KHO:2020:22

A asui tukiasunnossa, josta hän maksoi vuokran lisäksi kuukausittain palvelumaksua. Palvelumaksuun sisältyi ateriamaksu 260 euroa. Asiassa oli ratkaistavana, oliko palveluasumisesta aiheutunut ateriamaksu perustoimeentulotuessa erikseen huomioon otettava ravintomeno.

Ateriamaksu oli ravintomeno, joka toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n mukaan katetaan perustoimeentulotuen perusosalla. Määriteltäessä, onko hakijalla oikeutta perustoimeentulotukeen, ravintomenoina ei tullut ottaa huomioon A:n maksamaa ateriamaksua, vaikka se ylittikin perusosan ravintomenojen laskennallisen osuuden. Kun otettiin huomioon toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentissa luetellut menot, perusosaan sisältyvien ravintomenojen laskennallisen osuuden ylittäviä tosiasiallisia ravintomenoja ei myöskään voitu ottaa huomioon perustoimeentulotuella katettavina muina perusmenoina.

Laki toimeentulotuesta 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b § 1 momentti ja 9 §

Ks. myös KHO 2019:58

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 3.12.2018 nro 18/0540/3

Asian aikaisempi käsittely

Kansaneläkelaitos on 10.2.2017 ja 28.2.2017 hylännyt A:n tammi- ja helmikuulle 2017 kohdistamat perustoimeentulotukea koskevat hakemukset. Päätösten perustelujen mukaan perustoimeentulotukea ei ole myönnetty, koska tulot ylittävät perustoimeentulotuessa huomioitavat menot. Lisäksi perusteluissa on todettu muun ohella, että perustoimeentulotukea Y:n kaupungin ateriamaksulaskuun, eräpäivällä 9.1.2017, ei ole myönnetty, koska ateriakulut kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin.

A:n edustaja on vaatinut, siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, päätöksiä oikaistavaksi siten, että ateriamaksu huomioidaan A:n menona perustoimeentulotukea koskevissa laskelmissa ajalta 1.–31.1.2017 ja 1.–28.2.2017.

Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus on 31.5.2017 ja 1.6.2017 hylännyt oikaisuvaatimukset. Päätösten perusteluissa on todettu muun ohella, että toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa ravintomenot. Ravintomenot eivät saman lain 7 b §:n mukaan kuulu muihin perusmenoihin, jotka voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa. Näin ollen muita ravintomenoja perusosan lisäksi ei voida hyväksyä. Ateriapalvelun menot voivat kuulua kunnan myöntämän täydentävän toimeentulotuen piiriin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, A:n valituksen johdosta kumonnut Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tammi- ja helmikuun 2017 perustoimeentulotukea koskevat päätökset siltä osin kuin ateriamaksua ei ole otettu huomioon perustoimeentulotukeen oikeuttavana menona ja palauttanut asian tältä osin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on, selostettuaan toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n, 7 a §:n ja 7 b §:n 1 momentin sisällön, perustellut päätöstään seuraavasti:

Saatu selvitys

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan A on maksanut X:n tukiasunnon vuokran lisäksi palvelumaksua kuukaudessa 473,78 euroa, josta hoitomaksun osuus on ollut 213,78 euroa ja ateriamaksun osuus 260,00 euroa. Y:n kaupungin viranhaltija on 25.11.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen palvelumaksun alentamisesta.

Ateriamaksu

Hallinto-oikeus toteaa, että ravintomenot kuuluvat toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Ravintomenojen osuuden perusosasta voidaan muun selvityksen puuttuessa katsoa olevan 49 prosenttia. Ateriamaksu 260,00 euroa on näin ollen otettava ravintomenona huomioon perustoimeentulotukilaskelmassa ja vastaavasti yksin asuvan perusosasta on vähennettävä 49 prosenttia.

Koska Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksella ja Kansaneläkelaitoksella on ollut asiasta toinen käsitys, hallinto-oikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen päätökset ja palauttaa asian Kansaneläkelaitoksen uudelleen käsiteltäväksi ateriamaksun huomioon ottamiseksi perustoimeentulotuen tarvetta harkittaessa.

[---]

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Forma ja Riikka Mäki. Esittelijä Susanna Östman.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kansaneläkelaitos on pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, koska lupa on tarpeen lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi.

Kansaneläkelaitos on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin kysymys on ateriapalvelumaksun ottamisesta huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa.

Vaatimustensa tueksi Kansaneläkelaitos on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ravintomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä voida erikseen ottaa huomioon muina perusmenoina. Jos lakia sovellettaisiin hallinto-oikeuden ratkaisun mukaisesti, olisivat kaikki perusosaan sisältyvät laskennalliset kustannukset vähennettävissä vastaavalla tavalla ja otettavissa huomioon suurempina kuin perusosa. Toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n luettelo on tyhjentävä, eikä laissa ole erikseen annettu Kansaneläkelaitokselle harkintavaltaa ottaa huomioon muita kuin lainkohdassa nimenomaisesti mainittuja menoja. Muita kuin perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja voidaan ottaa huomioon täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menoina.

Jos palvelu sisältää perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja, esimerkiksi hoitoa, huolenpitoa tai asumisen menoja, Kansaneläkelaitos ottaa niiden osuudet huomioon menona laskelmassa. Jos palvelut, joista asiakas- ja palvelumaksut peritään, eivät kuulu muihin perusmenoihin tai ne sisältyvät perusosaan, niitä ei voida ottaa huomioon erikseen lain 7 b §:n mukaisina muina perusmenoina. Tällaisia perusosaan sisältyviä menoja ovat esimerkiksi ateriapalvelumaksut.

