähden ulkopuoliselle toimijalle mitään taloudellista etua, jota voitaisiin pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena etuna.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 12.5.2015 tekemällään päätöksellä (§ 30) lisäksi valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymys on tältä osin ollut HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan lopullisesta päätöksestä eikä päätöksen valmistelusta tai periaatepäätöksestä, josta ei saa erikseen kunnallisvalituksin valittaa.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 perusteella kuntien aikatilauskuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla, mutta palvelujen tuottaminen olisi siirtynyt HUS-Logistiikka -liikelaitokselle. HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää, johon kuuluu Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi muitakin sairaanhoitoalueita. HUS-Logistiikka -liikelaitosta on pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden aikatilauskuljetusten osalta ulkopuolisena toimijana. Järjestelyssä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat olisivat maksaneet palvelujen tuottamisesta korvauksen HUS-kuntayhtymälle, johon HUS-Logistiikka -liikelaitos organisatorisesti kuuluu.

Koska HUS-Logistiikka -liikelaitosta on pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden aikatilauskuljetusten suhteen ulkopuolisena toimijana, sen osalta on arvioitava, onko Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta kysymys SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisesta taloudellisesta edusta.

HUS-kuntayhtymän esittämän selvityksen perusteella HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut kysymyksessä olevista kuntien aikatilauskuljetuksista Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntia tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. HUS-kuntayhtymän esittämän mukaan hinnat ovat omakustannusperusteiset.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 päätöksessä on todettu, että hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat kustannusneutraaleja. HUS-kuntayhtymän mukaan valituksenalainen päätös on perustunut esityslistan liitteenä jaettuun "Ensihoidon siirtokuljetusten organisoiminen ja tilajärjestelyt 2016" -hankesuunnitelmaan ja lautakunnan kokouksessa pidettyyn esitykseen.

Unionin tuomioistuimen asiassa C 399/08 P, komissio v. Deutsche Post, EU:C:2010:481, antaman tuomion mukaan yritysten, joilla on velvollisuus tuottaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu, osalta oikeuskäytännössä on täsmennetty, että valtion toimenpiteeseen ei sovelle- ta EY 87 artiklan 1 kohtaa (nykyisin SEUT 107 artiklan 1 kohta), jos tällaista toimenpidettä on pidettävä korvauksena, joka on vastike edunsaajayritysten suorittamista sellaisista palveluista, jotka johtuvat julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä, jolloin kyseiset yritykset eivät todellisuudessa saa taloudellista etua ja kyseinen toimenpide ei näin ollen aseta kyseisiä yrityksiä edullisempaan kilpailutilanteeseen suhteessa niiden kilpailijayrityksiin. Jotta tällainen korvaus voisi tietyssä konkreettisessa tapauksessa välttyä luokittelulta valtiontueksi, tiettyjen edellytysten on kuitenkin täytyttävä. Erityisesti korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto (41–43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sitä, onko kysymyksessä oleva toimenpide unionin valtiontukisääntöjä koskevien edellytysten mukainen, on tutkittava niiden tietojen perusteella, jotka olivat saatavilla toimenpiteestä päätettäessä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle maksaman korvauksen markkinaehtoisuutta ei ole selvitetty lautakunnan valituksenalaisessa päätöksessä 12.5.2015 muutoin kuin toteamalla, että järjestelyt ovat kustannusneutraaleja. Päätöksestä ei käy ilmi, mihin suhteessa järjestelyt ovat kustannusneutraaleja, eikä siinä myöskään ole esitetty tarkempaa selvitystä hinnoittelun omakustannusperusteisuudesta. Kyseisiä seikkoja ei ole selvitetty tarkemmin myöskään lautakunnan valituksenalaisessa 10.9.2015 päätöksessä. Kysymyksessä olevia aikatilauskuljetuksia ei myöskään ole kilpailutettu julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) ei ole riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta unionin valtiontukisäännöissä edellytetyllä tavalla. Näin ollen edellä mainituilla perusteilla ei voida pitää poissuljettuna sitä, että HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi saanut välillisesti HUS-kuntayhtymän kautta sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten tuottamisesta ylikompensaatiota ja siten SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

