KHO:2002:71

Suomesta saatu tulo - Lähdevero - Osingon käsite - Rahakorvaus - Verosopimuksen soveltaminen - Sijaisosinko

Pankki A maksoi osakkeiden rajoitetusti verovelvolliselle ostajalle myyjän puolesta rahakorvausta, jolla ostajalle hyvitettiin häneltä osakekaupan selvityksen viivästymisen vuoksi (myyjällä ei ollut täsmäytyspäivänä myyntitoimeksiannon kohteena olleita osakkeita eikä myynnin kattavaa osingollista ostotoimeksiantoa) saamatta jäänyt osinkotulo. Korvausta pidettiin Suomesta saatuna tulona, josta oli perittävä lähdevero rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain nojalla ja mahdollisesti sovellettavan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn verosopimuksen mukaisesti. Rahakorvaus oli kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan verosopimuksen muuta tuloa koskevan artiklan mukaista muuta tuloa, kun pankki A peri lähdeveron korvauksista, jotka maksettiin Kanadassa asuvalle saajalle.

Tuloverolaki 10 §
Ennakkoperintälaki 9 §
Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 1 §, 2 §, 3 § 1 mom., 7 § ja 8 §
Sopimus Suomen ja Kanadan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 81/1992) 10 artiklan 3 kappale ja 21 artikla

Kort referat på svenska

Ennakkoratkaisuhakemus

Hakemuksessaan keskusverolautakunnalle hakijayhtiö on pyytänyt ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1) Onko hakemuksessa kuvattua rahakorvausta pidettävä Suomesta saatuna tulona, josta rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa verovelvollinen ja josta A Oyj:n on perittävä lähdevero rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain nojalla ja mahdollisesti sovellettavan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn verosopimuksen mukaisesti.

2) Onko rahakorvausta pidettävä kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan verosopimuksen osinkoartiklan mukaisena osinkona tai muuta tuloa koskevan artiklan mukaisena muuna tulona, kun A Oyj perii lähdeveron rahakorvauksista, jotka maksetaan Kanadassa asuvalle saajalle.

Hakemuksessa osingonmaksun periaatteet ja osingon maksaminen rahakorvauksena kuvataan seuraavasti:

Osingonmaksun periaatteet

Osakeyhtiölain (1991/832) 3 a luvun 10 §:n mukaan oikeus saada yhtiöstä jaettavia varoja on vain sillä, joka on määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi osakasluetteloon. Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) sääntöjen mukaan täsmäytyspäivä voi olla aikaisintaan kolmas pankkipäivä yhtiökokouspäivän jälkeen (APK:n säännöt 2000, 3.3.1.). Yhtiökokouspäivän ja täsmäytyspäivän välinen yhteys on yhdenmukainen käytössä olevan selvitysaikataulun kanssa, joka on kauppapäivä plus kolme pankkipäivää (APK:n säännöt 4.2.19.).

Osakekaupassa osinko-oikeus maksettavaan osinkoon määräytyy kauppapäivän mukaan. Mikäli osake on ostettu viimeistään yhtiökokouspäivänä, oikeus osinkoon siirtyy myyjältä ostajalle osakkeiden mukana.

Osingot maksetaan ulkomaalaisille osakkeenomistajille pidättäen lähdeverot voimassaolevien verosopimusten mukaisesti.

Kun osakekauppa selvitetään APK:n sääntöjen mukaisessa selvitysaikataulussa, toimeksiannon kohteena olevat osakkeet kirjataan ostajan arvo-osuustilille täsmäytyspäivänä ja osinkotulo maksetaan ostajan tuotonmaksutilille yhtiön ilmoittamana osingonmaksupäivänä.

Kauppaa ei voida aina selvittää selvitysaikataulun mukaisesti, selvitystoiminnassa tapahtuvien tavanomaisten häiriöiden, kuten vastapuolen puutteellisten ohjeiden, teknisten häiriöiden tai muiden osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisten syiden vuoksi. Tällöin kauppa selviytyy vasta täsmäytyspäivän jälkeen ja osingot kirjautuvat tilinhoitajayhteisössä (THY) väärälle tuotonsaajalle. Tuotonmaksun korjaamiseksi THY:ssä tehdään korjaus tuotonmaksuun (osingonkorjaus) kirjaamalla osingot oikealle tuotonsaajalle (ostajaosapuoli). Tuotonmaksu osingon osalta voidaan korjata THY:ssä joko ennen yhtiön ilmoittamaa osingonmaksupäivää tai maksupäivän jälkeen. Kun tuotonmaksu korjataan ennen yhtiön ilmoittamaa osingonmaksupäivää, tehdään THY:ssä maksuaineiston korjauksia ennakkoon. Osingon maksupäivän jälkeen THY tekee tuotonmaksujen korjauksia jo maksupäivänä muodostuneeseen tuotonmaksuaineistoon. A Oyj toimii tilinhoitajayhteisönä.

