KHO:2002:41

Julkinen hankinta - Peruspalvelu - Direktiivi - Tulkintavaikutus

Asiassa oli kysymys kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998) soveltamisesta mainitussa asetuksessa tarkoitettua peruspalvelutoimintaa harjoittavan kunnallisen vesilaitoksen suorittamaan lietteen, välppeen ja hiekan kuljetusta keskuspuhdistamolta kaatopaikalle koskeneeseen hankintaan. Kilpailuneuvoston toimivalta ottaa sille tehty hakemus tutkittavaksi riippui, kun otettiin huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentti (1247/1997), siitä, oliko hankintaan sovellettava mainittua asetusta.

Mainitulla asetuksella oli toimeenpantu neuvoston direktiivi 93/38/ETY vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta. Direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa oli direktiivin soveltamisala määritelty niin, että asiassa kysymyksessä olleen kaltainen, jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvä hankinta kuului direktiivin soveltamisalaan.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että asetuksen sananmukainen soveltaminen olisi johtanut epäjohdonmukaiseen tulokseen, jota ei ollut voitu tarkoittaa asetusta annettaessa, ja katsoi, ettei asetuksen 381/1998 5 §:n 1 ja 2 kohtaa voitu soveltaa, ilman että niiden sisältö saatettaisiin käytännössä osittain merkityksettömäksi, muutoin kuin ottamalla tältä osin huomioon direktiivillä 93/38/ETY saavutettavaksi tarkoitettu tulos. Tästä seurasi, että kunnallisen vesilaitoksen hankintoihin oli sovellettava edellä mainittua asetusta paitsi silloin, kun vesilaitos teki hankinnan asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi, myös silloin, kun vesilaitos teki jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvän hankinnan.

Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettu asetus (381/1998) 5 §

Neuvoston direktiivi 93/38/ETY vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta

Kort referat på svenska

1. Tarjousmenettely

Turun vesilaitos on pyytänyt 14.11.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia lietteen, välppeen ja hiekan kuljetuksesta keskuspuhdistamolta kaatopaikalle ajalla 1.2.2001-31.12.2002.

Turun kaupungin vesilaitoslautakunta on 30.1.2001 päättänyt oikeuttaa vesilaitoksen tilaamaan kuljetuksen Kuljetusliike Oy Andersson Ab:ltä.

2. Asian käsittely kilpailuneuvostossa

Maanrakennus Sautila Oy on saattanut hankintamenettelyn kilpailuneuvoston tutkittavaksi.

Turun kaupungin vesilaitoslautakunta on hakemuksesta antamassaan lausunnossa vaatinut, että hakemus jätetään ensisijaisesti tutkimatta, koska kilpailuneuvosto ei ole toimivaltainen käsittelemään hakemusta. Julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentin mukaan kilpailuneuvosto ei käsittele hakemusta, joka koskee 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi. Kysymyksessä oleva hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan. Hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, joten kilpailuneuvosto ei ole asiassa toimivaltainen.

Kilpailuneuvostossa ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista Maanrakennus Sautila Oy, Turun kaupungin vesilaitoslautakunta ja Kuljetusliike Oy Andersson Ab.

3. Kilpailuneuvoston päätös

Kilpailuneuvosto on, muut asiassa esitetyt vaatimukset hyläten, kumonnut Turun kaupungin vesilaitoslautakunnan päätöksen. Mikäli Turun kaupunki jatkaa jätelietteen, välppeen ja hiekan kuljetuksen hankintaa julkisena hankintana, kilpailuneuvosto on velvoittanut Turun kaupungin julkaisemaan kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 22 ja 20 §:ssä tarkoitetun hankintailmoituksen, järjestämään uuden tarjouskilpailun sekä tekemään uuden hankintapäätöksen jätelietteen, välppeen ja hiekan kuljettamisesta 1.10.2001 mennessä. Tämän velvoitteen tehosteeksi kilpailuneuvosto on asettanut 200 000 markan uhkasakon. Lisäksi kilpailuneuvosto on velvoittanut Turun kaupungin korvaamaan Maanrakennus Sautila Oy:n oikeudenkäyntikulut kilpailuneuvoston kohtuulliseksi harkitsemalla 5 000 markalla (sis. alv). Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona kilpailuneuvoston päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Päätöksen perusteluina kilpailuneuvosto on lausunut muun ohella seuraavaa:

Asia kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Turun kaupunki/Turun vesilaitos on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö.

Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998) 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asetusta sovelletaan peruspalvelutoimintoihin, joita ovat sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin.

Peruspalvelutoiminnot on lueteltu asetuksessa tyhjentävästi. Asetuksen mukaisella talousveden toimittamiseen liittyvällä peruspalvelutoiminnalla tarkoitetaan veden jakelua kuntalaisille tai muutoin yleisen vesijohtoverkon ylläpitämistä. Esillä olevassa hankinnassa on kyse keskuspuhdistamolla muodostuvan lietteen, välppeen ja hiekan kuljetuksesta keskuspuhdistamolta Topinojan kaatopaikalle. Tällaisen jätteen kuljettamisen ei voi enää katsoa sisältyvän talousveden toimittamista tarkoittavan toiminnan piiriin eikä sitä koskeva hankinta siten kuulu peruspalveluasetuksen soveltamisalaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat kynnysarvojen markkamääräiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut tavara- ja palveluhankintojen edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 2000 1 189 146 markkaa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ennakoiduksi arvoksi 136 576,50 euroa/vuosi. Tarjouspyynnössä hankinta-ajaksi on ilmoitettu 1.2.2001-31.12.2002 eli 1 v 11 kk. Hankintayksikkö on todennut vastineessaan, että käytännössä hankintakausi on alkanut 1.3.2001. Vaikka hankinnan kokonaisarvo laskettaisiin 1.3.2001 alkaen, kokonaisarvo ylittää palveluhankinnoille säädetyn edellä mainitun kynnysarvon selvästi. Täten hankintaan tulevat sovellettaviksi kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettu asetus, julkisista hankinnoista annettu laki sekä yleiset julkisia hankintoja koskevat periaatteet.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu. Asetuksen 20 §:n 2 momentin mukaan edellä tarkoitettu hankintailmoitus tulee toimittaa julkaistavaksi suomen- ja ruotsinkielisenä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämälle yksikölle. Kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä yksikkö lähettää hankintailmoituksen julkaisemista varten myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä hankintailmoitukset julkaisevana tahona toimii Suomen virallisen lehden Julkiset hankinnat -lehti.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintailmoituksen julkaisemisen. Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt poikkeuksellista kiirettä tai muutakaan laillista perustetta hankintailmoituksen julkaisematta jättämiseen. Hankintamenettely on täten ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista ja hankintayksikkö tulee velvoittaa korjaamaan virheellinen hankintamenettelynsä.

4. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Turun kaupunki on vaatinut, että kilpailuneuvoston päätös kumotaan ja asia palautetaan kilpailuneuvostolle laillista käsittelyä varten.

Perusteluinaan kaupunki on lausunut, että niin sanotun peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla talousveden toimittamiseen liittyvällä peruspalvelutoiminnalla tarkoitetaan paitsi veden jakelua kuntalaisille tai muutoin yleisen vesijohtoverkon ylläpitämistä myös saman kunnallisen organisaation huolehtiessa sekä veden puhdistuksesta, jakelusta että jäteveden käsittelystä, myös tätä viimeksi mainittua toimintoa.

Peruspalveluasetuksen mukainen kynnysarvo on suurempi kuin niin sanotussa hankinta-asetuksessa tarkoitettu kynnysarvo. Nyt kysymyksessä oleva hankinta ei ylitä peruspalveluasetuksen kynnysarvoa. Kilpailuneuvoston olisi tullut julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n nojalla jättää sille tehty hakemus tutkimatta.

Turun vesilaitos on Turun kaupungin omistama kuntalain tarkoittama liikelaitos, joka toimii vesilaitoslautakunnan alaisena. Turun vesilaitoksen tehtävänä on toimintasääntönsä mukaisesti muun muassa hankkia, puhdistaa ja myydä vettä sekä johtaa se kuluttajille ja edelleen kuluttajilta puhdistettuna vesistöön. Turun vesilaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdan tarkoittama vesihuoltolaitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuollolla tarkoitetaan mainitussa laissa vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden pois johtamista ja käsittelyä.

Lietteen käsittely on oleellinen osa jäteveden käsittelyä. Lietteen käsittelyä on myös lietteen kuljetus muualle edelleen käsiteltäväksi.

Lainsäätäjän tarkoituksena on tuskin asetusta 381/1998 antaessaan ollut se, että vesihuoltolain mukaisesti toimivat hankintayksiköt luettaisiin vain joidenkin toimintojensa osalta peruspalveluyksiköiksi ja taas joidenkin muiden toimintojensa osalta muuhun kategoriaan.