Koska mahdollisen tukitoimenpiteen kohteena on ainoastaan yksi toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos, myös unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettu tuen valikoivuutta koskeva edellytys täyttyy. Kun lisäksi otetaan huomioon järjestelyn taloudellinen merkitys, potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu sekä se, että valittajayhtiöt kuuluvat kansainväliseen Falck-konserniin, myöskään valtiontukisäännöksissä tarkoitettu niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva edellytys ei ole poissuljettavissa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä todetulla tavalla unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan ja yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toiminnan osalta. Oikeuskäytännön mukaan taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan markkinoilla (esimerkiksi tuomio C-118/85, komissio v. Italia, EU:C:1987:283, 7 kohta, tuomio C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym., EU:C:2006:8, 106–109 kohta ja tuomio C-35/96, komissio v. Italia, EU:C:1998:303, 40 kohta).

Asiassa on edellä todetun johdosta arvioitava, onko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toiminta sen hoidettaviksi annettujen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien aikatilauskuljetusten osalta unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua taloudellista toimintaa. Tässä arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toimintaa pitää taloudellisena toimintana muiden kuin nyt kyseessä olevien aikatilauskuljetusten osalta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaista HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 päätöstä arvioidaan sen tekohetkellä vallinneissa oloissa. HUS-Logistiikka -liikelaitoksen internetsivuilla on vielä 17.6.2015 todettu, että rajoitetusti palveluja tarjotaan myös ulkoisille asiakkaille, lähinnä terveydenhuollon sektorilla toimiville yhteisöille tai yrityksille. Kyseinen toteamus on sinänsä sittemmin poistettu liikelaitoksen internetsivuilta.

Valittajat ovat esittäneet selvityksenä HUS-Logistiikka -liikelaitoksen markkinoilla toimimisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen ja Espoon kaupungin sairaankuljetuksista 8.1.2013 tekemän yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan HUS-Logistiikka -liikelaitos palveluntuottajana laskuttaa hoitolaitoksiin sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot eli sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta. Sopimuksen perusteella HUS-Logistiikka -liikelaitos on ennen valituksenalaisten päätösten tekoajankohtaa tarjonnut myös muita kuin yksinomaan kuntien rahoitusvastuulle kuuluvia potilassiirtopalveluja.

Saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa voida pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos ei olisi valituksenalaisen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 tekohetkellä toiminut potilaskuljetusten markkinoilla ja että kysymys ei tältä osin olisi valtiontukisäännöksissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista etua koskeva valtiontukiedellytys ole poissuljettavissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan on tullut päätöksenteossaan huolehtia valtiontukea koskevien unionin määräysten ja säännösten noudattamisesta. Kun valituksenalaisia lautakunnan päätöksiä tehtäessä ei ole riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta, kysymyksessä olevat lautakunnan päätökset ovat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset on siten päätösosioista ilmenevin osin kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä eikä hallinto-oikeuden olisi tullut tältä osin hylätä 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valitusta. Hallinto-oikeuden päätös on tämän vuoksi näiltä osin pääasian osalta kumottava.

2.3 Lopputulos

Edellä kohdissa 2.1, 2.2.3 ja 2.2.4 esitettyjen seikkojen perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta eikä myöskään oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

Sitä vastoin korkein hallinto-oikeus on edellä kohdassa 2.2.4 katsonut, toisin kuin hallinto-oikeus, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset ovat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä siltä osin kuin HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on alueen kuntien valtuuttamana valtuutettu sopimaan kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Näin ollen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) on kumottava. Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valitus on hylätty.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, 9Lives Oy:lle ja Falck Ensihoito Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Taina Pyysaari ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Riikka Innanen.

 
Julkaistu 16.2.2018