Osingon maksaminen rahakorvauksena

Osingon maksua ei voida korjata edellä kuvatulla tavalla, kun myyjällä ei ole osingonmaksun täsmäytyspäivänä osakkeita tilillään. Ostaja on kuitenkin oikeutettu osinkoon silloin, kun osakkeet on ostettu viimeistään yhtiökokouspäivänä. Myyjä on velvollinen hyvittämään osinkotulon rahakorvauksena, jos:

a) myyntitoimeksiannon tehneen myyjän arvo-osuustilille ei ole osingonmaksun täsmäytyspäivänä kirjattuna toimeksiannon kohteena olevia osakkeita, eikä
b) myyjällä ole myynnin kattavaa osingollista ostotoimeksiantoa.

Näissä tapauksissa myyjä yleensä lainaa osakkeet markkinoilta tai ostaa ne ilman osinko-oikeutta ja korvaa osingot ostajalle rahakorvauksena.

Osakkeiden ostaja on oikeutettu maksettavaan osinkoon riippumatta siitä, onko myyjä hankkinut kyseiset osakkeet arvo-osuustililleen osingollisina vai ilman osinkoa.

Rahakorvauksia maksettaessa on noudatettu seuraavia ohjeita:

A) Rahakorvaus on Suomesta saatua tuloa ja siten lähtökohtaisesti Suomessa verotettavaa.
B) Verosopimus estää usein korvauksen verottamisen Suomessa. Tämä johtuu siitä, että useimpien Suomen tekemien verosopimusten mukaan niin sanottu erikseen mainitsematon tulo verotetaan yksinomaan tulonsaajan asuinvaltiossa. Jos lähdevero peritään, sen määrä on 35 prosenttia.

Rahakorvauksen määrä muodostuu seuraavasti:

a) Jos ostaja on suomalainen, tämä on oikeutettu brutto-osinkoon lisättynä yhtiöveron hyvityksellä.
b) Jos ostaja on muu kuin suomalainen, rahakorvauksen määrä on brutto-osinko.

Käytännössä myyjä ei suorita rahakorvausta ostajalle suoraan edellä tässä hakemuksessa selostetuissa tilanteissa, vaan A Oyj suorittaa rahakorvauksen ostajalle myyjän puolesta.

Keskusverolautakunta on päättänyt antaa ennakkoratkaisun rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 12 §:n ja keskusverolautakunnasta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla.

Keskusverolautakunta on vuosilta 2001 ja 2002 toimitettavia tuloverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna:

1) Hakemuksessa tarkoitettu rahakorvaus on Suomesta saatua tuloa, josta hakijayhtiön on perittävä lähdevero silloin kun hakijayhtiö maksaa korvauksen rajoitetusti verovelvolliselle.

2) Kun hakijayhtiö perii lähdeveron rahakorvauksista, jotka se maksaa Kanadassa asuvalle, Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle saajalle, sovelletaan korvaukseen Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen muuta tuloa koskevaa artiklaa.

Perustelut

Osakeyhtiölain (1991/832) 3 a luvun 10 §:n mukaan oikeus saada yhtiöstä jaettavia varoja on vain sillä, joka on määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi osakasluetteloon. Suomen Arvopaperikeskus Oy:n sääntöjen mukaan täsmäytyspäivä voi olla aikaisintaan kolmas pankkipäivä yhtiökokouspäivän jälkeen. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan yhtiökokouspäivän ja täsmäytyspäivän välinen yhteys on yhdenmukainen käytössä olevan selvitysaikataulun kanssa, joka on kauppapäivä plus kolme pankkipäivää.

Osakekaupassa osinko-oikeus maksettavaan osinkoon määräytyy kauppapäivän mukaan. Mikäli osake on ostettu viimeistään yhtiökokouspäivänä, oikeus osinkoon siirtyy myyjältä ostajalle osakkeiden mukana. Siinä tapauksessa, että kauppa selviytyy vasta täsmäytyspäivän jälkeen ja osingot kirjautuvat tilinhoitajayhteisössä väärälle tuotonsaajalle, tehdään tuotonmaksun korjaamiseksi tilinhoitajayhteisössä korjaus kirjaamalla osingot oikealle tuotonsaajalle.

Jos osingon maksua ei voida korjata edellä kuvatulla tavalla, myyjä on velvollinen hyvittämään osinkotulon rahakorvauksena, silloin kun:

a) myyntitoimeksiannon tehneen myyjän arvo-osuustilille ei ole osingonmaksun täsmäytyspäivänä kirjattuna toimeksiannon kohteena olevia osakkeita, eikä
b) myyjällä ole myynnin kattavaa osingollista ostotoimeksiantoa.

Käytännössä A Oyj suorittaa rahakorvauksen ostajalle myyjän puolesta.

Kun A Oyj suorittaa hakemuksessa tarkoitetun rahakorvauksen Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle, on korvausta pidettävä tuloverolain 10 §:n mukaisesti Suomesta saatuna tulona.

Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen 10 artiklan 3 kappaleen mukaan sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia, samoin kuin tuloa, jota sen valtion verolainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksellisesti samalla tavoin kuin osakkeista saatua tuloa. Hakemuksessa tarkoitettu suoritus on osakkeiden myyjän niiden ostajalle maksama rahakorvaus, jonka myyjä on velvollinen suorittamaan silloin, kun ostaja ei ole saanut hänelle kuuluvaa osinkoa. Korvaus ei ole luonteeltaan osinkoa vaan Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen 21 artiklassa tarkoitettua muuta tuloa, jota verosopimuksen mukaan voidaan verottaa Suomessa. A Oyj:n on perittävä lähdevero Kanadassa asuvalle, rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksamastaan suorituksesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolaki 10 §
Ennakkoperintälaki 9 §
Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 1 §, 2 §, 3 § 1 mom., 7 § ja 8 §
Sopimus Suomen ja Kanadan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 81/1992) 10 artiklan 3 kappale ja 21 artikla

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö on vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että

1) hakemuksessa tarkoitettu rahakorvaus ei ole Suomesta saatua tuloa, josta A Oyj:n olisi perittävä lähdevero, kun korvaus maksetaan rajoitetusti verovelvolliselle.

2) Mikäli rahakorvaus kuitenkin katsottaisiin Suomesta saaduksi tuloksi, korvaukseen sovelletaan Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen osinkoa koskevaa artiklaa, kun hakija Oyj perii lähdeveron rahakorvauksista, jotka se maksaa Kanadassa asuvalle, Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle saajalle.

Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen 10 artiklaa on tulkittava siten, että rahakorvauksesta pidätetään lähdevero osinkoartiklan mukaisesti. Artiklan mukaan "osingosta" pidätetään lähdeveroa 15 prosenttia. Artiklan 3 kappaleen mukaan: sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen valtion verolainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksellisesti samalla tavoin kuin osakkeista saatua tuloa.

Artiklan mukaan osakkeista saatu tulo on "osinkoa".

Pörssikaupassa oikeus osinkoon määräytyy kauppapäivän mukaan. Suomessa selvitysyhteisönä toimivan APK:n sääntöjen mukaan, mikäli osake on ostettu viimeistään yhtiökokouspäivänä, oikeus osinkoon siirtyy myyjältä ostajalle osakkeiden mukana. Mikäli myyjälle ei ole maksettu osinkoja, vaikka myyjäosapuoli on velvollinen toimittamaan osingollisia osakkeita ostajalle, myyjän on maksettava korvauksena osinkojen määrä osakkeiden ostajalle.

Ostajalle osakkeiden mukana maksettu "rahakorvaus" on katsottava 10 artiklan 3 kappaleen määritelmän mukaiseksi osakkeista saaduksi tuloksi, josta tulee pidättää osingon lähdeveroa voimassa olevan verosopimuksen mukaisesti.

Rahakorvaus on osingon sijaan tulleena tulona asiallisesti verrattavissa sijaisosinkoon, joka määritellään tuloverolain 31 §:n 5 momentissa. Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa sijaisosingosta on voimassa mitä laissa säädetään osingosta.

Rahakorvauksena osakkeesta saatava tulo suoritetaan sille, jolle osingot kaupan ehtojen (kauppapäivä) mukaan kuuluvat. Siten rahakorvaus on rinnastettavissa osinkokorjauksen kaltaiseksi tekniseksi korjaustoimenpiteeksi, eikä sitä tule rinnastaa kauppaan perustuvaan vahingonkorvaukseen tai muuhun sen luonteiseen suoritukseen.

Osakkeiden ostaja saattaa joutua perusteettomasti kärsimään tai hyötymään tilanteessa, jossa hänelle ei pystytä toimittamaan osinkoja vaan hänelle maksetaan osingon sijasta rahakorvaus.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 3 §:n mukaan lähdevero on suoritettava muun muassa osingosta ja muusta suorituksesta, josta ennakkoperintälain mukaan on toimitettava ennakonpidätys. Osingoista pidätetään lähdevero voimassa olevien verosopimusten mukaan. Suomessa yleisesti verovelvollisen verotuskohtelu on sama siitä riippumatta, onko suoritus osinkoa vai rahakorvausta.

Rahoitetusti verovelvollisen saamaa rahakorvausta tulee verotuksellisesti kohdella kuten osinkotuloa. Päinvastainen tulkinta syrjisi toisissa tapauksissa rajoitetusti verovelvollisia ja toisissa tapauksissa toisi rajoitetusti verovelvolliselle sattumanvaraisen perusteettoman veroedun.

Uudenmaan veroviraston veroasiamies on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt valituksen hylkäämistä ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta, mutta pitänyt ennakkoratkaisukysymystä 2 aidosti tulkinnanvaraisena ja viitannut keskusverolautakunnan päätökseen liitettyyn äänestyslausuntoon, jonka mukaan kyseessä olisi sijaisosinko, johon sovellettaisiin Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen osinkoa koskevaa 10 artiklaa.

X:n kaupungin veroasiamies on vastineessaan esittänyt valituksen hylkäämistä ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta, mutta sen hyväksymistä ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta.

Yhtiölle on varattu tilaisuus vastaselitykseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua ei ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Ismo Talikka, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Marina Äimä.