Asialla on periaatteellinen merkitys, vaikka kaupunki onkin päättänyt julkaista hankintailmoituksen.

Maanrakennus Sautila Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

5. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko kilpailuneuvostolla ollut toimivalta tutkia Maanrakennus Sautila Oy:n hakemus, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentti (1247/1997). Tämän säännöksen mukaan kilpailuneuvosto ei käsittele hakemusta, joka koskee 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi.

Ennen julkisista hankinnoista annetun lain muuttamista lailla 1247/1997 kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluivat ainoastaan kynnysarvon ylittävät hankinnat. Lakia 1247/1997 koskevan hallituksen esityksen 69/1997 perusteluista ilmenee, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut, että myös kynnysarvoa pienemmät hankinnat voitaisiin saattaa kilpailuneuvoston käsittelyyn kuitenkin sillä rajoituksella, ettei kilpailuneuvosto voisi edelleenkään käsitellä hakemuksia, jotka koskevat kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yksikön kynnysarvon alle jääviä hankintoja.

Turun kaupungin vesilaitos harjoittaa kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyä peruspalvelutoimintaa eli sellaisten kiinteiden verkkojen rakentamista, tarjoamista saataville ja ylläpitoa, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja. Asetuksen 1 §:n perusteella asetusta sovelletaan Turun kaupungin vesilaitoksen toimeenpanemaan edellä mainittuun toimintaan liittyvään hankintaan.

Mainitun asetuksen 5 §:ssä täsmennetään toisaalta, että asetusta ei sovelleta muun ohella:

"1) hankintoihin, joita yksikkö tekee muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi;

2) hankintoihin, jotka liittyvät 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen kolmansissa maissa, jos Euroopan yhteisön alueella olevaa verkkoa tai maantieteellistä aluetta ei käytetä. Asetusta sovelletaan kuitenkin tällöinkin talousveden toimittamiseen liittyvää 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua toimintaa harjoittavien yksiköiden hankintoihin, jotka liittyvät vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen, jos talousveden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia hankkeen tuottaman veden kokonaismäärästä, taikka jotka liittyvät jäteveden käsittelyyn".

Julkisista hankinnoista annetulla lailla, kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetulla asetuksella sekä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetulla asetuksella (380/1998) on toimeenpantu muun ohella neuvoston direktiivit julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (92/50/ETY) ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (93/38/ETY).

Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin (92/50/ETY) nojalla direktiiviä ei sovelleta sellaisiin hankintoihin, joita koskee vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettu direktiivi (aikaisemmin 90/531/ETY, nykyisin 93/38/ETY). Vastaavasti kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta 380/1998 ei, kun otetaan huomioon tämän asetuksen 4 §:n 1 momentti, sovelleta hankintoihin, joihin sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden kynnysarvot ylittävistä hankinnoista annettua asetusta (381/1998).

Tässä asiassa on kysymys hankinnasta, jonka arvo alittaa asetuksessa 381/1998 ja vastaavasti direktiivissä 93/38/ETY säädetyn kynnysarvon. Näiden säädösten kynnysarvoa koskevista säännöksistä seuraa, että mainitun asetuksen ja mainitun direktiivin hankintamenettelyä koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi tähän hankintaan, vaikka kysymys olisikin sinänsä mainituissa säädöksissä tarkoitetun hankintayksikön mainituissa säädöksissä tarkoitetusta hankinnasta.

Hankinnan arvo ylittää kuitenkin asetuksessa 380/1998 ja vastaavasti direktiivissä 92/50/ETY säädetyn kynnysarvon. Näin ollen näiden säädösten hankintamenettelyä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi tähän hankintaan, jos kysymys on mainituissa säädöksissä tarkoitetusta hankinnasta. Kun otetaan huomioon mainitun direktiivin 1 artiklan a kohdan ii alakohta ja saman direktiivin 17. perustelukappale sekä vastaavasti asetuksen 4 §:n 1 momentti, direktiiviä ja vastaavasti asetusta ei kuitenkaan sovelleta, jos kysymys on direktiivissä 93/38/ETY ja asetuksessa 381/1998 tarkoitetun hankintayksikön mainituissa säädöksissä tarkoitetusta hankinnasta siinäkään tapauksessa, että kysymys on viimeksi mainituissa säädöksissä säädetyn kynnysarvon alittavasta hankinnasta.