A edustajanaan --- yleinen edunvalvoja on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kun henkilö on palveluasumisen piirissä, hän usein tarvitsee hoivaa, tukea, siivouspalveluita ja valmiin ruoan. Toimeentulotuesta annettu laki ottaa huonosti huomioon tilanteen, jossa vähävarainen henkilö tarvitsee maksullista tukea selvitäkseen pakollisista asumiseen ja elämiseen liittyvistä kustannuksista.

Kansaneläkelaitos on ilmoittanut, ettei se anna vastaselitystä. Ilmoitus on lähetetty A:n edustajalle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa voimaan Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksen päätökset.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on mainitun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.

Lain 7 §:n mukaan perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä erikseen säädetään.

Lain 7 a §:n mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Lain 7 b §:n 1 momentin mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

3) kotivakuutusmaksu;

4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot;

5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Perusosan suuruudesta säädetään lain 9 §:ssä, jonka 1 momentin 1 kohdassa on määritelty toimeentulotuen perusosa kuukautta kohden yksin asuvalla henkilöllä.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu 2019:58

Korkeimman hallinto-oikeuden 24.4.2019 antamassa ratkaisussa taltionumero 1682 (vuosikirjanumero 2019:58) oli kyse siitä, olivatko kuntoutuskodissa asumisesta aiheutuneet maksut täydentävässä toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Korkein hallinto-oikeus totesi muun ohella, että pysyvässä toimeentulotuen tarpeessa olevan henkilön asiakasmaksuja lähtökohtaisesti alennetaan tai maksut poistetaan. Toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä otetaan huomioon henkilön kaikki tosiasialliset tulot ja menot. Kuntayhtymä ei ollut poistanut kyseiselle hakijalle määrättyä asiakasmaksua. Hänelle määrätyt asiakasmaksut oli otettava huomioon arvioitaessa täydentävän toimeentulotuen tarvetta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan hakijalle määrätty ateriamaksu ylitti toimeentulotuen perusosaan laskennallisesti sisältyvän ravintomenojen osuuden, joten hakijan ruokamenot olivat olleet keskimääräistä suuremmat. Ateriamaksu voitiin ottaa huomioon täydentävässä toimeentulotuessa sikäli kuin ateriamaksun suuruus johtui hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista.

Asiassa saatu selvitys

A on asunut tukiasunnossa, josta hän on maksanut vuokran lisäksi palvelumaksua 473,78 euroa kuukaudessa. Palvelumaksu on muodostunut hoitomaksusta 213,78 euroa ja ateriamaksusta 260 euroa.

Kansaneläkelaitos ei ole myöntänyt A:lle perustoimeentulotukea tammi- ja helmikuulta 2017, koska A:n käytettävissä olleet tulot ovat ylittäneet perustoimeentulotuessa huomioitavat menot. Kansaneläkelaitoksen mukaan palvelumaksuun sisältyvät ateriakulut kuuluvat toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksen ja viranhaltijan päätökset siltä osin kuin ateriamaksua ei ole otettu huomioon A:n perustoimeentulotukeen oikeuttavana menona ja palauttanut asian tältä osin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan tukiasunnon palvelumaksuun sisältyvä ateriamaksu on otettava kokonaisuudessaan ravintomenona huomioon perustoimeentulotukea koskevassa laskelmassa ja vastaavasti yksin asuvan perusosasta on vähennettävä ravintomenojen osuutena 49 prosenttia.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Kansaneläkelaitoksen valituksen johdosta ratkaistava, onko palveluasumisesta aiheutunut ateriamaksu perustoimeentulotuessa erikseen huomioon otettava meno.

Toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 6 §:stä ilmenevin tavoin siltä osin kuin hakijan käytettävissä olevat tulot ja varat eivät riitä kattamaan hänen menojaan. Kansaneläkelaitoksen myöntämällä perustoimeentulotuella katetaan perusosaan kuuluvia menoja ja muita perusmenoja. Kiinteämääräinen perustoimeentulotuen perusosa kattaa lain 7 a §:ssä eritellyt tavanomaiset elinkustannukset kuten ravintomenot. Muina perusmenoina huomioon otettavat menot on puolestaan määritelty lain 7 b §:ssä.

A:n perustoimeentulotukea koskevissa hakemuksissaan ilmoittama ateriamaksu on ravintomeno, joka toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n mukaan katetaan perustoimeentulotuen perusosalla. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että määriteltäessä, onko hakijalla oikeutta perustoimeentulotukeen, ravintomenoina ei tule ottaa huomioon hakijan tosiasiallisia ravintomenoja, vaikka ne ylittävätkin perusosan ravintomenojen laskennallisen osuuden. Kun otetaan huomioon toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentissa luetellut menot, perusosaan sisältyvien ravintomenojen laskennallisen osuuden ylittäviä tosiasiallisia ravintomenoja ei myöskään voida ottaa huomioon perustoimeentulotuella katettavina muina perusmenoina.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että mikäli ateriamaksun suuruus johtuu toimeentulotuen hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista, ateriamaksu voidaan edellä viitatusta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta 2019:58 ilmenevin tavoin ottaa huomioon kunnan myöntämässä täydentävässä toimeentulotuessa siltä osin kuin maksu ylittää perustoimeentulotuen perusosaan sisältyvien ravintomenojen osuuden.

Edellä todettuun nähden Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus on voinut hylätä A:n oikaisuvaatimukset koskien ateriamaksun huomioon ottamista menona perustoimeentulotukea koskevissa laskelmissa tammi- ja helmikuulta 2017.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskuksen päätökset saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Antti Pekkala, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Suvi Leskinen.