Direktiivin 93/38/ETY 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa on direktiivin soveltamisala rajattu siltä osin kuin tässä asiassa on merkitystä seuraavasti:

"1. Tätä direktiiviä ei sovelleta sopimuksiin eikä suunnittelukilpailuihin, joita hankintayksiköt tekevät tai järjestävät muutoin kuin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi tai kyseisen toiminnan harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei yhteisön sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin myös sopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yksikkö tekee tai järjestää ja jotka liittyvät:

a) vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivaukseen, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia näissä hankkeissa taikka kastelu- tai kuivausjärjestelmissä saataville saatettavan veden koko määrästä; tai

b) jäteveden poistoon tai käsittelyyn".

Edellä olevan perusteella direktiiviä 93/38/ETY sovelletaan myös jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyviin sopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka tekee tai järjestää direktiivin 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua toimintaa eli sellaisten pysyvien verkkojen saattamista saataville tai ylläpitoa, joiden tarkoituksena on tarjota juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, tai juomaveden toimittamista tällaisiin verkkoihin harjoittava yksikkö.

Näin ollen direktiivin 93/38/ETY soveltamisalan piiriin ja tästä johtuen direktiivin 92/50/ETY soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat edellä mainittujen direktiivien säännösten perusteella Turun kaupungin vesilaitoksen hankinnat paitsi silloin, kun vesilaitos tekee hankinnan peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi, myös silloin, kun vesilaitos tekee jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvän hankinnan.

Sen sijaan asetuksen 381/1998 5 §:n 1 ja 2 kohdan sananmukainen soveltaminen siten, että 2 kohdan yhteydessä oleva virke muodostaa poikkeuksen saman kohdan alussa mainitusta tilanteesta, tarkoittaisi, että asetusta voitaisiin soveltaa muun muassa jäteveden käsittelyä koskevaan hankintaan silloin, kun peruspalvelutoimintaa harjoitetaan kolmansissa maissa, vaikka Euroopan yhteisön alueella olevaa verkkoa tai maantieteellistä aluetta ei käytetä. Jäteveden käsittelyä koskeva hankinta ei puolestaan kuuluisi asetuksen soveltamisalaan Euroopan yhteisön alueella suoritettavassa hankinnassa eli muun muassa sellaisessa hankinnassa, josta on nyt kysymys. Tällainen soveltaminen johtaisi epäjohdonmukaiseen tulokseen, jota ei ole voitu tarkoittaa asetusta annettaessa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asetuksen 381/1998 5 §:n 1 ja 2 kohtaa voida soveltaa, ilman että niiden sisältö saatettaisiin käytännössä osittain merkityksettömäksi, muutoin kuin ottamalla tältä osin huomioon direktiivillä 93/38/ETY saavutettavaksi tarkoitettu tulos. Tästä seuraa, että Turun kaupungin vesilaitoksen hankintoihin on sovellettava edellä mainittua asetusta paitsi silloin, kun vesilaitos tekee hankinnan asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi, myös silloin, kun vesilaitos tekee jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvän hankinnan.

Koska lietteen, välppeen ja hiekan kuljetus vesilaitoksen jäteveden keskuspuhdistamolta kaatopaikalle liittyy jäteveden poistoon ja käsittelyyn, hankintaan on edellä olevan perusteella sovellettava kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua asetusta (381/1998). Koska hankinnan ennakoitu, kilpailuneuvoston päätöksestä ilmenevä arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, kilpailuneuvostolla ei, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentti, ole ollut toimivaltaa käsitellä sille tehtyä hakemusta.

Koska kilpailuneuvoston päätös edellä olevilla perusteilla on lainvastainen, korkein hallinto-oikeus kumoaa kilpailuneuvoston päätöksen muilta kuin siltä osin kuin kilpailuneuvosto on hylännyt Kuljetusliike Oy Andersson Ab:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta ja jättää kilpailuneuvostolle tehdyn hakemuksen tutkimatta. Asian laatuun nähden ja ottaen myös huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin korkein hallinto-oikeus hylkää Turun kaupungin kilpailuneuvostossa esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Ismo Talikka, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Irma Telivuo.

Eriävä mielipide

Hallintoneuvos Raimo Anttilan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Ismo Talikka yhtyi:

"Asiassa on kysymys siitä, onko kilpailuneuvostolla ollut toimivalta tutkia Maanrakennus Sautila Oy:n hakemus, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentti (1247/1997). Tämän säännöksen mukaan kilpailuneuvosto ei käsittele hakemusta, joka koskee 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi.

Ennen julkisista hankinnoista annetun lain muuttamista lailla 1247/1997 kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluivat ainoastaan kynnysarvon ylittävät hankinnat. Lakia 1247/1997 koskevan hallituksen esityksen (HE 69/1997 vp.) perusteluista ilmenee lainmuutoksen tarkoituksena olleen, että myös kynnysarvoa pienemmät hankinnat voitaisiin saattaa kilpailuneuvoston käsittelyyn kuitenkin sillä rajoituksella, ettei kilpailuneuvosto voisi edelleenkään käsitellä hakemuksia, jotka koskevat kynnysarvon ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yksikön kynnysarvon alle jääviä hankintoja.

Turun kaupungin vesilaitos harjoittaa kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998; jäljempänä "asetus") 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyä peruspalvelutoimintaa eli sellaisten kiinteiden verkkojen rakentamista, tarjoamista saataville ja ylläpitoa, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja. Asetuksen 1 §:n perusteella asetusta sovelletaan Turun kaupungin vesilaitoksen toimeenpanemaan edellä mainittuun toimintaan liittyvään hankintaan.

Mainitun asetuksen 5 §:ssä täsmennetään toisaalta, että asetusta ei sovelleta muun ohella:

1) hankintoihin, joita yksikkö tekee muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi;

2) hankintoihin, jotka liittyvät 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen kolmansissa maissa, jos Euroopan yhteisön alueella olevaa verkkoa tai maantieteellistä aluetta ei käytetä. Asetusta sovelletaan kuitenkin tällöinkin talousveden toimittamiseen liittyvää 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua toimintaa harjoittavien yksiköiden hankintoihin, jotka liittyvät vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen, jos talousveden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia hankkeen tuottaman veden kokonaismäärästä, taikka jotka liittyvät jäteveden käsittelyyn.

Julkisista hankinnoista annetulla lailla ja kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetulla asetuksella on toimeenpantu muun ohella neuvoston direktiivi 93/38/ETY vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta. Mainitun direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa on direktiivin soveltamisala rajattu siltä osin kuin tässä asiassa on merkitystä seuraavasti:

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta sopimuksiin eikä suunnittelukilpailuihin, joita hankintayksiköt tekevät tai järjestävät muutoin kuin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi tai kyseisen toiminnan harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei yhteisön sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin myös sopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yksikkö tekee tai järjestää ja jotka liittyvät:

a) vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivaukseen, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia näissä hankkeissa taikka kastelu- tai kuivausjärjestelmissä saataville saatettavan veden koko määrästä; tai

b) jäteveden poistoon tai käsittelyyn.

Edellä olevan perusteella direktiiviä sovelletaan myös jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyviin sopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka direktiivin 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua toimintaa eli sellaisten pysyvien verkkojen saattamista saataville tai ylläpitoa, joiden tarkoituksena on tarjota juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja tai juomaveden toimittamista tällaisiin verkkoihin harjoittava yksikkö tekee tai järjestää.

Asetusta ei sen sijaan sovelleta vesilaitoksen tekemään jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvään hankintaan, koska kysymyksessä on 5 §:n 1 kohdassa eikä saman pykälän 2 kohdassa tarkoitettu tapaus.

Kun tässä asiassa julkisen hankintayksikön valituksen johdosta arvioidaan julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentin sisältöä siinä tarkoituksessa, onko Maarakennus Sautila Oy:llä ollut oikeus saattaa hankinnan lainmukaisuus kilpailuneuvoston tutkittavaksi, edellä mainittua direktiiviä ei voida ottaa asiassa huomioon niin, että direktiivin kanssa ristiriidassa olevan asetuksen säännöksen asemesta sovellettaisiin direktiivin säännöstä.

Koska kysymyksessä oleva hankinta ei edellä olevan perusteella kuulu asetuksen soveltamisalaan, julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:n 3 momentti ei ole ollut esteenä Maanrakennus Sautila Oy:n hakemuksen tutkimiselle.

Koska kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (380/1998) säädetyn kynnysarvon, hankinnasta on tullut ilmoittaa asetuksen 3 luvussa säädetyllä tavalla. Valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle Turun vesilaitos ei ole riitauttanut tämän perusteen osalta kilpailuneuvoston päätöstä. Koska kysymyksessä olevasta hankinnasta ei ole ilmoitettu säädetyllä tavalla, kilpailuneuvoston on tullut kumota hankintapäätös. Kun kilpailuneuvoston päätös ei näin ollen ole lainvastainen, hylkään valituksen."